FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
17.10.2019 klo 19:10:22 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1] 2 ... 67
 
Kirjoittaja Aihe: Bosnia ja Hertsegovina - Suomi 12.10.2019 klo 19.00, Stadion Bilino polje  (Luettu 69358 kertaa)
1 Jäsen ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Salming

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


: 07.10.2019 klo 19:37:18

Vuoden 2020 jalkapallon EM-kilpailujen karsinnat jatkuvat lokakuun alussa myös lohko J:n joukkueilla. Suomi kohtaa seitsemännellä ottelukierroksella vieraissa Bosnia ja Hertsegovinan. Kuuden ottelukierroksen jälkeen Italia johtaa lohkoa ilman pistemenetyksiä 18 pisteellä. Suomi on toisena 12 pisteellä pidettyään nollapelit kaikkia muita paitsi Italiaa vastaan. Lohkon kolmantena on Armenia yhdeksällä pisteellä. Se on voittanut kotonaan Liechtensteinin ja viimeksi Bosnia ja Hertsegovinan sekä vieraissa kesäkuussa Kreikan. Bosnia ja Hertsegovina on neljäntenä lohkossa viisi pistettä Suomea perässä. Edellisessä ottelussaan se kärsi tosiaan shokkitappion Armenialle vieraissa maalein 4-2. Kreikka on lohkossa vasta viidentenä kerättyään kuudesta ottelusta vaivaiset viisi pistettä. Se aloitti karsinnat mainiosti voittamalla maaliskuussa Liechtensteinin vieraissa ja pelaamalla tasan bosnialaisia vastaan, mutta sen jälkeen neljästä pelistä se on saalistanut vain yhden tasapelipisteen Liechtensteinia vastaan kotikentällään. Lohkon jumbona oleva Liechtenstein siis avasi pistetilinsä viimeisimmässä ottelussaan, kun Salanovic karkasi läpiajoon vajaat kymmenen minuuttia ennen loppua ja viimeisteli hallitusti 1-1 tasoituksen Ateenassa. Maali oli Liechtensteinin ensimmäinen näissä karsinnoissa. Maaleja se on päästänyt jo 19.

Bosnia ja Hertsegovinan ja Huuhkajien ottelun lisäksi lohkossa pelataan tietysti kaksi muuta ottelua tällä seitsemännellä ottelukierroksella. Kreikka matkustaa Italiaan ja Liechtenstein puolestaan isännöi Armeniaa. Nuo ottelut alkavat Suomen aikaa 21.45, joten ennen niitä ehtii siis rauhassa katsoa Suomen ottelun, jonka jälkeen katseet luonnollisesti kohdistuvat tässä vaiheessa karsintaa Liechtensteinin ja Armenian väliseen otteluun, vaikka ennen karsintojen alkua olisi voinut luulla, että Italia-Kreikka ansaitsisi suuremman huomion, mutta nyt niin ei ole. Lokakuun maaotteluikkunassa EM-karsintapelit ovat tutusti ripoteltuina päivämääräakselille torstai-tiistai, joten Suomi esiintyy vihreällä näyttämöveralla pelipäivistä aina viimeisimpänä kulloisellakin ottelukierroksella eli lauantaina ja tiistaina.

Suomi ja Bosnia ja Hertsegovina ovat kohdanneet toisensa kahdesti. Ensimmäinen ottelu vuonna 2004 päättyi bosnialaisten 1-0 voittoon. Voittomaalin teki 89. minuutilla Zvjezdan Misimovic. Tämän vuoden kesäkuussa puolestaan Suomi kaatoi bosnialaiset maalein 2-0 Tampereella Teemu Pukin osumilla, joten kumpikin maa on voittanut yhden keskinäisen kohtaamisen, mutta maaliero on Suomen hyväksi 2-1.

Suomi on puolestaan pelannut Kanervan alaisuudessa 11 tilastokelpoista vierasottelua, jos unohdetaan suosiolla tammikuiset rusketusmaaottelut. Viime MM-karsinnoissa Suomi hävisi Turkissa 2-0, mutta voitti Kosovon 0-1 ja pelasi Kroatian kanssa 1-1. Kansojen liigan ainoa vierasvoitto oli Virosta 0-1, mutta Kreikassa ja Unkarissa tulivat tappiot maalein 1-0 ja 2-0. Lisäksi Suomi on pelannut kaksi ystävyysottelua vieraissa Kanervan johdolla. Itävallan kanssa Suomi pelasi 1-1 maaliskuussa 2017 hävityn Turkki-ottelun jälkeen ja viime vuoden kesäkuussa puolestaan Romania voitti Suomen kotonaan 2-0. Tuorein tappio tuli Italialle EM-karsintojen avauksessa maalein 2-0, mutta Armenian ja Liechtensteinin Suomi voitti 0-2. Saldo on 11 ottelusta siis neljä voittoa, kaksi tasapeliä ja viisi tappiota. Voittoprosentti on vain 36,36%, joten siksi Suomi ei missään nimessä lähde suosikkina Zenicaan, vaikka lohkon pistetilanteen perusteella voisi muuta luulla.

Bosnia on lisäksi ollut kotonaan melko hyvä viime aikoina. Robert Prosineckin alaisuudessa joukkue on pelannut tänä ja viime vuonna kuusi kotiottelua, joista se ei ole hävinnyt yhtäkään. Voittoja on tullut neljä ja tasapelejä kaksi, joista toinen oli ystävyysottelu Montenegroa vastaan, mutta Kansojen liigassa ja EM-karsinnoissa bosnialaiset ovat siis voittaneet viidestä kotipelistään neljä Prosineckin käskyttämänä. Ainoa tahra oli 2-2 tasapeli Kreikkaa vastaan maaliskuussa, jolloin vierasjoukkue nousi Pjanicin punaisen kortin myötä kahden maalin takaa vielä tasoihin. Prosineckin alaisista kotiotteluista kaksi on pelattu Sarajevossa ja neljä Zenicassa Bilino Polje Stadiumilla, jossa pelataan myös lauantaina. Siellä bosnialaisten saldo on kaksi voittoa ja kaksi tasapeliä eli molemmat noista tasapeleistä ovat tulleet juuri Zenicassa, mikä herättää toivonkipinän myös Suomen leirissä varmastikin, kun Montenegro ja Kreikka ovat tosiaan kyenneet tasapeliin. Voitot ovat tulleet Itävallasta (1-0) ja viimeksi syyskuussa Liechtensteinista (5-0), vaikka jälkimmäinen peli toki olikin vielä 1-0 lukemissa kymmenisen minuuttia ennen loppua.

Ottelun erotuomaristoa ei ole vielä nimetty, mutta päivitän sen tähän alle, kun se selviää. Sillä aikaa ottelusta voi keskustella sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #BIHFIN.

EDIT: Erotuomaristo tulee Slovakiasta. Ivan Kružliakin avustavina toimivat Tomaš Somolani ja Branislav Hancko. Filip Glova on neljäs erotuomari. Kružliak tuomitsi viimeksi EM-karsinnoissa syyskuussa Albanian ja Islannin välisen ottelun ja jakoi tuolloin kolme varoitusta isännille sekä yhden vieraille. Vuosi sitten Kansojen liigassa hän puolestaan tuomitsi ottelut Wales-Tanska ja Romania-Montenegro jakaen noissa otteluissa yhteensä 15 varoitusta, joten odotusarvona lienee se, että lauantainakin keltainen kortti tulee nousemaan ainakin 4-5 kertaa.

Bosnia ja Hertsegovina

Bosnia ja Hertsegovinan päävalmentaja Robert Prosinecki ehti jo ilmoittaa erostaan Armenia-tappion jälkeen, mutta lopulta liiton johto taivutteli hänet jatkamaan pestissään, koska valmentajan vaihtamisella ei koettu olevan varmuudella positiivista vaikutusta tässä vaiheessa karsintoja ja pitää ottaa huomioon myös se, että bosnialaisilla on myös olemassa toinen oljenkorsi EM-kisoihin maaliskuun jatkokarsinnoissa, koska se voitti Kansojen liigassa B3-lohkonsa. Joka tapauksessa on mielenkiintoista nähdä se, miten Prosinecki onnistuu pelaajien motivoinnissa lauantaina, koska siinä hän koki epäonnistuneensa näiden karsintojen aikana. Prosinecki nimesi miehistönsä lokakuun maaotteluihin 23. syyskuuta: https://www.nfsbih.ba/en/news/football-m/a-national-team-m/prosinecki-and-marinovic-published-player-lists/

Lainaus
The press conference at which the head coaches of the “A” national team, Robert Prosinecki, and of the U-21 team, Vinko Marinovic, announced the names of players for upcoming matches was held at the FF BH premises in Sarajevo today.

Prosinecki said about the List:

“We have invited 25 candidates, because some have injury problems. We have 14 days to start preparations and we will see in what condition will arrive each of them. I hope we will play good matches and make good results. We have a short preparation period. We’ll talk to the players; we’ve already talked to some of them. We are not eligible for the failures, because only with victories we remain in the game for the Euro.”

The head coach also referred to matches with Liechtenstein and Armenia:

“We were not at the right level in the previous matches. Liechtenstein was beaten, but it wasn’t the game it was supposed to be. We were especially below our level against Armenia. No one forgot to play football, and I believe we have the strength to make a good result. The atmosphere is important, but we did not give our utmost as announced. When we all run and fight, then it is very difficult to win this team, and it was evident in the match against Italy.”

Ibrahim Šehic BB ERZURUMSPOR
Kenan Piric NK MARIBOR
Jasmin Buric HAPOEL HAIFA

Sead Kolašinac ARSENAL FC
Toni Šunjic DINAMO MOSCOW
Ermin Bicakcic TSG 1899 HOFFENHEIM
Ervin Zukanovic AL AHLI
Eldar Civic FERENCVAROSI TC
Marko Mihojevic ERZGEBIRGE AUE
Adnan Kovacevic KORONA KIELCE
Zoran Kvržic HNK RIJEKA

Stjepan Loncar HNK RIJEKA
Muhamed Bešic SHEFFIELD UNITED
Gojko Cimirot STANDARD LIEGE
Miralem Pjanic JUVENTUS FC
Elvis Saric AL AHLI
Rade Krunic AC MILAN
Amer Gojak GNK DINAMO
Haris Duljevic NIMES OLYMPIQUE
Mato Jajalo UDINESE CALCIO

Edin Džeko AS ROMA
Riad Bajic KONYASPOR
Armin Hodžic MOL FEHERVAR FC
Edin Višca ISTANBUL BASAKSEHIR
Izet Hajrovic GNK DINAMO

Selektor:
Robert Prosinecki
Ryhmästä joutui jäämään pois viikonloppuna loukkaantunut Edin Dzeko, joka tuhosi kasvonsa eikä ole pelikuntoinen.

Pelaajiston läpikäynnin voisi aloittaa maalivahdeista. Sehic on toistaiseksi pelannut täydet minuutit näissä karsinnoissa ja on ollut ykkösmaalivahtina Kansojen liigasta lähtien, joten hän pelaa varmasti Suomeakin vastaan. Varamaalivahdeilla Piricilla ja Buricilla on yhteensä maaottelukokemusta kolmen ottelun verran.

Puolustuslinjassa tuttuja nimiä ovat Kolasinac, Sunjic, Bicakcic, Zukanovic ja Civic, jotka ovat kellottaneet peliminuutteja näissä karsinnoissa nyt valitusta ryhmästä. Poissa on kuitenkin Darko Todorovic, joka on ollut avauksessa kolmessa viimeisimmässä ottelussa oikeana laitapuolustajana, mutta nyt heiveröistä ja hyökkäävää laitapuolustajaa ei valittu ollenkaan ryhmään, vaikka hän on kyllä saanut peliaikaa seurajoukkueessaankin 2. Bundesliigassa, joten kyse lienee vain puhtaasti siitä, että Prosinecki ei ole pitänyt näkemästään aiemmissa karsintapeleissä. Näin ollen onkin todennäköistä, että Suomea vastaan oikeana laitapuolustajana aloittaa Bicakcic, joka pelasi myös Ratinassa Suomea vastaan oikeana laitapuolustajana. Lisäksi hän pelasi karsintojen alussa Kreikkaakin vastaan laitapuolustajana, joten vaikka hän on koulutukseltaan toppari, oikean laitapuolustajan tontti ei ole vieras. Koska Bicakcic on uhrattava laitapuolustajaksi, toppariparina avannee tutusti Zukanovic-Sunjic. Zukanovic on pelannut toistaiseksi täydet minuutit ja on ilman muuta ykköstoppari. Sunjic puolestaan huilasi penkillä karsintojen avauksessa Armeniaa vastaan, mutta on sitten ollut avauksessa Kreikkaa, Suomea ja Liechtensteinia vastaan, mutta hänet vaihdettiin kentältä pois syyskuussa loukkaantumisen takia, joten Sunjic ei ollut siksi kehissä ollenkaan viimeksi Armeniaa vastaan, mutta nyt hän tehnee paluun Zukanovicin pariksi jälleen. Kun Sunjic vaihdettiin kentältä viidennellä ottelukierroksella, hänet korvasi nytkin ryhmässä mukana oleva Marko Mihojevic, joten hän lienee nykyisen ryhmän kolmostoppari, kun Bicakcic pelaa laidalla. Vasemman laitapuolustajan paikasta kilvoittelevat Kolasinac ja Civic. Viimeksi Suomea vastaan pelasi Civic, koska Kolasinac oli loukkaantuneena. Syyskuussa kuitenkin Kolasinac oli avauksessa sekä Liechtensteinia että Armeniaa vastaan, joten oletettavasti hän pelaa nyt Suomeakin vastaan. Vastuu on kuitenkin jakautunut Kolasinacin ja Civicin kesken toistaiseksi täysin tasan, kun kumpikin on ollut kolmesti avauksessa, mutta molempien ollessa terveinä Kolasinac on ykkösvaihtoehto kuitenkin vasemmalle puolustussuunnan puutteistaan huolimatta. Adnan Kovacevic ja Zoran Kvrzic ovat sitten sellaisia pelaajia, jotka tuskin pääsevät kentälle. Kovacevic on ryhmän nelostoppari, mutta 26-vuotiaana hänellä ei ole yhtään maaottelua vielä tilillään. Kvrzicilla on puolestaan neljä maaottelua tilillään. Hänet on merkitty tässä ryhmässä puolustajaksi, vaikka seurajoukkueessaan hän pelaa oikeana laiturina. Ehkäpä hän on kuitenkin sitten se Todorovicin korvaaja tässä ryhmässä, mutta bosnialaisten kyllä sopii toivoa, että Bicakcic pystyy urakoimaan täydet minuutit oikeana laitapuolustajana, jos kerran Kvrzic on ykkösvaihtoehto paikkaajaksi. Lisäksi Kvrzicin edellisestä maaottelukomennuksesta on jo aikaa viisi vuotta.

Bosnialaisten jatkaessa 4-3-3 paperiryhmityksellä keskikentällä on auki kolme pelipaikkaa. Pjanic vie niistä tietysti yhden ja luultavasti Besic toisen, sillä tämä on ollut avauksessa kaikissa peleissä pl. Liechtenstein-kotipeli. Cimirot, Saric ja Krunic taistelevat sitten mielestäni jäljelle jäävästä pelipaikasta keskikentän kolmikossa. Saric oli avauksessa viimeksi Suomea vastaan ja pelasi myös kesäkuussa Italiaa vastaan. Maaliskuun ja syyskuun peleistä hän oli poissa, mutta Kansojen liigassa hän sai hyvin vastuuta ja kun tosiaan hän on ollut mukana näissä karsinnoissa vain kesäkuun peleissä ollen silloin avauksessa molemmilla kerroilla, Saric on ykkösveikkaukseni kolmanneksi pelaajaksi keskikentälle, kun hän näyttää olevan taas vaihteeksi pelikunnossa. Toisaalta pelituntuma on pieni kysymysmerkki, koska hän on seurajoukkueessaan pelannut täydet minuutit viimeksi elokuun lopussa, jonka jälkeen hän oli koko syyskuun käytännössä pelaamatta, mutta sai kuitenkin 15 minuuttia peliaikaa viimeisimmässä ottelussa ennen maajoukkuetaukoa. Cimirot puolestaan on ollut kolmesti avauksessa kuudessa pelissä ja tullut kerran vaihdosta sisään. Jos Saric ei ole riittävässä kunnossa päästäkseen avaukseen, sitten Cimirot ottanee hänen paikkansa. Krunic on ollut avauksessa vain Armeniaa ja Liechtensteinia vastaan kotipeleissä, joten en oikein usko hänen avauspaikkaansa sitten kuitenkaan Suomea vastaan.

Stjepan Loncar ja Mato Jajalo ovat kuudensia ja seitsemänsiä vaihtoehtoja keskikentälle. Kumpikin on pelannut alle kymmenen maaottelua. Loncar pääsi vaihdosta kehiin viimeisiksi minuuteiksi kummassakin syyskuun maaottelussa, joten hän on tästä kaksikosta todennäköisempi vaihtoehto kentälle tarvittaessa ja toki 22-vuotiaana hänellä on enemmän potentiaaliakin kuin 31-vuotiaalla Jajalolla. Toisaalta Jajalo on saanut vakituisesti peliaikaa Italian pääsarjassa Udinesessa puolustavana keskikenttäpelaajana.

Yläkolmikkoon on tarjolla Dzekon loukkaantumisen jälkeen kuusi pelaajaa, kun keskikentälle merkityt Duljevic ja Gojak pääsevät kentälle laitureina, jos pääsevät. Kansojen liigassahan Duljevic oli ykkösvaihtoehto vasemmalle ja Visca oikealle Dzekon ollessa piikissä, mutta näissä karsinnoissa tuo kolmikko on nähty yhdessä vain Kreikkaa ja Suomea vastaan. Visca ja Dzeko ovat toki olleet avauksessa kaikissa peleissä, mutta Duljevic on menettänyt paikkansa hiljalleen Gojakille, joka on ollut avauksessa nyt kolmessa viimeisimmässä ottelussa, mutta Liechtensteinia vastaan hän toki pelasi kymppipaikalla eikä laiturina, jolloin laidassa oli Milosevic, joka ei ole mukana nykyisessä ryhmässä. Syyskuun maaotteluissa Gojak oli sen verran tehokas iskettyään Liechtensteinia vastaan kaksi maalia ja Armeniaa vastaan 1+1 tehot, että uskon hänen jatkavan avauskokoonpanossa, jolloin Duljevic sitten tulee korkeintaan vaihdosta sisään kuten syyskuun peleissä tapahtui. Duljevic pystyy kyllä pelaamaan myös oikealla laidalla, mutta sinne on tarjolla vaihdosta myös Izet Hajrovic, joka on varsinainen oikea laituri koulutukseltaankin, muttei ole ollut mukana pariin vuoteen maajoukkueessa. Dzekon korvaajina toimivat puolestaan Riad Bajic ja Armin Hodzic, joista Bajic on päässyt kahdesti vaihdosta kentälle toistaiseksi. Suomea vastaan hän pelasi 21 minuuttia, kun Bosnia siirtyi kahden kärjen taktiikkaan Ratinassa kahden maalin tappioasemassa ja lienee siksi ykkösvaihtoehto piikkiin. Bajic on 189-senttinen ja vasenjalkainen hyökkääjä, joka ei ole toistaiseksi osunut maajoukkueessa kertaakaan 11 pelaamassaan ottelussa, mutta raamit viittaavat siihen, että hän kykenee kaiketi olemaan ainakin köyhän miehen Dzeko kohdehyökkääjänä. Tällä kaudella hän on tehnyt yhden osuman kuudessa pelissä Turkin pääsarjassa.

Yhteenvetona veikkaus 4-3-3 avauskokoonpanosta:

Gojak (Duljevic) - Bajic (Hodzic) - Visca (Hajrovic)
Saric/Cimirot (Jajalo) - Pjanic (Loncar) - Besic (Krunic)
Kolasinac (Civic) - Zukanovic (Kovacevic) - Sunjic (Mihojevic) - Bicakcic (Kvrzic)
Sehic (Piric, Buric)

Seuraavaksi sitten käsittelyyn ne tärkeimmät taktiset huomiot Bosnia-Hertsegovinasta. Aloitan puolustuksesta, etenen siitä hyökkäyspelaamiseen ja lopuksi erikoistilanteisiin.

Puolustus:

Bosnia on käyttänyt puolustusmuotonaan sekä Ratinassa että viimeksi Armeniassa 4-1-4-1 muotoa. Nähdäänkö se myös lauantaina? Tuolloin luultavasti Besic tai Cimirot liikkuisi puolustuslinjan etupuolella estämässä syöttöjä kohti Suomen neljää ylintä pelaajaa linjojen väliin.

Lainaus

Tässä kuvassa näkyy hyvin se, miten Dzekon prässi kohdistui erityisesti Suomen rakenteluvaiheessa Toivioon, joka on pallovarmempi kuin Arajuuri. Arajuuri sai usein rauhassa kuljettaa jopa puoleen kenttään Dzekon kävellessä vieressä, mutta Toiviota Dzeko prässäsi ahkerasti ja esti tämän peliä edistävät syötöt. Erinomaista scouttausta Prosineckilta. Lisäksi tässä kuvassa näkyy nyt Bosnian muoto pallottomana, joka oli siis 4-1-4-1. Cimirot pelasi muuta keskikentän linjaa alempana, vaikka ennen peliä ounastelin, että ehkä Besic saattaisi hoitaa tämän roolin.


Bosnia oli 64. minuutilla edelleen pallottomana 4-1-4-1 muodossa. Erona avausjaksoon oli tosin se, että Besic ja Cimirot olivat vaihtaneet paikkoja toisen jakson aluksi eli nyt Besic oli se puolustuslinjaa suojaava yksilö kuten jo ennen peliä enteilin. Aiemmin kertaamani Lodin murtautuminen laidaltakin päättyi nimenomaan Besicin liukuun, kun Cimirot oli ensin hukannut miehensä ylempänä laidassa, joka antaa vahvistuksen havainnoilleni peliroolien muuttumisesta tauolla.


Bosnian puolustusmuoto oli ehkä lähinnä Ratinassakin nähtyä 4-1-4-1:tä. Cimirot oli hieman muuta keskikentän linjaa alempana tukkimassa syöttöjä Mkhitaryanille linjojen väliin. Kotona Bosnian muoto saattaa olla hieman aggressiivisempi 4-4-2, jolloin aina toinen laituri kerrallaan prässää Dzekon rinnalla, mutta ainakin nyt vieraissa Bosnia on käyttänyt tätä 4-1-4-1:tä sekä Suomea että Armeniaa vastaan. Italia-pelistä minulla ei ollutkaan kuvia ollenkaan.

Armeniassa Bosnia prässäsi ylempää 4-2-3-1 muodossa, jolloin Pjanic liikkui kärkipelaajan alapuolella jättäen Besicin ja Cimirotin suojaamaan puolustuslinjaa. Tuo on mahdollista nähdä lauantainakin, jolloin Suomen rakenteluvaiheessa tila löytynee aina vuorollaan jommalta kummalta sivurajalta eli kenties näemme jälleen kerran Hradeckylta jonkin verran puolipitkiä avauksia Uroselle ja Raitalalle.

Lainaus

Ylempänä bosnialaiset prässivät ikään kuin 4-2-3-1 muodostelmalla, jolloin Pjanic nousi keskikentän kolmikosta laitureiden rinnalle Dzekon alapuolelle. Besic ja Cimirot jäivät suojelemaan puolustuslinjaa. Tämä kuva osoittaa kuitenkin sen, että Armeniallakin on kuitenkin tiloja pelata esimerkiksi vasemman laiturin Gojakin taakse Cimirot-Besic kaksikon etupuolelle sivurajalle ja lähteä sitten etenemään kohti bosnialaisten maalia.

Bosnialaisten puolustusmuoto saattaa toki olla myös lähimpänä 4-4-2, jolloin toinen laituri vuorollaan prässäisi kärkipelaajan rinnalla ja toinen pudottaisi keskikentän linjaan. Varmasti joissain tilanteissa tuollaistakin prässivariaatiota on havaittavissa.

Lainaus

Puolessa kentässä Bosnian muoto vaihteli. Välillä keskikentän linjasta irrottiin Dzekon rinnalle ja välillä ei. Tässä kuvassa Visca on nyt Dzekon rinnalla prässäämässä ja muoto on 4-4-2 kuten usein Kansojen liigassa, mutta silloin Dzekon rinnalla nähtiin keskikentän kolmikossa pelannut Saric ja laiturit putosivat Pjanicin ja Besicin rinnalle. Nyt Cimirot kuitenkin jäi keskikentän linjaan ja Visca nousi tosiaan Dzekon rinnalle.

Ratinassa Dzeko prässäsi Toiviota enemmän, jolloin Arajuuri jäi rakenteluvaiheessa vapaaksi ja hän sai nousta jopa puoleen kenttään asti. Otaksun, että kenties lauantainakin Dzekon paikalla piikissä pelaava pelaaja (Bajic?) kohdistaa enemmän spurtteja kohti Toiviota kuin Arajuurta.

Lainaus

Tämä on hauska kuva siitä, kuinka rauhassa tosiaan Arajuuri sai olla pallon kanssa eikä kukaan häntä toisinaan prässännyt, mutta auta armias, jos pallo pelattiin Toiviolle, sillä silloin oli sitten piru irti. Muut pelaajat ovat tosiaan vartioinnissa paitsi Arajuuri.


Arajuurella oli tässä kuljetuksensa jälkeen vapaa väylä syöttää Sparville, mutta hän onnistui kääntämään pallon yli sivurajan. Näitä lapsuksia sattui liikaa näin paineettomissa asemissa Arajuurelle.

Aggressiivinen eteenpäin puolustaminen on yksi bosnialaisten tavaramerkeistä. Puolustuslinjastakaan ei pelätä tulla vastaan vastustajan kenttäpuoliskolle estämään kääntymisiä tempokuljetukseen. Riskinä toki on, että jos Suomi kykenee pelaamaan prässin ohi, sitten linjan takana on kyllä tilaa juosta. Sparvin ja Kamaran tulee kuitenkin vähintään olla valmistautuneita siihen, että heitä tullaan prässäämään voimakkaasti selän puolelta, mutta onneksi Kamaralla on ainakin taitoa tanssia pallollisena siten, että hän kykenee luomaan itselleen tilaa hengähtää ennen pallon pelaamista eteenpäin.

Lainaus

Nyt maalivahdin avaus tavoittaa kreikkalaisen ja tämä jatkaa kohti laitaa, mutta Kolasinac puolustaa eteenpäin voimakkaasti.


Kolasinac kampeaa väkisin pallon itselleen ja lähtee kuljettamaan.


Kuljetys tyssää heti vastaantulevaan kreikkalaiseen, mutta pallo joka tapauksessa Bosnialle.


Nyt prässätään korkealta lyhyttä maalipotkua.


Siovas palauttaa maalivahdille ja Dzeko pakottaa roiskaisuun.


Kolasinac on taas tullut reilusti ja rohkeasti vastaan eteenpäin puolustamalla. Nyt hän on jopa Kreikan kenttäpuoliskon puolessa välissä ja ottaa riiston.


Tässä kuvassa Kreikka on riistänyt juuri pallon ja lähtee vastaiskuun.

[
Alimmasta linjasta Zukanovic tulee vastaan kuten Kolasinac aiemmissa kuvissa ja pysäyttää tylysti hyökkäyksen. Hieno suoritus, mutta jälleen kerran, jos Suomi pääsisi hänen ohitseen, vastaiskulle aukeaa rutkasti tilaa.


Tässä Zeca on ohittanut Bosnian kaksi ylintä prässilinjaa lävistävällä syötöllä kahden alimman linjan väliin, mutta Sunjic astuu esiin linjasta ja pysäyttää hyökkäyksen väkevällä taklauksella. Jos tästä pystyttäisiin pelaamaan pallo yhdellä kosketuksella viereen, Suomi pääsisi etenemään kasvot kohti maalia esimerkiksi kolmella kolmea vastaan. Bosnian puolustuslinjassa riittää fysiikkaa pelata ja puolustaa kovaa eteenpäin, mutta siinä on omat riskinsä.


Bosnia ja Hertsegovina toteutti samaa aggressiivista puolustussuunnitelmaa eteenpäin kuin muun muassa Kreikkaa vastaan kotona. Tässä kuvassa vasen laitapuolustaja Civic ja toppari Zukanovic ovat reilusti Suomen puoliskolla tukemassa korkeaa prässiä ja saavat Suomen hyökkäyksen pysähtymään, kun Zukanovic kaatoi Pukin nurmeen.

Bosnialaisten puolustusmuoto 4-1-4-1 on hitaissa hyökkäyksissä liikutettavissa ja horjutettavissa erityisesti puolenvaihdoilla, joita muun muassa kreikkalaiset ja armenialaiset ovat hyödyntäneet, koska tuolloin kyetään luomaan hetkellisiä 1v1-tilanteita laitapuolustajia vastaan ennen kuin nämä saavat tuen lähelle. Varsinkin Kolasinac on ollut näissä karsinnoissa ajoittain helisemässä 1v1-tilanteissa laidallaan puolenvaihtojen jälkeen, joten Suomenkin tulisi mielestäni yrittää pelata 1v1-tilanteita esimerkiksi Lodille Kolasinacia vastaan.

Lainaus

31. minuutilta esimerkki laidoissa olleen tilan hyödyntämisestä. Bosnian muoto on houkuteltu Kreikan vasemmalle laidalle. Vasen laitapuolustaja halaa sivurajaa ja hänellekin voisi pelata, mutta Siovas lähettää ristipallon oikeaan laitaan.


Bakakis leikkaa selustaan toiselta sivurajalta ja ohittaa yhdellä siirrolla Kolasinacin.


Matala keskitys boksiin ja laukaus yli, kun Sunjic nukkui boksipuolustamisessa, josta esimerkkejä myöhemmin lisää.


33. minuutilla identtinen tilanne edelliseen nähden. Bosnia on houkuteltu toiselle laidalle, kunnes lähtee puolenvaihto oikealle.


Bakakis on taas noussut sivurajalle kuten Koutris vasemmalla.


Tällä kertaa Kolasinac kuitenkin voittaa 1v1-tilanteen.


Bosnia on nyt syvällä 4-1-4-1 muodossa. Mitä tekee Suomi? Uronen pelaa scoutatun puolenvaihdon, joilla Kreikkakin yritti horjuttaa bosnialaisia. Kuten näkyy, Bosnia on ylimiehittänyt ennemmin keskustan ja tila on molemmilla sivurajoilla.


Lod pääseekin puolenvaihdon myötä 1v1-asetelmaan Civicia vastaan, mutta hän päätti haastamisen sijaan yrittää yhden kosketuksen jatkoa heti keskustaan, joten tilanne kuihtui, mutta suunnitelma oli hyvä.


Armenian 1-0 maalia edelsi sovittu puolenvaihto, jolla luotiin hetkellinen 1v1-asetelma Kolasinacia vastaan, kun Bosnian muoto joutui liikkumaan sivuttain pitkän matkan ehtiäkseen puolelta toiselle. Kreikka käytti maaliskuussa vastaavia puolenvaihtoja vierasottelussaan bosnialaisia vastaan ja jo silloin Kolasinacilla oli ajoittain vaikeuksia noissa 1v1-tilanteiden puolustamisessa ennen kuin hän ehti saamaan tuen lähelle. Tässäkin hän menettää pallon hätäisellä purulla ennen kuin tuki ehtii tulla lähelle. Armenia riistää ja saa 2v2-asetelmasta keskityksen maalille, jossa Mkhitaryan on terävänä viimeistellen 1-0 osuman. Bosniallahan on ollut läpi karsintojen ongelmia laidasta tulevien keskitysten puolustamisessa kuten havainnoin ensi kerran jo maaliskuussa tähänkin ketjuun tuosta Kreikkaa vastaan pelatusta ottelusta, joten se oli varmasti Armenialla tiedossa etukäteen ja siksi tosiaan tuosta 2v2-asetelmastakin laidassa kannatti roiskaista pallo rangaistusalueen sisälle varsinkin, kun normaalisti Zukanovicin parina pelaava Sunjic oli ilmeisesti jonkin pienen kolhun takia vaihtopenkillä, mutta toki tälläkin on tornimaisuudestaan huolimatta ollut ongelmia noissa keskityspalloissa sijoittumisessa näissä EM-karsinnoissa. Tiivistettynä 1-0 maalista voisi todeta, että Armenia siis hyödynsi hienosti sekä Kolasinacin epävarmuuden 1v1-tilanteissa että bosnialaisten ongelmat keskityspalloissa.

Mitä tulee sitten puolestaan mahdollisiin keskityksiin, niitä kannattaa viljellä nimenomaan laidoista, koska kuten edellisissä kuvissa ja GIFeissäkin näkyy, bosnialaiset ovat vuotaneet näissä karsinnoissa keskitysten puolustamisissa omalla rangaistusalueellaan kuten Huuhkajatkin aikoinaan muun muassa Paatelaisen alaisuudessa. Korkeita palloja sen sijaan ei pidä yrittää pelata kohtisuoraan alhaalta ylös linjan taakse, koska Sunjic ja Zukanovic ovat erinomaisia suoraan heitä kohti tulevissa pääpalloissa, mikä nähtiin Ratinassakin.

Lainaus

Linjan taakse on melko turha pelata korkeita palloja bosnialaisia vastaan, sillä...


... topparipari Zukanovic-Sunjic on niin hyvä ilmassa. Sunjic on tornimaisempi vielä kuin Zukanovic, mutta ympyrässä oleva Zukanovic puolestaan liikkuu kokoisekseen erinomaisesti ja hakee pääpalloja joka suunnasta hyvällä ponnistuksella.


Sen sijaan laidalta keskityksiä kannattaa jopa kokeilla, sillä hivenen yllättäen esimerkiksi Kreikkaa vastaan bosnialaisten oman boksin puolustaminen ei ollut kovin terävää. Tässäkin laidalta tulee keskitys ja Zukanovic on unohtanut Donisin täysin vapaaksi, mutta tämän pusku jäi pehmoiseksi eikä Sehicilla ollut ongelmia torjua alakulmasta.


Nyt ollaan toisella jaksolla. Kuten sanoin, ilmassa ei kannata yrittää pelata linjan taakse, vaan edetä maata pitkin. Tässä pallo pelataan laitimmaiseen ympyrään, jossa Donis on päässyt Bicakcicin sisäpuolella.


Donis pudottaa kaksinkamppailun jälkeen pallon taakse ja toppareista se kankeampi eli tornimainen Sunjic ojentaa kömpelösti jalkansa ja kamppaa kreikkalaisen. Fortounis kavensi seuranneesta rangaistuspotkusta varmasti.


2-2 tasoitus syntyi niin ikään heikosta boksipuolustamisesta. Keskitys tulee nyt oikealta laidalta. Boksissa on kolme vastaan kolme -asetelma, kun Bicakcic on kaventanut laidalta toppareiden avuksi.


Alun perin Bicakcicin vartioitavana ollut Kolovos liikkuu kohti palloa, leikkaa ennakkoluulottomasti torni-Sunjicin eteen ja nikkaa pallon etukulmaan. Jos Kansojen liigassa Bosnia ja Hertsegovina piti nollat kotonaan sekä Itävaltaa että Pohjois-Irlantia vastaan sekä vielä vieraissa Itävaltaa vastaan, nyt Armenia ja Kreikka latoivat kolme maalia kahteen otteluun bosnialaisten verkkoon, mikä yllätti ainakin minut.


Toivio sai kerrankin jalkansa auki 29. minuutilla, kun Dzeko ja Saric olivat vaihtaneet hetkeksi miehiä ja Saric myöhästyy prässistä.


Ratkaisu oli kuitenkin epätoivottu eli kohtisuora pallo Sunjicin päähän, joka on irronnut puolustuslinjasta voittamaan ykköspallon ilman ongelmia. Liechtensteinia vastaan näitä voi viljellä, muttei Bosniaa. Myöhemmin 37. minuutilla nähtiin samanlainen tilanne, mutta siitä ei ole kuvia tarjolla.

Tilanteenvaihtojen kurittomassa puolustamisessa Suomella on lievä iskun paikka, sillä muun muassa Armenia teki voittomaalinsa viimeksi siten, että laituri Duljevic ei seurannut loppuun asti omaa miestään. Toki Ratinassakin Suomen toinen osuma syntyi riiston jälkitilanteesta, kun vastassa oli Bosnian huonosti organisoitunut puolustus.

Lainaus

Havainnot on hyvä päättää voittomaaliin. Työhevonen Mkrtchyanin ryövää pallon Gojakilta. Armenia käynnistää vastahyökkäyksen ja Mkhitaryan saa pallon vasempaan laitaan, jolloin bosnialaisten lähes koko pakka on pelattu taas tilanteesta hetkellisesti ulos puolenvaihdolla. Oikea toppari Bicakcic ei ehti peittämään keskitystä ja taas kerran bosnialaisten rangaistusalueen puolustaminen vuotaa keskitystilanteessa. Painottomalta puolelta nousun tehnyt Hambardzumyan niittaa pallon reppuun, kun vielä puolessa kentässä hänen sisäpuolellaan ollut Duljevic ei ole viitsinyt seurata nousua loppuun asti eikä toinen toppari Zukanovickaan ehdi blokata syöttöä takatolpalle. Keskemmälle kaventanut Kolasinackaan ei puolestaan huomaa ajoissa sitä, että laituri Duljevic ei seurannutkaan loppuun asti Hambarzdzumyania.


Sitten 2-0 maalin pariin. Kamara ohjasi Besicin liikkumaan laidalta keskemmäs ja silloin koko illan Besicin kanssa paininut Sparv vetää pidemmän korren, saa viimeisen naurun ja ikään kuin kruunataan taisteluparin voittajaksi, sillä hän riistää lonkerojaloillaan pallon Besicilta.


Lod nappaa irtopallon ja lähtee nostamaan vastahyökkäystä Pukin ja Lappalaisen kanssa.


Pukki malttaa pysyä pois paitsiosta, Lod antaa rutiinisyötön Sunjicin oltua päästään pyörällä ja Pukki chippaa pallon Sehicin jalan yli tyhjään maaliin. Pukilla oli vielä syöttöväyläkin auki Lappalaiselle, mutta Teemu oli ahne tällä kertaa. Se suotakoon.
« Viimeksi muokattu: 10.10.2019 klo 12:42:40 kirjoittanut Salming »
Salming

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #1 : 07.10.2019 klo 19:37:50

Hyökkäys:

Koska Pjanic on jälleen mukana, Bosnia-Hertsegovina käyttää mitä todennäköisimmin pääosin 2-3-2-3 rakentelumallia, jolloin Pjanic laskeutuu toppareiden yläpuolelle hakemaan palloa ollen laitapuolustajien kanssa samassa tasossa. Kaksi muuta keskikenttäpelaajaa liikkuvat hieman ylemmäs, mutta ovat kuitenkin yläkolmikon alapuolella.


Tässä kuvassa ottelun alusta näkyy bosnialaisten jo Kansojen liigasta tutuksi tullut 2-3-2-3 rakentelumalli, jota se suosii varsinkin silloin, kun Pjanic on käytettävissä. Kuvassa näkyy myös se, kuinka Armenia prässää ylempää 4-2-3-1 muodolla eli ylänelikko on hyvin kapealla, muttei lähde nyt vielä yltiopäiseen prässiin, kun Bosnialla on rauhassa pallo hallussa.


Toisella minuutilla nähtiin jo Kansojen liigassakin paljon suosiossa ollut 2-3-2-3 malli, jossa toppareiden yläpuolella ovat vain Pjanic ja laitapuolustajat. Besic ja Cimirot puolestaan liikkuvat Pjanicin linjan ja sitten yläkolmikon Duljevic-Dzeko-Visca välissä.


Seitsemänneltä minuutilta hyvä esimerkki Pjanicin merkityksestä prässin purussa. Zukanovic syöttää kulmalipulta prässin alta vapaaksi liikkuneelle Pjanicille, joka jo Kansojen liigassa laskeutui hakemaan palloa paljon alhaalta ja teki sitä myös nyt tarvittaessa.


Ja ennen kuin Pjanicin kimppuun ehtii kreikkalainen, hän on vaihtanut puolta.


Oikealla laitapuolustajalla Bicakcilla on seurauksena vapaa väylä nousta.


Pari minuuttia edellisestä ja Kreikka ahdistaa Pjanicia kolmesta suunnasta menetyksen jälkeisellä välittömällä vastaprässillä.


Pjanic imee viimeiseen asti miehet itseensä ja antaa sitten vapauttavan syötön Sehicille, joka vaihtaa puolen taas oikealle ja Bosnia pääsee vaivatta prässin alta pois. On mielenkiintoista nähdä se, miten bosnialaiset pärjäävät Ratinassa ilman Pjanicin rauhoittavaa vaikutusta, jos Suomi prässää ylhäältä. Toisaalta taitoa piisaa kuitenkin niin paljon, että en välttämättä lähtisi yrittämään tällaista kreikkalaisten kokeilemaa aggressiivista prässäämistä, koska sitten voi kolista omissa.

Yksi mahdollisuus tuon 2-3-2-3 mallin pois pelaamiseen on se, että Suomi käyttää pallottomana 4-4-1-1 muotoa, jolloin Pukin alapuolinen pelaaja liikkuu lähellä Pjanicia estäen tätä pääsemästä kiinni palloon. Ratinassa Pjanicia paikannut Cimirot sai Forsellin usein iholleen, jolloin Bosnia joutui etenemään enemmän laitojen kautta, kun keskelle ei voinut aina pelata. Tein myös nopean hahmotelman taktiikkataululla siitä, miten Suomi voisi prässätä ylhäältä tuota 2-3-2-3 muotoa vastaan eli Pukki juoksisi topparista toiseen ja sitten hänen alapuolellaan oleva toinen kärki merkkaisi tosiaan Pjanicin. Sparv ja Kamara nostaisivat kiinni kahteen muuhun keskikenttäpelaajaan ja laiturit huolehtisivat bosnialaisten laitapuolustajista. Puolustuslinjaan Suomelle jäisi näin ollen yhä 4v3 ylivoima.

Lainaus

Tässä näkyy Suomen muoto pallottomana eli se oli käytännössä 4-4-1-1 Forsellin pelatessa hieman Pukin alapuolella lähellä Cimirotia estäen tämän peliä edistävät syötöt.


Suomen 4-4-1-1 muoto ja Forsell jälleen vartioimassa Cimirotia estäen Bosnian pelinrakentelun keskustan kautta.


Toinen avausmalli lienee 2-4-4, jota Bosnia käytti Ratinassakin melko paljon Pjanicin oltua poissa, mutta se on käyttänyt sitä toki myös Pjanicin ollessa mukana, jolloin sitten vain Pjanicin lisäksi toinenkin keskikenttäpelaaja (esim. Besic) laskeutuu laitapuolustajien kanssa samaan tasoon ja yläkolmikon lähelle ylemmäs jää esimerkiksi vain Saric tai Cimirot riippuen siitä, kumpi on avauksessa. Tuo on joka tapauksessa helppo peilata rutiininomaisella 4-4-2 ryhmityksellä.

Lainaus

Avausjaksolta bongailin pari erilaista rakentelumallia. Ensimmäinen on 14 sekunnin kohdalta, jolloin muoto on 2-4-4. Topparit Zukanovic ja Sunjic ovat alhaalla ja heidän yläpuolellaan laitapuolustajat Kolasinac ja Bicakcic sekä keskikentän kolmikosta Pjanic ja Cimirot. Huomattavaa on se, että keskustassa liikkuvat Pjanic ja Cimirot hakivat tilaa Kreikan kahden ylimmän prässilinjan välistä.


Tuostakin siirryttiin hyvin sujuvasti takaisin 2-4-4:een, jossa Pjanic ja Cimirot hakevat tilaa taas kahden ylimmän prässilinjan välistä laitapuolustajien pitäessä leveyden. On siis hyvin mahdollista, että Suomeakin vastaan muutama bosnialainen liikkuu Suomen kärkiparin ja keskikentän linjan välissä, joten Kanervan pitää tarkkaan miettiä sitä, että miten joukkue onnistuu pitämään välit tiiviinä ylhäältä alas eikä kollektiivi repeä. Tässäkin kuvassa Kreikan puolustuslinja on jo melko kaukana kärkiparista ja periaatteessa kahden ylimmänkin linjan väli on sellainen, että Kolasinac pystyisi syöttämään keskelle Cimirotille tarvittaessa.

Jos ja kun bosnialaiset kuitenkin pääsevät etenemään alhaalta puoleen kenttään, sen muoto muuttuu herkästi 2-3-5:een toisen laitapuolustajan noustessa vuorollaan, jolloin toinen laituri kaventaa sisään toisen jäädessä pitämään leveyttä toiselle sivurajalle. Armenia ja myös Kreikka vieraissa maaliskuussa puolusti siksi ajoittain 5-3-2 muodossa, joten onko Suomenkin ratkaisu se, että vuorollaan toinen laituri putoaa jopa alimpaan linjaan asti seuratessaan mahdollisesti Kolasinacin tai Bicakcicin nousuja? Suomen on oltava myös hereillä sen suhteen, että keskelle kaventanut laituri pyrkii yhden kosketuksen jatkoon nousevalle laitapuolustajalle.

Lainaus

Tässä GIFissä on nopea osoitus siitä, kuinka 2-3-2-3 rakentelumalli on muuttunut käytännössä 2-3-5:een laitapuolustajien noustua yhtä aikaa ja sitten sisemmäs kaventanut laituri Visca löydetään linjojen välistä ja samalla tosiaan Todorovic on laidalla vapaana, mutta Visca ei vain jatkanut palloa yhdellä kosketuksella oikeaan laitaan, vaan päätti palauttaa vain takaisin alas, koska hänen selässään oli toki pelaaja. Suomenkin tulee olla siis tarkkana sen suhteen, että keskikentän linjasta Sparv ja Kamara estävät tuollaisia yhden kosketuksen siirtoja nouseville laitapuolustajille ja sitten puolestaan laitureille ja laitapuolustajille tulee olla selvää se, miten nuo bosnialaisten laitapuolustajien välillä yhtäaikaisetkin nousut puolustetaan pois.


Armenian puolustusmuoto muuttui ajoittain 5-3-2:een, jotta se pystyi vastaamaan siihen, kun Bosnialla oli välillä yhtä aikaa jopa viitisen pelaajaa Armenian puolustuslinjassa tai sen etupuolella. Usein Kolasinacin noustessa vasemmalta Gojak kavensi vasemmalle välikaistalle, Dzeko oli keskellä ja Visca pitämässä leveyttä oikealla laitakaistalla, joten oikealle välikaistalle puolestaan nousi sitten keskikentän kolmikosta Cimirot. Jos ja kun Suomikin hyökkää välillä 2-3-5 muodolla, jolloin Uronen nousee ylös viidenneksi pelaajaksi, Suomi ei todennäköisesti tule saamaan hetkellisiä 5v4-ylivoimia Armenian alinta linjaa vastaan, vaan eiköhän Armenian oikea laituri sitten seuraa Urosen nousun.

Ylempään liittyen luvassa lienee paljon keskityksiä nousevilta laitapuolustajilta. Ratinassa Suomi onnistui ohjaamaan keskitykset tulemaan kaukaa sivurajoilta eikä lähempää välikaistoilta, jolloin todennäköisyys maalin syntymiseen olisi aivan eri. Miten käy Zenicassa? Entä millaisia keskitykset ovat? Korkeilla palloilla bosnialaiset eivät ole mututuntumalla sanottuna hirveästi luoneet vaaraa, mutta matalia keskityksiä tulee varoa.

Lainaus

Esimerkki siitä, kuinka tiiviinä Suomi oli ja kahden alimman linjan väli oli sellainen, että väliin oli hyvin vaikea pelata, jonka takia Bosnia joutuikin etenemään laidoilta ja siksi se keskittikin paljon, kun keskeltä ei päässyt läpi. Toiviokin sanoi haastattelussa samaa, että Bosnia joutui kierrättämään palloa paljon muodon ulkopuolella ja sitten noissa keskityksissä ei ollut suurta hätää.


Bicakcic pääsi tosiaan keskittämään paljon, mutta Dzeko oli useimmiten hyvin topparien kontrollissa ja Duljevic Granlundin. Lisäksi yksi merkittävä asia näissä keskityksissä oli se, että ne lähtivät järjestäen kaukaa sivurajoilta eivätkä edes hieman keskemmältä puolitiloista, jolloin maalin todennäköisyys olisi suurempi kuin sivurajoilta lähtevissä keskityksissä.


Ja jos joskus Bosnia sai pelattua pallon muodon sisään esimerkiksi Dzekolle, silloin esimerkiksi Toivio oli heti iholla eikä päästänyt Dzekoa kääntymään, vaan tämän oli pakko palauttaa pallo takaisin alas, jollei hän sitten menettänyt palloa.


Laitapuolustajista varsinkin Kolasinac tukee paljon hyökkäyksiä kuten tässä sännätessään linjan taakse.


Duljevic jakaa namia pystyyn, mutta kreikkalainen ehtii palloon ennen Kolasinacia.


Toki myös oikea laitapuolustaja kykenee keskittämään palloja kohti Dzekoa kuten tässä Bicakcic tekee.


Sokratis kuitenkin voittaa ykköspallon.


Kolasinacia on tullut parjattua alaspäin pelaamisesta, mutta ylöspäin hän on hyvä ase. Armenian 4-4-2 muoto murtuu, kun vapaa bosnialainen löytyy kahden alimman linjan välistä. Tämä ei jatka heti vasempaan laitaan, vaan käyttää keskellä Dzekolla, joka imee mukanaan ykköstoppari Haroyanin. Dzeko puolestaan pelaa laitaan, jossa on nousun tehnyt Kolasinac. Tämä pelaa matalan pallon ja kun Haroyan ei ole omalla paikallaan katkomassa keskitystä, toinenkaan toppari saati laidalta keskelle kaventanut Hovhannisyan eivät saa keskitystä katki, vaan Gojak saa putata pallon sisään.


Tässä on vielä pysäytyskuvana se, kuinka Haroyan on poissa alimmasta linjasta Dzekon houkuteltua hänet pois sieltä liikkeellään.


Ja heti oman syöttönsä jälkeen Dzeko teki niin raivokkaan juoksun, että hän on Kolasinacin keskityksen lähtiessä ehtinyt sinne, missä Haroyanin olisi pitänyt olla katkomassa keskitystä, mutta tämä jäi hieman lönkyttelemään kaiken lisäksi eikä siksikään ehtinyt enää katkoa matalaa palloa. Taka-alueella puolestaan Hovhannisyan jäi tosiaan väärälle puolelle Gojakia. Hovhannisyania ei muuten edes nähdä valitettavasti Turussa, koska hän on loukkaantumisen takia sivussa lokakuun peleistä. Olisin todella halunnut nähdä tuon pikakiiturin, joka kuuluu ilman muuta toistaiseksi lohko J:n tähdistöön pelipaikallaan puolustuspuutteista huolimatta.


Visca keskittää takaviistoon, jossa on iso tila, kun Dzeko vetää topparin mukanaan maalille.


Lod ehtii kuitenkin häiritsemään Duljevicia sen verran, että tämä laukoo avopaikasta karkeasti ohi oikealta.

Tilanteenvaihdoissa bosnialaiset ovat melko suoraviivaisia edeten nopeasti kohti maalia. Ratinassa kuitenkin edellisessä keskinäisessä kohtaamisessa Suomen vastaprässääminen toimi melko tehokkaasti estäen noiden tilanteiden synnyn, mutta onnistuuko sama lauantaina? Puolustuslinja ei saa perääntyä liian aikaisin menetysten jälkeen, vaan sen on tuettava puolessa kentässä vastaprässiä, jotta tiloja ei syntyisi. Pallovarmuus on myös oleellinen asia muistettavaksi, vaikka se toki kuulostaa selviöltä, mutta sitä ei voi liiaksi painottaa, koska bosnialaiset osaavat luoda maalipaikkoja alle kymmenessä sekunnissa riiston jälkeen.

Lainaus

Kahden minuutin kohdalta esimerkki siitä, kuinka Dzeko pelattiin läpiajoon, mutta hän laukoi tolppaan. Ensin Dzekoa tavoiteltiin korkealla pallolla, jonka hän voitti, mutta pudotus epäonnistui. Armenian keskikenttä pääsi hetkeksi väliin, mutta purku meni suoraan Zukanovicille. Pjanic liikkui saman tien pelattavaksi toppareiden yläpuolelle ja ennen kuin armenialaiset ehtivät peittämään avointa jalkaa, hän poimi linjan taakse kirmanneen Dzekon, joka kilautti tolppaan. Aiemmissakin peleissä bosnialaiset ovat kunnostautuneet melko hyvin toimivalla välittömällä vastaprässillä. Tässä tilanteessa Armenia toki suorastaan lahjoitti pallon menetyksen jälkeen, mutta yhtä kaikki bosnialaiset käänsivät taas kerran pelin suunnan nopeasti toiseen päätyyn ja loivat maalipaikan alle kymmenessä sekunnissa riiston jälkeen. Maaliskuun kotiottelussakin Kreikkaa vastaan riistot vierasjoukkueen kenttäpuoliskolla ja niiden jälkeinen suoraviivaisuus kohti maalia aiheutti vaikeuksia kreikkalaisilla Bosniassa, joten Suomen tulee olla tarkkana pallollisessa pelaamisessaan, mikä kuulostaa selviöltä, mutta sitä ei voi liiaksi painottaa.


12. minuutilla Bosnia tasoitti 1-1:een. Se ohitti helposti Armenian ylimmät prässilinjat, jotka nukkuivat, kun Bosnia laittoi vapaapotkun nopeasti peliin. Näin ollen seurauksena oli 3v4-hyökkäys organisoimatonta puolustusta vastaan ja Gojakille kyettiin luomaan laitaan 1v1-tilanne Hambardzumyania vastaan, joka ei ole kaikkein vakuuttavin 1v1-puolustaja, joten voidaan puhua jopa lievästä laadullisesta ylivoimasta laidassa. Näinpä ollen Gojak saa lopulta taitotasonsa ansiosta veivattua jalan vapaaksi ja samalla Dzeko tekee maailmanluokan liikkeen oikea-aikaisesti linjan taakse eikä kumpikaan toppari saa häntä kuriin, vaan pallo löytyy Armenian maalista.


Tässä otoksessa Zukanovic voittaa Kreikan maalipotkun jälkeisen ykköspallon ja puskee kohti Dzekoa.


Pallo suojaukseen ja sitten odotetaan muiden mukaan tuloa.


Duljevic löytyy taas läheltä ja tämä puolestaan näkee keskellä Besicin.


Syöttö menee hieman liian eteen ja Kreikka selviää pälkähästä, mutta kymmenessä sekunnissa Kreikan maalipotku vaihtui vaaralliseksi hyökkäykseksi omiin, joten Suomikaan ei saa nukahtaa tällaisissa tilanteissa.


Tarina alkaa viidentoista sekunnin kohdalta. Skrabbin keskitys laidalta leijaili Zukanovicin päähän ja vieraat lähtevät vastaiskuun, mutta Kamara pystyy välittömällä vastaprässillä hidastamaan vastaiskun ennen kuin se edes alkoi.


Lod tulee auttamaan myös välittömässä vastaprässissä ja Suomi saa riiston Cimirotilta.


Granlundin harhasyötön jälkeen Suomi menetti pallon heti, mutta sai sen vielä uudelleen takaisin, kun puolustuslinja oli oikeaoppisesti tarpeeksi korkealla puolessa kentässä tukemassa korkeaa prässiä ja Toivio sai katkottua syötön kohti Dzekoa.


Toinen esimerkki Suomen vastaprässistä. Keskityksen jälkeen Bosnia on lähdössä vastaiskuun. Kamara ei tällä kertaa onnistu hidastamaan hyökkäystä...


... mutta Sparv paikkaa ja hänen olemuksensa saa bosnialaiset palauttamaan pallon alas ja lähtemään hitaaseen hyökkäykseen nopean sijaan. Kamara toki kipittää hyvin takaprässäämään ja myös Suomen puolustuslinja on taas korkealla puolessa kentässä eikä peruuta liian aikaisin alas, vaan koko kollektiivi pysyy näin tiiviinä ja ainoa keino on tosiaan pelata alas, kun Sparv peittää kukkupallon korkean linjan taakse. Hienoa!

Ylempänä sivusinkin jo hieman taktiikkataululla sitä, että Suomi voisi käyttää osittaista miesvartiointia estääkseen isäntien liikkuvia keskikenttäpelaajia pääsemästä palloihin kiinni ilman prässiä myös Suomen puoliskolla. Ratinassahan taisteluparit keskikentän keskustassa olivat Forsell-Cimirot, Sparv-Besic ja Kamara-Saric. Entä lauantaina? Onko Suomi valmis uhraamaan muodon tiiviyttä ja vastapainona kenties palkintona olisi se, että bosnialaiset eivät pääsisi jauhamaan pallonhallintaa niin helposti, jolloin paine voisi kasvaa liian suureksi pelin edetessä?

Lainaus

Tämä on yksi suosikkikuvistani, sillä tässä näkyvät hyvin koko illan taisteluparit Sparv-Besic, Forsell-Cimirot ja Kamara-Saric. Suomalaiset olivat valmiita seuraamaan vastakappaleitaan yllättävän kauaksi omasta muodosta kuten Sparv tässä tekee noustessaan puoleen kenttään asti.

Erikoistilanteet:

Vastustajan kulmapotkuissa Bosnia-Hertsegovina käyttää aluepuolustusta. Se miehittää oman maalin edustan sen verran monella miehellä, että Lodin ei välttämättä kannata yrittää keskittää sumppuun vitosen viivalle, vaan tila löytyy lähempää rangaistusalueen rajaa kuten Armeniakin osoitti.


Loppuun pari erikoistilannetta vielä. Armenian ensimmäinen kulma tuli ajassa 16:30. Bosnia puolusti tutusti vastustajan kulmapotkut alueelta. Armenia puolestaan nosti rangaistusalueelle viisi yksilöä.


Armenian ratkaisu oli tehdä hämäysjuoksu etualueella, jolla avattiin väylä pelata takaviistoon boksin reunalla, mutta sitten toteutus vain jäi uupumaan pallon karattua taivaisiin, mutta idea oli hyvä, kun Bosnia kerran miehittää oman boksinsa pilkun tuntumasta maaliviivalle melko tiheään, joten tila löytyy sitten boksin rajalta, jos ei halua kokeilla onneaan keskityspallolla bosnialaisten keskelle. Nurmela-Martonen kaksikko erikoistilanteista vastaavana kaksikkona on varmasti tietoinen bosnialaisten tavasta puolustaa kulmapotkuissa, joten jäämme odottamaan, kokeileeko Suomi tällaisia variaatioita kuin Armenia.

Pjanic toimii bosnialaisten omien erikoistilanteiden antajana. Kulmapotkuissa yksi suosituimmista variaatioista on pelata pallo sisäkierteisenä etualueelle. Boksissa on yleensä viisi pelaajaa. Armeniaa vastaan karsintojen avauksessa Bosnia-Hertsegovina teki osuman juuri sisäkierteisellä pallolla eikä ollut kaukana saman toistamisesta maiden toisessa kohtaamisessa. Toisaalta on myös oltava hereillä sen suhteen, että pallo saatetaan päästää läpi boksin reunalle, jolloin Visca saattaa juosta taustalta panemaan pallon pussiin kuten Kreikkaa vastaan maaliskuussa.

Lainaus

Pjanic antaa nyt toiselta puolelta keskityksen etutolpalle. Krunic voittaa Armenian Karapetianin 1v1-tilanteessa ja nikkaa pallon takakulmaan.


41. minuutilta kulmapotkuesimerkki vierailta. Karsintojen alussahan Bosnia rokotti Armeniaa vastaavanlaisella etualueelle sisäänpäin kiertäneellä pallolla, joten niiden kanssa Suomenkin tulee olla tarkkana, sillä Pjanic osaa kyllä laittaa tarkkoja palloja tuohon vitosen viivalle etutolpan tuntumaan. Boksissa oli tässä variaatiossa vain neljä bosnialaista, kun viisi on tavanomainen lukumäärä heille, mutta noita viiden boksipelaajan variaatioitakin nähtiin kyllä tässä pelissä. Armenia puolusti normaalisti miesvartioinnilla.


Ensimmäinen kulma tuotti tulosta Kreikkaa vastaan. Pjanic oli tutusti keskittäjänä. Duljevic juoksee etualueelle, keskellä ovat Dzeko ja Zukanovic sekä takatolpalla Bicakcic ja Sunjic. Kreikka käytti miesvartiointia kuten Huuhkajat.


Bosnialaisten kuviossa Visca juoksee boksin ulkopuolelta pilkun tuntumaan ja pamauttaa ensimmäisen yrityksen päin kreikkalaisia.


Mutta toinen kokeilu uppoaa maaliin. Fantastinen pussukka.

Kulmapotkujen lisäksi Pjanicin oikea jalka on vaarallinen uhka suorissa vapaapotkuissa.

Lainaus

Toinen erikoistilanne tuli viisi minuuttia myöhemmin. Pjanic laukoo itse suoran vapaapotkun.


Ja se painuu oikeaan alakulmaan hivenen helposti. Tämä oli bosnialaisten karsintojen kolmas erikoistilannemaali ensimmäiseen 105 minuuttiin...

Suomi

Päävalmentaja Markku Kanerva nimesi tiistaina 1. lokakuuta miehistönsä lokakuun maaotteluihin:


Ryhmään paluun tekee pitkän tauon jälkeen Joel Pohjanpalo ja samalla syyskuussa vielä mukana ollut Rasmus Karjalainen putoaa pois.

Maalivahtiosastossa ei ole mitään ihmeellistä. Hradecky jatkaa ilman muuta maalin suulla pelattuaan toistaiseksi neljä nollapeliä kuudessa ottelussa. Italian pääsarjassa Bresciassa melko hyvin ajoittain esiintynyt Joronen on pätevä kakkosvaihtoehto.

Puolustuskahdeksikko on tainnut olla kesäkuusta alkaen samassa muodossa. Uronen on ykkösvaihtoehto vasemmalle ja Pirinen on hänen mahdollinen paikkaaja. Oikealla puolella puolestaan Raitala on lähes Sparvin kaltainen voittomagneetti, joten Granlund tuuraa häntä vain ja ainoastaan silloin, jos Raitala ei pysty pelaamaan kahta ottelua lyhyen ajan sisään kuten vielä syyskuussa oli asian laita. Toppariparina avaa kaiken järjen mukaan Arajuuri-Toivio, koska kun EM-karsintojen lisäksi mukaan lasketaan Kansojen liiga, Arajuuri-Toivio topparipari on avannut nyt yhdeksän kertaa toppariparina neljän linjassa ja noissa peleissä Suomi on päästänyt omiin vain yhden maalin, joka oli Kreikkaa vastaan vieraissa vieläpä Granlundin oma maali. Käsittämätön tilasto yhä edelleen! Bosnian pelitapakaan ei velvoita Suomea puolustamaan viiden linjalla toisin kuin Italiaa vastaan. Väisäsen veljekset toimivat tuuraajina, jos Arajuuri tai Toivio ei kykene pelaamaan.

Keskikentän kilpailutilanne on se, että auki on lähinnä jälleen vain se, kuka aloittaa vasempana laiturina, koska kolmen syöttöpisteen Lodia ei voi syrjäyttää oikealta ja keskellä Sparv-Kamara akseli on toiminut yhdessä mainiosti silloin, kun vastassa ei ole ollut Italia. Sparv on toki kärsinyt edellisten maaotteluiden jälkeen ongelmista selässä, mutta Kanervan mukaan tilanne on menossa parempaan päin ja viikonloppuna Sparv pelasikin jo puoli tuntia Midtjyllandin riveissä, joten hän on taas pelikunnossa. Kamaraa puolestaan ei tarvinne perustella sen kummemmin ja kuten jo Bosnia-osiossa totesin, Suomi tarvitsee hänen pallovarmuuttaan, kun bosnialaiset puolustavat aggressiivisesti iholla kiinni selkäpuolella. Schüller ja Kauko ovat tuuraajia keskikentän keskustaan tarvittaessa.

Kuka sitten aloittaa vasemmalla laidalla? Vahvimmat vaihtoehdot ovat Lappalainen ja Soiri, joista Soiri avasi syyskuussa Kreikka-voitossa ja Lappalainen Italia-tappiossa. Myös Skrabb olisi yksi vaihtoehto, mutta hän otti ilmeisesti kolhun viikonlopun ottelussaan. Mitä tulee Soiriin ja Lappalaiseen, oma valintani olisi Soiri, joka on kuitenkin piirun luotettavampi yksilö puolustussuuntaan ja loisti muun muuassa syyskuussa laidallaan katkojen tekemisessä: "Toisella laidalla Soiri vakuutti prässipelissä lukuisilla katkoillaan. Ylöspäin hänellä oli kyllä yritystä, mutta viimeiset ratkaisut jäivät piippuun monen muun suomalaisen tavoin, koska vastustajan puolustuslinja oli Suomen tavoin laadukas. Seinäpelien laadukkuus ei ollut myöskään ihan parhaimmalla tasolla. Rangaistuspotkuun johtaneesta tilanteesta pitää toki antaa kunniaa Soirille, joka ei kulman jälkitilanteessa väkisin yrittänyt keskittää läheltä päätyä muistaakseni Torosidisin läpi, vaan veivasi pallon oikealla jalalleen ja syötti sitten alueen sisälle Kamaralle, joka hankki pilkun." Lappalaisesta puolestaan kirjoitin Italia-pelin jälkeen lyhyesti ja ytimekkäästi: "Lappalainen kalasti laidalla pari kertaa mainiosti vapaapotkun, mutta vastapainona tuli rutkasti menetyksiä."Koska pallovarmuus on yksi Suomen pelin kantavista teemoista Zenican kiehuvassa hornankattilassa, totean vain, että Pyry Soiri, valitsen sinut.

Pukki aloittaa kärjessä itseoikeutetusti. Hänen rinnalleen tai alapuolelle 4-4-1-1 ryhmitystä käytettäessä ovat tarjolla Forsell, Jensen, Tuominen ja Pohjanpalo. Näistä Forsell ei saanut ollenkaan vastuuta syyskuussa ja hieman epäilen, että tokkopa Kanerva häntä valitsee avaukseen, vaikka viimeksi Forsell olikin avauksessa bosnialaisia vastaan suoriutuen minusta melko mallikkaasti omasta roolistaan myös pallottomana Cimirotin häiritsijänä, mutta avauspaikka johtui siltikin enemmän siitä, että kärkeen ei ollut oikein muita vaihtoehtoja tuolloin, kun Skrabbkin piti laittaa laituriksi. Pohjanpalon pelituntuma on puolestaan niin olematon, että hän on vaihdosta tarvittaessa kehiin tuleva jokerikortti kuten Kanervakin totesi lehdistötilaisuudessa. Näin ollen vaihtoehdot ovat Tuominen ja Jensen. Jensen saalisti viikonloppuna 15 minuutin peliajalla Bundesliigassa käytännössä maalisyötön, koska hänen laukauksensa paluupallosta Augsburg iski lohdutusosuman 5-1 tappiossa Mönchengladbachia vastaan. Sitä edeltävät peliminuutit olivat Kreikkaa vastaan pelatut neljä minuuttia, kun Jensen tuli vaihdosta sisään Ratinassa ottelun loppuhetkillä prässäämään. Hän toki tuoreilla jaloilla liikkuikin  kiitettävää vauhtia sivuttaissuunnassa, mutta pelituntuma viime aikoina on kuitenkin niin olematon, että on vaikea kuvitella Jenseniä avaukseen näin tuikitärkeään otteluun. Tuominenkaan toki ei ole edellisten maaottelujen jälkeen pelannut kuin yhteensä 22 minuuttia seurajoukkueessaan, mutta hän oli kuitenkin jo syyskuussakin Jensenin edellä nokkimisjärjestyksessä ja esiintyi Kreikkaakin vastaan kohtalaisesti Pukin rinnalla, joten oma valintani olisi siis Tuominen Pukin pariksi tai sitten hieman tämän alapuolelle prässäämään erityisesti Pjanicia. Ohessa ovat myös muistiinpanoni Tuomisesta kuukauden takaa: "Kärkipari uurasti tosiaan läpi pelin tutun ahkerasti ja peitti hyvin syöttölinjoja Kourbelisille ja Bouchalakisille painostaessaan samalla Kreikan toppareita. Tuomisesta pitää mainita lisäksi uudestaan ne pohjanpalomaiset pallon hallinnat, vaikka Manolas oli selässä. Juuri tuon kohdepelaamisen takia halusin nähdä hänet avauksessa, koska hänellä riitti myös fyysisyyttä voittaa pari pääpalloakin Manolakselta."Eikä pidä unohtaa sitä, että Suomi voi horjuttaa bosnialaisia laidasta tulevilla keskityksillä ja niissä Tuominen on Jenseniä suurempi uhka. Ja vaikka olen varoittanut pelaamasta kohtisuoria palloja alhaalta ylös Sunjicia ja Zukanovicia kohti, Tuominen voi niistä jonkin toki voittaakin, koska Manolaskin oli paperia ainakin kahdesti Ratinassa Tuomista vastaan pääpalloissa.

Yhteenvetona siis veikkaus Suomen avauskokoonpanosta 4-4-2/4-4-1-1 lauantaina:

Pukki - Tuominen
Soiri - Sparv - Kamara - Lod
Uronen - Arajuuri - Toivio - Raitala
Hradecky

Maaotteluviikot ovat aina juhlaviikkoja, joten toivotan jälleen kerran mitä nautinnollisinta aikaa sekä paikan päällä että Viaplayn ääressä torstaista tiistaihin. Torstaina herkkupaloja ovat Belgia-San Marino, Hollanti-Pohjois-Irlanti, Itävalta-Israel ja Slovakia-Wales. Perjantailta ottelunostoni ovat Portugali-Luxemburg, Islanti-Ranska ja Tsekki-Englanti. Lauantaina huomio on Suomen ja Armenian otteluissa. Sunnuntaina kuitenkin voi katsoa jälleen muita lohkoja, kun tarjolla ovat ottelut Slovenia-Itävalta, Wales-Kroatia ja Viro-Saksa. Maanantaina puolestaan Kosovo isännöi Montenegroa, Ranska Turkkia ja Ukraina Portugalia. Tiistaina puolestaan kaikki ne, jotka eivät ole Veritaksella, voivat katsoa Suomen ottelun jälkeen vielä esimerkiksi ottelun Kreikka-Bosnia ja Hertsegovina tai Ruotsi-Espanja.

Tämän pidemmittä puheitta arvon kanssakirjoittajat jatkakaa keskustelua tulevasta ottelusta Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan, olkaa hyvät.
« Viimeksi muokattu: 07.10.2019 klo 19:49:09 kirjoittanut Salming »
Rehellinen mustalainen

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Anti-FA


Vastaus #2 : 07.10.2019 klo 19:42:02

Klassikko

Lainaus
Tämän pidemmittä puheitta
Peledinho

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat & modetiimi


Vastaus #3 : 07.10.2019 klo 20:30:33

Häränkullin kokoinen Ylos aina vain. Sellainen huomautus, että Dzeko taisi jäädä pois ryhmästä jo Ratinan ottelussa tapahtuneen kasvojen menetyksen takia.
rysty

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suomi, България & muut altavastaajat


Vastaus #4 : 07.10.2019 klo 22:13:26

Tasuri olisi Suomelle oiva tulos. Vaatii toki sitten myös voittoa Armeniasta kotona, mutta kyllähän jälkimmäisestä ottelusta voitto on etukäteen huomattavasti "helpommin" otettavissa.
Neurora

Paikalla Paikalla


Vastaus #5 : 07.10.2019 klo 22:38:24

Tasuri olisi Suomelle oiva tulos. Vaatii toki sitten myös voittoa Armeniasta kotona, mutta kyllähän jälkimmäisestä ottelusta voitto on etukäteen huomattavasti "helpommin" otettavissa.

Miten niin vaatii voittoa Armeniasta? Kahden tasapelin jälkeen lähes varmasti riittäisi pelkkä voitto Liechtensteinista. Armenian olisi voitettava sekä Liechtenstein, Kreikka ja Italia vieraissa (ja Suomen pitäisi siis kaupan päälle hävitä Kreikalle).

Itse ottaisin saman tien kaksi tasuria kahdesta seuraavasta ottelusta, jos nyt tarjottaisiin.  (Mutta jos pitää veikata, Bosnialle hävitään ja Armenia voitetaan, mutta se ei ole yhtä hyvä kuin kaksi tasuria.)

Se, että "tasuri olisi Suomelle oiva tulos" Bosniasta on kyllä taas huikean omaperäinen oivallus.
« Viimeksi muokattu: 07.10.2019 klo 22:59:19 kirjoittanut Neurora »
Plusnic

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Melchester Rovers


Vastaus #6 : 07.10.2019 klo 23:48:28

Lainaus
molemmat noista tasapeleistä ovat tulleet juuri Zenicassa, mikä herättää toivonkipinän myös Suomen leirissä varmastikin,

Ehkä männävuosina tarvittiin tällaistakin tilastoa mihin takertua mutta ei enää..
rysty

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suomi, България & muut altavastaajat


Vastaus #7 : 08.10.2019 klo 00:12:47


Se, että "tasuri olisi Suomelle oiva tulos" Bosniasta on kyllä taas huikean omaperäinen oivallus.

Eikö olekin? Et vaikuta olevan asiasta viestissäsi eri mieltä, mutta silti piti tulla oikein vittuilemaan? Kauniita unia vaan sinullekin.

E: Armenia muuten pelaa Kreikkaa vastaan kotonaan, voittivat jo vieraissa.
« Viimeksi muokattu: 08.10.2019 klo 00:16:10 kirjoittanut rysty »
Neurora

Paikalla Paikalla


Vastaus #8 : 08.10.2019 klo 00:27:17

Eikö olekin? Et vaikuta olevan asiasta viestissäsi eri mieltä, mutta silti piti tulla oikein vittuilemaan? Kauniita unia vaan sinullekin.

E: Armenia muuten pelaa Kreikkaa vastaan kotonaan, voittivat jo vieraissa.

Vastauksesi perusteella ymmärsit viestisi typeryyden Ylos. Jos joku kirjoittaa keskustelufoorumille, että 1+1=2, niin todennäköisesti itsestäänselvyyden ilmaisusta tulee vittuilua sataprosenttisesti niiltä, jotka sinänsä ovat itse asiasta samaa mieltä...eihän se muuten olisi itsestäänselvyys, joten ei olisi tarvetta vittuilullekaan.

Kirjoitin ja tarkoitin, että pitää voittaa Italia vieraissa (jossa siis pidän Armenian voittomahdollisuuksia erityisen pieninä). Lauseen voi kieltämättä ymmärtää kahdella tavalla.
« Viimeksi muokattu: 08.10.2019 klo 00:32:08 kirjoittanut Neurora »
rysty

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suomi, България & muut altavastaajat


Vastaus #9 : 08.10.2019 klo 00:45:57

Tietääkseni tänne ei varsinaisesti ole kiellettyä kirjoittaa itsestäänselvyyksiä, olet sen jo lyhyen foorumhistoriasi aikana todennäköisesti huomannutkin. Saat toki myös käyttää aikaasi toisten viestien oletetun typeryyden kommentointiin, mielelläni odotan myös rakentavaa panostasi tähän ketjuun.

Mitä tulee Armenia-peliin ja siihen mitä tarkoitin että "vaatii" voittoa, niin helpompi se on Veritaksella ne pisteet ottaa vs. että Ateenassa joudutaan pelaamaan vielä tuloksesta. Mikäli tämä kierros klaarataan neljään pinnaan, niin paikan voisi mieluusti varmistaa kotivoitolla Liechtensteinista, ja Ateenaan voisi lähteä ilman paineita.
pilkku seiska

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Just leave me alone - I know what i´m doing


Vastaus #10 : 08.10.2019 klo 01:12:54

En melkein malta odottaa näkeväni Salmingin ennakoimaa Tuomis-Pjanic -taisteluparia. Toivottavasti Pjanic on herkästi ylikuumenevaa sorttia ja saa pasmansa sekaisin Jassen pelatessa "pikkusikaa".
Tatsi

Poissa Poissa


Vastaus #11 : 08.10.2019 klo 01:38:02

Kreikan voitto Italiasta voisi olla kiva juttu myös. Ylos
Neurora

Paikalla Paikalla


Vastaus #12 : 08.10.2019 klo 09:06:33

Tietääkseni tänne ei varsinaisesti ole kiellettyä kirjoittaa itsestäänselvyyksiä, olet sen jo lyhyen foorumhistoriasi aikana todennäköisesti huomannutkin. Saat toki myös käyttää aikaasi toisten viestien oletetun typeryyden kommentointiin, mielelläni odotan myös rakentavaa panostasi tähän ketjuun.

Mitä tulee Armenia-peliin ja siihen mitä tarkoitin että "vaatii" voittoa, niin helpompi se on Veritaksella ne pisteet ottaa vs. että Ateenassa joudutaan pelaamaan vielä tuloksesta. Mikäli tämä kierros klaarataan neljään pinnaan, niin paikan voisi mieluusti varmistaa kotivoitolla Liechtensteinista, ja Ateenaan voisi lähteä ilman paineita.

Kuten sanoin, äärimmäisen epätodennäköistä, että kahden tasapelin ja Liechtenstein-voiton jälkeen tarvittaisiin Ateenasta yhtään mitään. Todennäköisyys sille, että Armenia voittaa kaiken mikä liikkuu (mukaan lukien kotonaan pelaavan Italian) lienee selvästi alle prosentin.

Kreikan voitto Italiasta voisi olla kiva juttu myös. Ylos

Miksi? Ihan yhdentekevä ottelu Suomen kannalta, mutta toki Italian voitto tai tasapeli olisi Suomen kannalta parempi, niin ei voida edes teoreettisesti jäädä enää Kreikan taakse. Varmaan tarkoitettiin sitten Kreikan voittoa Bosniasta.
« Viimeksi muokattu: 08.10.2019 klo 09:34:15 kirjoittanut Neurora »
Kapteeni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: JJK, KPV, Hibernian


Vastaus #13 : 08.10.2019 klo 10:19:07

Vastauksesi perusteella ymmärsit viestisi typeryyden Ylos. Jos joku kirjoittaa keskustelufoorumille, että 1+1=2, niin todennäköisesti itsestäänselvyyden ilmaisusta tulee vittuilua sataprosenttisesti niiltä, jotka sinänsä ovat itse asiasta samaa mieltä...eihän se muuten olisi itsestäänselvyys, joten ei olisi tarvetta vittuilullekaan.
Ei kyllä edesauta keskustelukulttuuria. Jos joku jää jankkaamaan itsestäänselvyyksiä niin sitten asia on eri, mutta aika tarpeettoman hyökkäävästi täällä esiinnyt.

Mun on myönnettävä Salmingin avauksista, että olisi kätevämpää niitä lukea jos esimerkkejä eri tilanteista olisi hieman vähemmän. Tietysti kelpaa näinkin, mutta uskoisin että lukijoita olisi enemmän jos olisivat aavistuksen tiivistetympiä. Kiitos silti!
Hunaja

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Borussia Dortmund, Elli Haloo & Dorothea Wierer <3


Vastaus #14 : 08.10.2019 klo 12:13:59

Tasuri olisi Suomelle oiva tulos. Vaatii toki sitten myös voittoa Armeniasta kotona, mutta kyllähän jälkimmäisestä ottelusta voitto on etukäteen huomattavasti "helpommin" otettavissa.

Tasuri Zenicasta ja Bosnia olisi käytännössä pelattu ulos. Sillä oletuksella, että Armeniasta ja Liechtensteinista otetaan yhteensä vähintään 4 pistettä. Samalla tuosta voitaisiin alkaa puhumaan kaikkien aikojen tasurina Gijonin tasurin sijaan. Ainakin kaikkien aikojen tärkeimpänä. Tuon jälkeen tasuri Armeniaa vastaan ja oltaisiin tilanteessa, jossa Suomi on kisoissa, mikäli se kerää kahdesta viimeisestä ottelustaan vähintään saman pistesaaliin kuin Armenia, joka kohtaa siis Italian vieraissa sekä Kreikan kotona. Suomella vastassa tunnetusti Liechtenstein kotona ja Kreikka vieraissa. Eli kun Liechtenstein voitetaan, oltaisiin hyvin todennäköisesti tilanteessa, jossa Ateenassa voidaan käydä nautiskelemassa yksi peli alta pois ja juhlia kisapaikkaa täydet 90min.

Jos Zenicassa kuitenkin hävitään, kaikki olisi siitä huolimatta vielä omissa käsissä. Maalin tappio Bosniasta ja kotivoitot Armeniasta ja Liechtensteinista, niin Ateenasta riittäisi tasuri, todennäköisesti myös tappio, sillä en itse usko, että Bosnia täyden pistesaaliin Italiaa vastaan nappaa. Toki mahdollista sekin, mutta yhtä hyvin voi myös Suomi napata täyden pistesaaliin kolmesta viimeisestä pelistään. Viimeisellä kierroksella Kreikan motivaatio on vähintäänkin kyseenalainen tai sitten siellä saattaa olla jonkinlainen kokeilumiehistö, joka ei yllätysyllätys tule olemaan samaa tasoa kuin Italian kokeilumiehistö. Ja toki myös Bosnia pelaa Kreikkaa vastaan vieraissa, eikä se ole mitenkään sanottua että sieltä voiton automaattisesti hakevat. Tällä hetkellä esim vedonlyöntimarkkina pitää Kreikan voittoa todennäköisempänä, itse kyllä toki kallistuisin Bosniaan ja veikkaan myös markkinan liikkuvan siihen suuntaan.  

Toivottavasti Suomi ei kuitenkaan tekisi Bosniaa vastaan samaa virhettä kuin Kansojen liigan Kreikka-vieraspelissä ja lähdetä alusta saakka ottamaan pelkästään vastaan ja ikään kuin odottelemaan vastustajan maalia. Tuolloin maalin tappio tosin riitti ja se myös saatiin. Toisaalta Bosnia on taas ollut sen verran sekaisin, että kärsiväiselle Suomelle kyllä varmasti aukeaa ne tarvittavat maalipaikat.  
Neurora

Paikalla Paikalla


Vastaus #15 : 08.10.2019 klo 12:39:11

Tasuri Zenicasta ja Bosnia olisi käytännössä pelattu ulos. Sillä oletuksella, että Armeniasta ja Liechtensteinista otetaan yhteensä vähintään 4 pistettä. Samalla tuosta voitaisiin alkaa puhumaan kaikkien aikojen tasurina Gijonin tasurin sijaan. Ainakin kaikkien aikojen tärkeimpänä. Tuon jälkeen tasuri Armeniaa vastaan ja oltaisiin tilanteessa, jossa Suomi on kisoissa, mikäli se kerää kahdesta viimeisestä ottelustaan vähintään saman pistesaaliin kuin Armenia, joka kohtaa siis Italian vieraissa sekä Kreikan kotona. Suomella vastassa tunnetusti Liechtenstein kotona ja Kreikka vieraissa.  

Ei tarvitsisi edes samoja pisteitä, vaan piste vähemmänkin kuin mitä Armenia ottaa, riittää (olettaen, että Armenia voittaa vieraissa Liechtensteinin lauantaina). Eli suomeksi: jos Suomi voittaisi kahden tasurin jälkeen Liechtensteinin, Armenialle ei riittäisi edes tasuri+voitto-kombinaatio kahdesta viimeisestä ottelusta vaan ne pitäisi molemmat voittaa.

Itse en ole huolissani siitä, että Armenia voittaisi B-Italian Italiassa. Sen sijaan Bosnia-H on jopa ennakkosuosikki B-Italiaa vastaan kotonaan, erityisesti jos sillä on panos. Ja sen takia ei ole kaukaa haettua, että Suomen kisapaikka välillisesti kaatuu Italian panoksettomuuteen. (Vähän toivonkipinää tulisi kyllä siitä, jos Suomea vastaan Ateenassa pelaisi B-Kreikka.)
« Viimeksi muokattu: 08.10.2019 klo 12:44:59 kirjoittanut Neurora »
Sheriffi8

Poissa Poissa


Vastaus #16 : 08.10.2019 klo 12:58:04

Eiköhän Suomi hae lauantaina kolme pinnaa pois pyörimästä niin voidaan kaikki unohtaa nää spekulaatiot. Bosnia on sekaisin, Suomi on iskussa.
Nigel Kugelschfeir

Poissa Poissa


Vastaus #17 : 08.10.2019 klo 13:03:52

Bosnian olisi muutenkin pitänyt voittaa kaikki pelit toistaiseksi kun niillä on niin kingejä ja ties mitä jeesuksia koko porukka täynnä mutta nyt on tainnut kaatua jopa Liechtenstein ja Armenia kotona, eikä vieraista ole toistaiseksi pisteen pistettä. Kyllä noilla eväillä painetaan loppuun neljä voittoa.
Neurora

Paikalla Paikalla


Vastaus #18 : 08.10.2019 klo 13:12:24

Eiköhän Suomi hae lauantaina kolme pinnaa pois pyörimästä niin voidaan kaikki unohtaa nää spekulaatiot. Bosnia on sekaisin, Suomi on iskussa.

Jos aidosti uskot kyseiseen tulokseen, niin kannattaa lyödä sen puolesta vetoa. Saat melkein 4 kertoimen https://oddspedia.com/football/europe/euro/bosnia-herzegovina-finland-2912604/ (Dzekon loukkaantuminen kylläkin näemmä selvästi vaikuttanut kertoimiin: muutama päivä sitten mistään ei olisi saanut kakkosella alkavaa kertoimella Bosnialle, nyt ei saa ykkösellä alkavaa.)
sparkplug

Poissa Poissa


Vastaus #19 : 08.10.2019 klo 13:44:12

Ei tarvitsisi edes samoja pisteitä, vaan piste vähemmänkin kuin mitä Armenia ottaa, riittää (olettaen, että Armenia voittaa vieraissa Liechtensteinin lauantaina). Eli suomeksi: jos Suomi voittaisi kahden tasurin jälkeen Liechtensteinin, Armenialle ei riittäisi edes tasuri+voitto-kombinaatio kahdesta viimeisestä ottelusta vaan ne pitäisi molemmat voittaa.

Itse en ole huolissani siitä, että Armenia voittaisi B-Italian Italiassa. Sen sijaan Bosnia-H on jopa ennakkosuosikki B-Italiaa vastaan kotonaan, erityisesti jos sillä on panos. Ja sen takia ei ole kaukaa haettua, että Suomen kisapaikka välillisesti kaatuu Italian panoksettomuuteen. (Vähän toivonkipinää tulisi kyllä siitä, jos Suomea vastaan Ateenassa pelaisi B-Kreikka.)

Samaa höpötystä kuultiin ennen Armenia - Bosnia peliä. Fakta nyt vaan on se, että Bosnia on napannut sen 7 pistettä, eikä mikään indikoi tahdin paranevan. Päinvastoin, joukkueen ykköstähti on vielä poissa seuraavista peleistä.
Knossos

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kacktor


Vastaus #20 : 08.10.2019 klo 15:15:08

Päinvastoin, joukkueen ykköstähti on vielä poissa seuraavista peleistä.

Pjanic poissa?
Sheriffi8

Poissa Poissa


Vastaus #21 : 08.10.2019 klo 15:54:25

Jos aidosti uskot kyseiseen tulokseen, niin kannattaa lyödä sen puolesta vetoa.

Uskontoni kieltää vedonlyönnin.
Mati

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Arsenal, PK-35 Vantaa


Vastaus #22 : 08.10.2019 klo 16:07:26

Uskontoni kieltää vedonlyönnin.

Jos sen tekee salaa?
Neurora

Paikalla Paikalla


Vastaus #23 : 08.10.2019 klo 16:36:25

Yle tuskin taaskaan tajuaa markkinoida tätä itse:

https://areena.yle.fi/1-2167372
Lainaus
Dok Bosnia sydämessämme
28 minto 14.6.2018 toistaiseksi7617 katselua
Jalkapallo yhdistää jakautuneen Bosnian tavalla, josta poliitikot voivat vain uneksia. Kolme Närpiössä asuvaa bosnialaista matkustaa Kaunasiin seuraamaan maan historian tärkeintä peliä. English subtitle available. Toimittaja: Sixten Björkstrand. (U)
sparkplug

Poissa Poissa


Vastaus #24 : 08.10.2019 klo 17:02:23

Pjanic poissa?

En tiedä millaisin laserin maailmaa pitää katsoa jotta näkee Pjanicin meriitit Dzekoa parempina. Kovia pelaajia toki molemmat.
« Viimeksi muokattu: 08.10.2019 klo 17:05:24 kirjoittanut sparkplug »

 
Sivuja: [1] 2 ... 67
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines