Suomen kisajoukkue - Lopullinen ryhmä avausviestissä

[trendkiller]

Mitä nyt selität?

Kyseessä siis ei ole mikään työn sankarin palkinto vaan tarkoitus on että EM-kisaryhmä on pelillisesti paras mahdollinen. Jos siihen parhaaseen mahdolliseen ryhmään kuuluu pelaajia jotka eivät ole olleet uurastamassa kisapaikkaa, niin ne pitäisi valita ja sivuuttaa siis näkemys, että lopputurnaukseen pääsy on palkintomatka uurastamalla sen ansainneelle ryhmälle.

Sama pätee, jos nyt puskista joku superjunnu siirtyykin ikkunassa MunAan ja on yhtäkkiä Valioliigan kuumin pelaaja, niin pitäisi valita kisoihin, vaikka karsintoihin ei osallistunutkaan.


Eri asia sitten, jos näkee, että tärkeämpää kuin menestyä on päästä sanomaan "SIITÄS SAIT!" sanansyöjille. Mikäli Moisanderin ja kumppaneiden pelillinen taso ei kisoihin riittäisi, niin tietenkään ei tulisi valita mukaan. Eli kyseessä ei ole myöskään mikään palkintomatka hyvästä urasta.

No eihän sitä parasta mahdollista arvontakoriakaan haluttu, joten miksi sitten parhaat miehet? Niillä mennään, jotka oli mukana. Muut voi pysyä katsomossa.

[The Real Wolf]

... Sama pätee, jos nyt puskista joku superjunnu siirtyykin ikkunassa MunAan ja on yhtäkkiä Valioliigan kuumin pelaaja, niin pitäisi valita kisoihin, vaikka karsintoihin ei osallistunutkaan...

- Tuo olisi paljon luonnollisempi tapa tulla joukkueeseen, ja odotankin Marcus Forssilta ja Nico Hämäläiseltä vahvaa kevättä, ja nousua yhä vakavammin spekulaatioihin.

Sitten ajatusleikkiin. Entä, jos Eero Markkanen ja Mosa Yaghoubi intoutuvat kisapaikan motivoimana laittamaan itsensä huippukuntoon? Eero paukuttaa kuusi maalia Allsvenskanissa ja Mosa on liigassa kevään paras pelaaja jossain RoPSissa. Tekevätkö hekin paluun?

[lollz]

No eihän sitä parasta mahdollista arvontakoriakaan haluttu, joten miksi sitten parhaat miehet? Niillä mennään, jotka oli mukana. Muut voi pysyä katsomossa.

Siis kuka ei halunnut parasta mahdollista karsintakoria? Ja onhan nyt vittu Bundesliiga-jengin kapteeni nimenomaan superstara johonkin juhapiriseen tai leo/sauliväisäseen verrattuna.

[Acquiesce]

Hämmentävää keskustelua täällä

Moisanderin kohdalla vähän samaa efektiä kuin Romankin tapauksessa; pelejä tuli lähinnä Mixun ja Backen alaisuudessa ja tämä herättää tietysti negatiivisia muistoja. Fakta on kuitenkin se, että näillä aikaisemmilla otteilla ei ole mitään tekemistä nykyisen joukkueen kanssa. Kanerva on valmentajana onnistunut ulosmittaamaan pelaajien potentiaalin maajoukkueessa todella hyvin ja en näe mitään syytä miksei myös Moisander ja kumppanit pelaisi paremmalla tasolla hänen alaisuudessaan.

[winnie]

Jos unohdetaan osien summat, niin onko nämä takaisin haikailevat paperilla absoluuttiselta tasoltaan heti Pukin ja Luken takana, vai keskikastissa?

Sanoisin että ovat ainakin parhaillaan olleet aavistuksen parempia kuin Pukki tällä hetkellä ja aika samoissa Luken kanssa. Moisander on hyvin lähellä omaa huipputasoaan, Roman aavistuksen kauempana.

Pukin nykytaso on kieltämättä todella kova, mutta noussut sinne epäilyttävän myöhään. Toki tätä nykyistä tykitystä on nyt nähty about 1,5 vuotta, 80 peliä ja 50 maalia, joten nykytasosta ei sinällään ole epäselvyyttä. Ainakaan maajoukkuekontekstissa. Moisander ja Eremenko ovat molemmat olleet kovalla tasolla aika pitkään. Moisander oli AZssa ja Ajaxissa mestari ja kantoi kapteeninnauhaa, nykyisin on Werder Bremenin kapteeni. Jopa formin ollessa heikoimmillaan, pelasi kovassa Serie A:ssa puolikuntoisena yli puolet peleistä. Roman puolestaan teki 2011 suomen historian edelleen voimassa olevan siirtosummaennätyksen, valittiin 2015 Venäjän liigan MVP:ksi ja nyt kahden vuoden tauon jälkeen pienen hakemisen jälkeen näytti jo keväällä niin kovia pelimiehen elkeitä, että 32 vuotiaalle pelaajalle tehtiin 4 vuoden (!!) jatkosopimus. Toki hänelläkin alkaa jalka painaa ja mitä vähän (hyvin vähän) pelejä katsonut, ei hänestä puolustusvaiheessa olisi enää kovin paljon hyötyä.

Luke puolestaan bundesliigan paras veska 2018 ja vyöllä jo lähes 150 peliä kovassa sarjassa. Toki otteet Leverkusenissa eivät käsittääkseni (jostain luin että viime kaudella rankattu tyyliin sarjan 11. parhaaksi veskaksi tjsp) vielä ole ihan olleet sitä mitä voisi olla, mutta on uroteoissa ehdottomasti esim Pukin edellä.

[Savon keisari]

Kyllä tässä voi hieman kärjistäen ajatella niinkin päin, että jättämällä karsintapelit väliin, moni "kieltäytyjä" teki todellisen joukkuepelaajamaisen teon, toisin kuin tämä kieroutunut ajatusmaailma, että pitäisi pelaajayksilöiden ketkä ovat karsinnoissa pelaanneet, yksilöllinen etu laittaa joukkueen edelle.

Kaikilla, joiden nimet pyörineet spekulaatioissa, enemmän tai vähemmän kriittiset ajat seurajoukkueuran suhteen meneillään, jota maajoukkuekomennukset olisivat voineet häiritä, eivätkä ehkä sitten olisi ensi kesän suhteen olleet niin hyvissä asemissa tarjoamaan oman panoksensa joukkueen menestyksen eteen itse kisoissa kuin mitä nyt.

Eremenkolla toki seura menossa alta pois konkurssiin, mutta koko kevät aikaa löytää uudet sävelet uusissa maisemissa ja ehkä kesän kisojen urotekojen myötä aukeaisi vielä läntisiin huippusarjoihinkin portit.

[fingerström]

Kyllä tässä voi hieman kärjistäen ajatella niinkin päin, että jättämällä karsintapelit väliin, moni "kieltäytyjä" teki todellisen joukkuepelaajamaisen teon, toisin kuin tämä kieroutunut ajatusmaailma, että pitäisi pelaajayksilöiden ketkä ovat karsinnoissa pelaanneet, yksilöllinen etu laittaa joukkueen edelle.

Kaikilla, joiden nimet pyörineet spekulaatioissa, enemmän tai vähemmän kriittiset ajat seurajoukkueuran suhteen meneillään, jota maajoukkuekomennukset olisivat voineet häiritä, eivätkä ehkä sitten olisi ensi kesän suhteen olleet niin hyvissä asemissa tarjoamaan oman panoksensa joukkueen menestyksen eteen itse kisoissa kuin mitä nyt.

Aika lailla jääkiekon kevätkisoista tuttu ajatusmaailma tää, että aluksi läpsytellään varamiehillä ja sitten tosipeleihin varsinaiset pelaajat.

[Raaka]

Minä en kyllä oikein ymmärrä tätä lopettajien (Moisander, Ring, Hetemaj, Eremenko) haikailua. Jos he tosiaan ovat niin kovan luokan pelimiehiä, että "nostaisivat" nykyjoukkueen "tasoa", niin miksi Suomi ei kuitenkaan päässyt suurkisoihin silloin, kun he olivat ihan vakiokalustoa?

Mitä yleensä tähän pelaajien "tasoon" tulee, niin käsittääkseni esimerkiksi Pyry Soiria ei pidetä kovinkaan korkeatasoisena yksilönä. Kuitenkin hän oli minusta oli useammassa kuin yhdessä (voitetussa) karsintaottelussa aivan ratkaisevassa osassa - kumma kyllä!

[Veli Ponteva]

Aika lailla jääkiekon kevätkisoista tuttu ajatusmaailma tää, että aluksi läpsytellään varamiehillä ja sitten tosipeleihin varsinaiset pelaajat.

Eikö Leijonat vetänyt juuri yllätyskultaa kisoista joukkueella, josta jättivät mm. NHL-vahvistukset tietoisesti pois valiten joukkueen, joka oli ollut paljon yhdessä ja joka oli myös hyvin hitsautunut yhteen?

[Micky Fitz]

Minä en kyllä oikein ymmärrä tätä lopettajien (Moisander, Ring, Hetemaj, Eremenko) haikailua. Jos he tosiaan ovat niin kovan luokan pelimiehiä, että "nostaisivat" nykyjoukkueen "tasoa", niin miksi Suomi ei kuitenkaan päässyt suurkisoihin silloin, kun he olivat ihan vakiokalustoa?

Mitä yleensä tähän pelaajien "tasoon" tulee, niin käsittääkseni esimerkiksi Pyry Soiria ei pidetä kovinkaan korkeatasoisena yksilönä. Kuitenkin hän oli minusta oli useammassa kuin yhdessä (voitetussa) karsintaottelussa aivan ratkaisevassa osassa - kumma kyllä!

Ihan samaa harmaata paskaa ne Toiviot, Sparvit ja kumppanit olivat vielä pari vuotta sitten. Mistäköhän mahtaisi johtua? Hmm, Mixu, Backe.. Rive?

Jos Eremenko, Moisander ja Perpa ovat käytettävissä niin totta kai nämä pitää saada mukaan kisamiehistöön. Mistä lie tämä mystinen "joukkuehenki menee pilalle" alkanut, kun nuo kolme kaverustahan ovat nimenomaan aina olleet joukkueessaan (ml. maajoukkue) pidettyjä pelikavereita. Unohtamatta sitä, että Rive tuntee heistä jokaisen varsin hyvin vuosien varrelta.

Parhaat mukaan, itsestäänselvä asia.

[Hunaja]

Eikö Leijonat vetänyt juuri yllätyskultaa kisoista joukkueella, josta jättivät mm. NHL-vahvistukset tietoisesti pois valiten joukkueen, joka oli ollut paljon yhdessä ja joka oli myös hyvin hitsautunut yhteen?

Ethän sä nyt tosissasi lähde vertaamaan Euro Hoki Tuur Leijjjonia ja hassuttelulajin hassutteluturnausta ensi kesän EM-kisoihin, ethän?

[Veli Ponteva]

Ethän sä nyt tosissasi lähde vertaamaan Euro Hoki Tuur Leijjjonia ja hassuttelulajin hassutteluturnausta ensi kesän EM-kisoihin, ethän?

Jos kendo ajatuksena aiheuttaa allergiaa, niin voit miettiä tuota ihan puhtaasti valmennusfilosofiana.

[Acquiesce]

Minä en kyllä oikein ymmärrä tätä lopettajien (Moisander, Ring, Hetemaj, Eremenko) haikailua. Jos he tosiaan ovat niin kovan luokan pelimiehiä, että "nostaisivat" nykyjoukkueen "tasoa", niin miksi Suomi ei kuitenkaan päässyt suurkisoihin silloin, kun he olivat ihan vakiokalustoa?

Lukeeko kukaan edes tämän ketjun viestejä, kun tuntuu että jokaiselle pitää toistella samoja asioita erikseen?

Micky Fitziltä hyvä vastaus kysymykseesi.

[Hunaja]

Jos kendo ajatuksena aiheuttaa allergiaa, niin voit miettiä tuota ihan puhtaasti valmennusfilosofiana.

Ei se ole mitään filosofiaa jättää parempia pelaajia pois joukkueesta tusinapiristen tieltä, joilla ei ole yhtään mitään annettavaa kentälle, mitä tulee EM-kisatason jalkapalloon. Ihan kuin viime keväänäkään jotain Barkovia ja Rantasta ei olisi jätetty ulos joukkueesta sen vuoksi, että saadaan mukaan joku juhanityrväinen.

Toisekseen viime kevään kendomaajoukkue ei tietoisesti kieltäytynyt NHL-pelaajista. Nuo hassuttelukisat kun eivät vain yksinkertaisesti kiinnosta maailman parhaita tuossa lajissa. Ne ketkä NHL:stä vaivautuvat paikalle, tulevat lähinnä pitämään hauskaa raskaan kauden jälkeen. Tulevat toiselta puolelta maapalloa vailla valmistautumista, osa jopa kesälomalta kurvailemaan suureen kaukaloon sellaisia pelaajia vastaan, joille kisat ovat kauden kohokohta.

Kuten tiedämme, jalkapallossa tilanne on hieman toinen. Kaikki parhaat haluavat olla mukana täysillä ja jalkapallon arvokisat ovat aina yksi kauden kohokohtia, kaikille. Siinä mielessä on täysin aivotonta verrata noita kisoja keskenään. Samoin jääkiekossakin jos pelattaisiin esim. olympiaturnausta, jossa mukana ovat kaikki lajin parhaat. Tuolloin sinne ei lähdettäisi hassuttelemaan mikään "hyvä joukkuehenki" -mutuilun perusteella, vaan valittaisiin mukaan parhaat pelaajat. Yleensä kun parhaista yksilöistä koostuu se paras joukkue, lopulta.

Ja se, että viime kevään turnauksessa Suomen paras pistemies oli Sakari "vitun" Manninen ja ohessa Jokereiden nelosketjun laitahyökkääjä Mörkö kantaa Suomen reppuselässään maailmanmestaruuteen, kertoo kyllä enemmän ko. turnauksesta kuin mistään valmennusfilosofiasta. Naurettavaa, että tällaisesta pitää edes tosissaan väitellä tällä palstalla.

[Neurora]

Eikö Leijonat vetänyt juuri yllätyskultaa kisoista joukkueella, josta jättivät mm. NHL-vahvistukset tietoisesti pois valiten joukkueen, joka oli ollut paljon yhdessä ja joka oli myös hyvin hitsautunut yhteen?

Talteen

[Veli Ponteva]

Minähän en siis vertaillut lähtökohtia tai lajien kisoja ollenkaan, vaan kommentoi lähinnä tuohon "parhailla tosipeleihin" heittoon. Tietämykseni kendon kevään MM-kisoista rajoittuu suunnilleen siihen, että ymmärsin että kisoihin lähdettiin melko pienin odotuksin (johtuen kai tähtipelaajien puutteesta?) ja kotiin tultiin kultamitalit kaulassa.

[Ferenc]

Kuten edellinen kirjoittaja toi esiin, ehkä relevantimpi vertaus on jääkiekon mm-kisoihin liittyvät kieltäytymiset ja että Olympialaisiin ja Canada-Cupiin, kuten myös myöhempiin mm-kisoihin valitaan kyseisiä pelaajia, eikä kieltäytymisestä tule ikuista stigmaa.

Kyse on ennenkaikkea siitä, että kyseiseen tavoitteeseen ja turnaukseen on palava tahto edustaa maata.

[Irma]

Tässä tämän hetken oikea rivi:

MV: Luke, Joronen, Jaakkola (3)

Puolustus: Uronen, Raitala, Arajuuri, Toivio, Albin, Sauli/Leo (se kumpi keväällä paremmassa iskussa ja pelaa enemmän/kovempia pelejä), Moisander (7)

Kk/h: Sparv, Pikku Jensen, Soiri, Kamara, Lod, Lappalainen, Schüller, Kauko, Pukki, Jolle, Jasse, Roma, Perpa/Ring (nyt kävi niin, että vain toinen näistä mahtuu mun jengiin) (13)

Joukkueeseen siis 20 karsinnoissa pelannutta ja 3 paluumuuttajaa.

Karsinnoissa pelanneista olen siis pudottamassa: toinen Väisänen, Pirinen, Skrabb, Karjalainen, Kappe, Taylor, Pullukka, Lam, BK9 (9)

Karsinnassa mukana ilman minuutteja olleista olen pudottamassa: Markkula, DOS, Sumusalo (3)


Loukkaantumisia yms. tulee tietysti vielä tässä noin puolen vuoden aikana eli muutoksia täytyy tehdä pakostakin.

[Raaka]

Ei se ole mitään filosofiaa jättää parempia pelaajia pois joukkueesta tusinapiristen tieltä, joilla ei ole yhtään mitään annettavaa kentälle, mitä tulee EM-kisatason jalkapalloon.

Mutta kun "tusinapiriset" ovat juuri vieneet Suomen EM-kisoihin. Kyllä se minusta todistaa, että he ovat  EM-kisatasolla.

Mitä on ajateltava pelaajista, jotka ovat osallistuneet aiempiin karsintoihin, mutta eivät ole päässeet kisoihin?

[Ben]

Mutta kun "tusinapiriset" ovat juuri vieneet Suomen EM-kisoihin. Kyllä se minusta todistaa, että he ovat  EM-kisatasolla.

Esimerkiksi Leo Väisänen pelasi karsinnoissa vain tappio-ottelussa Kreikkaa vastaan, kun kisapaikka oli jo varma, ja lisäksi 4 minskaa lopusta Liechtensteinia vastaan tilanteessa 2-0. Näkemyksesi mukaan vei siis Suomen EM-kisoihin ja todisti olevansa EM-kisatasoa.

Väitätkö sinä vakavalla naamalla, että jos nuo LVäisäsen minuutit olisikin pelannut Niklas Moisander, niin Suomi ei olisi päässyt kisoihin (eli olisi hävinnyt tuon Liechtenstein-pelin), koska Leo Väisänen on EM-kisatasoa, mutta Niklas Moisander ei ja tämän vuoksi kisoihin on otettava valintatilanteessa leoväisänen Hollannin pimppidivarista Bundesliigassa pelaavan Moisanderin sijaan?

Jotenkin aika mustavalkoinen tapa ajatella. Eikö ole mielestäsi mahdollista, että Suomen joukkueesta voisi tulla parempi jos sinne rinkiin saadaan surkeiden pelaajien tilalle parempia pelaajia? Siis vaikka Suomi nyt selvisikin näiden kyseisten penkkiveikkojen avulla (tai heistä huolimatta) kisoihin.

[jalkapolku]

En käynyt koko ketjua lävitse mutta tämmöistä ajatusta olen pyöritellyt pitkään mielessä.

Kuinka tärkeä asia on joukkuehenki? Verrattuna vaikka siihen, että pelaajia otettaisiin joukkueeseen pelkästään papereiden perusteella.

Otetaan esimerkki. Taitojen perusteella Juha Pirinen ei ole lähelläkään sitä mitä toivottaisiin. Veikkausliigatasolle hyökkäyssuuntaan hyvää eliittiä, mutta puolustaen korkeintaan keskikastia. Miten käy kun ratkaisuhetkillä pitäisi pieni vipeltäjä Mertens saada laidalla kuriin nimenomaan puolustaen.

Oletetaan, että Pirisen kanssa samasta Urosen stunttaaja-roolista kamppailee Niklas Moisander, jonka puolustuskykyihin luotan 100/100 enemmän kuin Pirisen olkoonkin, että maajoukkueessa on joskus ollut hankalaa.

Kuitenkin kaikkien huuhkaja-median ja sälän joukosta olen ollut ymmärtäväni, että Juha Pirinen on vekkuli kaveri, scooter-fani ja nimenomaan erittäin pidetty kaveri joukkueessa, jonka pukukoppiarvon myös Rive tunnustaa.

Joten kuinka paljon pukukoppipelaajan rooli pitäisi painaa vaakakupissa kun valitaan joukkuetta kisakoneeseen?

Ps. Tulee monesti mieleen hyvästä joukkuehengestä Östersund FK. Aivan käsittämätän suoritus mennä eurooppaliigan lohkovaiheesta jatkoon sillä miehistöllä.

[suomifutiksen Janne Tähkä]

Ja se, että viime kevään turnauksessa Suomen paras pistemies oli Sakari "vitun" Manninen ja ohessa Jokereiden nelosketjun laitahyökkääjä Mörkö kantaa Suomen reppuselässään maailmanmestaruuteen, kertoo kyllä enemmän ko. turnauksesta kuin mistään valmennusfilosofiasta.

Ei kerro. Se kertoo siitä, että joukkuepeleissä pelataan nimenomaan joukkueena ja joukkueen taso on eri kuin osiensa summa. Jalkapallosta löytyy ihan yhtä lailla mielin määrin esimerkkejä siitä, kuinka paperilla heikko joukkue on menestynyt ja tähtisikermä flopannut. Kreikka voitti EM-kultaa 2004 parhaana maalintekijänään Angelos "vitun" Charisteas, joka oli edellisellä kaudella tehnyt Bundesliigassa neljä maalia. Kertooko tämä siitä, että EM-kisat olivat hassutteluturnaus joka ei vain kiinnostanut isompia staroja? Ei.

Mitä on ajateltava pelaajista, jotka ovat osallistuneet aiempiin karsintoihin, mutta eivät ole päässeet kisoihin?

No tietenkin, että he olivat liian paskoja ollakseen mukana karsinnat läpäisevässä joukkueessa. Pätee siis vain niihin, jotka olivat aiemmissa karsinnoissa mukana mutta näissä eivät - aiempien karsintojen epäonnistumiset eivät olleet esim. Pukin ja Sparvin vaan Roman, Ringin, Moisanderin, Perpan ja Arki-Karin syytä. Jos esimerkiksi Moisander olisi ollut näissä karsinnoissa mukana, kisapaikkaa ei varmasti olisi tullut.

[Neurora]

En käynyt koko ketjua lävitse mutta tämmöistä ajatusta olen pyöritellyt pitkään mielessä.

Kuinka tärkeä asia on joukkuehenki? Verrattuna vaikka siihen, että pelaajia otettaisiin joukkueeseen pelkästään papereiden perusteella.

Otetaan esimerkki. Taitojen perusteella Juha Pirinen ei ole lähelläkään sitä mitä toivottaisiin. Veikkausliigatasolle hyökkäyssuuntaan hyvää eliittiä, mutta puolustaen korkeintaan keskikastia. Miten käy kun ratkaisuhetkillä pitäisi pieni vipeltäjä Mertens saada laidalla kuriin nimenomaan puolustaen.

Oletetaan, että Pirisen kanssa samasta Urosen stunttaaja-roolista kamppailee Niklas Moisander, jonka puolustuskykyihin luotan 100/100 enemmän kuin Pirisen olkoonkin, että maajoukkueessa on joskus ollut hankalaa.

Kuitenkin kaikkien huuhkaja-median ja sälän joukosta olen ollut ymmärtäväni, että Juha Pirinen on vekkuli kaveri, scooter-fani ja nimenomaan erittäin pidetty kaveri joukkueessa, jonka pukukoppiarvon myös Rive tunnustaa.

Joten kuinka paljon pukukoppipelaajan rooli pitäisi painaa vaakakupissa kun valitaan joukkuetta kisakoneeseen?

Ps. Tulee monesti mieleen hyvästä joukkuehengestä Östersund FK. Aivan käsittämätän suoritus mennä eurooppaliigan lohkovaiheesta jatkoon sillä miehistöllä.

Tuskin Moisander kovin huono pukukoppipelaaja voi olla, kun nimitetty sekä maajoukkueen että pikkuseura Werder Bremenin kapteeniksi. Sen sijaan selkeä häntä vastaan puhuva argumentti on se, että vetäytynyt maajoukkueesta. Eli tämä joukkuehenkipyöritys tässä ihan tarpeetonta kikkailua: tietenkään myrkyllistä pukukoppipelaajaa (jota kumpikaan Pirinen tai Moisander ei varmasti siis ole) ei voi valita, eikä toisaalta täydellistä pukukoppipelaajaa, joka on keskinkertainen jalkapalloilija. (Vaikka "Malinen kertoi keväällä 2017 HS:lle, että Pirinen oli Hakassa hyljeksitty pelaaja", niin en epäile ollenkaan, että  kyseessä on Malisen sanoin "avoin, selkeäsanainen ja mielipiteensä esille tuova suoraselkäinen kaveri" ja maajoukkueessa pidetty pelaaja.)

[Ringo Star]

Minä en kyllä oikein ymmärrä tätä lopettajien (Moisander, Ring, Hetemaj, Eremenko) haikailua. Jos he tosiaan ovat niin kovan luokan pelimiehiä, että "nostaisivat" nykyjoukkueen "tasoa", niin miksi Suomi ei kuitenkaan päässyt suurkisoihin silloin, kun he olivat ihan vakiokalustoa?

Mitä yleensä tähän pelaajien "tasoon" tulee, niin käsittääkseni esimerkiksi Pyry Soiria ei pidetä kovinkaan korkeatasoisena yksilönä. Kuitenkin hän oli minusta oli useammassa kuin yhdessä (voitetussa) karsintaottelussa aivan ratkaisevassa osassa - kumma kyllä!

No on kai sillä valmentajalla ja pelitavalla melkoinen merkitys siihen, miten yksilöt kentällä suorituvat. Hyvin muistan, miten paljon joku Joona Toivio aikoinaan keräsi kritiikkiä ja jopa naureskelua maajoukkue-esityksistään. Ja mikä on tilanne nyt? Mies pelaa jossain hemmetin Häckenissä ja loistaa majussa. Tuolla logiikallasi Litmanen ja Hyypiäkään eivät vissiin olleet kovin tasokkaita pelaajia, kun Suomi ei heidän aikanaan päässyt arvokisoihin.

Muutoinkin keskustelu on osin ihan sivuraiteilla. Ei huippu-urheilu ole mikään poikien saunailta, jossa kaikki naureskelevat ja jossa saunaoluetkin jaetaan tasan. Lähtökohtaisesti tämä menee näin: mitä enemmän laatupelaajia on mukana, sitä kovempaa on kilpailu joukkueen sisällä ja sitä tasokkaampaa tekeminen on. Ja kyllä huippupelaajat lähtökohtaisesti haluavat pelata huippupelaajien kanssa, koska se tekee myös heistä itsestään ja samalla joukkueesta parempia. Huippupelaajat myös nauttivat kilpailusta - myös oman joukkueen sisällä. Se, että kisoihin valittaisiin jonain kiitoksena vain karsinnoissa mukana olleita pelaajia, nimen omaan loisi mielikuvaa jostain turistimatkasta, jossa tärkeintä olisi osallistumine ja se, ettei kenellekään tule paha mieli.

Ymmärtäisin kritiikin, jos sinne joukkueeseen olisi tulossa jotain Nicolas Anelkan kaltaisia superegoja, jotka oikeasti saattaisivat rikkoa joukkuehengen pelkällä käytöksellään. Mutta kun sieltä nyt mahdollisesti olisi tulossa esim. Moisander, joka on joukkuepelaaja viimeisen päälle. Siitä kai kertovat uran useat kapteeniksi nimityksetkin. Eikä sieltä olisi tulossa pelaajia mistään umpiosta, vaan kokeneita maajoukkuemiehiä, jotka Kanerva tuntee, jotka tuntevat Kanervan ja jotka moni nykyjoukkueen pelaaja tuntee. Sieltä tulisi herranen aika sentään vanhoja pelikavereita eikä mitään vihollisia. Eremenko, Moisander, Hetemaj ja Ring ovat pelanneet yhteensä pitkälti yli 200 A-maaottelua. Heistä jokainen on pelannut suurissa tai todella suurissa sarjoissa: Serie A, Bundesliiga, Venäjän liiga, Hollannin liiga ja/tai suurseuroissa (Ajax, Werder Bremen, TsSKA Moskova jne.). Jo pelkästään heidän kokemuksensa takia ovea ei pitäisi automaattisesti sulkea keneltäkään. EM-kisoissa kokemuksella on iso merkitys.

Siihen ei tietysti voi mennä, että kenellekään luvattaisiin peliaikaa. Samalta viivalta jokaisen täytyy lähteä taistelemaan peliajasta, niin karsinnoissa mukana olleiden kuin mahdollisten maajoukkueeseen palaajien.

Edit. Menee vähän petterisihvosmaiseksi puheeksi, mutta hieman huvittavat nämä Östersundit ja kulta-Leijonat jonain esimerkkeinä hyvän joukkuehengen voimasta. Toki niissä jengeissä varmasti oli hyvä joukkuehenki, mutta ennen kaikkea ne olivat esimerkkejä laatuvalmennuksen voimasta. Ja tuliko se hyvä joukkuehenki osin juuri hyvästä valmennuksesta vai oliko siitä riippumaton tekijä. Sitä voi jokainen miettiä. Kyllä sille Östersundillekin oletettavasti olisi paremmat pelaajat kelvanneet.

[Hunaja]

Ei kerro. Se kertoo siitä, että joukkuepeleissä pelataan nimenomaan joukkueena ja joukkueen taso on eri kuin osiensa summa. Jalkapallosta löytyy ihan yhtä lailla mielin määrin esimerkkejä siitä, kuinka paperilla heikko joukkue on menestynyt ja tähtisikermä flopannut. Kreikka voitti EM-kultaa 2004 parhaana maalintekijänään Angelos "vitun" Charisteas, joka oli edellisellä kaudella tehnyt Bundesliigassa neljä maalia. Kertooko tämä siitä, että EM-kisat olivat hassutteluturnaus joka ei vain kiinnostanut isompia staroja? Ei.

Jos ennen 2004 EM-kisoja Kreikalle oltaisiin tarjottu kahta kokenutta, jo tasonsa todistanutta maajoukkuepelaajaa parin varavarapelaajan tilalle, luuletko etteivät olisi ottaneet apua vastaan? Ei Kreikka tarkoituksen mukaisesti lähtenyt noihin kisoihin heikolla materiaalilla, parempaa ei ollut tarjolla. Ja Suomen materiaali jonkun Eremenkon korvatessa Lam ja Moisanderin korvatessa Pirinen, tulisi siitä huolimatta olemaan lohkonsa heikoin. Sinun mukaasi ilmeisesti floppaamista odotteleva tähtisikermä?

Ja totta kai urheilussa tapahtuu yllätyksiä, kun tarpeeksi pitkään tahkotaan. Yllätyksiä vain yllätysyllätys nähdään harvemmin kuin ennakkosuosikkien menestyksiä. Miksi näin? Niinpä.

Aivan turha vedota mihinkään 16 vuoden takaiseen Euroopan mestaruuteen tai kendo-leijonien ja mörkömarkojen voittoihin ja perustella täten itselleen "No mut kun noikin voitti niin meidänkin kannattaa lähteä mieluummin mahdollisimman heikolla materiaalilla matkaan."

Jos mietitään puhtaasti todennäköisyyksien kannalta. Otetaan kulho, jossa on 100 puuhelmeä, näistä 99 on mustia ja yksi valkoinen. Tavoitteena on löytää sieltä silmät sidottuna se valkoinen helmi. On selvää, että ennen pitkää sen sieltä joku onnistuu löytämään. Kuvitellaan, että vaikkapa Otto on helmen vuonna 2004 kulhosta löytänyt. Vuonna 2020 Markulle tarjotaan mahdollisuutta, hän saa valita laitetaanko kulhoon 98 mustaa ja 2 valkoista helmeä vai 99 mustaa ja 1 valkoinen. Sen sijaan, että parantaisi hieman mahdollisuuksiaan, Markku varmaan valitsisi kulhoon 99 mustaa helmeä, sillä 16 vuotta aikaisemminkin pienemmillä mahdollisuuksilla onnistuttiin?