Suomen kisajoukkue - Lopullinen ryhmä avausviestissä

[The Real Wolf]

Maalivahtikysymys? Ykkösvahdin osalta sitä ei tietenkään ole. Kakkonen ja kolmonenkin ovat kuitenkin tärkeitä, ja varsinkin näiden haastajista voidaan spekuloida. Joronen joutui epäkiitolliseen tehtävään Puolassa, ja vaikka tappio ei menekään mitenkään hänen piikkiinsä, ei myöskään esittänyt mitään, miksi paikka kakkosena olisi jotenkin vahvistunut. Päinvastoin, Anssi Jaakkolan vakuuttavat otteet Bristol Roversissa keväällä ennen loukkaanumistaan, ja nyt jälleen tänä syksynä herättävät ajatuksia siitä, olisiko Jaakkola sittenkin se ensimmäinen vaihtoehto, jos Hradecky joudutaan korvaamaan? Ainakin yksi peli kevään valmistavissa maaotteluissa olisi hyvä nähdä.

Ketä tulee sitten tämän trion jälkeen? Viimeksi valinta oli Jaakkolan perhesyiden poissaolon takia Niki Mäenpää, mutta onko seuraton pelaaja todellinen vaihtoehto ensi kesänä? No riippuu paljon siitä, tuleeko kaudella sopimus ja pelejä jossain. Will Jääskeläinen pelaa tasaisen varmasti Crewessa, mutta ei ole ollut erityisen loistokas U21:ssä. On kuitenkin siinä iässä, että luultavasti koko ajan paranee. Jokerikorttina on eri topiceissa heitetty Allsvenskan-mestaruuden voittaneen Djurgårdenin runkopelaaja Tommi Vaiho. Edustusoikeus ei kuitenkaan ole ihan valmis. Kansalaisuus puuttuu, mutta lienee tarvittaessa järjestettävissä. Lisää Vaihosta:

https://byyri.com/hradecky-joronen-tommi-vaiho-huuhkajien-maalivahtitilanne-on-hyva-mutta-vaihtoehtoja-ei-voi-olla-liikaa/

[kokistuoppi]

Lyhyellä tähtäimellä on tuskin paljoa merkitystä sillä, onko kolmosvahtina Jaakkola, Mäenpää, Virtanen vai vaikka tuo Vaiho. Vaiho ja Jaakkola esimerkiksi pelaavat suht samalla seuratasolla, mutta Jaakkolalla on jo historiaa maajoukkueen toimintatavoista, minkä lisäksi henkisesti ilmeisen tärkeä osa joukkuetta. On eri asia pitäisikö mainituille, kursivoiduille pointeille antaa niin paljon arvoa näin korkealla kilpailutasolla, mutta olemme oppineet Kanervan tiimin näin tekevän. Muutenhan Jaakkolan kilpailijoita olisi saatettu nostaa "haistelemaan ilmapiiriä" joihinkin muihinkin tapahtumiin kuin talven rusketusreissuille.

Käytännössä tuntuu siis, että Jaakkolankin asema on ollut betonoitu jos vain taso seurajoukkueessa pitää. Kannattaako siis ylipäätään aloittaa operaatio Vaiho vaihosta sisään? Hänellekään ei olisi tämän hetken maisemassa näkyvillä sen suurempaa roolia maajoukkueessa, kun Luukaksen ja Jessen suuret varjot siintävät pitkälle tulevaisuuteen. No, toki enemmän on aina enemmän, ja kai periaatteessa jokaisen kiven voisi kääntää. Kyseessä on kuitenkin penkkivahdin roolissa ison osan uraansa viettänyt, hitusen Hradeckya vanhempi maalivahti, eikä mikään tulevaisuuden talentti.


Hradecky oli muuten eilen Byyrin jututettavana ja kehui että Joronen on paras maalivahti, jonka kanssa on urallaan peliajasta kilpaillut. Vastaavasti Joronen oli Lindgren/Sihvonen -ohjelmassa, jossa lähestyi omaa asemaansa maajoukkueessa realistisesti. Juuri nyt Hradecky pelaa niin paljon korkeammalla seurajoukkuetasolla, että kysymys tämän kunnollisesta haastamisesta ei ole ajankohtainen. Ensiksi Jessen täytyisi päästä kovemmalle tasolle, mihin toki ensiaskel olisi nostaa Brescia takaisin Serie A:han.

Samoilla perusteilla voi katsoa sitä, missä määrin Jaakkola (tai joku muu tasaisesta ryhmästä) haastaisi Jorosen. myös Jaakkolan (tai haastajan) pitäisi ensiksi nousta sellaiselle seurajoukkue- ja suorittamistasolle, että haastaminen voisi olla millään tavalla realistista. Tai sitten Jorosen pitäisi selvästi mokailla, mitä ei myöskään aika laajan konsensuksen mielestä ole tapahtunut, vaikka epäilyksen pilviä ovat jotkut nostattaneet. On kuitenkin hyvä huomioida, että Joronen on sama maalivahti niin seurassa kuin maajoukkueessakin. Jos syytä huoleen olisi, se näkyisi auttamatta myös seurajoukkueen tekemisessä. Siellä asema on kuitenkin ollut vakaa vaihtuvissa seuroissa jo useamman vuoden.

Sen sijaan olisi kiinnostavaa nähdä Joronen parhaan mahdollisen avauksen tai ainakin puolustuslinjan takana. Tähän olisi ollut sauma, jos kisat olisi pelattu kesällä ja Puola ja Ranska saatu kohdattua kevään ikkunassa...Nykytilanteessa höntsät mennään kakkosilla ja tosipeleissä pelataan koko ajan panoksista, joten Luke on luonnollisesti maalilla.

Maajoukkueen maalivahtihierarkiaa voisi siis kuvata sanalla stabiili:

Hradecky

(merkittävä väli)

Joronen


(hyvin merkittävä väli)


Jaakkola

(jonkinlainen kynnys vaihtamiseen)

Hätävara-Mäenpää ja muut

[Hunaja]

Lyhyellä tähtäimellä on tuskin paljoa merkitystä sillä, onko kolmosvahtina Jaakkola, Mäenpää, Virtanen vai vaikka tuo Vaiho. Vaiho ja Jaakkola esimerkiksi pelaavat suht samalla seuratasolla, mutta Jaakkolalla on jo historiaa maajoukkueen toimintatavoista, minkä lisäksi henkisesti ilmeisen tärkeä osa joukkuetta. On eri asia pitäisikö mainituille, kursivoiduille pointeille antaa niin paljon arvoa näin korkealla kilpailutasolla, mutta olemme oppineet Kanervan tiimin näin tekevän. Muutenhan Jaakkolan kilpailijoita olisi saatettu nostaa "haistelemaan ilmapiiriä" joihinkin muihinkin tapahtumiin kuin talven rusketusreissuille.

Käytännössä tuntuu siis, että Jaakkolankin asema on ollut betonoitu jos vain taso seurajoukkueessa pitää. Kannattaako siis ylipäätään aloittaa operaatio Vaiho vaihosta sisään? Hänellekään ei olisi tämän hetken maisemassa näkyvillä sen suurempaa roolia maajoukkueessa, kun Luukaksen ja Jessen suuret varjot siintävät pitkälle tulevaisuuteen. No, toki enemmän on aina enemmän, ja kai periaatteessa jokaisen kiven voisi kääntää. Kyseessä on kuitenkin penkkivahdin roolissa ison osan uraansa viettänyt, hitusen Hradeckya vanhempi maalivahti, eikä mikään tulevaisuuden talentti.


Hradecky oli muuten eilen Byyrin jututettavana ja kehui että Joronen on paras maalivahti, jonka kanssa on urallaan peliajasta kilpaillut. Vastaavasti Joronen oli Lindgren/Sihvonen -ohjelmassa, jossa lähestyi omaa asemaansa maajoukkueessa realistisesti. Juuri nyt Hradecky pelaa niin paljon korkeammalla seurajoukkuetasolla, että kysymys tämän kunnollisesta haastamisesta ei ole ajankohtainen. Ensiksi Jessen täytyisi päästä kovemmalle tasolle, mihin toki ensiaskel olisi nostaa Brescia takaisin Serie A:han.

Samoilla perusteilla voi katsoa sitä, missä määrin Jaakkola (tai joku muu tasaisesta ryhmästä) haastaisi Jorosen. myös Jaakkolan (tai haastajan) pitäisi ensiksi nousta sellaiselle seurajoukkue- ja suorittamistasolle, että haastaminen voisi olla millään tavalla realistista. Tai sitten Jorosen pitäisi selvästi mokailla, mitä ei myöskään aika laajan konsensuksen mielestä ole tapahtunut, vaikka epäilyksen pilviä ovat jotkut nostattaneet. On kuitenkin hyvä huomioida, että Joronen on sama maalivahti niin seurassa kuin maajoukkueessakin. Jos syytä huoleen olisi, se näkyisi auttamatta myös seurajoukkueen tekemisessä. Siellä asema on kuitenkin ollut vakaa vaihtuvissa seuroissa jo useamman vuoden.

Sen sijaan olisi kiinnostavaa nähdä Joronen parhaan mahdollisen avauksen tai ainakin puolustuslinjan takana. Tähän olisi ollut sauma, jos kisat olisi pelattu kesällä ja Puola ja Ranska saatu kohdattua kevään ikkunassa...Nykytilanteessa höntsät mennään kakkosilla ja tosipeleissä pelataan koko ajan panoksista, joten Luke on luonnollisesti maalilla.

Maajoukkueen maalivahtihierarkiaa voisi siis kuvata sanalla stabiili:

Hradecky

(merkittävä väli)

Joronen


(hyvin merkittävä väli)


Jaakkola

(jonkinlainen kynnys vaihtamiseen)

Hätävara-Mäenpää ja muut

Sanasta sanaan sama.

Jorosen viime kauden hyvät esitykset Serie A:ssa sekä kokonaisuudessaan hyvin mennyt kausi tuntuu jo unohtuneen Susiherralta, koska yksi ystävyysottelu Puolaa vastaan kakkoslokoonpanon takana ei Joroselta mennyt nappiin.

Ei kannata korjata sellaista mikä ei ole mistään kohdasta rikki.

[ronaldo99]

Koomiset piirteet saanut jo toi Puola-ottelu. Monta alle 10 maaottelun miestä avauksessa eikä paljoa yhdessä ole pelanneet. Koko paketti oli niin sekaisin että turha tossa yksittäisiä pelaajia liikaa arvostella.

[The Real Wolf]

Sen sijaan olisi kiinnostavaa nähdä Joronen parhaan mahdollisen avauksen tai ainakin puolustuslinjan takana. Tähän olisi ollut sauma, jos kisat olisi pelattu kesällä ja Puola ja Ranska saatu kohdattua kevään ikkunassa...

- On nähty.

18.11.2018 vieraissa Unkari NL (0-2), puolustuslinjassa Granlund (46. Toivio)-Arajuuri-Väisänen(S)-Uronen

18.11.2018 vieraissa Kreikka EM (1-2), puolustuslinjassa Toivio (59. Lam)-Väisänen(S), Väisänen(L)-Raitala

Okei, puolustuslinjassa ukot vaihtuneet jonkin verran, ja siksi tehtävä epäkiitollinen, mutta melkein jokainen noista silti pelannut paljon muitakin tosipelejä maajoukkueen puolustuslinjassa. Eikä siellä vakionelikko ole aina Hradeckyn pelatessakaan ollut. Väkisinkin vahvistuu käsitys, että Hradecky on maajoukkueessa voittava maalivahti, ja Joronen valitettavasti ihan ei. Siksi vakuuttavasti seurassaan viikosta toiseen esiintyvä Jaakkola mielestäni ansaitsee myös spekulaatiot ykköshaastajan asemaan noususta.

[kokistuoppi]

Voihan sitä itse kukin ansaita vaikka mitä. Viime vuonna Suomi joutui esimerkiksi pitämään Serie A -pelaajaa penkillä, kun maalille saa laittaa vain yhden. Puhumattakaan kuinka moni suomalainen vahti ansaitsisi haastaa Jaakkolan paikan jutunkertojana maajoukkueen linja-auton takapenkillä. Huippu-urheilu ei ole kaikki pelaa -touhua valitettavasti. Sitten kun Jaakkola pelaa Joroseen verrattavissa olevalla tasolla, asiasta voidaan edes neuvotella.

Väkisinkin vahvistuu käsitys, että Hradecky on maajoukkueessa voittava maalivahti, ja Joronen valitettavasti ihan ei.

Kööpenhaminassa mahdetaan olla eri mieltä mestaruusvahdin voittajamentaliteetista. Edelleen on turha mystifioida maajoukkuepelejä jotenkin toisessa ulottuvuudessa oleviksi, kun yhtä kovia ukkoja Jesse on joutunut kohtaamaan seurajoukkueessakin viime vuosina. Jesse Joronen on sama maalivahti seurassa ja maajoukkueessa.

[Hunaja]

- On nähty.

18.11.2018 vieraissa Unkari NL (0-2), puolustuslinjassa Granlund (46. Toivio)-Arajuuri-Väisänen(S)-Uronen

18.11.2018 vieraissa Kreikka EM (1-2), puolustuslinjassa Toivio (59. Lam)-Väisänen(S), Väisänen(L)-Raitala

Ethän vain nyt yritä edes vihjailla, että maalivahdilla olisi mitään osuutta näihin tappioihin tai että Jaakkolan Anssilla tulos olisi Suomen kannalta yhtään tuon parempi?

Unkaria vastaan matsi oli panokseton höntsä jatkokarsintapaikan varmistuttua Ateenassa muutamaa päivää aikaisemmin. Kreikka-peli taas kisapaikan varmistumisen jälkeinen ulospuhallus, jota ei todellakaan pelattu ykkösmiehistöllä. Näiden pelien panoksellisuudesta kertoo jo se, ettei Hradecky ollut näissä maalissa.

[The Real Wolf]

...Unkaria vastaan matsi oli panokseton höntsä jatkokarsintapaikan varmistuttua Ateenassa muutamaa päivää aikaisemmin. Kreikka-peli taas kisapaikan varmistumisen jälkeinen ulospuhallus, jota ei todellakaan pelattu ykkösmiehistöllä. Näiden pelien panoksellisuudesta kertoo jo se, ettei Hradecky ollut näissä maalissa.

- Tämä kaikki on totta. Vastasin siihen, mitä lainasin; kokistuoppi spekuloi ohimenneestä mahdollisuudesta nähdä Joronen ykköskokoonpanon taustalla kevään harjoituspeleissä Puolaa ja Ranskaa vastaan.

Noh, spekulatiivista joka tapauksessa, sillä jos treenipeliin olisi vaihdettu maalivahti, luultavasti myös paljon muuta miehistöä. Kuten Kanerva Puolassa sitten tekikin.

[Rikkiviisas]

Ethän vain nyt yritä edes vihjailla, että maalivahdilla olisi mitään osuutta näihin tappioihin tai että Jaakkolan Anssilla tulos olisi Suomen kannalta yhtään tuon parempi?

Ei vaan Englannissa jalkapallo-oppinsa saanut Joronen on muuttunut paskaksi Italiassa.

[kokistuoppi]

Pidän kyllä tuota Ateenan pulustuslinjaa aika isona muutoksena, kun Toiviokin veti eri pelipaikalla kuin yleensä...Kumpikaan mainittu peli ei mennyt puolustuksellisesti normitasolla. Lukekin mainitsi Irlanti-pelin torjunnastaan ettei sellaisia ole tarvinnut maajoukkueessa juuri pariin vuoteen tehdä. Jopa toisilleen vieraalla topparikolmikolla pelaten Suomi oli tiiviimpi viime kuun KL-matseissa. Johtuiko sitten panoksellisuudesta vai mistä.

Toki Rikkiviisas varmasti jäljillä...

[tab]

Maajoukkueen vaihtopenkillä keskikentällä voisi Joni Kaukon tilalla pian kokeilla jo Kaan Kairista. Molemmat pelaavat jo nyt seurajoukkueissa suurin piirtein samantasoisissa joukkueissa. Kesällä voi olla jo Kairinen hyvä vaihtoehto kisajoukkueeseen.

[suomifutiksen Janne Tähkä]

Väkisinkin vahvistuu käsitys, että Hradecky on maajoukkueessa voittava maalivahti, ja Joronen valitettavasti ihan ei. Siksi vakuuttavasti seurassaan viikosta toiseen esiintyvä Jaakkola mielestäni ansaitsee myös spekulaatiot ykköshaastajan asemaan noususta.

Tästä tulee mieleen se, kuinka kovan seurastatuksen kakkosmolari Jussi Jääskeläinen ei silloin Niemen valtakaudella oikein vakuuttanut päästessään maajoukkueessa tolppien väliin, mutta saatuaan ykkösmolarin paikan oli huikea vuosikaudet. Eihän Joronen toki ole ihmeitä maajoukkueessa esittänyt, mutta hänen matsinsa ovat olleet hyvin epäkiitollisia eikä hän nyt toisaalta mitään mainittavia virheitäkään ole tehnyt. (Enkä tiedä kuinka raskauttava joku yksittäinen virhekään olisi, sattuihan Hradeckyllekin aikanaan oliko nyt Itävaltaa vastaan sellainen moka, että takuuvarmasti foorumin syövereistä löytyy liveseurannasta "ei enää koskaan maajoukkueeseen" -viestejä.) Selvä kakkosveskarin asema siis.

Maajoukkueen vaihtopenkillä keskikentällä voisi Joni Kaukon tilalla pian kokeilla jo Kaan Kairista. Molemmat pelaavat jo nyt seurajoukkueissa suurin piirtein samantasoisissa joukkueissa. Kesällä voi olla jo Kairinen hyvä vaihtoehto kisajoukkueeseen.

Ei missään nimessä Kaukon tilalle, Kauko on avaavan kaksikon jälkeen ainoa kk-pelaaja jonka uskaltaa heittää kentälle koviakin joukkueita vastaan, mutta mahdollisesti Kairinen voisi haastaa Schüllerin ja Lamin seuraavista paikoista nokkimisjärjestyksessä.

[diagonaali]

Maalivahtikeskustelusta: en nyt näe kovin kiinnostavana aiheena arpoa Suomen nelosmaalivahdin tittelistä. Menee erityisen soekulatiiviseksi, kun keskustelua käydään tässä ketjussa. Ja:

Siis miksi joku hädin tuskin Allsvenskan-jyrä pitäisi uransa ehtoovuosinaan kärrätä maajoukkueeseen

[Osmonkääliö]

Palataanko maalivahtikeskusteluun jos joku meidän kolmikosta (Luka-Jesse-Anssi) loukkaantuu, eiköhän tuo muuten lie aika selviö.

Onko tämä nyt siis näin että marraskuussa seuraavat NL pelit ja sitten maajoukkue kokoontuu vain kerran maaliskuussa MM-karsintojen merkeissä ennen valmistavia pelejä EM-kisoihin? Mikäli näin on niin voidaanko olettaa että NL-matsit mennään nyt loppuun käytännössä täysin samalla jengillä kuin mitä tahan asti ollut, ja sitten potentiaaliset paluumuuttajat / uudet kaverit otetaan mukaan ns seuraavaan projektiin Maaliskuussa?

Tällä hetkellä nuorisokolmikon Halme-Forss-Hämäläinen osakkeet ovat kyllä laskussa pienentyneiden peliminuuttien johdosta. Mikäli ei tapahdu nyt muutosta niin voi olla ettei nähdä mukana marraskuussakaan vaan ainakin edellämainitut (Halme-Forss) ovat junnujen mukana. Albinin mahdollinen pitempi loukki voi lisätä Hämäläisen mahdollisuuksia mukana ololle, olkoonkin että on eri laidan kaveri.

[Gambinamiäs]

Ei missään nimessä Kaukon tilalle, Kauko on avaavan kaksikon jälkeen ainoa kk-pelaaja jonka uskaltaa heittää kentälle koviakin joukkueita vastaan, mutta mahdollisesti Kairinen voisi haastaa Schüllerin ja Lamin seuraavista paikoista nokkimisjärjestyksessä.

Schuller on ainoa noista keskikentän varavaihtoehdoista, joka kykenee minkäänlaiseen palloliseen peliin, pelinrakenteluun tai pelin rytmittämiseen. Näkisin, että  Sylleri on vara-sparv. Kauko sitten sellainen kova koohottaja. Lam sitten, jotain minkä vahvuuksista en ole vielä päässyt perille. Näyttänyt lähinnä olevan aina myöhässä tilanteista.

Kairinen itselleni kovin vieras, mutta kai hänelle voisi antaa jonkun puoliajan harkkapeleissä tai jos NL:ssä pelataan ilman panosta. Kyllä siihen keskikentälle tarvitaan nykyistä parempia vaihtoehtoja, mutta en nyt kovin todennäkäisenä pidä, että Kairinen olisi nykyisiä vaihtoehtoja parempi. Halme voisi nousta vielä, mutta vaatii sen pelipaikan saamista seurajoukkueessa.

edit edelleen pitäisin Perpaa mieluisimpana varamiehenä keskelle, Sylleri sitten kaveriksi. Tämän hetkisen tilanteen mukaan ne ovat kuitenkin Kauko ja Sylleri.

[Virallinen]

Syllerillä ei riitä, ei ole koskaan riittänyt. Silti Kaukon jälkeen se käyttökelpoisin varamies majussa viime aikoina nähdyistä.

[Gambinamiäs]

Syllerillä ei riitä, ei ole koskaan riittänyt. Silti Kaukon jälkeen se käyttökelpoisin varamies majussa viime aikoina nähdyistä.

Höpöhöpö. On usein riittänyt ja ollut ihan Espanjan tasoisia vastustajia vastaan käyttökelpoinen mies. Syllerillä on omat vahvuudet ja heikkoudet. Heikkoudet kuten fyysinen pehmeys kaksinkamppailutilanteissa ja jossain määrin hitaus korostuvat jollei pelikaveri ja/tai taktiika ota huomioon ja kompensoi niitä, mutta miehen saama paska foorumilla on ihan kohtutonta. Tulee kai foorumin ikuisesta HJK vs lande-asetelmasta. Selkeästi paras korvaaja Sparville, vierellä tarvitaan sitten liikkuvuutta ja fysiikkaa.

Mutta kuten mainittua jo useammaltakin suunnalta, Kaukon kanssa selkeästi ensimmäiset varamiehet keskikentälle ja mielellään parempia haastajia näkisi, valitettavasti ei ole näkynyt eikä ole toistaiseksi näkyvissä.

[Kannattelija]

Myös sitä mieltä, että Schuller on paras heikoista vaihtoehdoista paikkaamaan Sparv-Kamara -kaksikkoa.

Halmeesta ei voi puhua samassa lauseessakaan Sparvin stunttina. Halmeella on vakavia puutteita osa-aluieilla, joilla Sparv ohjaa/johtaa pelia kk:n pohjalla. Arajuuren stuntiksi parhaat edelletykset. Barnsleyn linjasta lunastettava paikka sitä ennen.

[Säämies]

Syllerillä ei riitä, ei ole koskaan riittänyt.

Lainaan itse Rive Kanervaa:

"Rade on pelaaja joka ei juuri ikinä tee virheitä"

[danone]

Kyllä puolustuslinja ja maalivahti ovat enemmän kuin osiensa summa. Hradecky, Toivio ja Arajuusi ovat pelanneet niin pitkään yhteen, että vaikka meillä olisikin yksittäisenä maalivahtina tai topparina parempi pelaaja, se tuskin tekisi Huuhkajien puolustuksesta parempaa. Ja siihen on varmasti syynsä, että kokenut Jaakkola on se kolmosmaalivahti, jonka merkitys on ennen kaikkea henkinen eikä pelillinen.

Hyökkääjätilanne on kutkuttava. Omissa papereissa tuntuu olevan neljä parasta hyökkääjää: Pohjanpalo hieman isokokoisempana targetina, Pukki melko puhtaana mutta myös alaspäin työteliäänä ja juoksuvoimaisena, kärkenä, Jensen joka pystyy pelaamaan myös alempana 4-4-1-1:ssä sekä Forss joka on ymmärrykseni mukaan aika lähellä puhdasta maalintekijää. Onko niin, että tämä pelaajat täydentävät toisiaan niin hyvin, että tämä on myös paras nelikko kisajoukkueeseen vai tuoko joku muu hyökkääjä jotain sellaista joukkueeseen, että maajoukkueen hyökkäys olisi kokonaisuutena parempi? Kun Jasse Tuominen on valitettavasti loukkaantuneena, niin tarjokkaiden lista on melko lyhyt. Jensenin ja myös Taylorin esiinnousu on ehkä vienyt Forsellilta parhaat mahdollisuudet kisoihin ja mitä konkreettista Karjalainen tarjoaa tähän palettiin?

[firs]

Karjalainen tarjoaa vikaksi kympiksi yhden miehen prässin, jonka toki Jasse hoiti paremmin, muttei juurikaan tilanteita.

Lappalainen, Niskanen, Soiri ja Skrabbkin kuitenkin pystyvät hoitamaan tätä tehtävää ne kymmenen minuuttia, joten valitsisin Marcus Forssin.

[Hurten]

Karjalainen tarjoaa vikaksi kympiksi yhden miehen prässin, jonka toki Jasse hoiti paremmin, muttei juurikaan tilanteita.

Lappalainen, Niskanen, Soiri ja Skrabbkin kuitenkin pystyvät hoitamaan tätä tehtävää ne kymmenen minuuttia, joten valitsisin Marcus Forssin.

Vieraissa Irlantia vastaan Karjalainen tuli viimeiseksi kympiksi sisään eikä mies jaksanut hoitaa töitään. Jos näit ottelun et voi olla eri mieltä.

[firs]

Vieraissa Irlantia vastaan Karjalainen tuli viimeiseksi kympiksi sisään eikä mies jaksanut hoitaa töitään. Jos näit ottelun et voi olla eri mieltä.

Komppaan kyllä.

[tab]

Vieraissa Irlantia vastaan Karjalainen tuli viimeiseksi kympiksi sisään eikä mies jaksanut hoitaa töitään. Jos näit ottelun et voi olla eri mieltä.

Suomi taisi kuitenkin voittaa ottelun, eikä Irlanti tehnyt maalia ottelun lopussa? Eiköhän Rive osaa valita maajoukkueeseen oikeat ja voittavat pelaajat. Jos Rasse sopii Forssia paremmin Suomen pelisuunnitelmaan, on hän ehdottomasti oikea valinta. Aivan sama mitä jotkut foorumille kirjoittavat oman elämänsä markut ovat mieltä näistä asioista.

[Lihis]

Suomi taisi kuitenkin voittaa ottelun, eikä Irlanti tehnyt maalia ottelun lopussa? Eiköhän Rive osaa valita maajoukkueeseen oikeat ja voittavat pelaajat. Jos Rasse sopii Forssia paremmin Suomen pelisuunnitelmaan, on hän ehdottomasti oikea valinta. Aivan sama mitä jotkut foorumille kirjoittavat oman elämänsä markut ovat mieltä näistä asioista.

Irlanti sai painetta ja olisi voinut tehdä maalinkin lopussa. Olisiko paremmalla prässäyksellä pystytty välttämään mahdollinen vastustajan maalipaikka? Kenties. Tällä kertaa ei soinut omissa, mutta mikäli vastustaja saa maalipaikan, on todennäköisempää että pallo löytyy Suomen maalista, kuin silloin jos vastustaja ei saa maalipaikkaa (t: bubi wallenius).