Kansallinen Liiga 2020

[copa de kybä]

Samaa katselin, entäs Sainion maali ja entä kolmas maali?

Sainion riistosta tuskin vihellettäisiin rikettä edes g-junnuissa, jos sitä tarkoitit. Kolmannessa maalissa tps-pakin perse taitaa olla syöttöhetkellä samalla linjalla kuin Klubin palloon melkein osuvat hyökkääjät ja siksi tilanne ei ollut paitsio.

[Nuorenanätti]

-

[pallojalassa]

Aivan umpisurkeita yleisömääriä tänään Kansallisessa Liigassa. Alavetelissäkin (Nedervetil)näytti olevan Naisten ykkösessä enemmän katsojia!
 
Näkyvyyttä on nyt kyllä tullut, mutta missä seurojen konkreettiset teot yleisömäärien selkeäksi kasvattamiseksi. Tuohon, kun lisätään vielä HPS ensikaudella, niin yleisökeskiarvot sen kun tippuu.

Halutaanko edes yleisöä? Onko se ykkösprioriteetti?
Pitäisikö Liigalisenssin ehtona olla oma sopivan kokoinen stadion? (johon voisi saada tunnelmaa!)

Kyllä se on tullut selväksi, ettei katsomoihin haluta katsojia. Kierroksen otteluista 80% PK seudulla ja näistä 3/4 käytännössä samaan aikaan. Totta kai tämä näkyy katsojaluvuissa.

Katsojamäärien kasvattamiseen tähtäävät suunnitelmat pitäisi olla lisenssiehdoissa.

[Chief Innanen]

Anteeksi vähän offtopic, mutta ei ollut tämän parempaa paikaa...

Veikkausliigan joukkueilla on selvä trendi lähteä mukaan myös naisjalkapalloon... Miten on Haka, RoPS, Inter jne.

RoPS:lla on ainakin ollut jo vuosia, maalintekijänä ollut toisinaan sellainen superstara kuin Tanja Poutiainen.

[Entinen apassi]

Tps-pelin perusteella mahdoton sanoa paljonkaan siitä, mitä klubin jenkkitoppari tuo tullessaan, koska eipä häntä juuri paineistettukaan. Rauhallisesti sai avata peliä. Huolestuttava kuitenkin tilanne joka johti Pelogin telomiseen. Toppari hävisi juoksukilpailun totaalisesti.

Miksi hyökkääjäjenkki ei kokoonpanossa? Siellähän pula on?

[blackhawk]

RoPS:lla on ainakin ollut jo vuosia, maalintekijänä ollut toisinaan sellainen superstara kuin Tanja Poutiainen.

Poutiaisen aikana RoPS taisi pelata Kakkosessa. Kaudeksi 2016 RoPS nousi Ykköseen, jossa pelaa edelleen.

Hakan naiset pelaavat Nelosessa.

[blackhawk]

Kyllä se on tullut selväksi, ettei katsomoihin haluta katsojia. Kierroksen otteluista 80% PK seudulla ja näistä 3/4 käytännössä samaan aikaan. Totta kai tämä näkyy katsojaluvuissa.

Katsojamäärien kasvattamiseen tähtäävät suunnitelmat pitäisi olla lisenssiehdoissa.

Ihan sama katsojamääräongelma vaivaa myös miesten otteluita, joiden katsojamäärät ovat selvästi heikompia kuin muissa Pohjoismaissa.

Jos taas verrataan miesten ja naisten katsojamääriä saman maan sisällä, Suomessa suhteellinen ero on pienempi kuin esimerkiksi Saksassa tai Englannissa.

Tässä on nyt se ongelma, että katsojamäärien merkittävä kasvu vaatisi kulttuurin muutosta, joka ei tapahdu nopeasti. Katsomoon lähtemisestä eivät päätä seurat vaan katsojat itse, joten seurojen vaikutusvalta on aika rajallinen.

Missä määrin pääkaupunkiseudulla on katsojia, jotka haluaisivat käydä useamman seuran otteluissa? Itselleni tuntuisi vieraalta ajatukselta kannattaa useampaa keskenään samassa sarjassa kilpailevaa seuraa, mutta futista voi tietysti käydä katsomassa monenlaisista lähtökohdista. Voisin toisaalta itsekin käydä Ykkösessä pelaavan TuWen kotipeleissä, elleivät pelaisi samanaikaisesti Tepsin kanssa.

[pallojalassa]

Suurin kulttuurimuutos pitää tehdä naisfutistoimijoiden omissa päissä.

Ruutu TV on tuonnut koosteiden kautta esiin kuinka viihdyttävää naisfutis voi olla.

Jos sanotaan ettei seurat voi vaikuttaa katsojamääriin niin kuka sitten? Joku vai yhteiskunta tai liitto jne. Sosiaalidemokraattinen perinne on Suomessa syvällä.

Todellisuudessa seurat ovat avainasemassa.

Itse katson normaali kausina yli sata liveottelua, mutta en silti kannata vain yhtä seuraa. Menen otteluihin katsomaan jalkapalloa.

Otteluohjelmista vielä. Jos kotikaupungin joukkueet pelaisivat kuten kansallisessa näkisin puolet otteluista.

Meillä naisten liigajoukkueet pelaavat yleensä A) vuoroviikonloppuina kotiottelun B) jos näin ei ole ottelu pelataan eri päivinä C) jos eri syistä ottelut pelataan samana päivänä niitä ei koskaan pelata niin, että ne pelataan yhtä aikaa.

Molemmilla liigajoukkueella kakkosjoukkue pelaa yhden sarjaportaan alempana ja hyvin usein edari ja kakkosen joukkue pelaavat samalla alueella peräkkäin.

Kaikessa näkyy, ettei näitä otteluita joku yksittäinen seuratoimija päätä vaan aikojen saatossa tähän järjestelyyn ollaan päädytty koska se on osa jalkapallokulttuuria.

[M13]

Ruudun tallenteen kulmasta hankala nähdä kunnolla. Liuku näyttäisi osuvan palloon, takajalka pelaajaan sen jälkeen. Ei näytä erityisen vaaralliselta tai piittaamattomalta pelaamiselta.

Myönnän hieman provosoituneeni ja sitä kautta provoisoineeni. Silti, mainitussa piittaamattomuudessaan ja holtittomuudessaan punaisen paikka ja sitä kautta ihan opin takia pitäisi se peli tuosta kaivaa. Nykyäänhän tuolla palloon osumisella ei väliä, jos samalla vedät jaloille oikein kunnolla. Eniten ihmettelen teknistä suoritusta tuossa. Kyseessä kuitenkin laatu maalivahti ja eihän silloin pitäisi ikinä noin tilanteeseen tulla. Toivottavasti joku käy tilanteen läpi nuorukaisen kanssa.

Samaa mieltä muista pelin maaleista. Ei noita oikein voi viheltää pois. Tällä kierroksella taas, kuten oikeastaan kaikilla aiemmillakin isoja virheitä tuomareilta. Ihmeellisen paljon tohelointia pelin tempoon verraten.

Upeiden maalien kierros tämä oli. Hienoa katsottavaa tältä osin. Oma suosikki ehdottomasti tuo Leskisen rimpuilu, mutta kauneushan on katsojan silmissä.

[M13]

Suurin kulttuurimuutos pitää tehdä naisfutistoimijoiden omissa päissä.

Jos sanotaan ettei seurat voi vaikuttaa katsojamääriin niin kuka sitten? Joku vai yhteiskunta tai liitto jne. Sosiaalidemokraattinen perinne on Suomessa syvällä.

Todellisuudessa seurat ovat avainasemassa.

Urheilukulttuuri lienee yksi harvoja kannattavia Suomi/Ruotsi vertailuja. Yhteiskunnallinen suhtautuminen omaan urheiluun, kuin yö ja päivä. Vaikeaa on kuvitella pääsarjatason urheilutapahtuma Ruotsissa, jossa ei olisi hyvää tunnelmaa. Lajilla ei ole useimmiten mitään väliä. Pelin taso luo kulttuuria, mutta kulttuuri luo peliin tasoa. Epäilemättä toimijoilla ja seuroilla on tässä parannettavaa. Ikuinen talouskysymys yksi suuri, mutta kummin päin tuo toimii? Nykyisellään Liigan ottelu ei saa minua ajamaan ~100 km. vain ottelua katsomaan. Tapahtuman taso ei vain ole riittävä, eikä tämä ole suinkaan vain Naisten liigan ongelma. Paljon puhutut päällekkäisyydet yms. tuovat taas piittaamattomuuden olon järjestäjätaholta. Vaikka en paikan päälle ajaisi toista ottelua seuraamaan niin ehkä haluaisin sen kuitenkin katsoa ruudusta.

Taitaa kattojärjestössä olla prioriteetit vinksallaan. Esikuvana toimivat isot jalkapallomaat, joissa kulttuuri on vuosikymmeniä edellä ja katsomoissa käy kymmeniä tuhansia ihmisiä. Pudotus on rivikatsojalla valtava, kun siirryt  telkkarin äärestä oman kaupungin katsomoon.
Somesta kuitenkin taas pieni plussa seuroille. Paranee paranee. Hitaasti, ei niin varmasti, mutta kuitenkin. Suunta oikea

[Chief Innanen]

Olosuhteisiin liittyen.

Hyvät olosuhteet: 2/10 HJK, TPS

Osittain puutteelliset: 6/10 PK-35 (Vantaa), Honka, Åland, KuPS, JyPK, Ilves. Puutteita esim. keskeneräinen/vanhentunut/tiloiltaan ja palveluitaan riittämätön "stadion". Löytyy puupenkkiä, hiekkakumpua, nurtsia, juoksurataa, kattamatonta katsomoa, ahdasta pukukoppia, riittämättömiä pesutiloja, wc-tiloja, myyntipisteitä ym. Ratkaisut: Stadionremontti tulossa Tampereella, Espoossa (toivottavasti), Kuopiossa (toivottavasti). Tämän jälkeen hyvät olosuhteet 5/10.

Huonot olosuhteet TiPS & PK-35 (PM) koska pelaavat "omilla" kotikentillään jotka ovat tasoa treenikenttä ilman mitään stadionintapaistakaan, ei kunnon katsomoita, ei sääsuojaa, ei kiinteitä tiloja peruspalveluihin. Ratkaisu: Muutto/sopivan kokoinen ministadion pukukoppeineen ja katettuine katsomoineen.

Näiden seurojen tapauksessa (todennäköisesti naiset liigassa/Ykkösessä ja miehet tasolla Ykkönen-Kakkonen tulevina vuosina) hyvä ratkaisu mikäli mahdollista 500-paikkainen pääkatsomo (viisi 100-paikkaista riviä lähelle kenttää, jonka alle pukukopit, yleisö-wc:t ja myyntipisteet. Eturivin lattiataso 1,5m kentän yläpuolella jotta varmistuu loistava näkyvyys joka paikasta ja rivien välille puoli metriä korotusta niin ei haittaa vaikka edessä istuu pidempikin katsoja. Ja saadaan tarpeeksi nousua jotta katolle tulee loistava pääkameran kuvauspaikka ottelulähetyksiin. Selostamo, kuuluttamo, lehdistötilat ja VIPit vitosrivin taakse koska silloin tulee pari metriä lisää syvyyttä katsomoon ja tämä mahdollistaa samalla alle riittävät sosiaalitilat.

Pääkatsomon kummaltakin sivulta lähtee koko kentän kiertävä kolmerivinen katsomo samaan tapaan eturivi 1,5m kentän yläpuolella kolmessa 3x150 lohkossa. Jokaisen katsomon alle wc-tilat ja myyntipisteet, sekä omat sisäänkäynnit.

Näin kapasiteettia tulee 1850 mikä on varmasti riittävä ja ministadion on takuulla toimiva, koska jokaisessa neljässä osassa on omat palvelupisteet ja tarvittaessa voidaan laittaa aidat väliin niin, että on 450+450+450+500 henkilöä omassa sektorissaan.

[Vorssander]

Hyvät olosuhteet: 2/10 HJK, TPS

Sen enempää en jaksa keskusteluun osallistua, mutta tätä koitin tässä ehtoopäiväkahveen äärellä pohtia, enkä kyllä keksinyt kovin montaa osa-aluetta, jolla TPS:n olosuhteet olisivat jotenkin erityisen hyvät. Pieneen katsomoon saa tiiviin tunnelman ja katsomo on lähellä kenttää, mutta muilta osin Turun yläkenttä on lähinnä tapahtumajärjestäjän painajainen.

[pallojalassa]

Äläs nyt! Oli siellä kerran VIP teltta. Kyllä siellä kelpaa Pihlajan, avec kutsuvieraiden kanssa, valkoviiniä siemailla.

[M13]

Äläs nyt! Oli siellä kerran VIP teltta. Kyllä siellä kelpaa Pihlajan avec kutsuvieraiden kanssa valkoviiniä siemailla.

Heh, ensimmäiset asiat ensiksi.

[Chief Innanen]

Sen enempää en jaksa keskusteluun osallistua, mutta tätä koitin tässä ehtoopäiväkahveen äärellä pohtia...

Ratkaisu siis siirtyminen toiselle kentälle tai päivitys kuten TiPS & PK-35 tarjottu.

[blackhawk]

Sen enempää en jaksa keskusteluun osallistua, mutta tätä koitin tässä ehtoopäiväkahveen äärellä pohtia, enkä kyllä keksinyt kovin montaa osa-aluetta, jolla TPS:n olosuhteet olisivat jotenkin erityisen hyvät. Pieneen katsomoon saa tiiviin tunnelman ja katsomo on lähellä kenttää, mutta muilta osin Turun yläkenttä on lähinnä tapahtumajärjestäjän painajainen.

Yläkenttä on myös kuvaamisen kannalta haasteellinen. Amerikkalaisessa jalkapallossa Trojansin otteluissa kamera on viety katsomon katolle tai pystytetty kameralava vastakkaiselle sivulle, mutta jalkapallossa kenttä on sen verran leveämpi, ettei kumpikaan ratkaisu taida onnistua. Niinpä kamera joudutaan sijoittamaan katsomoon, jolloin se on turhan alhaalla.

Näin katsojan näkökulmasta Yläkenttä on hyvä juuri mainitsemiesi tiiviin tunnelman ja lähellä kenttää olevan katsomon takia. Katsomotilaakin on riittävästi nykyisillä katsojamäärillä ja kasvunvaraakin jonkin verran. Sitten kun katsojamäärät nousevat nelinumeroisiksi, pitää siirtyä Veritas Stadionille.

Tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta ainakin aidan takaa olisi helppo katsella peliä maksamatta. Tepsin miesten ottelusta poistetut AC Oulun fanit kiipesivät kerran puuhun seuraamaan ottelua. Aidatun alueen sisällä on myös niukasti tilaa myyntipisteille.

[O'Flynn]

Parin vuoden tauon jälkeen tuli naisfutista katsottua livenä ja taso oli selvästi noussut. Pelinä siis Ilves-KuPS. Rotchin  tyyliset persoonat myös herättää mielenkiintoa ja muukin yleisö selvästi noteerasi hänet ja maneerinsa.

[Ultrabra]

Jos nyt puhutaan siitä ikivanhasta postimerkin kokoisesta jalkapallokentästä jossa on pukukopit 50-luvulta niin heh.

Pidän Kuopion stadionia vaikka siinä ei toista katsomoa olemassa aivan eri tasoisena paikkan. Lämmitetty uusi tekonurmi, kastelurjestelmä, valot, mediatilat vaikkakin naurettava selostustila. Eiköhän nuo kentät ole uefa luokituksilla aivan eri tasoilla. Ehkä sotkettiin veritas stadioniin?

[Kader]

KuPS tehnyt sopparin Aada Leschin (16) kanssa, oman alueen junnuja. Kuopion Palloseura ja Aada Lesch pelaajasopimukseen

[krevis]

Lesch is more! :hauis:

[Villahousupakki]

Uskon, että Kansallinen Liiga voisi paremmin ja laji menisi vauhdilla eteenpäin mikäli Veikkausliigajoukkueet laajemmin ottaisivat myös naisten jalkapallon ohjelmaansa ja omien siipiensä "suojaan". Ainakin Kuopiossa on tapahtunut melkoinen loikka eteenpäin, kun seurat pantiin yhteen. Tästä on kaikilla pelkästään hyviä kokemuksia.

On selvää, että yhteisistä resursseista saadaan enemmän irti. Ensinnäkin olosuhteet, sitten varustehankinnat, yhteistyökumppanit, talkooväki, henkilöstö (ne näkymättömät tekijät), yleisö/kannattajat (oma kiinnostukseni alkoi kun paidan väri muuttui keltaseksi), isomman seuran kaikki asiat näkyvyydestä siihen kuuluisaan me seurahenkeen. Yhdessä saamme molemmat ja yhteistyössä on voimaa.

Kaikella kunnioituksella resursseiltaan vaatimattomampia seuroja (pääkaupunkiseudulla niitä on useita) kohtaan, niin nais/tyttöjalkapalloon erikoistuneet kaupunginosa/kyläjoukkueet eivät vie lajia eteenpäin. Peleissä voidaan kyllä pärjätä mutta Kansallinen Liiga ei näillä kyläkentillä kasva ja menesty. Kaikissa seuroissa tehdään arvokasta työtä. Sitä samaa työtä voi tehdä myös isommassa yhdistyneessä seurassa. Yhdistyä - niin kenen kanssa ja miten? Siinä lajille melkoinen kohtalonkysymys.

Toivon, että Veikkausliigajoukkueita vaadittaisiin voimakkaammin panostusta myös naisjalkapalloon. Vain siten koko laji menee eteenpäin ja näkyvyys ja mielenkiinto kasvaa.

[ohilaukaus]

Villahousupakki puhuu mielestäni osittain asiaa, mutta Suomen maassa ei vaan yleisö ei löytänyt naisten liigan otteluihin nimenomaan isoissa kaupungeissa. 200-300 katsojalukemat ovat naurettavia lukemia, kun pikkukylissä päästään naisten kakkosen ja kolmosen otteluissa lähes samoihin lukemiin. Pienissä seuroissa ja kylissä yhteisöllisyys tuo katsojia otteluihin ja edelleenhän urheilua kuitenkin tehdään viihteen ja yleisön takia.

[Hemmo93]

Itse en näe sitä positiivisena, jos miesten joukkue pakotettaisiin ottamaan myös naisten joukkue omille listoille. Tässä olisi se riski, että pakon sanelemana tehdään seura, johon panostetaan pienin mahdollinen panos. Tämä taas ei veisi naisten jalkapalloa eteenpäin, vain toiseen suuntaan.

Koko homman pitää lähteä siitä, että on halua.

Täytyy myös muistaa se, että iso osa Veikkausliigan joukkueista vetää jo nyt miinuksella, tai nollatuloksella.

[Julli18]

Itse en näe sitä positiivisena, jos miesten joukkue pakotettaisiin ottamaan myös naisten joukkue omille listoille. Tässä olisi se riski, että pakon sanelemana tehdään seura, johon panostetaan pienin mahdollinen panos. Tämä taas ei veisi naisten jalkapalloa eteenpäin, vain toiseen suuntaan.

Koko homman pitää lähteä siitä, että on halua.

Täytyy myös muistaa se, että iso osa Veikkausliigan joukkueista vetää jo nyt miinuksella, tai nollatuloksella.

Hemmon kanssa täysin samaa mieltä.

[Teleguy]

Uskon, että Kansallinen Liiga voisi paremmin ja laji menisi vauhdilla eteenpäin mikäli Veikkausliigajoukkueet laajemmin ottaisivat myös naisten jalkapallon ohjelmaansa ja omien siipiensä "suojaan". Ainakin Kuopiossa on tapahtunut melkoinen loikka eteenpäin, kun seurat pantiin yhteen. Tästä on kaikilla pelkästään hyviä kokemuksia.

On selvää, että yhteisistä resursseista saadaan enemmän irti. Ensinnäkin olosuhteet, sitten varustehankinnat, yhteistyökumppanit, talkooväki, henkilöstö (ne näkymättömät tekijät), yleisö/kannattajat (oma kiinnostukseni alkoi kun paidan väri muuttui keltaseksi), isomman seuran kaikki asiat näkyvyydestä siihen kuuluisaan me seurahenkeen. Yhdessä saamme molemmat ja yhteistyössä on voimaa.

Kuopion tilanteessa Lahti laittaa naisjoukkueen verran rahaa lisää käyttöön, eikä miesten käytettävissä oleva rahamäärä pienene. Monessa muussa seurassa tilanne ei olisi näin ruusuinen.