Kausi 2020Sopimustilanne 2020Harjoituspelit ja Suomen Cup 2020
SeuraKoko nimi: AC Oulu Oy (Oulun Edustusjalkapallo ry)
Perustettu: 2002
Kotisivut:
www.acoulu.fiKannattajat:
AC Oulun kannattajat,
AC Oulun kannattajat ry,
AC Oulun Etelä-Suomen kannattajaryhmä Etelän PelletTilastot:
https://tilastot.acokannattajat.fi/Facebook:
www.facebook.com/acouluTwitter:
https://twitter.com/ACOuluYoutube:
www.youtube.com/user/ACOuluOfficialInstagram:
https://instagram.com/acoulu/HenkilöstöAC Oulu OyPuheenjohtaja: Ville Puukka
Muut jäsenet: Timo Kalermo (vpj), Paavo Karjalainen, Ilkka Matila, Seppo Klemettilä, Sami Leikas, Marko Hiltunen, Tomi Kaismo, Kalle Pyrhönen
Ulkopuoliset neuvonantajat: Petteri Haapala, Arto Oja, Ilkka Kalermo
AC Oulu juniorit ryPuheenjohtaja: Juho Meriläinen
Muut jäsenet: Jaakko Alavuotunki, Pekka Juntunen, Tapio Salokannel, Eero Heikkinen
Päävalmentaja: Jyrki Ahola
Toimitusjohtaja: Juho Meriläinen
Urheilutoimenjohtaja & juniorikoordinaattori: Markus Heikkinen
Myynti: Jari Turunen
Joukkueenjohtaja: Pasi Moilanen
Stadionpäällikkö: Tapio Salokannel
Turvallisuuspäällikkö: Janne Yrjönheikki
TalousTilikausi Sarja Liikevaihto Tulos
2009 Ykkönen 356 000 € - 428 000 €
2010 Veikkausliiga 697 000 € - 330 000 €
2011 Ykkönen 501 000 € - 313 000 €
2012 Ykkönen 431 000 € - 133 000 €
2013 Ykkönen 367 000 € - 87 000 €
2014 Ykkönen 414 000 € + 2 000 €
2015 Ykkönen 404 000 € - 7 000 €
2016 Ykkönen 431 000 € - 10 600 €
2017 Ykkönen 430 000 € - 19 000 €
2018 Ykkönen 471 000 € - 53 000 €
Raatin Stadion
Avattu: 1953
Remontoitu: 2009–2011
Kapasiteetti: 4 392 (2 280 katettua kuppi-istuinpaikkaa pääkatsomossa, 2 112 kuppi-istuinpaikkaa aurinkokatsomossa)
Kenttä: lämmitetty luonnonnurmi
Yleisökeskiarvo 2019: 945 (-234)
HistoriaSarjasijoitukset2003 Ykkönen 8. 9-8-9, 35p, maalit 37-37
2004 Ykkönen 5. 10-9-7, 39p, maalit 39-33
2005 Ykkönen 10. 8-7-11, 31p, maalit 32-33
2006 Ykkönen 2. 15-7-4, 52p, maalit 53-25
2007 Veikkausliiga 14. 5-7-14, 22p, maalit 28-49
2008 Ykkönen 4. 10-11-5, 41p, maalit 40-26
2009 Ykkönen 1. 16-5-5, 53p, maalit 57-24
2010 Veikkausliiga* 11. 8-6-12, 30p, maalit 31-44
2011 Ykkönen 3. 14-6-4, 48p, maalit 51-22
2012 Ykkönen 6. 9-10-8, 37p, maalit 38-35
2013 Ykkönen 5. 11-7-9, 40p, maalit 36-38
2014 Ykkönen 4. 13-8-6, 47p, maalit 46-32
2015 Ykkönen 5. 12-8-7, 44p, maalit 31-28
2016 Ykkönen 4. 12-7-8, 43p, maalit 50-31
2017 Ykkönen 4. 12-6-9, 42p, maalit 40-40
2018 Ykkönen 4. 13-5-9, 44p, maalit 41-30
2019 Ykkönen 7. 7-8-12, 29p, maalit 34-30
*AC Oulu ei saanut liigalisenssiä kaudelle 2011 ja se pudotettiin Ykköseen.
Suomen Cup20033. kierros: Rovaniemi Utd 1 - 2 AC Oulu
4. kierros: SäyRi 1 - 3 AC Oulu
5. kierros: AC Oulu 1 - 3 FC Viikingit
2004-06ei osallistunut
20074. kierros: Kauhajoen Karhu 2 - 5 AC Oulu
5. kierros: VPS 2 - 3 AC Oulu (ja.)
6. kierros: AC Oulu 2 - 0 FC Haka
Puolivälierä: TamU 4 - 3 AC Oulu (rp.)
20084. kierros: OuTa 0 - 6 AC Oulu
5. kierros: AC Oulu 0 - 1 JIPPO
2009ei osallistunut
20104. kierros: VPS 3 - 1 AC Oulu
20115. kierros: SC Riverball 3 - 6 AC Oulu (ja.)
6. kierros: MyPa 2 -0 AC Oulu
20124. kierros: OPS-jp 0 - 2 AC Oulu
5. kierros: TPV 0 - 3 AC Oulu
6. kierros: AC Oulu 0 - 2 KuPS
20133. kierros: JBK 3 - 0 AC Oulu
20143. kierros: GBK 1 - 3 AC Oulu
4. kierros: AC Oulu 0 - 4 TPS
20153. kierros: AC Oulu 3 - 1 VIFK
4. kierros: OTP 0 - 2 AC Oulu
5. kierros: AC Oulu 2 - 1 VPS
6. kierros: AC Oulu 7 - 6 PS Kemi (rp.) (3-3 ja.)
Puolivälierä: IFK Mariehamn 4 - 1 AC Oulu
20164. kierros: AC Oulu 0 - 3 Jaro
2017Lohkovaihe: AC Oulu 4 - 0 OPS
Lohkovaihe: AC Oulu 1 - 2 RoPS
Lohkovaihe: PS Kemi 2 - 1 AC Oulu
Lohkovaihe: HauPa 3 - 5 AC Oulu
Lohkovaihe: AC Oulu 1 - 2 KPV
2018Lohkovaihe: AC Kajaani 3 - 4 AC Oulu
Lohkovaihe: RoPS 1 - 1 AC Oulu
Lohkovaihe: AC Oulu 2 - 6 KuPS
Lohkovaihe: AC Oulu 4 - 1 MuSa
Lohkovaihe: PS Kemi 1 - 2 AC Oulu
Karsinta puolivälieriin: EIF 1 - 0 AC Oulu
2019Lohkovaihe: Haka 2 - 1 AC Oulu
Lohkovaihe: Jaro 1 - 3 AC Oulu
Lohkovaihe: AC Oulu 0 - 0 MYPA
Lohkovaihe: AC Oulu 4 - 0 MuSa
Neljännesvälierä: AC Oulu 0 - 1 Honka
SaavutuksetYkkösen mestari 2009
Suomen Cupissa puolivälieriin 2007, 2015
PäävalmentajatAri Härkönen 2003-04
Steven Polack 2005
Aki Lahtinen 2005
Harri Kampman 2006-07
Juha Malinen 2008-2012
Rauno Ojanen 2012-2017
Mika Lähderinne 2018-2019
Rauno Ojanen 2019
Jyrki Ahola 2020->
EnnätyksetSuurimmat voitotVeikkausliiga
Suurin kotivoitto: 5–1 (2.9.2007 AC Oulu–FF Jaro)
Suurin vierasvoitto: 0–3 (12.6.2010 FC Lahti–AC Oulu)
Ykkönen
Suurin kotivoitto: 7–0 (10.9.2011 AC Oulu–FC Espoo, 20.9.2014 AC Oulu–FC Viikingit)
Suurin vierasvoitto: 0–4 (15.6.2003 IF Kraft–AC Oulu), 1–5 (1.7.2017 Haka–AC Oulu), 0–4 (21.9.2019 MuSa–AC Oulu),
Suurimmat tappiotVeikkausliiga
Suurin kotitappio: 2–5 (2.5.2010 AC Oulu–KuPS)
Suurin vierastappio: 6–1 (6.7.2010 JJK–AC Oulu)
Ykkönen
Suurin kotitappio: 0–4 (5.8.2017 AC Oulu–Jaro)
Suurin vierastappio: 6–1 (1.8.2013 Ilves–AC Oulu), 5–0 (18.10.2003 PP-70–AC Oulu)
YleisöennätyksetVeikkausliiga
Suurin kotiyleisö Castrenin kentällä: 4 036 (22.7.2007 AC Oulu–FC Honka)
Pienin kotiyleisö Castrenin kentällä: 1 317 (21.8.2010 AC Oulu–Haka)
Ykkönen
Suurin kotiyleisö Castrenin kentällä: 4 717 (21.10.2006 AC Oulu–Atlantis)
Suurin kotiyleisö Raatin stadionilla: 4 120 (24.7.2013 AC Oulu–OPS)
Pienin kotiyleisö Castrenin kentällä: 144 (2.10.2004 AC Oulu–FC Honka)
Pienin kotiyleisö Raatin stadionilla: 447 (7.10.2017 AC Oulu–EIF)
Eniten virallisia otteluitaHietanen, Janne 224
Stafsula, Dritan 184
Nurmela, Mika 176
Nurmos, Lassi 170
Meriläinen, Juho 142
Eniten maaleja virallisissa otteluissaStafsula, Dritan 54 (16 rp.)
Alvarado Morin, Jesus Alberto 31 (5 rp.) *uusi*
Pires, Jeferson 31 (8 rp.)
Nurmela, Mika 30
Yobe, Donewell 28 (1 rp.)
Kausi 2019AC Oulu kasasi kaudelle 2019 nimivahvan joukkueen ja asiantuntijoiden papereissa Laivastonsiniset oli keväällä Ykkösen suurin voittajasuosikki. Mika Lähderinteen ensimmäinen kausi AC Oulun peräsimessä meni seuran perinteitä kunnioittaen vuoristoratamaisissa tunnelmissa, mutta Diegon tekemisen tasoon oltiin tervakaupunnissa luottavaisia uuden sesongin kynnyksellä. Pelaajabudjettia nostettiin 50 000 eurolla ja panostuksen uskottiin tuovan kauan himoitun liiganousun AC Oulun ulottuville.
Talvikausi sujui suunnitelmien mukaan, vaikka joukkueen esitykset eivät jokaisessa ottelussa häikäisseetkään. Lähderinne rakensi uutta joukkuetta ja pelikirjaansa ensisijaisesti puolustuksen kautta. AC Oululta löytyi myös arsenaalia nopeaan vastaiskupelaamiseen ja taitoa rytmittää pelaamista tilanteissa, jossa vastustaja on ryhmittynyt syvälle puolustamaan omaa maaliaan, mikä on ollut klassinen tilanne suurimmassa osassa otteluita takavuosina.
Puolustuksessa Mako Heikkisen lopettamisen aiheuttamaa aukkoa paikkaamaan saapui AC Kajaanista toppari Venicio Ferreira, joka sykähdytti hallimatseissa atleettisuudellaan. Rovaniemeltä tullutta vasenjalkaista laitapuolustajaa Fugo Segawaa pidettiin kysymysmerkkinä, mutta silly seasonin otteet olivat myös Fugon osalta lupaavia. Luotettava kapteeni Lassi Nurmos jatkoi joukkueessa ja alkukauden peleissä oikeana pakkina luuti OLS:sta tullut toppari Alex Jibrin.
Keskikentällä Jairin lähtö Ilvekseen oli valtava, mutta toisaalta odotettu menetys. OPS:n raunioilta saapunut Felix Orishani oli harjoitellut seuran mukana lähes vuoden ilman pelilupaa, mutta kauden kynnyksellä paperit saatiin kuntoon ja Felixin ajateltiin ottavan tärkeän puolustussuunnan roolin keskikentän pohjalla – David Ramadingayen ja Jere Aallikon hoitaessa pallot ylöspäin. Jarin merkitys joukkueen puolustamiselle ja pelintekemiselle valkeni monelle vasta myöhemmin.
Laidoille AC Oulu sai paperilla merkittäviä vahvistuksia, kun vankkaa liigakokemusta omaavat Loorents Hertsi ja Joni Korhonen tekivät sopimukset Laivastonsinisten kanssa. Loppukeväästä myös hyökkäysosasto vahvistui liigajyrä Juho Mäkelän tehtyä paluun kotikaupunkiinsa.
Suomen Cupissa AC Oulu eteni hyvien esitysten myötä lohkostaan jatkoon ja kykeni haastamaan jatko-ottelussa liigan kärkiryhmä Hongan tasaväkiseen taistoon, joka ratkesi lopulta Gideon Baahin vaparimaaliin. Tappiosta huolimatta tässä vaiheessa kaikki näytti vielä lupaavalta.
Kauden ensimmäisessä neljässä ottelussa AC Oulun meno oli vakuuttavaa. Joukkue haki vierasvoitot Kotkasta, Kajaanista ja Tampereelta kliinisillä esityksillä. Kotona pelattu 0-0 -tasapeli myöhemmin liigaan noussutta Hakaa vastaan nähtiin tässä vaiheessa lähinnä harmillisena kauneusvirheenä. Hertsin missattu avopaikka ottelun viimeisillä hetkillä jäi kismittämään kotijoukkueen kannattajia. Tässä vaiheessa kukaan ei olisi osannut ennustaa sitä, miten erilaiset näiden joukkueiden tarinat tulisivat olemaan kauden edetessä.
Seuraavassa neljässä ottelussa AC Oulu ei onnistunut maalinteossa kertaakaan. Joukkue hävisi TPS:lle kotonaan 0-1 ja Porin perunapellolla samoin lukemin kauden yllättäjäjoukkue Musan Salamaa vastaan. Kurssin ajateltiin kääntyvän kotiotteluissa MYPA:a ja Jaroa vastaan, mutta otteluissa päädyttiin maalittomiin tasatuloksiin.
Tässä vaiheessa kritiikki Lähderinnettä kohtaan alkoi voimistua. Puolustuspelaaminen oli kunnossa, mutta maalipaikkojen luominen oli nihkeää ja erityisesti viimeistely tuotti tuskaa. Paikkoja luotiin kuitenkin melkein jokaisessa ottelussa vastustajaa enemmän. Tammisaaresta hyvällä esityksellä haettu 3-0 -voitto ei avannut solmuja. Seuraavassa ottelussa tuli kotona tukkaan todella heikosti pelannutta Kotkaa vastaan aneemisella esityksellä.
Juhannussaunan lämmitessä kautta oli takana 10 ottelua ja AC Oulun saldo oli 4-3-3 maalierolla 10-3. Seuran hallitus päätyi tässä tilanteessa antamaan potkut Mika Lähderinteelle. Puikkoihin nostettiin joukkueen hyökkäyspelaamista kehittämään jo aiemmin värvätty entinen päävalmentaja Rauno Ojanen, jota paikallislehti luonnehti Troijan hevoseksi.
Seuran hallituksen kausiraportissa todetaan valmentajanvaihdosta seuraavasti: "Näin jälkikäteen katsottuna ratkaisulla ei saatu aikaan toivottua tulosta. Emme lähteneet hakemaan sarjassa sijoituksia 3 tai 4, vaan riskit tiedostaen löimme kaiken peliin."
Ojasen paluun muodossa suoritettu all-in sai aikaan muutoksen, joka osoittautui katastrofaaliseksi. Parhaiten toiminut osa-alue eli puolustuspelaaminen muuttui sekavaksi jatkuvien muodostelmamuutosten vuoksi. Mieleen jäi erityisesti heinäkuun Jaro-away, jossa topparina tai keskikentän keskustassa normaalisti operoiva Samuli Leppälä yritti selviytyä wing-backina kolmen topparin järjestelmässä.
Maaleja toki syntyi myös toiseen päähänkin aina silloin tällöin, mutta kauden 2019 toinen puolisko muistetaan lähinnä huumoritason kotiesityksistä ja joukkueen itseluottamuksen totaaliromahduksesta. Ranen 17 ottelun mittaisen jakson saldoksi jäi lopulta 3-5-9 maalierolla 24-27.
Vastuu fiaskosta ei ole tietenkään yksin Rauno Ojasen. Markus Heikkinen ja Lähderinne rakensivat joukkueen Diegon pelikirjan vaatimuksiin ja tekivät hankinnoissa muutaman raskaan erehdyksen. Mahalaskun täydensi hallituksen paniikkiratkaisu valmentajan osalta.
AC Oulun loppukaudesta 2019 ei liene tarvetta kirjoittaa muutamaa riviä pidempää analyysiä. Positiivisiksi asioiksi jäävät historiankirjoihin viimeisen viiden pelin ryhdistäytyminen putoamisen uhatessa konkreettisesti, 03-syntyneiden Lasse Ikosen ja Miika Koskelan loistavat esitykset loppukauden peleissä sekä voitottomien kotiotteluiden uskomattoman putken katkaiseminen viimeisessä ottelussa Jaroa vastaan erinomaisella esityksellä.
Pelaajat 2019Maalivahdit1. Tommi Lindholm (2 ottelua, 180 minuuttia, 0 nollapeliä, 5 päästettyä, 0k/0p)
Tommi jäi toisella kaudella peräkkäin selkeästi kakkosvahdin rooliin. Raamit ovat edelleen olemassa, mutta tietynlainen maalivahdilta vaadittavaa hullunrohkeus uupuu vielä. OLS:n riveissä erittäin hyviä esityksiä Kakkosessa kuluneella kaudella. Edelleen nuori mies veskariksi ja jatkanee joukkueessa.
12. Juuso Särkelä (1 ottelu, 90 minuuttia, 0 nollapeliä, 2 päästettyä, 0k/0p)
Pahan loukkaantumisen jälkeen back in business, mikä on hieno asia. Maalilla viimeisessä ottelussa Tammisaaressa. Tuleva talvikausi näyttää pelipaikan kaudella 2020.
30. Juhani Pennanen (24 ottelua, 2160 minuuttia, 10 nollapeliä, 23 päästettyä, 0k/0p)
Oikeastaan ainoa avainpelaaja päättyneellä kaudella, joka pelasi koko kauden omalla tasollaan. 10 nollapeliä ja tärkeä rankkaritorjunta Myllykoskella. Valittiin ansaitusti kannattajien kauden pelaajaksi. Solminut jatkosopimuksen AC Oulun kanssa.
Puolustus3. Miika Koskela (4 ottelua, 301 minuuttia, 0+0, 0k/0p)
Nuori 03-syntynyt toppari ilahdutti esityksillään katsojia jo OLS:n paidassa Kakkosessa. Nuorisomaajoukkuepelaaja nostettiin ACO:n rinkiin loppukaudesta ja teki heti vaikutuksen. Fyysiset ominaisuudet kunnossa. Tämän ohella pallollinen rauhallisuus, sijoittuminen sekä kyky tehdä oikeita ratkaisuja nousevat esille. Nuori mies, joten virheitäkin tulee varmasti jatkossa. Teki sopimuksen ACO:n kanssa, joten nautitaan tulevaisuuden lupauksen otteista Oulussa niin pitkään kun se on mahdollista.
4. Samuli Leppälä (15 ottelua, 816 minuuttia, 1+0, 0k/0p)
Alkukaudesta tuli vähän vastuuta ja pelasi lähinnä OLS:n riveissä, mutta Ranen ruletissa pääsi enemmän kentälle - pelipaikan vaihtuessa jatkuvasti. Loppukaudesta operoi keskikentällä ja onnistui myös maalinteossa komealla osumalla MuSaa vastaan. Iso kehitysaskel vielä ottamatta, tuleeko sitä? Muuttuvassa tilanteessa lienee oman kylän poikana mukana stunttina myös tulevalla kaudella.
5. Lassi Nurmos (27 ottelua, 2430 minuuttia, 2+1, 3k/0p)
Ainoana pelaajana täydet minuutit tällä kaudella. Koostumus rinnalla ja edessä vaihteli jatkuvasti ja vaikeina hetkinä tuska näkyi kasvoilta katsomoon asti, mutta kentälle jätettiin kuitenkin aina kaikki. Kapteenille varmasti kasvattava kausi. Jatkaa joukkueessa ja ensi vuonna luvassa on vielä isompaa ruutua superjunnujen opastajana, vaikka pelaaja ei vielä olekaan pappaosastoa. Legendasarja lähestyy.
21. Juuso Kemppainen (20 ottelua, 1237 minuuttia, 0+1, 2k/0p)
Jusen kausi käynnistyi stunttina laitapaikoilla. Pelasi lopulta enimmäkseen oikeana laitapuolustajana. Hyvät perustaidot, mutta 1v1 -tilanteissa jää edelleen köykäiseksi molempiin suuntiin. Ei jatka todennäköisesti joukkueessa.
24. Alexander Jibrin (24 ottelua, 2109 minuuttia, 1+0, 2k/0p)
Talvikaudella pelasi paljon oikeana laitapakkina. Ykkösessä tuli runsaasti vastuuta topparina. Höntyilee liikaa ja sijoittuminen usein pielessä. Pelaaminen osana puolustusyksikköä on vielä pahasti hakusessa. Fyysiset ominaisuudet ovat kuitenkin kunnossa ja nuorella kaverilla on vielä aikaa oppia. Kakkosesta ensin johtava rooli.
26. Fugo Segawa (19 ottelua, 1620 minuuttia, 0+1, 4k/0p)
Teknisesti näppärä laitapuolustaja, joka haastoi 1v1 -tilanteissa ylivoimaisesti eniten koko joukkueesta. Keskitykset ja muut avainratkaisut kuitenkin todella huonoja. Talvikaudella esiin nousseet pelot realisoituivat alaspäin pelaamisessa. Kaksinkamppailuissa köykäinen ja sijoittuu jatkuvasti väärin tehden myös heikkoja valintoja pallollisessa pelissä. Kiitoksia ja näkemiin.
82. Venicio Ferreira (18 ottelua, 1299 minuuttia, 3+0, 4k/0p)
Talvikausi oli suorastaan maaginen. Oli tärkeä osa Diegon rakentamaa järjestelmää alakerrassa. Muodosti myös tehokkaan uhan hyökkäyspään erikoistilanteissa. Kevään loukkaantumisen ja Lähderinteen potkujen jälkeen tilanne muuttui täysin. Loppukaudesta oli enemmän rasite joukkueelle ylipelaamisen ja tyhmien rikkeiden takia istuen ansaitusti penkillä suurimman osan peleistä. Palkkataso on sellainen, että ei tule jatkamaan joukkueessa muuttuvassa tilanteessa.
Keskikenttä8. Jere Aallikko (22 ottelua, 1895 minuuttia, 3+2, 5k/0p)
Edellisellä kaudella nähty positiivinen kehitys ei saanut jatkoa tänä vuonna. Alkukaudesta nähtiin hyviä suorituksia Diegon vastaiskupallon toimiessa ja Aallikko onnistui myös maalinteossa kaksi kertaa Kajaanissa. Valmentajanvaihdoksen jälkeen hävisi kuvasta. Sopimus jatkuu. Ensi kausi on uusi alku myös Jerelle.
11. Felix Orishani (21 ottelua, 1364 minuuttia, 0+0, 5k/0p)
Orishani harjoitteli lähes vuoden joukkueen kanssa ilman pelilupaa, joka heltisi lopulta talvella. Kannattajien kummipelaaja ei pystynyt vastaamaan odotuksiin missään vaiheessa. Kukaan ei odottanut uutta Jairia, mutta Orishanin piti olla isossa puolustavassa roolissa linjan edessä. Kausi oli kuitenkin paha epäonnistuminen. Ei jatka joukkueessa ensi kaudella.
17. Aleksi Gullsten (10 ottelua, 357 minuuttia, 0+0, 0k/0p)
Loukkaantumiset värittivät talvea ja ei saanut juurikaan vastuuta alkukaudesta. Siirtyi elokuussa IFK Luleån riveihin.
20. Samuel Kurttila (10 ottelua, 288 minuuttia, 0+0, 0k/0p)
“Junnu” pelasi alkukaudesta enimmäkseen OLS:n riveissä, mutta vastuuta tuli hieman enemmän loppukaudesta. Isoja kehitysaskeleita ei vuoden aikana nähty. Pelannee ensi kaudella Kakkosessa, jossa pitäisi ottaa isompi rooli. Tätä tietä on mahdollista päästä kilpailemaan jatkossa avauskokoonpanon paikasta korkeammalla tasolla.
22. Loorents Hertsi (24 ottelua, 2007 minuuttia, 3+4, 7k/0p)
Ouluun opiskelemaan saapunut Hertsi oli talven kovimpia naarauksia. Nopeutta, taitoa ja kaksinkamppailuvoimaakin löytyy. Otti alkukaudesta ison roolin laidalla, mutta ongelmien ja tappioputken jatkuessa vaipui muun joukkueen kanssa apatiaan. Aineksia kuitenkin edelleen johtavaksi pelaajaksi ja onneksi jatkaa joukkueessa myös ensi kaudella.
31. Joni Korhonen (27 ottelua, 2089 minuuttia, 2+1, 0k/0p)
Korhosen piti olla kauden avainpelaajia hyökkäyssuuntaan, mutta 27 ottelussa kasattu saldo 2+1 kertoo suorittamisen tasosta kaiken. Useimmissa peleissä oli täysin eri pelikirjan sivulla (tai takakannessa) muuhun joukkueeseen verrattuna. Tietysti sitä voidaan pohtia, kuinka suuren vastuun valmentajat kantavat tämän magnituudin epäonnistumisesta. Täysin epäonnistunut hankinta ja ei jatka enää AC Oulussa.
32. David Ramadingaye (20 ottelua, 1643 minuuttia, 5+9, 6k/0p)
Talvikausi sujui mainiosti ja kauden ensimmäiset neljä ottelua Dave oli joukkueen paras pelaaja. Tämän jälkeen loukkaantuminen ja joukkueen turbulentti tilanne johtivat dramaattiseen tason laskemiseen, mutta loppukaudesta Seppo oli taas johtavassa roolissa pelastamassa seuraa putoamiselta. Kaudesta jäi lopulta käteen maireahkot tehot 5+9. Välttyi myös punaisilta korteilta! Sopivassa roolissa ehdottomasti jatkoon.
47. Aapo Heikkilä (21 ottelua, 1403 minuuttia, 0+3, 2k/0p)
Oletettiin ottavan ison roolin laitapelaamisessa, mutta kaudesta tuli lopulta hyvin vaikea. Tästä kertoo erityisesti maalisarakkeen nolla. Itseluottamus oli kadoksissa ja edellisen kauden viimeisten kierrosten rohkeaa pelaamista ei nähty tällä kaudella kuin väläyksittäin. Jatko auki.
62. Lasse Ikonen (4 ottelua, 200 minuuttia, 0+0, 0k/0p)
Toinen nuorisomaajoukkuejunnu ilahdutti keskikentällä ennakkoluulottomilla esityksillä. Ikosen kaltaisilta uuden sukupolven kavereilta löytyy sopivasti itseluottamusta ja myös kykyä arvioida omia vahvuuksia ja kehitettäviä osa-alueita pelaajana. Fysiikassa riittää vielä tekemistä, mutta toivottavasti valmennukselta löytyy rohkeutta antaa vastuuta myös Ikoselle ensi kaudella. Teki Koskelan tapaan kolmen vuoden sopimuksen AC Oulun kanssa.
Hyökkäys9. Alberto Alvarado Morin (14 ottelua, 1018 minuuttia, 2+2, 4k/0p)
Edellisen kauden maaliruiskun ruuti oli märkää jo talvikaudella. Soveltui työteliäänä pelaajana kuitenkin Diegon suunnitelmiin. Vahvana pelaajana kykeni prässäämään ja voittamaan ykköspalloja. Tehoja ei kuitenkaan saatu pelaajasta irti missään vaiheessa. Noususaumojen kariuduttua päästettiin elokuussa Valko-Venäjälle Neman Grodnon riveihin.
18. Juho Mäkelä (26 ottelua, 1726 minuuttia, 11+1, 1k/0p)
Mäksä tuli joukkueeseen juuri ennen kauden alkua budjetin ulkopuolisella rahoituksella. Hankinta sotki varmasti osaltaan Diegon suunnitelmia. Yleisön ja osittain myös seuran sisältä tulleessa paineessa Lähderinne peluutti joissakin otteluissa Morinia ja Mäkelää yhtä aikaa, mutta homma ei toiminut. Maaleja syntyi kauden mittaan mukavasti, mutta prässäämisessä ja ykköspalloissa Mäkelä jäi kovin köykäiseksi. Pelaajana Mäkelä on vanhan liiton ysi, jolle kollektiivinen puolustaminen on ongelma. Uusi päävalmentaja Ahola haluaa ilmeisesti prässätä voimakkaasti ylhäältä, joten mikä tulee olemaan Mäksän rooli ensi kaudella? Sopimus jatkuu.
19. Pekka Welling (17 ottelua, 477 minuuttia, 1+0, 0k/0p)
Peksi raatoi jämäminuutit tunnollisesti ja tuhlasi samalla valtavan määrän maalipaikkoja. Osui lopulta tolppien väliin Jaroa vastaan kauden viimeisessä kotiottelussa. Ei jatka ensi kaudella joukkueessa.
Lisäksi joukkueessa pelasivat yhdessä ottelussa Christian Bohui (13 minuuttia) sekä Lasse Pentti (10 minuuttia). Heitä ei arvioida tässä yhteydessä vähäisten peliminuuttien takia.
