Onko jalkapallo nyt suurempi Suomessa kuin muut lajit?

[Herra]

"Se on silkkaa tyhmyyttä, jos suuret tai pienemmätkin seurat eivät tässä kohtaa uskalla satsata markkinointiin ja viestintään."

Noin sanotaan Turun Sanomien jutussa suomifutisbuumista ja sen hyödyntämisestä: https://www.ts.fi/urheilu/jalkapallo/maajoukkueet/4769272/Huuhkajat+menee+EMkisoihin++mita+suomifutiksen+taytyy+tehda+etta+se+saa+menestyksesta+kaiken+irti

Samaa mieltä. Ero viestinnässä ja markkinoinnissa on massiivista, jos vertaa jääkiekkoa ja jalkapalloa. Toki se on luonnollisestikin näin, kun kiekossa taitaa jokaisella liigaseuralla olla vähintään yksi täysipäiväinen tyyppi hoitamassa kyseistä pestiä. Toivottavasti nyt seuroillla riittää rohkeutta satsata ne vähät eurot myyntiin, markkinointiin ja viestinään - ja jättää vaikka se yksi ulkomaalaispelaaja hankkimatta. Suuri yleisö haluaa olla mukana ilmiöissä ja tarinoissa, niin nyt niitä pitää suomifutiksesta kertoa.

[Kossi Agassa]

Olen havainnut tämän kisapaikan suhteen aika vahvan eron sukupolvien välillä. Nuorempi polvi lähes poikkeuksetta iloinen kisapaikasta, mutta sitten nämä vuosikausia futismaajoukkueella naureskelleet 40+ kendojanarit ovat nyt olleet sitä mieltä, että mitä tässä nyt meuhkataan ja juhlitaan, kun ei olla vasta kuin päästy arvokisoihin.

[capitán]

Sen verran kommentoin, kun tota "yksipuoleinen vastakkainasettelu" heittoa on kommentoitu, että ajattelin kyllä vähän suppeasti aiempien kirjoitusteni pohjalta - yksipuoleinen vastakkainasettelu on siellä riihilahden ja muiden laji-ihmisten sektorilla, ihan junnujen kanssa puuhasteleviin asti. Se on totta, että vähättelyä suomi-futiksen suhteen on muuten yhteiskunnassa paljonkin, mutta toisaalta sitä on myös varmaan kaikissa lajeissa suhteeessa oman maan liigoihin. Ja sen tekee just ne omat, laji-ihmiset. Täällähän on keksitty sille se oma termikin, mieshuoraus, joka on kyllä asia, jota mä en ymmärrä.

On varmaan kiistatonta, että jollain aikavälillä futis nousee Suomen suurimmaksi lajiksi myös Veikkausliigan osalta, mutta kovasti ovat lajin sisällä toimineet olleet sitä hankaloittamassa, kuten myös futista seuraavat hard core -kuluttajat yleisesti - varmasti jokainen tuntee niitä, jotka katsovat kansainvälistä futista kymmeniä tunteja viikossa, mutta joilla ei ole omaa jengiä liigassa eivätkä koskaan käy paikan päällä matseissa, koska pelin huono taso (ja koska oma suosikkijengi pelaa tuhansien kilometrien päässä...). Paskaa, mun mielestä, sillä itse en ole ollut enää kymmeniin vuosiin kovin maajoukkueorientoitunut missään lajissa - en lätkässä, enkä futiksessa. Mutta kukin tyylillään. Sillä tyylillä ei vaan mun mielestä nosteta futista koko katsannossa Suomen suurimmaksi lajiksi. Se vaatisi, että Veikkausliiga olisi Suomen suurin urheiluviihdeliiga. Ja sen rakentamiseksi järkevä ottaisi mallia niiltä, jotka matkan ovat jo aikanaan tehneet.

Mutta uskon, että se kyllä joskus tapahtuu ja futiksesta tulee suurin myös Suomessa - jo skidien harrastajamäärät indikoivat sen puolesta.

Tämä. Suomen majumenestys on tärkeää ja erittäin hienoa, että sitä tapahtuu. Suurin taistelu kuitenkin on, että suomifutiksessa löytyisi tiistain veikkausliigamatseihin triplasti enemmän väkeä, mitä siellä yleensä on. Nyt olisi mielstäni hyvä paikka seuroilla nostaa kasvattejaan ketkä esiintyivät huuhkajissa ja luoda jonkinlaista hypeä sen ympärille, kuten keskusteluissa on noussut esiin. Toivon tämän kisapaikan myötä, että omaa kotimaisen seurajoukkueen kannattimista ei tarvitse perustella/ei pidetä jonain kylähulluna jos niin sanoo. Tässäkin huuhkajaryhmässä pelaajat ovat pelanneet kakkosta, ykköstä tai liigaa. Ehkä olisi hyvä puhua myös näistä sarjoista pelaajien kehityksen kannalta.

Mutta pahoin pelkään, kun kotimainen futis pyörähtää käyntiin niin katsomoissa ei näy kuin samat naamat ja fanaattisen jalkapalloihmiset kertovat, miten tsämppäripelit jännittävät.

[neutralizer]

Jonkun verran pitänee kommentoida tähän ketjuun aiheesta kun tuntuu että nyt on aika. Olen tämän palstan HC-kuluttajien näkökulmasta kendojanari ja eipä siinä mitään, käyn välillä täällä tsekkailemassa juttuja muutenkin kuin arvokisojen aikaan. En fanita mitään kotimaista seurajoukkuetta enkä suuremmin muidenkaan maiden porukoita. Maajoukkueen pelejä seuraan aina ja nyt kisapaikan varmistuttua olin aidosti iloinen sekä joukkueen että kaikkien kannattajien puolesta. Lopultakin päästiin kisoihin.

Taas kun tänne tuli viestejä lukemaan niin käsittämätön viha edelleen kumpuaa jääkiekkoa kohtaan? Lisähuomiona, Iltasanomat/ iltalehti lähetti striimiä sieltä yhdeltä patsaalta pelin jälkeen kun jengi juhlii kisapaikkaa – ja mitä taustalla huudetaan? ”Kendo vittuun Suomesta, kendo vittuun Suomesta” Siinä vaiheessa piti miettiä hetken aikaa mitähän tuolla oikein tapahtuu.

Varmasti suurin osa myös jääkiekkoa seuraavista ovat tyytyväisiä EM-kisapaikasta. Ei se kisapaikka ja menestys ole minulta tai muilta kiekon seuraajilta pois vaan päinvastoin tämä on upea homma.

Nauttikaa tästä ja kannustakaa omia. Niin me kendojanaritkin tehdään, mekin kannustetaan Pukkia ja muita. Vaikka se ilmeisen pahalta tuntuu kun gloryhunttereita menestys synnyttää, niin eihän se ole väärin kannustettu. Vai onko? Kuuluuko palstan parviälyn mielestä menestyksen juhlinta vain lajifanaatikoille eikä kellekään muille kuten vaikka JVG:lle?

[Sauron]

Jonkun verran pitänee kommentoida tähän ketjuun aiheesta kun tuntuu että nyt on aika. Olen tämän palstan HC-kuluttajien näkökulmasta kendojanari ja eipä siinä mitään, käyn välillä täällä tsekkailemassa juttuja muutenkin kuin arvokisojen aikaan. En fanita mitään kotimaista seurajoukkuetta enkä suuremmin muidenkaan maiden porukoita. Maajoukkueen pelejä seuraan aina ja nyt kisapaikan varmistuttua olin aidosti iloinen sekä joukkueen että kaikkien kannattajien puolesta. Lopultakin päästiin kisoihin.

Taas kun tänne tuli viestejä lukemaan niin käsittämätön viha edelleen kumpuaa jääkiekkoa kohtaan? Lisähuomiona, Iltasanomat/ iltalehti lähetti striimiä sieltä yhdeltä patsaalta pelin jälkeen kun jengi juhlii kisapaikkaa – ja mitä taustalla huudetaan? ”Kendo vittuun Suomesta, kendo vittuun Suomesta” Siinä vaiheessa piti miettiä hetken aikaa mitähän tuolla oikein tapahtuu.

Varmasti suurin osa myös jääkiekkoa seuraavista ovat tyytyväisiä EM-kisapaikasta. Ei se kisapaikka ja menestys ole minulta tai muilta kiekon seuraajilta pois vaan päinvastoin tämä on upea homma.

Nauttikaa tästä ja kannustakaa omia. Niin me kendojanaritkin tehdään, mekin kannustetaan Pukkia ja muita. Vaikka se ilmeisen pahalta tuntuu kun gloryhunttereita menestys synnyttää, niin eihän se ole väärin kannustettu. Vai onko? Kuuluuko palstan parviälyn mielestä menestyksen juhlinta vain lajifanaatikoille eikä kellekään muille kuten vaikka JVG:lle?

Kuten tässäkin topikissa moni jo nosti esille niin kendoviha ei ole mikään tyhjiöstä syntynyt ilmiö, vaan vastareaktio kaikelle sille paskalle mitä suomifutiksen ystävänä saa kuulla viikosta toiseen. Kun tarpeeksi kuuntelee potkupallottelua ja muuta irvailua, niin ei ihme että joillakin kiehuu yli.

[villejs]

Itsekin olen joskus nuorena pilke silmäkulmassa käynyt kusemassa paikallisen kilpailijaseuran jääkiekkohallin seinään, mutta Suomesta jalkapalloyhteiskunta -manifestin jääkiekkovastaisuutta en ole ikinä allekirjoittanut. Kendovastaisuus tuntuu yhtä umpimieliseltä kuin maahanmuuttovastaisuus nykyisessä maailmassa. Vanhat asenteet jääkiekkoa kohtaan eivät edistä yhteiskuntamurrosta jalkapallopainotteisemmaksi, vaan aiheuttavat vain turhia vastareaktioita. Urheilu kaikissa muodoissaan kunniaan, mutta jalkapallon merkitystä yhteiskunnassa kaikilla tasoilla on merkittävästi lisättävä määrätietoisella työllä - ja nyt on sauma hyödyntää momentumia positiivisin toimin. Jääkiekkoväki kannattajia, valmentajia ja pelaajia myöten toimi perjantain liigakierroksella tyylikkäästi liittyessään halleissaan Huuhkajien riemuun. Lajit voivat elää rinnakkain, nyt vaan lisää töitä suomifutiksen nousun eteen.

[Elmo]

Jääkiekkoväki kannattajia, valmentajia ja pelaajia myöten toimi perjantain liigakierroksella tyylikkäästi liittyessään halleissaan Huuhkajien riemuun. Lajit voivat elää rinnakkain, nyt vaan lisää töitä suomifutiksen nousun eteen.

Sanoisin, että futisväkikin sitten aikanaan kannattajia, valmentajia ja pelaajia myöten voisi antaa halleissaan sivistyneet taputukset Leijonille Skodacupin voitosta.

Kunhan ensin saadaan ne hallit.

(eli kunhan jalkapallo on Suomessa saanut edes vähän sinnepäin reilun osuutensa niin muutun jääkiekkovastaisesta jääkiekkoyhdentekeväksi)

[rangaistuspotku]

Sanoisin, että futisväkikin sitten aikanaan kannattajia, valmentajia ja pelaajia myöten voisi antaa halleissaan sivistyneet taputukset Leijonille Skodacupin voitosta.

Kunhan ensin saadaan ne hallit.

(eli kunhan jalkapallo on Suomessa saanut edes vähän sinnepäin reilun osuutensa niin muutun jääkiekkovastaisesta jääkiekkoyhdentekeväksi)

Jääkiekkoväeltä oli todella ylimielistä ja typerää järjestää liigakierros samaan aikaan Huuhkajien kanssa. mikä pakko niitä runkosarjapelejä juuri silloin pelata?  Kyllä huomaa ettei kendoväen ole ikinä tarvinut väistää mitään muita tapahtumia. Toisin kuin jalkapalloväen on tarvinut väistää Skoda cupit ja vastaavat.

Itse seuraan kyllä kendoakin. Itse asiassa Katson Skoda cupin kaikki pelit. Leijonat ei enää mua sykähdytä, johtuen siitä ettei kendoväki  osaa/halua suhteuttaa jääkiekon mm-kultaa muiden lajien saavutuksiin. Sen sijaan Skoda cupissa tykkään Kannattaa pienempiä kiekkomaita, joille oikeasti mm-mitalikin olisi unelmien täyttymys. Ja kissoilla on hyvää viihdearvoa.

Olumppialaisissa leijonat vielä jollain tavalla sykähdyttää, jos mukana on parhaat pelaajat. Olumppiakullalla on arvoa jos NHL Pelaajat mukana. Ei toki silloinkaan futiksen em-kisapaikkaan verrattavissa.

Koripallon ja lentopallon kisapaikkaa ja menestystä kyllä arvostan vaikka ei aivan suosikkilajejani olekaan. Ne ovat kuitenkin aika kilpailtuja lajeja. Ehkä lentopallon EM-kisojen neljäs sija on vielä saavutuksena isompi kuin futiksen em-paikka, vaikkei se niin sykähdyttänytkään, eikä sillä ollut niin isoa yhteiskunnallista merkitystä?

[Olsen]

Jonneilla nämä kendovastaisuudet.

Ennen vanhaan pelattiin juniorisarjoissa jalkapalloa, pesäpalloa ja tennistä (sitäkin kilpaa) kesät; jääkiekkoa, lentopalloa ja sählyä talvet. Kaikki pallopelit tukivat toisiaan pelisilmän kehittymisessä. Nykyihminen ei pelaa mitään tai korkeintaan yhtä lajia. Eikä pääse kyykkyyn.

Vuosikalenterin kohokohtia seuraamisessa olivat izvestiaturnaukset, jääkiekon MM-kisat, jalkapallon EM- tai MM-kisat, Englannin liiga, jalkapallon SM-Sarja, Suomen Cup, olympialaiset ja ylipäätään kaikki urheilulähetykset. Ja tietenkin lukemattomat katsotut pelit paikallisilla ulkokaukaloilla ja urheilukentillä.

Oltiin samalla jalkapalloilijoita, jääkiekkoilijoita ja ylipäätään urheiluihmisiä.

Näistä samanlaisista lähtökohdista nousivat 70-luvulla- ja 80-luvun alkuvuosina syntyneet suomalaiset jalkapalloilijat maailman huipulle.

[JoenDoe]

Jonneilla nämä kendovastaisuudet.

Ennen vanhaan pelattiin juniorisarjoissa jalkapalloa, pesäpalloa ja tennistä (sitäkin kilpaa) kesät; jääkiekkoa, lentopalloa ja sählyä talvet. Kaikki pallopelit tukivat toisiaan pelisilmän kehittymisessä. Nykyihminen ei pelaa mitään tai korkeintaan yhtä lajia. Eikä pääse kyykkyyn.

Vuosikalenterin kohokohtia seuraamisessa olivat izvestiaturnaukset, jääkiekon MM-kisat, jalkapallon EM- tai MM-kisat, Englannin liiga, jalkapallon SM-Sarja, Suomen Cup, olympialaiset ja ylipäätään kaikki urheilulähetykset. Ja tietenkin lukemattomat katsotut pelit paikallisilla ulkokaukaloilla ja urheilukentillä.

Oltiin samalla jalkapalloilijoita, jääkiekkoilijoita ja ylipäätään urheiluihmisiä.

Näistä samanlaisista lähtökohdista nousivat 70-luvulla- ja 80-luvun alkuvuosina syntyneet suomalaiset jalkapalloilijat maailman huipulle.

Kaikella kunnioituksella vanhemmalle sukupolvelle, nykyään jos urheilija ei n. 12v ikäisenä erikoistu jossain tietyssä lajissa, ei hän todennäköisesti tule sitä aikuisena pelaamaan ammattitasolla. Toiseksi, nykyaikana vapaa-ajan virikkeitä on tarjolla paljon enemmän kuin ennen vanhaan, mikä tarkoittaa sitä että urheilulajit taistelevat keskenään koko ajan kilpaillummasta yleisön ajankäytöstä. Se ei ole nykyihmisen vika, että ei ole aikaa tai energiaa seurata/pelata viittä eri lajia, vaan kehityksen. Lajikohtainen priorisointi on tosiasia, joka markkinoiden ja kuluttajien on vain kohdattava.

[Assviper]

Siinä vaiheessa kun Veikkausliiga menee näkyvyydessä kirkkaasti ohi kendon s/m liigasta, niin voin luopua kendovastaisuudesta. Jääkiakko on saanut ihan sairaalloiset mittasuhteet Suomessa, ja on ihan nuijaa väittää ettei se olisi muita lajeilta pois. Ainakin minun työpaikalla on lähes mahdotonta puhua urheilusta ilman että keskustelu siirtyy hyvin nopeasti karvapersejunttien jääkendon pariin. Ja argumentit on jotain tyyliin "Siinä ollaan sentään maailman parhaita". Tai "Se laji sopii Suomalaisten luonteelle toisin kuin futis" Hyi vittu!

Toivottavasti futis nousee lähivuosina maassamme suvereeniksi ykköslajiksi. Siihen asti tulen edelleen aina tilaisuuden tullen hokemaan tuota: "kendo vittuun Suomesta".

[JoenDoe]

Siinä vaiheessa kun Veikkausliiga menee näkyvyydessä kirkkaasti ohi kendon s/m liigasta, niin voin luopua kendovastaisuudesta. Jääkiakko on saanut ihan sairaalloiset mittasuhteet Suomessa, ja on ihan nuijaa väittää ettei se olisi muita lajeilta pois. Ainakin minun työpaikalla on lähes mahdotonta puhua urheilusta ilman että keskustelu siirtyy hyvin nopeasti karvapersejunttien jääkendon pariin. Ja argumentit on jotain tyyliin "Siinä ollaan sentään maailman parhaita". Tai "Se laji sopii Suomalaisten luonteelle toisin kuin futis" Hyi vittu!

Toivottavasti futis nousee lähivuosina maassamme suvereeniksi ykköslajiksi. Siihen asti tulen edelleen aina tilaisuuden tullen hokemaan tuota: "kendo vittuun Suomesta".

Tähän täysin sama. Lopetan kendon dissaamisen heti kun siitä aletaan puhua lajin oikeissa mittasuhteissa. 

[Pietari II]

Kaikella kunnioituksella vanhemmalle sukupolvelle, nykyään jos urheilija ei n. 12v ikäisenä erikoistu jossain tietyssä lajissa, ei hän todennäköisesti tule sitä aikuisena pelaamaan ammattitasolla.

Robin Lod taisi lopettaa jääkiekon 14-vuotiaana. Onkohan nämä 12-vuotiaana muut lajit lopettavat niitä, jotka ei 15-vuotiaina pääse kyykkyyn?

Muihin lajeihin kohdistuva kauna kertoo lähinnä jalkapallokansan matalaotsaisuudesta.

[Belmero]

Siinä vaiheessa kun Veikkausliiga menee näkyvyydessä kirkkaasti ohi kendon s/m liigasta, niin voin luopua kendovastaisuudesta. Jääkiakko on saanut ihan sairaalloiset mittasuhteet Suomessa, ja on ihan nuijaa väittää ettei se olisi muita lajeilta pois. Ainakin minun työpaikalla on lähes mahdotonta puhua urheilusta ilman että keskustelu siirtyy hyvin nopeasti karvapersejunttien jääkendon pariin. Ja argumentit on jotain tyyliin "Siinä ollaan sentään maailman parhaita". Tai "Se laji sopii Suomalaisten luonteelle toisin kuin futis" Hyi vittu!

Toivottavasti futis nousee lähivuosina maassamme suvereeniksi ykköslajiksi. Siihen asti tulen edelleen aina tilaisuuden tullen hokemaan tuota: "kendo vittuun Suomesta".

Tämä.

Vituttaa kun nytkin höhötellään, että miksi jengi juhlii Huuhkajien kisoihin pääsyä. "Eihän ne oo voittanu ees mitään". Ja samat janarit hehkuttaa joka vitun kevät jotain C-maajoukkueilla pelattavaa "maailmanmestaruusturnausta". Siihen jos heität kyssärin, että missäs muussa lajissa pelataan MM-arvosta reserveillä niin ollaan ihan mietaana.

[keketsu]

Tämä.

Vituttaa kun nytkin höhötellään, että miksi jengi juhlii Huuhkajien kisoihin pääsyä. "Eihän ne oo voittanu ees mitään". Ja samat janarit hehkuttaa joka vitun kevät jotain C-maajoukkueilla pelattavaa "maailmanmestaruusturnausta". Siihen jos heität kyssärin, että missäs muussa lajissa pelataan MM-arvosta reserveillä niin ollaan ihan mietaana.

Tähän voisi vielä lisätä sen että futiksen kisat ovat neljän vuoden välein toisin kuin...

[drone]

Muihin lajeihin kohdistuva kauna kertoo lähinnä jalkapallokansan matalaotsaisuudesta.

Ei tämä kaunaamalla parane. Jonkinlaista vastakkainasettelua on olemassa luonnostaan, eikä se välttämättä ole paha asia. Jääkiekko vei jalkapalloa 100-0 siinä vaiheessa, kun lajien edellytyksiä rakennettiin. Mielellään sitä näkisi tervettä kilpailua siinä, miten lajin markkinointia, yhteiskuntasuhteita jne. hoidetaan kabineteissa ja toimistoissa.

[darkside]

Jonneilla nämä kendovastaisuudet.

Ennen vanhaan pelattiin juniorisarjoissa jalkapalloa, pesäpalloa ja tennistä (sitäkin kilpaa) kesät; jääpalloa, lentopalloa ja sählyä talvet. Kaikki pallopelit tukivat toisiaan pelisilmän kehittymisessä. Nykyihminen ei pelaa mitään tai korkeintaan yhtä lajia. Eikä pääse kyykkyyn.

Pieni korjaus

[Triangelikostaja]

Noin kuusikymppiset ja siitä vanhemmat ei tosiaan ole jääkiekkoa juuri pelanneet nuoruudessaan.

[Kader]

Pakko muuten kehua mutta ite en viime kevään MM-kisoja katsonut oikeastaan yhtään, Ale Pubissa jaksoin yhen erän katsoa Suomi-Iso-Britannia ottelua mutta oli vitun puuduttavan tylsää että ei jaksanut enempää. Yleensä MM-kisoja kohtaan herännyt kiinnostus vasta mitalipelivaiheessa. Suomi-Venäjä välierän kanssa samaan aikaan oli KuFun peli jota olin striimaamassa, Suomen pelistä tiesin vain sen minkä kenttäkuuluttaja pari kertaa sanoi tilanteen ja pelin jälkeen pystyin vasta katsomaan tuloksen puhelimesta. Puhelin muistaakseni on striimatessa semmoisessa tilassa ettei silloin taida pystyä paljon muuta tekemään ja toki siinä pitää kokoajan keskittyä kameran sihtaamiseen ja zoomaamiseen. Suomi-Kanada finaalin aikana kieltämättä jännitti miten käy mutta sitä ei tullut seurattua kuin livetuloksista. Toki koosteita katoin jälkikäteen.

Jääkiekosta ei tule muiden joukkueita seurattua kuin KalPan pelit, mutta koska Ruutu on alkanut tällä kaudella näyttämään Mestistä niin sieltä on tullut katottua IPK Iisalmen pelejä jossa pelaa paljon KalPan pelaajia. Mutta ei ole tullut koskaan mieleenkään että ostaisin kalliita Telian SM-liigan paketteja. Ja sitä paitsi KalPan seuraaminen on äärettömän halpaa kun seisomakausari 120e ja matseja on vitun perkeleesti.

[drone]

[Edinson]

Robin Lod taisi lopettaa jääkiekon 14-vuotiaana. Onkohan nämä 12-vuotiaana muut lajit lopettavat niitä, jotka ei 15-vuotiaina pääse kyykkyyn?

Muihin lajeihin kohdistuva kauna kertoo lähinnä jalkapallokansan matalaotsaisuudesta.

Tälle "ei millään pahalla" -kaverille, isolla osalla tämän päivän huipputason urheilijoista on monen lajin tausta, niin yksilö- kuin joukkuelajiessakin. Huuhkajista tulee pari ainakin mieleen: Pohjanpalo pelasi yläasteelle asti lätkää HIFK:ssa, Joronen on ollut jopa jollain nuorisomaajoukkueleirilläkin. Lätkän puolella mm. Valtteri FIlppula pelasi Atlaksessa käsipalloa B-junnuihin asti, Oliver Helander heitti itsensä ensimmäisiin MM-kisoihin liki ensimmäisellä keihäsheitollaan käsipallouran jälkeen, futiksessa NFL:ssä pelasi viime Super Bowlissa kaveri, joka on voittanut Suomen mestaruuden koripallossa Katajoissa. Yksi ylivoimaisimmista urheilijoista Therese Johaug pelasi eurooppalaista jalkapalloa 17-vuotiaaksi, kuten myös käsipalloa, ja hän on nimenomaan sanonut, että jos harjoittelee tosissaan 10–12-vuotiaasta lähtien, koko touhuun kyllästyy, kun on 20 vuotias.  Esimerkkejä olisi valtavasti.

Teitä on monia ja tää kategorinen puhe varhaisen omaksumisen lajeista on ihan paskapuhetta. Jo toi henkinen puoli on iso asia: jotkut jaksaa painaa pallon tai kiekon perässä 40 vuotta, jotkut taas eivät todellakaan. Sillä se mikä yleensä yhdistää urheilussa huipputasolla menestyviä on valtava halu kilpailemiseen ja treenaamiseen, eikä mun tai monen muunkaan mielestä se voi kohdistua vain yhteen lajiin ennen aikuisuutta, jos laji on sellainen, että siellä ollaan huipulla vielä kolmekymppisenä.

[Raaka-Juhani]

Mulle on ihan sama mikä laji on Suomessa suurin. Gloryhunttereita en voi sietää. Jos gloryhuntteri aloittaa aktiivisesti jalkapallon seuraamisen ja kiinnostuu lajista oikeasti, niin se on ok.

[Jennings]

On varmaan kiistatonta, että jollain aikavälillä futis nousee Suomen suurimmaksi lajiksi myös Veikkausliigan osalta, mutta kovasti ovat lajin sisällä toimineet olleet sitä hankaloittamassa, kuten myös futista seuraavat hard core -kuluttajat yleisesti - varmasti jokainen tuntee niitä, jotka katsovat kansainvälistä futista kymmeniä tunteja viikossa, mutta joilla ei ole omaa jengiä liigassa eivätkä koskaan käy paikan päällä matseissa, koska pelin huono taso (ja koska oma suosikkijengi pelaa tuhansien kilometrien päässä...).

Tuntuu, että tuolla kotimaisiin seuroihin sitoutumattomuudella on usein toisteltujen ilmastollisten ja kulttuuristen syiden (kaikki menee kesällä mökille nönnönnöö) lisäksi poliittis-taloudellisiakin syitä.

Jalkapallo on ollut yleisesti ottaen vielä paljon jakautuneempaa puoluekannan mukaan kuin jääkiekko: joka pitäjässä on ollut porvarien, enemmistöläisten, vähemmistöläisten ja ehkä ruotsinkielistenkin seurat, joten sellaista koko seutukunnan taakseen kokoavaa ehdotonta ykkösseuraa ei ole ollut, tai sitten se on noussut asemaansa varsin myöhään.

Toinen juttu on sitten ollut se, että konkurssituulet ovat pyyhkineet seuroja kartalta vähän väliä, ja tilalle on usein noussut lyhytikäisiä muovihäkkyröitä, jotka eivät ole herättäneet vahvoja tunteita kuin korkeintaan muutamassa kymmenessä ultrassa.

Itse asiassa suurilla harrastajamäärilläkin on voinut olla kielteisiä vaikutuksia liigaseurojen kannatukseen: jos vaikka joku keski-ikäinen rovaniemeläinen on pelannut nappulaliigasta A-junnuksi asti RoRessa, miten paljon se osaa samastua aikuisena johonkin RoPSiin?

Kaikki tämä on myötävaikuttanut siihen, että sellaisia "isäni kannatti jo 1970-luvulla" -tyylisiä perinteitä ja sukupolvien ketjuja ei ole päässyt syntymään. Toki paremmalla markkinoinnilla ja lobbauksella oltaisiin varmasti pitemmällä, mutta lähtökohdatkin ovat olleet aika hankalat.

[danone]

Tuntuu, että tuolla kotimaisiin seuroihin sitoutumattomuudella on usein toisteltujen ilmastollisten ja kulttuuristen syiden (kaikki menee kesällä mökille nönnönnöö) lisäksi poliittis-taloudellisiakin syitä.

Jalkapallo on ollut yleisesti ottaen vielä paljon jakautuneempaa puoluekannan mukaan kuin jääkiekko: joka pitäjässä on ollut porvarien, enemmistöläisten, vähemmistöläisten ja ehkä ruotsinkielistenkin seurat, joten sellaista koko seutukunnan taakseen kokoavaa ehdotonta ykkösseuraa ei ole ollut, tai sitten se on noussut asemaansa varsin myöhään.

Toinen juttu on sitten ollut se, että konkurssituulet ovat pyyhkineet seuroja kartalta vähän väliä, ja tilalle on usein noussut lyhytikäisiä muovihäkkyröitä, jotka eivät ole herättäneet vahvoja tunteita kuin korkeintaan muutamassa kymmenessä ultrassa.

Itse asiassa suurilla harrastajamäärilläkin on voinut olla kielteisiä vaikutuksia liigaseurojen kannatukseen: jos vaikka joku keski-ikäinen rovaniemeläinen on pelannut nappulaliigasta A-junnuksi asti RoRessa, miten paljon se osaa samastua aikuisena johonkin RoPSiin?

Kaikki tämä on myötävaikuttanut siihen, että sellaisia "isäni kannatti jo 1970-luvulla" -tyylisiä perinteitä ja sukupolvien ketjuja ei ole päässyt syntymään. Toki paremmalla markkinoinnilla ja lobbauksella oltaisiin varmasti pitemmällä, mutta lähtökohdatkin ovat olleet aika hankalat.

Hyvin puhuttu. Kuinka pitkään menikään, että KPV ja GBK pääsivät yhteistyöhösopimukseen? Sillä jakolinjalla on Kokkolassa pitkä historia. Jalkapallossa useat perinteiset joukkueet, kuten myös koripallossa, syntyivät teollisuuspaikkakunnille, ja niiden lento on loppunut väliaikaisesti tai pysyvästi tehtaan lopettaessa tai ajaessaan tukea alas. MyPa, Haka ja FF Jaro ovat onneksi kaikki vielä hengissä, joskin MyPa ns. uuden tulemisen kanssa. Koripallon puolella kartalta ovat hiipuneet tavalla tai toisella esimerkiksi Äänekoski ja Forssa, joissa perinteet olivat todella pitkät. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta jääkiekossa samanlaista riippuvuutta paikkaliseen teollisuuteen ei ole ollut ainakaan enää lähihistoriassa.

[travis]

Itse asiassa suurilla harrastajamäärilläkin on voinut olla kielteisiä vaikutuksia liigaseurojen kannatukseen: jos vaikka joku keski-ikäinen rovaniemeläinen on pelannut nappulaliigasta A-junnuksi asti RoRessa, miten paljon se osaa samastua aikuisena johonkin RoPSiin?

Kaikki tämä on myötävaikuttanut siihen, että sellaisia "isäni kannatti jo 1970-luvulla" -tyylisiä perinteitä ja sukupolvien ketjuja ei ole päässyt syntymään. Toki paremmalla markkinoinnilla ja lobbauksella oltaisiin varmasti pitemmällä, mutta lähtökohdatkin ovat olleet aika hankalat.

Suurella harrastajamäärällä on myös se ”haitta seurattaviin katsojamääriin”  , että varmaan aina veikkausliigapelin päälle tai samalle päivälle osuu useita alasarja- junnu- ja puulaakipelejä sekä  harjoituksia.

Yksi joukkue jo kiinnittää helposti 40-50 potentiaalista katsojaa samanaikaiseen omaan toimintaan.

Myös harvoin  perhe jaksaa lähteä illalla katsomaan peliä kun yhdelläkin pikkunaskalilla ollut treenit samana päivänä .