FC Inter jatkoi viime kaudella karsintakatastrofista saakka jatkunutta nousuaan kohti niitä sijoituksia, joissa sen kuuluisi budjettinsa ja panostuksensa puolesta pelata joka vuosi. Kausi 2019 oli seuralta jokaisella osa-alueella sitä legendaarista EOM:ää kun homma tuntui luistavan hyvin junnuissa, taustoissa, katsomossa, yksittäisissä ottelutapahtumissa, markkinoinnissa, tiedottamisessa ja ennen kaikkea kentällä edarin toimesta. Muistellaanpa hieman hienoa kautta 2019...
2019 - paluu huipulle
Inter aloitti kauden 2019 jo valitettavan tutusti pienen myllerryksen siivittämänä. Poissa olivat edellisen kauden aloittanut valmennus staffeineen (toki Mertsi, Sepi ja Dave pysyivät) ja tilalla oli päävalmentajatasolla vielä kääntämätön kortti spanskivelho José Riveiron muodossa. Asiantuntijapiireissä toki oli tiedossa että Riveiro oli aivan helvetin kova luu mitä futisjoukkueen valmentamiseen sekä ylipäätään jalkapallo-osaamiseen tulee, mutta silti tällaisissa tapauksissa on aina omat riskinsä, etenkään kun Interin valmennuspesti ei ole erinäisistä syistä ollut viime kausina se mikään maailman pitävin työpaikka. Pelaajisto koki myös melkoista myllerrystä edeltävästä kaudesta, kun seura ilmoitti tiputtavansa pelaajabudjettia viime kausien törsäilyjen jälkeen. Tuntuvimmat pelaajat lähtöosastolta olivat kaudella 2018 (kesän aikana ja jälkeen) mallikkaasti pelanneet Jere Koponen Mika Mäkitalo ja Tero Mäntylä, sekä kaikkien aikojen Inter-pelaaja Ari Nyman. Muista lähtijöistä, Mansally etunenässä, on varmaan parempi puhua melko vähän jotta eivät saa yhtään enempää parrasvaloa mitä ovat ansainneet.
Off-seasonilla joukkueeseen liittyneistä nimistä ne kiinnostavimmat olivat luotettavaksi liigajyräksi vuosien saatossa muodostunut Aleksi Paananen, takaisin kotiin luvatusti palannut huipputoppari Juuso Hämäläinen, sekä ensimmäinen Riveiron kynästä suoraan lähtenyt skouttaus Alvaro Muniz. Kauden ensimmäisessä virallisessa ottelussa, cup-pelissä Mariehamnia vastaan, kannattajien suosioon nousi myös vielä viime kaudella EIF:n paidassa Ykkösessä hurmannut Hanson Boakai joka ei kuitenkaan liigakaudella saanut minkäänlaista vastuuta. Se pelaajahankinnoista suurin ja tärkein oli kuitenkin vasta tulossa...
Allekirjoittaneen jo kesällä 2018 Veritakselta bongaama (en halua vieläkään uskoa että se oli mikään samalta näyttävä fyssariharjoittelija) Filip Valencic, oli ajautumassa Norjassa hieman paitsioon, joten mies kaipasi hieman uutta potkua uralle. Miehen suosikki-ihmisiin lukeutuva Riveiro kääri hihat ja hetkeä myöhemmin Valencic olikin jo pamauttelemassa Interiä johtoon cupin matsissa. Tämä siirto osoittautui Interille todelliseksi kultakaivokseksi, sillä ihan kuten viimekertaisella liigaesiintymiselläänkin, oli sloveeni kerrassaan ylivertainen pelaaja kotoiseen pääsarjaamme.
Inter aloitti kauden hieman yskähdellen, eikä tuloksiin muodostunut halutunlaista tasaisuutta. Kentällä homma haki vielä oikeanlaisia ajolinjoja, mutta hyviä aihioita siellä kuitenkin näkyi kun itse peleissä Inter loi paljon paikkoja ja liikutteli palloa kauniisti. Kun alla oli kolme tappiota, yksi tasuri ja yksi voitto, saapui Veritakselle vieraaksi HJK. Tämä matsi oli Interille se mikä määritteli loppukauden suunnan. Sinimustat menivät tappiolle ekasta puolittaisesta tilanteesta (viime peleissä haparoineen Moisandersin suosiollisella avustuksella), mutta sen jälkeen alkoi sellainen seksipesukone joka linkosi useammankin pelin ajan. Näytöstyyliin hoidetut HJK- ja RoPS-kotipelit loivat joukkueen loppukauden 3-4-3 -formaation ja pelityylin, ja vaikka missään vaiheessa joukkue ei yltänytkään mihinkään mittaviin tappiottomien pelien putkeen, lähti se useampaan peliin selkeänä pelillisenä ennakkosuosikkina. Hyökkäystrio Valencic-Ojala-Furuholm, oli sellaisessa vireessä että yhteistehoissa alkoivat jäämään taakse jopa takavuosien tehotrio Lehtonen-Ojala-Furuholm.
2018 cupin voiton myötä irronnut euroseikkailu tuli harmittavasti päätökseensä jo ekalla kierroksella kovinta tarjolla ollutta vastustajaa vastaan, mutta etenkin Veritaksella pelattu toinen karsintamatsi oli erittäin hieno matsitapahtuma, ja käytännössä kyseisen matsin tunnelmia kentällä ja katsomossa, voidaan pitää kautta 2019 mikrokosmoksessa. Inter jäi lopulta maalin päähän jatkopaikasta, mutta Inter jatkoi kotoisessa sarjassa hienon voiton siivittämänä samalla linjalla voittoputkessa.
Syksyä kohden mentäessä Interin peli kuitenkin hieman hyytyi, ja vaikka tulosta irtosi, oli pelaamisessa jonkinlaista outoa tahmaa mukana. Loppujen lopuksi Inter voitti tämän ensimmäistä kertaa käytössä olleen "runkosarjan", saaden hyvät pelipaikka-asemat mestaruussarjanakin tunnetuihin ratkaisupeleihin. Näissä matseissa sitten alkoivatkin nämä "runkosarjan" lopussa heikolla pelilläkin kääntyneet voitot kääntymään tappioiksi. Mariehamn kaatui kotona rutiinilla, mutta Ilves ja Honka jättivät molemmat Interin pisteittä. Samaan aikaan loppukesästä asti täydessä hurmiossa pelannut KuPS veteli omalla nopeuskaistallaan, ja lopulta kauden viimeinen peli olikin Veritaksella pelattu kirjaimellinen mestaruusottelu. Sarjan kärkeen Interin mestaruussarjan aikana nousseet kuopiolaiset lähtivät otteluun ennakkosuosikkina, joskin Inter pääsi pelaamaan paineitta vain voittoa tavoitellen.
Ottelusta muodostui pienimuotoinen kansanjuhla, kun koko kaupunki oli vielä tyystin futishuumassa samalla viikolla pelatun voitokkaan maaottelun jäljiltä. Kaupungissa oli sellaista futiskuhinaa, jonkalaista koettiin viimeksi derbyjen kulta-aikana vuosikymmenen taitteessa, ja matsissa rikottiin satavarmasti Veritas Stadionin yleisö-, meteli- sekä tunnelmaennätys. Vaikka lopputulos ei lopulta ollut Interille suotuisa, oli ottelutapahtuman hienous jalkapalloromantikoille mestaruuden arvoinen asia. Interin hopealle päättynyt kausi ei myöskään millään lailla ollut pettymys. Mestaruus oli toki kauden loppuun asti omissa käsissä, mutta parempi vei tällä kertaa ja joukkue saa kuitenkin olla erittäin tyytyväinen siitä että se palautti sinimustat mitalikantaan monen vuoden korpivaelluksen jälkeen. Aika harvassa olivat ne medioiden asiantuntijat jotka Interin mitaleille ennen kauden alkua povasivat, joten siihenkin nähden kakkossija oli erittäin hyvä suoritus.
Kausi 2020 - jatkuuko nouseva trendi?
Valmistelut alkavaan kauteen on Interin puolelta aloitettu, ja sopimusuutisia on tippunut tasaiseen tahtiin läpi marraskuun. Seuran taustojen antamien virallisten lausuntojen perusteella, pelaajabudjettia tullaan taas hieman laskemaan viime kaudesta, mutta tavoitteet ovat varmasti korkealla viime kauden kalkkiviivatappion jäljiltä.
19 edustusjoukkueen pelaajasopimusta:
12. Henrik Moisander (2020)
Linkki 13. Aati Marttinen (2021)
Linkki 3. Juuso Hämäläinen (2020)
Linkki 22. Arttu Hoskonen (2021)
Linkki 2. Jesper Engström (2021)
Linkki 25. Martti Haukioja (2021)
Linkki
5. Rick Ketting (2020)
Linkki 5. Noah Nurmi (2020)
Linkki -> lainalla Esbjerg fB:sta
26. Connor Ruane (2020)
Linkki
6. Anthony Annan (2020)
Linkki
8. Alvaro Muniz (2020)
Linkki 14. Elias Mastokangas (2021)
Linkki 19. Aleksi Paananen (2020)
Linkki 21. Matias Ojala (2021)
Linkki/
11. Kevin Kouassivi-Benissan (2020)
Linkki -> lainalla HJK:sta
16. Taiki Kagayama (2021)
Linkki 10. Benjamin Källman (2022)
Linkki 15. Timo Furuholm (2021)
Linkki
9. Liliu (2020)
LinkkiTaustat: Päävalmentaja: José Riveiro (2020)
Linkki Valmentaja: Sergio Almenara
Linkki Fysiikkavalmentaja: Michel Bellver
Linkki Maalivahtivalmentaja & joukkueenjohtaja: Jani Meriläinen
Huoltaja: David Moore
Fysioterapeutti: Ville Peltonen
Tahtotila Interillä on pitää kasassa iso osa viime kaudella säännöllisesti pelanneesta ryhmästä. Viime kaudella marginaalirooliin jääneille pelaajille (tai kohti uusia haasteita matkanneille avainmiehille) ollaan jo jätetty viralliset jäähyväiset, ja ennen marraskuuta on luvattu pelaajiston olevan valmis nimenomaan viime kaudella Interiä edustaneiden osalta. Joululoman jälkeen alkaa sitten se perinteinen talven rekrytointiprosessi.
Kausarimyynti on jo aloitettu, ja tarjolla on viime kauden tapaan oikeinkin edullista vaihtoehtoa, kuin myös pienellä lisäpanostuksella saatavia enemmän etuja sisältäviä tuotteita:
https://fcinter.fi/liput/kausikortit/Tärkeimmät kysymykset ennen kauden 2020 alkuaMitkä ovat seuran omat tavoitteet kaudelle 2020?Viime kauden ehkä jopa hieman ennätyksellinen hopea olisi tietty kiva kirkastaa, ja europeleissäkin olisi kiva tienata ylimääräisillä pelikierroksilla muutama satatuhatlappunen lisää (ei lohkopaikkakaan toki olisi mitenkään paha...), mutta samalla pelaajabudjettia pitäisi pukuosaston mukaan laskea. Lievä ristiriita näissä on mutta eiköhän Rive-Vesku-Joakim -trio tiedä asioiden laidan paremmin? Seuran arvot ja visiot kuitenkin ovat ne joiden jatkuvuus on tärkeintä. Edustusjoukkueen menestys tulee sitten siinä imussa.
Muuttaako Rive pelillisesti mitään ensi kaudelle?Ribeiro osui pelilliseen kultasuoneen mainiolla hyökkäävällä 3-4-3 -formaatiollaan jossa liikkuva pallo teki ison osan työstä, ja pääpaino oli hyökkäyspään alueylivoimissa sekä nopeissa suunnanmuutoksissa. Loppukaudesta kuitenkin kyseinen älynväläys sai vähän tummia pilviä päälleen, kun vastustajat oppivat kyseisen formaation salat, ja Interin peli alkoi tahmaantumaan kauden loppua kohti edettäessä, eikä joukkueella ollut käytännössä mitään kummempaa varasuunnitelmaa. Jatkaako Rive samalla formaatiolla ja pelisysteemillä, vai haetaanko ensi kaudeksi jotain uutta joka tukee sillä hetkellä joukkueessa olevia pelaajia?
Miltä näyttää pelaajisto ensi kaudella?Viime kaudella Interissä kävi kentällä 25 pelaajaa, ja ensi kaudelle on pyrkimyksenä vähentää tätä lukumäärää alle kahteenkymmeneen. Satavarmojen poistuneiden listalla on kirjoitushetkellä ainakin kolme kymmenen eniten peliaikaa saanutta pelaajaa, ja tilalle uusina miehinä ovat tulleet Matias Ojala sekä Jesper Engström. Viimeksi mainittu on enemmän tai vähemmän laitaorientoitunut pelaaja, kun taas ex-megalupaus pystyy pelaamaan useampaa keskikolmanneksen pelipaikkaa. Peliminuutteja tärkeämpiä asioita seuralle edustavista pelaajista kapteeni Furuholm allekirjoitti juuri parin vuoden jatkosopparin, ja samanlaisen statuksen omaava, viime kaudella huippukauden vetänyt, Mika Ojala on vielä kysymysmerkki. Isoin korvattava on kuitenkin viime kauden Veikkausliigan paras pelaaja Valencic. Olemassa on pieni prosentuaalinen mahdollisuus että mies pelaisi Interissä ensi kaudellakin, mutta tämän kortin varaan ei kannata todellakaan yli tammikuun pelata. Sloveenin korvaaminen ulkkarihankinnalla (kotimaan kentiltä tai kotimaisista pelaajista ylipäätään ei vastaavaa löydy) vaatisi pelaajalotossa seitsemän oikein plus kaksi lisänumeroa, joten Rivellä ja kumppaneilla on luvassaan mielenkiintoiset ajat. Hakeako korvaajaa vai kehittääkö jotain uutta sillä mitä kätösiin jää?
Jatkuuko myös katsomossa viime kauden nousujohteinen suunta?Inter lähes tuplasi viime kaudella yleisökeskiarvonsa kauteen 2018 verrattaessa. Tähän päädyttiin yhtälöllä "töpseli siellä missä pitääkin + parempi markkinointi + parempi meininki katsomossa + joukkueen menestys". Toivottavaa olisikin että ensi kaudella meno olisi vähintäänkin yhtä riehakasta ottelutapahtumissa, mitä se tällä kaudella parhaimmillaan oli. Markkinoinnilla on hyvät elementit käsissään kun voivat käyttää viime kauden menestystä, juhlavuotta (tästä lisää seuraavassa kohdassa) sekä maassa parhaillaan käynnissä olevaa futisbuumia, sekä totta kai paluun ottelukartalle tekeviä derbyjä (joita on luvassa myös Kolmosessa). Isoin vastuu on tässä asiassa kuitenkin meillä jotka sinne katsomoon raahautuvat. Pidetään ääntä ja otetaan niitä kavereita mukaan matseihin, riippumatta siitä mihin katsomonosaan se kausari tai irtolippu onkaan niin eiköhän se katsojakeskari ala taas komeasti kolmosella ensi kaudenkin päätyttyä.
Miten seura juhlistaa 30-vuotista taivaltaan?Inter täyttää keväällä kunnioitettavat 30 vuotta ja tämä jos mikä on hyvä tarttumakohta markkinoinnille. Toivotaan paljon nostalgisia juttuja ottelutapahtumiin (mielellään myös ajalta ennen kautta 2008) ja juhlavuoden esille tuomista myös muissa mediakanavissa.
Jatkuuko Interin noususuhdanne vai oliko viime kauden jalometalli pelkästään muiden ristiinpelaamisesta aiheutunutta mäihää? Tämä kausi tulee kertomaan siihen vastauksen mutta toivottavasti pääsemme kaikki nauttimaan ensi kaudella näistä hienoista futisajoista joita tällä hetkellä on etenkin Inter-leirissä päällä. Organisaatiossa on hyvä kuhina päällä, ensi kaudella on vähintään kaksi paikallisderbyä ja maassa on sen tason futishuuma päällä että se ei voi olla näkymättä ensi kauden liigapeleissä.
TÄTÄ VARTEN ELETÄÄN!!
Äänestys
