En lupaisi ruusuista tulevaisuutta. Voisi kuvitella että tuosta taas olisi helpompi jäädä puuhamiesten sivuun kun ei ole enää se oma seura kyseessä ja sitten olisi taas pieni määrä tekijöitä jäljellä. Oman seuran eteen taas monesti tekee hommia en perkele luovuta asenteella. Toki voisi onnistuakin ja hartiat kasvaa pysyvästi, mutta vähän epäilen. Liekkö minkä verran esimerkkejä muualta Suomesta?
Milloin muuten MPR ja Eagles kuolivat? Kai Tarzan edelleen pelaa?
Pasmajärven Palloilijat / Kolarin Kontio.
En nyt varmasti tiedä konkreettisesti vetohenkilöistä, mutta fakta on, että Miesten yhteisjoukkue kesti juuri ne sovitut kolme vuotta ja sen jälkeen kumpakaan eikä koko kunnassa sarjajoukkueetta enää nähty.
Puhuin myös yhden pelaajan kanssa silloin talvella, kun diiliä tehtiin. Hän sanoi, että se olisi iso asia seuroille, jotka ennen olleet kilpailijoita, mutta juuri hänen kaltaisille pelaajille, jotka tulevat Rovaniemeltä asti, koska se on juuri Pasmajärvi, se on ollut siinä.
Ylipäätään taitaa löytyä esimerkkejä molempiin suuntiin. On se aina riski, sovittaa uuteen työryhmään, varsinkin kun on niin helppo, jäädä ensimäisen riidan jälkeen pois.
E:
Toinen esimerkki on mun kotiseurani (Saksassa). Fusio oli tosi hyvin varsinkin junioripuolelle, jolle ei ollut enää kilpailija samalla kentällä.
Hallinto- ja vetoryhmä on tosin kasvanut, vaikka jäivätkin henkilöitä pois. Kokonaisen kaupunkiosan seurana oli myös enemmän vetovoimaa. Miesten puolella oli sen verran kehitystä, että neljästä joukkueista tuli kolme, josta edustus nousi kohtapuoli yhden tason ylemmäs. Nykyisin on vaikea saada II-joukkueelle tarpeeksi pelaajia.
Fusiosta on muistakseeni 13 vuotta. Väliin on mahtunut tosin kaksi lähtöaaltoja. Ensimmäisellä on lähtenyt puolikas joukkue ikämiesten kynnyksellä - varsinkin minun entiset joukkuekaverit. Oliko heillä liikaa vaatimuksia ja unohdettu, että seuraa vedetään talkoovoimiin?
Toinen lähtöaalto oli pari vuotta sitten puoli edustus parhaassa futisiässä. Tässä oli mukana mm. sukupolvikysymyksiä, kun nuoret olisivat halunneet viedä seuran vähän eri suuntaan kuin ukot hallinnossa. En tästä kaukaa ihan kaikkea ymmärtänyt, mutta rintamat olivat nousseet jo kauan.
Kun tullaan takaisin alkuperäiseen kysymykseen: Minun mielestä tärkeä osaa seuran jatkuvuuteen on juniorityö. Jos yhdistetään vaikkapas kolme amatööriseuraa, pitää siellä olla joku juniorityökonsepti. Ilman sitä se kuolisi. Toinen asia on, että pitää yrittää saada kaikien osapuolien ideat mukaan ja kehittää sieltä yhteinen vision. Johtokunta ei saa myöskään olla lukittu muille jäsenille ja pitää ehkä pelaajia välissä muistuta, mikä seurassa on tehtävä heidän harrasteen eteen.
