Jokainen voisi nyt selvyyden vuoksi listata tähän topiciin seuraavat asiat:
1. Matkan pituus ja onko ennakkoluuloja matkakohteesta
Kööpenhaminassa tarkoituksena on viettää yksi yö. Kaupungissa olen kerran jo käynyt ja se on kaikin puolin kiva matkakohde.
11. päivän iltana bröm bröm Satakunnasta Turkuun vanhempien kanssa ja tarkoituksena päästä yölaivalla Tukholmaan.
12. päivä brömistellään hiljakseen Ruotsin läpi jonnekin akselille Halmstad-Helsingborg josta yöpaikka.
13. päivän aamuna sitten Köpikseen ja pikkuhiljaa hulinat päälle. Toivottavasti faija saa matsilipun jostakin.
14. päivästä voi tulla tiukka sillä silloin suoritetaan krapulatilasta riippumatta nopeatempoinen rykäys välillä Kööpenhamina-Tukholma ja tarkoitus ehtiä vielä yölaivaan.
15. päivän aamuna porukat suuntaa töihinsä ja minä joko a) menen mukana levätäkseni illan, jotta voin lähteä 16. päivän aamuna ihan freesinä kohti Hesaa tai b) suuntaan junalla Hesaan suoraan Turusta. Hesasta matka jatkuu soolona kohti pietaria joko a) Allegrolla b) smäikän bussilla c) muulla bussilla tai d) nahkatakki-Igorin laittomalla kimppataksilla. Mihin näistä nyt mukaan sattuu mahtumaankaan ja aikatauluihin sopimaan.
Venäjällä en ole ennen käynyt mutta kesäkuisen Pietarin ennakkoluulen olevan kaunis, monipuolinen ja tarjoavan ihan riittävästi tekemistä siellä vietetyksi noin viikoksi. Museoita ja muita kulttuurikohteita bongaan siellä luultavasti perinteiset pari-kolme, mutta aion kuluttaa tällaisen besserwisseröinnin vastapainoksi myös paikallista ruokaa ja alkoholia aivan asiaankuuluvan määrän, todennäköisesti hyvin junttimaisesti lähinnä muiden jalkapalloa katsomaan tulleiden tsuhnien kanssa sosialisoiden. Jonakin iltana tarkoitus on tosin nähdä myös pietarilainen ystäväni, joka kutsui minut kotiinsa kokeilemaan venäläistä saunaa heti kuultuaan että olen tulossa kaupunkiin. Yhtään ystävääni ja venäläisyyttä tuntien uskon kutsuun sisältyvän myös ne edellämainitut ruoan ja alkoholin.
Aion bongata reissun mittaan myös Viipurin ja varauksella isoisäni syntymäpaikka Räisälän, mutta budjettisyistä jälkimmäisestä kohteesta pitää neuvotella nahkatakki-Igorin kanssa vielä myöhemmin. Pietarissa vietän aikaa 23. tai 24. päivään asti ja sitten suuntaan joko junalla kämpilleni Vaasaan tai vaihtoehtoisesti Riikaan, josta lienee Helsinki-Vantaata edullisempaa jatkaa ilmateitse matkaa siihen kohteeseen, jossa Suomi pelaa neljännesvälieränsä. Matkani jatkuu niin pitkään kun Suomi pelaa kisoissa.
2. Syy matkan pituudelle ja mahdollinen russofobia
Matkustan niin pitkään kun on tarpeen nähdäkseni kaikki Suomen kisoissa pelaamat ottelut. Yksin reissatessa menisin Malmöön tai Köpikseen varmaan päivää-paria aikaisemminkin, mutta vanhempien kanssa matkustaessa pitää tehdä tämä kompromissi, koska he eivät ole riittävän HC-luturisteja soittaakseen pomolle.
Tanskalaisista ei ole muita vahvoja ennakkoluuloja kuin että he ovat kovin iloisia ja tykkäävät juoda olutta. Venäläiset ihmiset ovat keskimäärin hyvin mielenkiintoisia, sekä hyvässä että pahassa. Venäjästä en pidä valtiona ollenkaan, mutta en anna sen kontrolloida matkasuunnitelmaani sillä venäjän valtiosta pitämättömyys ei ole elämässäni suurempi prioriteetti kuin A-maajoukkueen ensimmäisten arvokisojen näkeminen, joten en nakkaa paskaakaan siitä vaikka reissuni loppupeleissä ehkä ropiseekin Putinin laariin.
3. Lomien saamisen helppous ja työpaikka
Olen opiskelija ilman mitään siteitä mihinkään ja siksi halutessani voin töiden tai läksyjen tekemisen sijaan rellestää opintolainalla pitkin Eurooppaa. Ehkä jos Suomi menee tyyliin finaaliin asti niin se alkaa jo kiristää tulevan vuoden budjettia mutta siinä skenaariossa taloudelliset seikat lienevät jo aika toissijaisia ja maksan sen reissun aiheuttamia pikavippivelkoja hymy huulilla vaikka lopun elämääni.
