Kuopion PalloseuraPerustettu: 1923
Kotikenttä: Savon Sanomat Areena
Kausia pääsarjatasolla: 63
Kotisivut:
http://www.kups.fi/Facebook:
https://www.facebook.com/KuPS1923Twitter:
https://twitter.com/KuPS1923Instagram:
http://instagram.com/KuPS1923YouTube:
https://www.youtube.com/user/KuPS1923Saavutukset:Suomen mestaruus (6): 1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019
SM-hopea (10): 1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017
SM-pronssi (2): 1953, 2018
Suomen Cupin voittaja (2): 1968, 1989
Suomen Cupin hopea (3): 2011, 2012, 2013
Liigacupin voittaja (1): 2006
Kausikortit:Bronze (Aurinkokatsomo): Hinta: 170 € (hinta voimassa 31.12.2019 asti, tämän jälkeen 190 €)
Silver (Pääkatsomo - istumapaikka tolppien yläpuolelta): 210 € (hinta voimassa 31.12.2019 asti, tämän jälkeen 235 €)
Gold (oma numeroitu paikka tolppien alapuolelta): 250 € (hinta voimassa 31.12.2019 asti, tämän jälkeen 290 €)
Juniorikausari: ?
Kannattajakausari (Kannattajakatsomo pääkatsomon H-lohkossa): 150 €
Katso lisää:
KuPS liput ja kausikortitOn, on, kesä ja yöKausi 2019 tullaan muistamaan kautena, jolloin Kuopion Palloseura palasi Suomen mestariksi 43 kuivan vuoden jälkeen. Varsinkaan 1980-luvun jälkeen syntyneet kannattajat eivät ole päässeet maistamaan kirkkainta liigamenestystä, joten ei voi tarpeeksi korostaa, kuinka suuri asia kulta kuopiolaiselle jalkapallokulttuurille on. Turussa katsomossa huudettiin, itkettiin, naurettiin ja juhlittiin. Muisto ei koskaan pyyhkyidy pois paikallaolijoiden mielistä.
Pieni kelaus taaksepäin. Vuoden 2019 ensimmäiset kuukaudet eivät lupailleet hyvää. KuPS ei pystynyt treenaamaan täysipainoisesti johtuen Kuopion surkeista talviolosuhteista. Honkavaara kertoi lehdistössä, että Kuopio-hallin harjoituksissa pelaajia ei voi harjoittaa täysillä, esimerkiksi tiukkoja käännöksiä ei voi tehdä. Seuran Facebookissa oli videoita, kun seuralle oli saatu kuntosalilaitteita stadionin Paitsio pubiin. Itkeäkö vaiko nauraako? No, keskusteluja olosuhteista voi jatkaa vaikkapa
täällä ja
täällä. Tulevaksi kaudeksi olosuhteet parantuvat oleellisesti Lippumäen tekonurmihallin ja Kuopio-hallin uuden alustan myötä.
Vaikka joukkue pääsi käymään edellisvuoden tapaan Turkin treenimatkalla, heijastuivat huonot talviolosuhteet pre-seasoniin ja Suomen Cupiin. Suomen Cup meni kokonaan vieraissa, sillä Kuopio-hallin matto ei ollut kelvollinen pelialusta, joten "kotiottelut" pelattiin Seinäjoella ja Kajaanissa. Tuloksellisesti cup meni todella kehnosti: viidestä ottelusta nolla voittoa. KuPSille tarjottiin jatkopaikkaa lohkosta, mutta joukkue pupelsi Kajaanissa pelatussa kotiottelussa RoPSia vastaan 2-0-johdon 2-3-tappioksi. Harjoitusottelussa kaadettiin SJK hyvän esityksen päätteeksi, minkä perään hävittiin kotona Ykkösen pohjalle ennakoidulle AC Kajaanille.
Niin hienoa työtä kuin valmennuksessa Honsun aikana tehtiin, kaikilla kausilla kauden alku oli vaikea. Näin myös vuonna 2019, Veikkausliiga lähti käyntiin todella tahmeasti. Ensimmäisestä neljästä ottelusta käteen jäi 3 pistettä. Vaikka KuPS hävisi vain yhden ottelun, olivat pistemenetykset todella kettumaisia nimekkäälle joukkueelle ja sen kannattajille. RoPSia vastaan tasoitus tuli viimeisellä minuutilla erikoistilanteesta. FC Lahti -ottelu oli KuPSille puoliajalla 3-0, mutta ottelu päättyi pistejakoon. FC Honkaa vastaan pelatun kauden huonoimman ottelun jälkeen monet olivat valmiina kiittämään Honsua kahdesta mitalista ja toivottamaan hyvää jatkoa. Lahti-matsin vastapainona nähtiin myös toiseen suuntaan eriskummallinen ottelu, kun KuPS nousi saarella 3-0-asemasta voittoon. Yhtä kaikki, varsinkaan puolustus ei vakuuttanut alkukaudesta.
Taktisesti KuPS koitti pelata erilaisilla muodoilla, joista epäonnistumiseksi voidaan laskea alkukauden kokeilu pelin avaamisvaiheessa kolmen topparin linjasta, joka kaiken lisäksi tiputti Murillon penkille. Tällä homma ei toiminut lainkaan. Lisäksi Rangelia ja Karjalaista kokeiltiin keväällä usein yhdessä, mutta sekään ei toiminut. Onneksi korjausliikkeet tehtiin erittäin hyvissä ajoin. Lisäksi Keith Armstrongin tulon jälkeen parantunut puolustuspeli ilahdutti. On selvää, että Keken tulo ja samaan aikaan puolustamisessa ja erikoistilanteissa tapahtuneet edistysaskeleet eivät olleet sattumaa. Keken rooli lienee kauden lopputuloksen kannalta erittäin tärkeä, näin ainakin allekirjoittanut uskoo. Kun KuPS vaihtoi tutumpaan 4-3-3:een, peli lähti hitaasti mutta varmasti paranemaan. KuPS hävisi koko kaudella neljä ottelua liigassa, joista kolme kärsittiin kesäkuun 3. päivään mennessä. Tässä vaiheessa nähtiin myös erikoinen fysiikkavalmentaja Hector Lasantan poistuminen seurasta. KuPSin alkukautta varjostivat useat loukkaantumiset. Sattumaa tai ei, KuPS ei kärsinyt loppukaudella lähellekään niin suurista loukkaantumisongelmista kuin alkukaudella.
Vaikka peli ei kesäkuussa Lahden murskaamista lukuunottamatta aivan huipputasolla ollutkaan, joukkue pystyi nappaamaan täysiä pistepotteja tiukoista paikoista. Mielestäni liigassa kesän paras ottelu pelattiin liigassa Honkaa vastaan vieraissa, kun KuPS oli vaikeaksi ennakoidussa vierasottelussa selvästi parempi joukkue ja nappasi matkaan täydet pisteet. Ottelussa nähtiin myös Ilmari Niskasen kauden avausmaali, joka tiputti kiuruveteläisen hartioilta Kallansiltojen kokoisen gorillan. Loppu on historiaa Immin ja KuPSin osalta. Kesällä nähtiin myös merkittävää muuttoliikettä, kun edelliskaudella yhden kauden maaliennätystä jakamaan noussut Rasmus Karjalainen sai jossain määrin odotetun siirron Hollantiin. Paikkaamaan saatiin alkukankeudesta huolimatta hyvinkin mitat täyttänyt nimi, Tuco.
KuPS:n eurotaival oli jälleen hyvä. KuPS selvitti tieltään valkovenäläisen FC Vitebskin jokseenkin helposti yhteislukemin 3-1. Suhteellisen hinnakkaista lipuista ja nimettömästä vastustajasta huolimatta Savon Sanomat Areena oli niin täynnä kuin nykypuitteilla voi odottaa. Seuraavaksi KuPSia kohtasi valtaisa haaste, kun arvontapallosta nostettiin Puolan jalkapalloylpeys Legia Varsova. Vaikka KuPS ei jättiyllätystä pystynyt tekemään, tuotti se kuopiolaiselle jalkapalloyhteisölle ylpeydenaihetta. Varsova meni jatkoon vaivoin maalein 1-0 ja varsinkin kotiottelussa KuPS piti suurjoukkuetta jyrän alla. Todettava se kuitenkin on: suurelle osalle vaativasta kuopiolaisyleisöstä oiva yritys ei riitä, ja hyvä niin.
Kuten Honkavaara kauden jälkeen kertoi, europelien aikaan liiga ei ollut prioriteettilistan kärjessä. Eurokiireet koskettivat etenkin ennakkoon "helppoja" HIFK-, MIFK- ja KPV-pelejä. Kun kaikki panostetaan europeleihin, helppoja pelejä ei ole. Noista kolmesta ottelusta pistereppu karttui vain kahdella pisteellä, täysin ansaitusti. Hyvin sujuneet europelit, mutta toisaalta karanneelta näyttänyt mestaruustaistelu aiheuttivat keskustelua siitä, oliko täysimääräinen panostaminen europeleihin sen arvoista. Oma mielipide: ehdottomasti.
Tässä vaiheessa kautta oli jäljellä 9 ottelua. Oli selvää, että europelipaikka vaati hyvää onnistumista. Millainen loppukausi se olikaan? 8 voittoa ja 1 tasapeli, maalierolla 19-2 ja jatkuvaa Einin soittoa stadionilla. Petteri Pennanen huusi mestaruussarjan ensimmäisen ottelun, HJK-voiton jälkeen: "Päätyyn asti!" Silloin mestaruus alkoi tuntua mahdolliselta. Kirjoituksen alkuosassa mainitsin Honsun aikakaudelle ominaisesta heikosta alkukaudesta. Aikakautta on leimannut niin ikään se, että kauden kuntohuippu on ajoittunut syksyyn. Syksyllä kaikki kellastuu. Loppukauden muistettavimpiin hetkiin kuuluvat ehdottomasti kaksi viimeistä ottelua. Viimeistä kotiottelua tuli seuraamaan 7114 katsojaa. KuPSilla oli mahdollisuus varmistaa voitto ennätysyleisön edessä, mutta Hongan keskuspuolustaja Robert Ivanov pilasi juhlat kymmenen minuuttia ennen päätösvihellystä.
Turussa nähtiin oikea jalkapallospektaakkeli, kun yli 9000 ihmistä pääsi todistamaan paikan päällä keltamustaa dominanssia. Yli tuhannen paikalle saapuneen KuPS-kannattajan euforiaksi joukkue järjesti kentällä hienon näytöksen ja Interille ei jäänyt sanalla sanoen mitään saumaa. Ottelun kruunasi itse juhlien lisäksi kolme asiaa: 1. Ilmarin upea maali 2. Ayarnan upea maali 3. Kettutaustaisen Markkulan pään pimeneminen ja punainen kortti. Juhlat olivat ikimuistoiset ja torijuhlissa saatiin Einikin Kuopioon.
Omalta osaltani haluan lausua Jani Honkavaaralle valmennusryhmineen kiitoksen aikakaudesta ja hyvää jatkoa. Kolme mitalia kolmella kaudella on upea suoritus ja aikakauden päättänyt kulta on parasta, mitä kuopiolainen jalkapallokannattaja voi saada. Näkemiin? Tässä vaiheessa on syytä lausua kiitos myös seuran jo aiemmin jättäneelle Konstantin Shipulinille. Murillon ja Vinko Soldon kaltaisten nimien saaminen seuraan mahdollisti menestyksen menneinä kausina.
Mitäs sitten?
KuPSin päänahasta tulee entistä halutumpi, sillä hallitseva mestari halutaan suistaa pallilta. Suuria muutoksia on tapahtunut: edustusjoukkueen valmennusryhmä on uudistunut täysin, kun pestiin hyppää norjalainen Arne Erlandsen. Kakkosvalmentajaksi hyppää Pasi Tuutti. Tiivistä yhteistyötä valmennuksen kanssa pelaajahankintojen osalta tulee tekemään tuore urheilutoimenjohtaja Jonne Lindblom. Jonne on tiettävästi käynyt syksyn mittaan jo skouttausmatkoilla, joten odotamme innolla ensimmäisiä uusia tulijoita. Aika näyttää, puhutaanko Erlandsenista kuopiolaisissa jalkapallokeskusteluissa ammattilaisena puuhastelijoiden joukossa vai uutena hansbackena.
Sopimustilanne pelaajiston osalta on sellainen, että joukkue on avauksen osalta noin puoliksi kasassa. Varmasti joukkueessa eivät jatka Murillo, Soldo, Tuco, Taimi ja Ayarna. Myös Diallo ja Virtanen tähyilevät mahdollisuutta ulkomaan siirtoon. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaajisto kokee suuria muutoksia. Vaikka lisää lähtijöitä ei tulisi, KuPS tarvitsee noin seitsämän uutta nimeä.
Runkoa on kuitenkin suhteellisen laadukkaasti kasassa etenkin keskikentän ja hyökkäyksen osalta: Pete, Saxman, Issa, Jyry, Rangel, Niskanen ja Purje pelasivat kaikki vähintään hyvän kauden ja he luovat hyvät pohjat hyökkäykselle ja keskikentälle. Suurimmat puutteet koskevat puolustusta ja maalivahtiosastoa, jonne avauksen tason miehiä ovat tällä hetkellä vain Manga ja hienon kauden pelannut Savolainen. Hemmo Riihimäki on kenties seuran isoin pelaajalupaus ja uskoisin hänen olevan valmiina kakkosmaalivahdiksi todella nuoresta iästään huolimatta.
Pelaajaprofiileita on hieman vaikea lähteä arvailemaan, kun Erlandsenin valmennusfilosofia ei ole tuttu. Mikäli puheita on uskominen, aiempien kausien kaltaista nopeaan suunnanmuutokseen tähtäävää peliä on luvassa. Tämä vaatisi ainakin yhden nopean topparin ja hanakasti nousevan vasemman puolustajan. Jäämme odottamaan kuinka käy.
Tässä sopimustilanne kokonaisuudessaan (17.8.2020):
Kuopion Palloseura (KuPS)29 sopimusta:
1. Otso Virtanen (2020)
Linkki 12. Aleksi Honka-Hallila (2021)
Linkki 31. Hemmo Riihimäki (2020)
Linkki
2. Mats Haakenstad (2020)
Linkki
4. Nuno Tomas (2020)
Linkki -> lainalla PFK TsSKA Sofiasta
6. Saku Savolainen (2020)
Linkki
17. Tabi Manga (2020)
Linkki 18. Juho Pirttijoki (2020)
Linkki 28. Jiri Nissinen (2020)
Linkki 33. Taneli Hämäläinen (2021+1)
Linkki 3. Viljami Aittokoski (2020)
Linkki 8. Petteri Pennanen (2020)
Linkki 15. Oskari Sallinen (2021+1)
Linkki 16. Tommi Jyry (2021)
Linkki
19. Bismark Boateng (2020+1)
Linkki 20. Ville Saxman (2020)
Linkki 22. Arttu Heinonen (2020+1)
Linkki
23. Issa Thiaw (2020)
Linkki 25. Urho Nissilä (2020)
Linkki -> lainalla SV Zulte Waregemista
30. Joel Vartiainen (2020)
Linkki
7. Usman Sale (2020+1)
Linkki
9. Lucas Rangel (2020)
Linkki
10. Ats Purje (2020)
Linkki 11. Ilmari Niskanen (2020+1)
Linkki 13. Aniekpeno Udoh (2020)
Linkki 14. Albert Vauhkonen (2020)
Linkki 21. Pedro Vitor (2020)
Linkki -> lainalla FK Lviv:sta
24. Taneli Heiskanen (2021+1)
Linkki 26. Bruno Rodrigues (2020)
Linkki 32. Eetu Rissanen (2020)
Linkki
xx. Cem Felek (2020+1)
Linkki -> lainalla Aris Limassolissa
Taustat: Päävalmentaja: Arne Erlandsen (2020+1)
Linkki Valmentaja: Pasi Tuutti (2021+1)
Linkki Maalivahtivalmentaja: Jori Särkkä
Fysiikkavalmentaja: Mika Lähderinne
Fysioterapeutti: Joonas Ojantie
Huoltopäällikkö ja joukkueenjohtaja: Sami Miettinen
Pääsemme helmikuussa seuraamaan seuramme tärkeää pelaajarekryä Neloselta. Keskustelua ja tietoa sen aiheen tiimoilta
täällä.
Teksti sisältänee paljon asia- ja kirjoitusvirheitä, korjaillaan tarpeen mukaan.
Yhtä kaikki, mestaruus taskussa uudelle vuosikymmenelle. Minkä ne meille mahtaa, banzai.
