OttelupöytäkirjaRyhmitykset
FC Inter: 12 Moisander; 22 Hoskonen (-25, 79'), 2 Engström, 18 Klooster; 6 Annan (-8, 90'), 19 Paananen (-5, 46'); 9 Liliu (-16, 70').
———————————————————————
13 Marttinen
4 Ketting 3 Hämäläinen 25 Haukioja
11 Benissan 5 Nurmi 8 Muñiz 26 Ruane
14 Mastokangas 16 Kagayama
15 Furuholm c
———————————————————————
11 Kokko 25 Carr
19 Kaukua 9 Gyasi
22 Degerman 8 Malolo
15 Niska 77 Tsiskaridze c 6 Sihvonen 20 Hyvärinen
1 Kompalla
———————————————————————
RoPS: 12 Rantala; 26 Kantola (-77, 41'); 18 Pyyny (-22, 37'); 17 Ala, 21 Tamminen (-11, 70').
Maalit
1-0 27' Mastokangas
1-1 67' Kokko (Niska)
2-1 81' Paananen
3-1 88' Ketting (Muñiz)
Muutokset
Pyyny tuli vaihdosta vasempaan laitaan ja Kaukua siirtyi keskelle Degermanin paikalle. Hyvärinen toimi Tsiskaridzen vaihdon jälkeen kapteenina. Hyvärisen loukkaantumisen jälkeen nauha meni Sihvoselle. Vaihtokerrat oli käytetty ja RoPS joutui alivoimalle viimeiseksi vartiksi. Kaukua siirtyi laitapuolustajaksi ja Carr tippui Malolon viereen keskikentälle.
e. Tsiskaridze joutui vaihtoon vissiin kesäkuun pohjevamman vuoksi ja Hyvärisellä kramppasi jalat.
Ajatuksia RoPSin kauden alkuun liittyen
Interin vieraana RoPSin syöttöpeli oli paljon parempaa verrattuna SJK-harjoituspeliin, jossa nähtiin paljon hitaita ja epätarkkoja syöttöjä. Erityisesti toisella puoliajalla oli pidempiä jaksoja, kun Inter pidettiin pois maalipaikoilta hallinnan kautta. Tauriaisen taktinen muutos vaihtaa Kaukua nopeampana pelaajana keskikentän keskelle oli onnistunut. Inter loi tasakentällisillä maalipaikkoja ja painetta lähinnä ensimmäisellä puoliajalla, joten on positiivista, että tähän pyrittiin aikaisessa vaiheessa puuttumaan.
Lähtökohdat avauspeliin olivat toki haastavat joukkueessa oli ollut loukkaantumisia ja lainapelaajat saataisiin vasta tuleviin peleihin. Tästä huolimatta noustiin toisella puoliajalla taistelemaan vierastasurista viime kauden hopeamitalisteja vastaan ja kentällä oli samaan aikaan poikkeuksellisen paljon omia kasvatteja. Oli hienoa, että maali syntyi juurikin keskityksestä, ne loistivat poissaolollaan viime kauden aikana. Meillä on kuitenkin taitava target-kärki Boris Kokossa, joten loputon edun hakeminen ja pallon kierrättäminen puolustuslinjassa on joskus ollut turhauttavaa. Nyt Kokkoa yritettiin välillä löytää pidemmälläkin pallolla, erityisesti Kantolan toimesta. Näissä pitäisi vaan saada tuki lähelle pudotuksia varten.
Hyökkäyspelissä on vielä kehitettävää. Toisen kärjen on selvästi tarkoitus pudottautua keskikentälle rakenteluvaiheessa. SJK:ta vastaan se oli usein Kokko ja Interiä vastaan monesti (tiistaina saapunut luvattu hyökkääjä) Danny Carr. Sen vaiheen jälkeen pitäisi saada ylös jäänyt hyökkääjä mukaan. Yhteispeli Gyasin ja Kokon kanssa ei vielä toiminut, vaan Carr päätyi pariin vaikeahkoon kaukolaukaukseen ja aikaili syöttöjen kanssa. Pelin edetessä Carr löysi syötöillään laitapakkien nousuja ja syötti Niskan maalipaikan. Gyasi on nopea ja haastaa mielellään kuljetuksillaan vastustajia. Gyasi pitäisi vaan löytää, kun on vastaiskuissa tilaa mihin juosta. Keskeltä on yritetty murtautua nopeiden seinäpelien kautta. SJK-harjoituspelissä se taisi olla Gyasi-Carr kaksikko ja Interiä vastaan puolestaan Kokko-Carr.
Carr vaikuttaa puolustussuuntaan työteliäältä. Aika monta rikettä Gestranius toki löysi pelin aikana. Varoitustilanteessa ylsi palloon, mutta vasen jalka vei Furuholmilta jalat alta. Carr purki pelin lopulla pari Interin kulmapotkua puskupalloja voittamalla. Paanasen voittomaali oli toki Carrin kannalta harmillinen, ei kehdannut päästää läpi, kun ei tiennyt onko takana Interin pelaaja. Kova pallo, mutta ehti kuitenkin jotenkin suunnata sitä ulkosyrjällä. Olisi ehkä voinut vaan purkaa sen yli rajoista. Kunhan Rahimi palaa, niin Carr saa kilpailijan Kokon kärkiparina.
Oli merkittävä luottamuksen osoitus Zurab Tsiskaridzea kohtaan, että tämä toimi kapteenina debyytissään Muinosen puuttuessa. Tsiskaridze tulee olemaan tärkeä kokenut pelaaja. Oli mukava nähdä, että Tsiskaridze ohjasi muita puolustajia ja pelasi itsekin Sihvosen tapaan uhrautuvaisesti pallon eteen heittäytyen. Pyrki myös joihinkin pidempiin syöttöihin pelin aikana. Lisäksi liukutaklauksien pitäisi kuulua vahvuuksiin. Puolustuksen johtajaa olen tuohon Cupin pelien aikana odottanutkin. Toivottavasti pääsee pian takaisin kentälle. Ilmeisesti kesäkuinen pohjevamma vaivaa yhä.
Jussi Niskan murtautuminen edustusjoukkueen avauksen pelaajaksi on tapahtunut nopeasti. Erityisesti oikea-aikaiset nousut hyökkäyksien tueksi ja maalissa nähty haastokyky ihastuttavat. Inter-avausottelun maaliin johtanut keskitys oli onnistunut suoritus ja Kokko viimeisteli varmasti. Se oli kyllä hieno hetki, vaikka tasapeli lopulta karkasikin alivoimalla. Hyvä juttu, että omille kasvateille on vihdoinkin tulossa enemmän peliaikaa. Oli hauskaa, kun Niska riisti Furuholmilta Kantolan kanssa pallon. Turussa kentällä nähtiin Hyvärinen, Niska, Degerman, Kaukua, Kantola ja Pyyny. (Hyvän pallotekniikan omaava Pyyny toivottavasti saa jatkossa enemmän peliaikaa.) Lisäksi Ala olisi tullut kentälle, jos vaihtokertoja olisi ollut jäljellä. Sääntöjen seuraaminen on käsittääkseni joukkueenjohtajan homma, vaikka toki tässä oli kyse hyvin yksinkertaisesta jutusta. Ala olisi kannattanut tietenkin vaihtaa Tammisen kanssa samaan aikaan kentälle. Siitä huolimatta olisi varmaankin jouduttu alivoimalle, koska vaihtoon tuleva pelaaja olisi mahdollisesti ollut joko Carr tai Gyasi. Omista kasvateista kokenein vaihtoehto Rantala puolestaan toivottavasti jakaa minuutteja RFA:n paidassa lainapelaaja Niemelän kanssa, (e. onpahan sitten kaikilla pelituntumaa loukkaantumisen sattuessa). Avauspelin perusteella Kompallan paikka ei ole uhattuna.
Mielestäni Kokko on pelannut hyvin paluunsa jälkeen kentällä ollessaan, vaikka maaleja pitäisikin tulla enemmän, koen tämän olevan silti enemmän taktinen ongelma. Target-kärkenä Kokko voittaa pitkiä palloja omille ja pystyy myös suojaamaan mahdollistaen pidempiä hyökkäyksiä. Rakentelee välillä alempana ja pyrkii pelaamaan nopeasti ylös, kun vastustajan ryhmitys on haavoittuvainen. Liigan kaksinkertaisen maalikuninkaan paluun jälkeinen vähäinen maalimäärä kertoo enemmän RoPSin maalipaikkojen luomisen vaikeudesta. Kokko ei ole varsinaisesti hukannut maalipaikkoja, vaan palloa ei ole vaan pelattu tarpeeksi rankkarialueelle. Inter-avausottelussakin Kokko oli useamman kerran alueen rajalla käsi pystyssä.
Se toki lupaa hyvää, että laitapakeilla on jälleen lupa nousta ja keskeltäkin koitetaan murtautua nähtyjen seinäsyöttöjen kautta. Vielä kun saisi pallonsuojaamisen kautta laiturit tai laitapakit keskityspaikoille. Carr kokeili lisäksi pari kertaa kaukolaukausta. Jos kauempaakin olisi laukausuhka, niin vastustaja joutuisi rikkomaan puolustuslinjansa sen peittääkseen, se voi avata läpisyöttöjen paikkoja. Ainakin Kokolla ja Malololla pitäisi olla melko painava laukaus kauempaakin. Malolo teki tähän mennessä ainoan liigamaalinsa kaukaa lähteneestä vaparista Rovaniemellä Regueroa vastaan. Saa nähdä pääseekö RoPS-paidassa aiempaa paremmin laukauspaikoille.
Näkisin mielelläni Sihvosen jatkossa keskikentällä, vaikka toki pelaa hyvin myös topparina. Toisi lisää vääntövoimaa keskikentälle, mille olisi tarvetta varsinkin nyt Kuatén lähdettyä. Sihvonen auttaisi puolustuslinjan edustan suojaamisessa ja toisaalta Interiä vastaan nähty nousu pallon kanssa topparin paikalta hyökkäykseen olisi varmaankin helpompaa keskikentällä pelatessa. Muinonen palaa tietenkin avaukseen kuntouduttuaan tästä kantapäävammasta. Sihvosen kanssa voisi pelata myös Malolo, jolloin Muinonen olisi keskelle kaventava laitapelaaja joidenkin viime kauden pelien tapaan. Tämä rooli helpottaisi pallonhallintaa ja ylivoimien luomista kentällä. Muinosella on poikkeuksellinen kyky löytää tilaa keskikentällä. Toisessa laidassa on tässä tilanteessa luultavasti nopea pelaaja (Gyasi tai Banza) leveydessä.
Eilen se vasta iski todella tätä kirjoitellessa, että on kyllä mahtavaa päästä pitkästä aikaa RoPSin peliin paikan päälle keskiviikkona. Toivottavasti pistetili jo aukeaa. Pelissä on ainakin lupaavia merkkejä.
