EM-kilpailut 2020 lohko B: Analyysissä Belgia, Venäjä, Tanska ja Suomi

[Salming]

Jalkapallon EM-kilpailujen 2020 lohkoarvonta suoritettiin 30. marraskuuta 2019. Suomi arvottiin arvokisadebyytissään B-lohkoon Belgian, Venäjän ja Tanskan seuraksi. Tässä ketjussa on tarkoituksena käydä läpi ennen kaikkea Suomen vastustajien pelaamista ja yksilöitä samaan tapaan kuin jo varsinaisten EM-karsintojen aikana: http://futisforum2.org/index.php?topic=224635.0

Aloitin lohkovastustajien läpikäynnin ykköskorin maasta Belgiasta, jonka jälkeen vuoron saavat Venäjä ja Tanska alemmista arvontakoreista. Päätin kuitenkin jo nyt julkaista Belgia-osion, koska siitä tuli minusta erittäin onnistunut ja maailman viihdyttävimmän maajoukkueen arvolle sopiva. En halua myöskään säilöä materiaalia turhaan vain tietokoneeni syövereissä, vaan näin ollen te muutkin saatte rauhassa tutustua perinpohjaisesti yhteen maahan kerrallaan sitä mukaa, kun alustavat analyysit valmistuvat. Seuraavaksi siirryn Venäjän pariin ja viimeiseksi paneudun Tanskaan, mutta noissa tosiaan kestänee ainakin viikko per maa. Eikä analyysien ja huomioiden tekeminen ole tietystikään kiellettyä muiltakaan, mutta omat huomioni Venäjästä ja Tanskasta ilmestyvät aikanaan joulukuun edetessä, kunhan saan ne valmiiksi.

Tähänastinen materiaali pohjautuu lähinnä EM-karsintoihin, mutta kevään aikana pelattavien harjoitusotteluiden pohjalta päivitän varmasti tätä ketjua, jos ja kun havaitsen uusia pelillisiä yksityiskohtia kunkin maan kohdalla (Suomi mukaan lukien) matkalla EM-lopputurnaukseen. Kisojen aikaisista päivityksistä en osaa sanoa vielä sen tarkemmin, koska jos arpaonni on suotuisa, reissun päältä kuvakaappausmaratonien tekeminen ei houkuttele, mutta antoisinta ainakin minulle on nimenomaan matka kohti EM-lopputurnausta ja jokaisen maan mahdollisimman tarkka "scouttaaminen" etukäteen. Sen pidemmittä puheitta siirrytään suoraan asiaan.

EDIT: Yleisön pyynnöstä päivitin linkit eri analyyseihin:

Belgia

Belgia pallollisena vs. vastustaja pallottomana
Organisoitu puolustaminen, tilanteenvaihdot & erikoistilanteet
Muutama puolustuksellinen yksityiskohta
Tanska - Belgia 0-2 5.9.2020
Englanti - Belgia 2-1 11.10.2020 & Islanti - Belgia 1-2 14.10.2020
Belgia - Englanti 2-0 15.11.2020
Belgia - Tanska 4-2 18.11.2020
Belgia - Wales 3-1 24.3.2021, Tsekki - Belgia 1-1 27.3.2021 & Belgia - Valko-Venäjä 8-0 30.3.2021 osa 1 (Belgia pallollisena)
Belgia - Wales 3-1 24.3.2021, Tsekki - Belgia 1-1 27.3.2021 & Belgia - Valko-Venäjä 8-0 30.3.2021 osa 2 (Leveydessä ja selustassa olleen tilan hyödyntäminen, ristipallot ja negatiiviset tilanteenvaihdot)
Belgia - Wales 3-1 24.3.2021, Tsekki - Belgia 1-1 27.3.2021 & Belgia - Valko-Venäjä 8-0 30.3.2021 osa 3 (Belgia pallottomana ja erikoistilanteet)

Venäjä

Venäjän pelaajisto & Venäjä pallollisena vs. vastustaja pallottomana
Organisoitu puolustaminen, tilanteenvaihdot & erikoistilanteet
Venäjä - Serbia 3-1 3.9.2020 & Unkari - Venäjä 2-3 6.9.2020
Venäjä - Turkki 1-1 11.10.2020 & Venäjä - Unkari 0-0 14.10.2020
Turkki - Venäjä 3-2 15.11.2020 & Serbia - Venäjä 5-0 18.11.2020
Malta - Venäjä 1-3 24.3.2021, Venäjä - Slovenia 2-1 27.3.2020 & Slovakia - Venäjä 2-1 30.3.2021

Tanska

Tanskan pelaajisto
Tanska pallollisena vs. vastustaja pallottomana
Organisoitu puolustaminen, tilanteenvaihdot & erikoistilanteet
Tanska - Belgia 0-2 5.9.2020
Islanti - Tanska 0-3 11.10.2020 & Englanti - Tanska 0-1 14.10.2020
Belgia - Tanska 4-2 18.11.2020
Tanska - Islanti 2-1 15.11.2020
Israel - Tanska 0-2 25.3.2021, Tanska - Moldova 8-0 28.3.2021 & Itävalta - Tanska 0-4 31.3.2021

Belgia

Roberto Martinez palkattiin Belgian päävalmentajaksi elokuussa 2016. Ensimmäinen harjoitusottelu Espanjaa vastaan syyskuun alussa päättyi 0-2 tappioon, mutta sen jälkeen Belgia on hävinnyt vain kahdesti. Ensimmäinen tappio tuli Ranskalle MM-välierässä 2018 maalein 1-0, mutta pronssiottelussa Englanti kaatui muutamaa päivää myöhemmin 2-0. Toinen tappio tuli Kansojen liigan päätöskierroksella Sveitsille. Se oli ottelu, jossa Belgia romahti 0-2 johdosta 5-2 tappioon. Häviö tarkoitti sitä, että paikka Kansojen liigan lopputurnauksessa karkasi.

Yhteensä Martinezin saldo Belgian peräsimessä on 34-6-3. Pistekeskiarvo ottelua kohden on hulppea 2,51. Ehkä vielä vakuuttavampi tilasto on maaliero, sillä se on käsittämätön 134-33 eli +101. Juuri päättyneissä EM-karsinnoissa Belgia voitti kaikki kymmenen otteluaan maalierolla 40-3. Sitä edeltäneissä MM-karsinnoissa puolestaan se voitti yhdeksän ottelua ja pelasi yhden tasapelin Kreikkaa vastaan, joten varsinkin kaksissa viime karsinnoissa Martinezin alaisuudessa Belgia on ollut todella varma joukkue, joka on jyrännyt käytännössä voitosta voittoon. Jalkapallon maailmanrankingissa (FIFA-ranking) Belgia on Martinezin alaisuudessa pitänyt piikkipaikkaa hallussaan syyskuusta 2018 lähtien ja tulee toisena vuotena peräkkäin päättämään jalkapallovuoden rankingin kärkipaikalla.

Olen seurannut Belgian pelaamista tarkemmin joulukuusta 2017 lähtien, jolloin MM-kisojen lohkoarvonnassa varmistui se, että näen heidän pelaavan livenä Moskovassa Tunisiaa vastaan kesällä 2018. Tuo ottelu, jonka lopulta näin, oli MM-kisojen runsasmaalisin ottelu Belgian kaadettua Tunisian maalein 5-2. Silloin viimeistään ihastuin tai jopa rakastuin Belgian hyökkäysvoittoiseen jalkapalloon. Päättyneissä EM-karsinnoissakin katsoin tietoisesti Belgiaa aina silloin, kun Huuhkajat ei vienyt huomiotani.

Unohtumaton matka on tullut päätökseensä. Kiitos siitä vielä Suomen jalkapallomaajoukkueelle. On aika kääntää katseet tulevaan. Odotan jo innolla sitä, että millaiseksi Suomen tuleva EM-kilpailujen lohko muodostuu lopulta. Jos ja kun lohkoon lopulta tulevat esimerkiksi Belgia, Venäjä ja Tanska, palan halusta päästä tutkimaan erityisesti Belgian pelaamisen saloja, koska se on tällä hetkellä maailman viihdyttävin maajoukkue, jota tulen myös tulevissa EM-kilpailuissa ilman muuta sympatisoimaan Huuhkajien jälkeen toisena joukkueena, joten sikäli tunteeni ovat myös ristiriitaiset, koska periaatteessa en haluaisi Suomen olevan samassa lohkossa juuri Belgian kanssa, mutta samalla kuitenkin haluaisin nähdä sen, että miten Markku Kanervan Huuhkajat selviäisi Belgian asettamasta standardista. Ei kuitenkaan sovi mennä asioiden edelle, vaan odotellaan rauhassa lohkojaon varmistumista.

Kuten ylemmästä lainauksesta voi päätellä, en sitten lopulta malttanut odottaa edes lohkoarvontaan asti sitä, että pääsisin mahdollisesti käymään läpi Belgian pelaamista, vaan puhtaasta mielenkiinnosta aloitin jo vajaata viikkoa ennen lohkoarvontaa Belgian pelaamisen tutkimisen kaiken varalta ja siksi pystynkin jo näin päivä lohkoarvonnan jälkeen avaamaan ylipäätään tämän ketjun. Ja vaikka lohkoarvonta ei olisi ollut suotuisa, Belgiasta tehdyt huomiot olisin julkaissut sitten Belgian omassa ketjussa kansainvälisessä maajoukkueosiossa, mutta nyt ne voi onneksi liittää suoraan tähän ketjuun.

Mutta miksi Belgia on juuri nyt maailman paras ja samalla ennen kaikkea viihdyttävin maajoukkue? Tutkitaan asiaa pelin neljän vaiheen ja erikoistilanteiden kautta. GIFfejä on tarjolla 53 ja kuvia 27 kappaletta.

Avaus-, rakentelu- ja murtautumisvaihe hitaasti hyökäten:


Belgian paperiryhmitys on vakiintunut viime vuosina 3-4-2-1:ksi. Alhaalta se avaa peliä 3-4-3 mallilla, jossa topparikolmikko jää tietysti alas. Seuraavassa tasossa ovat wingbackit sekä kaksi keskustan keskikenttäpelaajaa. Ihannekokoonpanossa alhaalla ovat Vertonghen, Boyata/Vermaelen/Kompany ja Alderweireld. Witsel ja De Bruyne ovat puolestaan itseoikeutetut keskikenttäpelaajat keskustassa. Wingbackeina pelaavat useimmiten oikealla Meunier ja vasemmalla T. Hazard. Tässä Venäjää vastaan pelatussa ottelussa kuitenkin toppareina olivat Vermaelen, Alderweireld ja Boyata sekä oikeana wingbackina Castagne.


Ylhäälle jäävä kolmikko pelaa melko kapealla siten, kärkipelaaja on tietysti pääosin keskiakselilla ja hänen vierellään puolitiloissa ovat kaksi sisälle kaventanutta laituria, jos niin voi sanoa. Lukaku on tietysti ykköskärki ja puolestaan E. Hazard sekä Mertens operoivat omilla puolillaan noilla välikaistoilla lähes jatkuvasti oli pelitilanne mikä tahansa, joten suosittelen jo nyt näin tekstin alussa painamaan mieleen tässäkin kuvassa näkyvät Mertensin ja E. Hazardin sijoittumiset puolitiloissa/välikaistoilla.


Belgian pelaamisessa pallollisena merkittävää on se, että se kykenee muodostamaan kolmioita siten, että pelaajien väliset etäisyydet eivät kasva liiaksi. Lisäksi kolmioita voidaan muodostaa useilla eri tavoilla. Tässä kuvassa on esiteltynä avausvaiheen kolmiot eli laitimmaiset topparit, wingbackit ja sitten keskustan kaksikko muodostavat pari kolmiota, joiden avulla tulla pois vastustajan prässin alta. Vasemmalla laidalla Vermaelen on pallossa ja häntä auttavat Witsel sekä T. Hazard. Toisella puolella puolestaan Castagne-KDB-Alderweireld on yksi kolmikko.


Vermaelen ei voinut pelata Witselille tai T. Hazardille, joten hän kierrätti nopeasti toiselle puolelle, jossa Alderweireldilla on heti kaksi yhtälaista syöttövaihtoehtoa De Bruynen ja Castagnen muodossa.


Kun pallo saadaan keskiviivalle asti, mukaan kuvioon astuvat välikaistoilla operoivat Mertens ja E. Hazard, jotka eivät missään nimessä karkaa pystyjuoksuihin linjan taakse, vaan tulevat vastaan auttamaan wingbackia ja keskikenttäpelaajaa. Vasemmalla laidalla Hazardit ja Witsel muodostavat yhden kolmion ja oikealla laidalla puolestaan Mertens, KDB ja tässä tapauksessa Castagne, kun Meunier ei ollut käytettävissä. Tässä kuvassa Venäjä peittää niin hyvin, että T. Hazard joutuu vain palauttamaan alas, mutta vastustajan prässi saadaan kyllä hajalle, kun palloa liikutetaan tarpeeksi usein sivurajoille. Lukaku puolestaan on keskellä sitomassa vastustajan topparit itseensä puolustuslinjassa.


Tämä GIF yhdistää pari ylempää kuvaa liikkuvaksi kuvaksi. Alderweireld käyttää pallon KDB:lla, mutta koska tämä ei pysty jatkamaan laitaan Castagnelle, hän palauttaa alas ja seuraa taas uusi kierrätys. Venäjä juoksee pallon perässä puolelta toiselle. T. Hazard yrittää jatkaa nopeasti veljelleen, joka on ylemmän kuvan tavoin tullut palloa vastaan, mutta Venäjä peittää hyvin syöttösuunnat vielä tuoreilla jaloilla ottelun alussa. Etäisyydet olivat kuitenkin melko ihanteelliset ja siten maitse pelaaminen hallitusti mahdollista, vaikka tällä kertaa T. Hazardin syöttö ei mennytkään perille.


Yksi huomioitava asia avaamisvaiheessa on myös se, että Witsel-KDB kaksikko juoksee pyyteettä suuria kilometrimääriä tehdessään itsensä pelattavaksi vastustajan ylimmän prässilinjan taakse. Kuten kuvasta näkyy, Venäjä prässää ylhäältä 4-2-3-1 muodossa ja Witsel-KDB kaksikko on sijoittanut itsensä Venäjän kahden pohjapelaajan etupuolelle, mutta neljän ylimmän pelaajan taakse.


Tässä on vielä kuva siitä, kuinka Belgia käyttää puoleen kenttään päästyään 3-2-5 muotoa. Witsel ja KDB asemoivat yhä itsensä vastustajan ylimmän prässilinjan taakse myös silloin, kun ollaan jo vastustajan kenttäpuoliskolla. Wingbackit puolestaan halaavat sivurajoja venyttäessään vastustajan muotoa sivuttaissuunnassa. Välikaistoilla Mertens ja E. Hazard ovat valmiita linjojen välissä kääntymään ja iskemään esimerkiksi toppareiden ja laitapuolustajien välisiin tiloihin, joita wingbackien leveällä pelaaminen on mahdollisesti aiheuttanut. Hazardit toki ajoittain vaihtelevatkin paikkoja eli Eden saattaa pelata leveydessä, jolloin hänelle jää vielä enemmän aikaa kiihdyttää ja leikata muodon sisään luomaan uhkaa, mutta useimmiten hän on kuitenkin vasemmalla välikaistalla lähempänä Lukakua.


Vielä parempi kuva siitä, kuinka Witsel ja KDB liikkuvat vastustajankin kenttäpuoliskolla kahden ylimmän prässilinjan välissä. Venäjä puolusti syvällä 4-4-2 muodossa, joten sikäli tästä saa hyvää osviittaa siitä, mitä on luvassa mahdollisesti Suomeakin vastaan.


Yksi kolmiopelaamisen variaatio on tällainen. Oikealla puolella Alderweireld, De Bruyne ja Castagne muodostavat tutun symbioosin. Alderweireld ei kuitenkaan tahdo löytää sopivaa syöttöpaikkaa, joten Mertens putoaa kaistallaan lähemmäs palloa ja samalla Castagne tekee vastaliikkeen pystyyn. Alderweireld olisi voinut yrittää pelata linjojen väliin ahtaaseen väliin Mertensille, mutta hän päätti poimia Castagnen. Syöttö karkasi vain tällä kertaa hieman liiaksi. Ideana tässä oli kuitenkin se, että Castagne sai luvan lähteä pystyjuoksuun, kun Mertens tuli hänen tilalleen täydentämään kolmion.


Tässä on nyt puolestaan esimerkki siitä, kuinka Venäjän muoto venyy sivuttaissuunnassa, kun Vermaelen pelaa painavan syötön sivurajalle ja vasemmalla välikaistalla oleva E. Hazard tunnistaa välin, johon tehdä juoksun. Velipoika ei kuitenkaan pelaa hänelle palloa, vaan leikkaa itse keskelle ja tavoittelee Lukakua, joka ei kuitenkaan saa pidettyä palloa belgialaisten hallussa. Hazardit kuitenkin vastaprässäävät pallon takaisin keltapaidoille.


Vielä pysäytyskuvana sama asia. Fernandes laitapuolustajana liikkuu prässäämään Thorgania ja Eden tekee linjojen välistä juoksun hänen jättämäänsä tilaan. Syöttöä ei kuitenkaan veljeltä toiselle ikinä tullut ja siten entistä vaarallisempi tilanne jäi syntymättä. Lukaku puolestaan on niin vaarallinen pelaaja boksissa, ettei häntä oikein voi jättää yksin painimaan yhtä topparia vastaan, vaan hänen lähellään olisi hyvä olla kaksi topparia ja niin ajatteli Venäjäkin, kun Semenov ei kovin herkästi lähtenyt kaventamaan kohti E. Hazardia.


Kun Belgia pääsee lähemmäs hyökkäyskolmannesta, etäisyydet pysyvät yhä ihanteellisina ja pallollisella pelaajalla on aina tarjontaa vieressä. Jos pallo on vasemmalla, Hazardit ja Witsel muodostavat siis yhden kolmion ja toisella puolella Mertens-KDB-Castagne(Meunier) on se toinen vaihtoehto. Tietysti KDB ja Witsel saattavat aina toisinaan vaihtaa paikkoja tilanteiden eläessä. Tässä kuvassa Lukaku on boksissa valmiina keskitystä varten. Oikealla laidalla juuri Mertens-KDB-Castagne kolmikko on liikuttanut palloa siten, että Mertensille on saatu jalka auki keskitystä varten. E. Hazard on vapaammassa roolissa, josta alempana lisää, liikkunut painottomalta puolelta keskemmäs kenttää hetkellisesti, mutta häntä ei tällä kertaa tarvittu.


Mitä tulee tarkemmin E. Hazardiin, kun hän pääsee kääntymään, hän joko tosiaan leikkaa itse keskelle tai jakaa laitaan veljelleen. De Bruyne ja Witsel ovat eliittiä syöttäjinä, joten Hazardin tai Mertensinkään ei pahemmin tarvitse tulla hakemaan palloa alempaa, vaan he voivat luottaa siihen, että heille kyllä toimitetaan "namia" linjojen väleihin välikaistoille kuten kävi Belgian avausmaalissa Venäjää vastaan. De Bruyne oli hukata pallon keskiympyrässä saatuaan sen toppareilta hieman ahtaaseen paikkaan venäläisten keskelle, mutta sai pelattua sen vasemmalle välikaistalle Edenille, joka kääntyy, kuskaa ja päättää oman haaston sijasta tällä kertaa valita syötön veljelleen. Eden kuitenkin jatkaa liikettään ja vetää Semenovin mukanaan. Näin ollen T. Hazard jää 1v1-tilanteeseen Fernandesia vastaan. Nuorempi velipoikakin osaa keskelle ajamisen jalon taidon ja laukoo sitten tarkasti etuyläkulmaan. Tämäkin maali olisi kuitenkin jäänyt syntymättä, jos E. Hazard olisi laskeutunut liian alas turhautuneena hakemaan palloa kuten joskus Chelseassakin hän teki. Belgian maajoukkueessa hän voi luottaa siihen, että palloja kyllä tulee tasaiseen tahtiin jalkaan laadukkaalta keskikentän kaksikolta.


Toki myös topparikolmikko osaa poimia välikaistoilta vapaita pelaajia. Alderweireld väläyttää syöttötaitoaan löytämällä Mertensin, joka ei tule liian alas vastaan, vaan ainoastaan puoleenväliin vastustajan puoliskoa. Samalla wingback Castagne tekee vastaliikkeen pystyyn sivurajalla. Mertens ei kuitenkaan pelaa sinne, vaan E. Hazardille vasemmalle välikaistalle. Tämä ei tälläkään kertaa haasta, vaan jakaa viereen veljelleen, joka erona edeltävään tilanteeseen tuplataan, kun Ionov on ehtinyt Fernandesin tueksi. Näinpä ollen T. Hazard pudottaa keskelle ja Witsel laukoo päin Guilhermea. Jos Belgian laitarumbasta haluaa siis selvitä elossa, laitapuolustajalla on aina oltava tuki eli laidassa olisi mieluusti oltava 3v2 ylivoima. Muutoin Hazardit kyllä tulevat miehistään ohi 1v1-tilanteissa.


Seuraava esimerkki uunista ulos. Belgia avaa alhaalta. Vermaelen antaa painavan syötön T. Hazardille, joka on omalla paikallaan sivurajalla. Venäjän laitapuolustaja Fernandes joutuu liikkumaan häneen kiinni, muoto venyy sivuttaissuunnassa ja samalla E. Hazard tekee oppikirjajuoksun Fernandesin jättämään tilaan. Pohjapelaajista Ozdoev kuitenkin seuraa Hazardin liikkeen, mutta hän on ilman tukea ja jää statistiksi 1v1-tilanteessa, kun Belgialla on laadullinen ylivoima, koska Eden Hazard > Ozdoev. Eden pudottaa takaviistoon ja vain Zobninin erinomainen blokki estää T. Hazardin laukausta painumasta vähintään kohti maalia. Tilanteen synnyssä on myös huomioitavaa jälleen belgialaisten kolmiot Vermaelen-KDB-T.Hazard ja T.Hazard-KDB-E.Hazard, joiden ansiosta T. Hazardilla oli kolmekin syöttövaihtoehtoa.


Yksi osa Belgian hyökkäyspelikirjaa ovat puolenvaihdot, joilla saadaan luotua hetkellisiä 1v1- tai 2v2-asetelmia laidoille ennen kuin vastustajan muoto ehtii kokonaisuudessaan seurata perässä. Tässä näytteessä pallotaitava toppari Alderweireld vaihtaa painopisteen vasemmalle, jossa Hazardin veljekset olisivat päässeet 2v2-asetelmaan, jollei peliä olisi laitettu heti perään poikki Mertensin oltua nurmikolla loukkaantuneena.


Nyt puolestaan Vermaelen laittaa vasurilla pallon Mertensille, joka on vaihtanut Castagnen kanssa hetkellisesti paikkoja. Heikko haltuunotto pilaa laitapuolustaja Petrovin todellisen haastamisen.


Hetkeä myöhemmin De Bruyne laittaa puolenvaihdon, mutta suoraan linjan taakse Mertensille, kun Petrov ei havainnoi ollenkaan tämän juoksua. Mertens pääsee keskittämään ja Lukaku on jo kammennut Semenovin sivuun, muttei saa kunnon osumaa palloon. Oikea wingback Castagne oli myös boksissa, koska hän oli vaihtanut paikkoja hetkellisesti Mertensin kanssa, joten Hazardien lisäksi myös siis oikealla puolella nähdään paikkojen vaihtelua wingbackin ja välikaistalla operoivan pelaajan kesken. Dzhikiya sai viime hetkellä purettua pallon maalin edestä väljemmille vesille.


Seuraava GIF, jossa De Bruyne suorittaa taas puolenvaihdon, mutta nyt vasemmalle leveyteen Edenille. Velipoika Thorgan tekee pystyjuoksun ja vie mukanaan laitapuolustaja Fernandesin. Laituri Ionovin työmäärä alaspäin on kuitenkin taas kerran kunnioitusta herättävä ja hän saa E. Hazardin leikkaamisyrityksen keskeytymään, mutta taas hetkellisesti Belgialle oli avautunut potentiaalinen paikka luoda uhkaa ennen Ionovin tuen saapumista. Ja koko tilannehan syntyi siitä, että De Bruyne teki itsensä pelattavaksi taas kerran Venäjän ylimmän prässilinjan taakse.


41. peliminuutti ja Alderweireld lähettää tarkan ristipallon vuorostaan Edenille leveyteen, kun hän on tilapäisesti vaihtanut paikkoja velipojan kanssa. Thorgan on vetänyt Fernandesin mukanaan, joten E. Hazard saa rauhassa haastaa alas pudonnutta laituria Ionovia. Ionov ei saa estettyä syöttöä boksiin Lukakulle, joka ei kuitenkaan ihan saa palloa haltuun, joten hyökkäys tyrehtyy, mutta nopeasti Belgia pääsi etenemään boksiin puolenvaihdon jälkeen.


Mitä tulee vielä puolenvaihtoihin ja wingbackien painottomien puolien juoksuihin rangaistusalueelle, ei sovi unohtaa yhtä Belgian upeinta osumaa EM-karsinnoissa. E. Hazard on vaihteeksi hetkellisesti leveydessä sivurajalla eikä puolitilassa. Hän vastaanottaa syötön, leikkaa keskelle, löytää syötöllään linjan taakse pinkovan Meunierin ja tänä viimeistelee varmasti pallon rysään. Suomen laitapuolustajien tulee olla erittäin tarkkana tällaisten juoksujen seuraamisessa kesäkuussa.


Vaikka Belgialla olisivat etäisyydet ja kolmiot kunnossa alempana avausvaiheessa, todella tärkeässä osassa on myös toisinaan kohdepelaajana Lukaku, jolle voidaan pelata esimerkiksi vastustajan yläkuusikon prässin ohitse puolustuslinjan etupuolelle, jonka jälkeen Lukaku joko pudottaa alas välikaistan pojille (Mertens/Hazard) tai sitten tekee kuten tässä näytteessä eli jatkaa toisella kosketuksella T. Hazardille tyhjään tilaan. Tässä näytteessä siis yhdistyvät sekä Lukakun hyödyllisyys targettina että aiemmin mainitut puolenvaihdot hetkellisten 1v1- tai 2v2-asetelmien luomiseksi. Tässäkin GIFissä lopuksi Hazardit pääsevät etenemään kasvot kohti maalia ja haastamaan Fernandesia sekä Semenovia Venäjän puolustuslinjassa. Toki sitten Ionov tekee urhoollisen spurtin alaspäin ja tulee kolmanneksi pelaajaksi mukaan, jonka johdosta E. Hazard saadaan ohjattua laitaan.


Toinen hyvä esimerkki Lukakun toiminnasta tulee Belgian kolmannesta maalista. Castagne-Witsel-Alderweireld kolmio yrittää tulla pois prässin alta laidassa, mutta lopulta Alderweireldille ei oikein jää muuta vaihtoehtoa kuin pelata kohti Lukakua kuuden ylimmän venäläisen ylitse. Lukaku pudottaa kolmen pelaajan (!) keskeltä välikaistalle Mertensille, joka jatkaa taitavasti Venäjän toisen topparin jättämään tyhjään tilaan juoksun tehneelle De Bruynelle. Fernandes yrittää hidastaa, mutta E. Hazard pääsee puttaamaan pallon tyhjiin, kun De Bruyne antaa järkyttävän kauniin syötön viereen. T. Hazard oli myös noussut tietysti wingbackina painottomalta puolelta apajille.


Ja vielä pysäytyskuvana Alderweireldin syöttöhetki. Kuten todettua, kuusi ylintä venäläistä 4-2-3-1 prässissä on pelattu ulos tilanteesta hetkessä. Belgian ei pakosti tarvitse edetä maitse, kun ylhäällä on Lukakun kaltainen hirviö.


Belgian neljäs maali Venäjää vastaan muistutti hieman edellistä. Alhaalla on taas laidalla kolmio, mutta nyt sen muodostavat Alderweireld-Castagne-Tielemans, kun De Bruyne on ottanut kentältä pois vaihdetun Mertensin paikan ylempää. Alderweireld puolikorkea syöttö ylittää taas kuusi venäläistä ja kun KDB saa pallon haltuun oikealla välikaistalla (jossa Mertenskin aina majaili), vastassa on enää puolustuslinja. E. Hazard tekee repivän juoksun ja vie yhden topparin eli Semenovin mennessään. Samalla Lukaku on hiipinyt oikealle, jossa hänet nähtiin monesti myös MM-kisoissa 2018, kun Belgia sai vastahyökkäyksiä. Ja toki tulihan hänen pudotuksensa kolmanteen maaliin myös läheltä oikeaa sivurajaa. Yhtä kaikki, tällä kertaa hän saa pallon juoksuun eikä selkä kohti maalia. Hän leikkaa keskelle, ohittaa Dzhikiyan ja laukoo kovaa etualakulmaan maalintekijän tavoin.


Kun Belgia saa painopisteen vastustajan kenttäpuoliskolle, yhtenä erityispiirteenä ovat laitimmaisten topparien nousut syvällekin vastustajan puoliskolle pallollisina, jos vain tilaa on edetä. Riskinä on tietysti heikompi kenttätasapaino menetyksen sattuessa, mutta samalla se pakottaa vastustajan keskikentän linjan reagoimaan, tulemaan vastaan ja silloin saattaa aueta tilaa pelata juuri auenneeseen tyhjään tilaan. Tässä GIFissä kuitenkin juuri kun Zhirkov on keskikentän linjasta irtoamassa vastaan, Alderweireld jo päättääkin syöttää ilmassa Hazardeille. Venäjä onnistuu kuitenkin estämään keskityksen ja pysäyttämään tilanteen staattiseksi.


Mitä tulee vielä E. Hazardiin, hän tykkää liikkua myös painottomalta puolelta todella lähelle Lukakua, jos pallo on oikealla laidalla. Siten hän on entistä valmiimpana ja paremmin sijoittuneena Lukakun mahdollisille pudotuksille hyökkäyskolmanneksella. Sama pätee tietysti Mertensiin, jos pallo on vasemmalla laidalla, mutta Eden liikkuu noista kahdesti kuitenkin vielä hanakammin vapaammassa roolissa lähelle Lukakua.


Hyvä esimerkki kahteen ylempään havaintoon liittyen on Venäjää vastaan tehty Belgian toinen osuma, jossa Eden liikkuu Lukakun alapuolella ja pyssyttää sitten tämän pudotuksen jälkeen keskeltä pallon alakulmaan. Topparikolmikosta puolestaan Alderweireld oli hyvin syvällä isäntien alueella ja osoitti jälleen syöttötaitojaan löytämällä Lukakun boksista pienellä chipillä. Ja kun Alderweireld oli syvällä, Witsel liikkui paikkaamaan tätä topparikolmikkoon, jotta kenttätasapaino oli harmonisempi.


Tämä kuva on puolestaan päätöskierroksen ottelusta Kyprosta vastaan. Kuten näkyy, Alderweireld on laitimmaisena topparina pallollisena syvällä vastustajan puoliskolla. Hyökkäysmuoto on tuttu 3-2-5, kun Tielemans-Vanaken kaksikko huolehtii tasapainosta. Yläviisikon muodostivat tässä pelissä Carrasco-E.Hazard-Benteke-KDB-T.Hazard. Viimeksi mainittu pystyy siis pelaamaan myös oikealla, mutta tulevassa EM-lopputurnauksessa häntä tuskin siellä nähdään, vaan Meunier ja Castagne ovat ykkösvaihtoehdot sille laidalle. Kuten tästäkin kuvasta kuitenkin näkyy, T. Hazard ja Carrasco wingbackeina pitävät leveyden ja venyttivät vastustajan muotoa sivuttaissuunnassa. E. Hazard puolestaan on vapaammassa roolissa taas kaventanut painottamalta puolelta keskemmäs linjojen väliin kärkipelaaja Benteken lähelle. Jos Suomi jossain ottelussa päätyy karsinnoista tuttuun 5-4-1 muodostelmaan, Belgiaa vastaan se on todennäköisintä, koska se hyökkää Italian tavoin viideltä kaistalta pääsääntöisesti ja kolmen topparin käyttö mahdollistaisi sen, että esimerkiksi Italia-pelien tavoin laitimmaiset topparit pystyisivät irtoamaan alimmasta linjasta estämään esimerkiksi E. Hazardin ja Mertensin pääsemistä palloihin käsiksi välikaistoilla.


Alderweireld-Tielemans-KDB kolmiopeli päättyy siihen, että De Bruyne pääsee hänelle optimaalisesta ja seurajoukkueestakin tutusta paikasta oikealta välikaistalta keskittämään. Benteke on lähes Lukakun veroinen kohdepelaaja boksissa, muttei osu palloon kunnolla. Painottomalta puolelta wingback on kuitenkin Belgialle tyypillisesti tehnyt taustanousun. Carrasco syöttää Bentekelle uuden mahdollisuuden ja tämä tasoittaa ottelun nurmen pinnasta. Pallollisella pelaajalla oli lukuisia syöttövaihtoehtoja hyökkäyskolmanneksella lyhyillä etäisyyksillä tässäkin GIFissä ja kun De Bruyne pääsee operoimaan oikealta puolelta (pelasipa hän alempana tai "Mertensin roolissa"), vaaran merkit ovat aina ilmassa.


Seuraava maalinäyte Kypros-ottelusta. Belgian muoto on puolessa kentässä tuttu 3-2-5. Topparikolmikosta Cobbaut löytää syötöllään linjojen välistä vasemmasta puolitilasta Carrascon, joka on siis vaihtanut E. Hazardin kanssa paikkoja hetkellisesti, mutta on malttanut pysyä ylempänä eikä putoa palloa vastaan liian alas. Samalla kun E. Hazard imee Kyproksen oikean wingbackin itseensä, Carrasco kääntyy, kuljettaa boksiin, päättää 1v1-tilanteessa laitimmaista topparia vastaan syöttää takaviistoon ja De Bruyne laukoo pallon maaliin. Kaunista ja tehokasta pelinavaamista sekä suoraviivaista etenemistä boksiin, kun tilaa avautui edetä kasvot kohti maalia. Aivan varmasti Suomeakin vastaan belgialaiset tulevat väkisin löytämään tilaa linjojen välistä jossain kohdin ottelua, mutta silloin on sitten saatava vain mahdollisimman pian tuki, jottei synny tällaisia 1v1-tilanteita. Kypros pelasi siis viiden linjalla, joten keskimmäinen toppari olisi hyvinkin voinut tukea lähempänä laitimmaista topparia. Sparv ja miksei Kamarakin ovat toki erinomaisia puolustamaan omassa boksissa takaviistokeskityksiä, joten Suomea vastaan tämä maali olisi mahdollisesti jäänyt syntymättä.


Belgian viideskin osuma syntyi hitaan jauhamisen seurauksena Kyprosta vastaan. Vanaken löytää De Bruynen vaihteeksi vapaana linjojen välistä. Tämä jakaa laitaan wingback T. Hazardille. Lukumääräisestä 2v4 alivoimasta huolimatta he pelaavat keskenään seinän ja T. Hazard keskittää kohti Bentekea, mutta tämän ei tarvitse edes viimeistellä, kun Christoforou laittaa pallon omaan maaliin. Tässäkin GIFissä yhdistyivät wingackien hanakkuus tehdä juoksuja linjan taa hitaasti jauhaessa sekä De Bruynen vaarallisuus oikealta puolelta. Tällä kertaa hän antoi ratkaisevan murtavan syötön.

[Salming]

Organisoitu puolustaminen:


Belgian puolustusmuoto on lähinnä 4-3-3 numerotermein ilmaistuna. Oikea wingback putoaa aina puolustuslinjaan asti, mutta vasen ei, vaan hän seilaa keskikentän linjan ja puolustuslinjan välissä tilanteesta riippuen. Meunier on tottunut pelaamaan seurajoukkueessaan laitapuolustajaa, joten siksi varsinkin hänen ollessaan avauksessa on erittäin luontevaa, että hän putoaa puolustuslinjaan asti, mutta myös Castagne kykenee samaan. Vasemmalla puolella puolestaan T. Hazard ei ole niin puolustusorientoitunut pelaaja, että hän putoaisi kuin todella syvällä puolustettaessa alimpaan linjaan. Tässäkin kuvassa kun Belgia prässää maltillisesti korkealta, hän on asemoinut itsensä Witselin ja De Bruynen rinnalle. Kuvassa suosittelen myös kiinnittämään jälleen huomiota varsinkin Mertensiin ja E. Hazardiin. He ikään kuin ohjaavat vastustajan automaattisesti kohti sivurajoja, sillä he eivät ikinä itse mene kolmea metriä lähemmäs sivurajoja, vaan pysyttelevät välikaistoilla. Sivurajoja puolustavat kahteen suuntaan pumppaavat wingbackit ja jos heidän selustaansa jää tilaa, sitten laitimmaiset topparit yhteistyössä Witselin ja KDB:n kanssa liikkuvat peittämään noita tiloja kuten alemmasta näytteestä näkyy.


Omalla kenttäpuoliskollakaan Mertens ja E. Hazard eivät liiku sivurajoille, vaan pysyvät aina välikaistoilla ja automaattisesti ohjaavat vastustajan laitaan, jossa sitten wingbackit pumppaavat ylös ja Witsel sekä De Bruyne tukevat vieressä.


Hyvin harvinainen hetki siitä, kun T. Hazard on pudonnut alimpaan linjaan asti ja muoto on 5-4-1, mutta tätäkin piti odottaa tässä pelissä yli puoli tuntia ja kuvaa edelsi Venäjän pitkähkö pallonhallintajakso Belgian puoliskolla.


Palataan osion ylimpään kuvaan. Venäjä pitää siis rauhassa palloa alhaalla aluksi. Mertens ei liiku mihinkään välikaistalta, vaan tukkii keskelle pelaamiseen ja ohjaa Venäjän kohti sivurajaa. Oikea wingback Castagne tulee sivurajaa pitkin vastaan, koska De Bruyne viittelöi häntä tekemään niin. Samalla KDB itse ottaa terävän spurtin alaspäin peittääkseen syötön keskelle. Toinen laitimmaisista toppareista eli Alderweireld on puolestaan liikkunut tukkimaan Castagnen selustaan jääneen tilan. Venäjä pääsee kuitenkin Belgian ylimpien prässilinjojen ohitse pienellä chipillä, koska Alderweireld ei puolusta täydellisesti Castagnen takana olevaa tilaa, vaan jättää hieman etäisyyttä mieheensä, joka saa jatkettua pallon keskelle, jossa puolestaan Witsel ja Boyata arpovat hieman, että kumpi menee irtopalloon vai meneekö kumpikaan. Näin ollen Venäjä pääsee hyökkäyskolmannekselle asti, josta päästäänkin seuraavaan kohtaan eli siihen, mikä on paras tapa murtaa Belgian puolustus.


Paras tapa murtautua Belgiaa vastaan on pelata pallo linjan taakse vasemman wingbackin ja vasemmanpuolimmaisen topparin välistä. Muistan jo MM-kisoistakin livenä sen, kuinka Tunisiakin monesti yritti pelata pallon Carrascon ja Vertonghenin välistä linjan taakse keskityspaikkaan, vaikka tuolloin en syvemmin vielä taktiikoista ymmärtänytkään, mutta tuo jos jokin jäi toisteisena asiana mieleen. Tässäkin ottelussa Venäjä hyödynsi jo neljännellä minuutilla samaa suunnitelmaa eli yritti pelata pallon maitse linjan taakse Ionoville T. Hazardin ja Vermaelenin välistä. Tämä Fernandesin syöttöyritys kuitenkin päättyi siihen, että Vermaelen ehti viime hetkellä liukutaklata pallon yli rajoista. Witsel oli toki vieressä seurannut hyvin yhden venäläisen juoksun rangaistusalueelle ja siten hyvin sijoittuneena katkomaan mahdollisen Ionovin keskityksen, jos sellainen olisi tullut. Kuten todettua, koska oikealla puolella wingbackina on useimmiten paljon puolustusorientoituneempi pelaaja Meunier, on tehokkaampaa yrittää murtautua nimenomaan Belgian vasemman laidan puolelta, jossa wingback on usein paljon hyökkäysorientoituneempi eikä osaa niin hyvin sijoittua puolustussuuntaan. Ja toki kun vasen wingback ei aina laskeudu ihan puolustuslinjaan asti kuin todella syvällä puolustaessa, hänen ja vasemmanpuolimmaisen topparin väliin jää usein kohtalainen tila pelata pallo pystyyn.


Toinen esimerkki 4-3-3:lla puolustamisesta. Venäjä kierrättää pallon Hazardien laidalta pois. Witsel puolustaa hyvin eteenpäin ja estää pelaamasta keskustan kautta. Sen sijaan Petrov pääsee vasempana laitapuolustajana kuskaamaan palloa täysin vapaasti, kun oikea wingback Castagne on jäänyt jonnekin alas epäröimään ja hän tietää, ettei Mertens seuraa häntä kuin aivan ääritapauksessa sivurajalle asti. KDB viittelöi turhautuneena Castagnelle, että missä hän on. Venäjä pääsee näin ollen lähes ilmaiseksi viimeiselle kolmannekselle ja mitä sitten tapahtuu...


... kun Belgialla ei ollut käytettävissään Meunierin kaltaista ravihevosta ja väsymätöntä puurtajaa, Castagnen ja Alderweireldin välistä kannatti toki myös yrittää murtautua. Alderweireld peittää hyvin Miranchukin syöttöä keskelle, mutta Castagne on hieman heikosti sijoittunut, jää jälkeen miehestään Zhirkovista eikä ehdi peittämään keskitystä. Ja kun boksissa on Dzyuban kaltainen kohdepelaaja, Venäjän kannattikin keskittää.


Vielä kolmas esimerkki samasta asiasta ottelun ensimmäisen kahdeksan minuutin aikana. Venäjä houkuttelee taas ensin Witselin prässäämään Lukakun ja E. Hazardin väliin, kunnes seuraa nopea puolenvaihto. Castagne on taas laskeutunut turhan aikaisin alimpaan linjaan. Näin ollen Mertens ravaa poikkeuksellisesti sivurajalle asti, mutta samalla se avaa venäläisille tilan pelata keskelle sinne, missä Mertensin pitäisi ihannetilanteessa olla. Belgia joutuu vetäytymään omalle puoliskolle kokonaisuudessaan.


Venäjä kierrättää keskeltä pallon takaisin Hazardien laidalle, Fernandes syöttää linjan taakse tällä kertaa ilmassa T. Hazardin ja Vermaelenin väliin Ionoville ja taas vasta viime hetkellä Vermaelen ehtii katkoon liukumalla. Uusinnasta katsottuna tilanne oli paitsio, mutta todellisuudessa seurauksena oli kulmapotku.


23. minuutilla Castagne on oppinut läksynsä. Kun Venäjä kierrättää vasemmalle laidalleen, Castagne irtoaa terävään spurttiin ja estää Petrovia etenemästä. Venäjä joutuu vaihtamaan puolta, Castagne ehtii helposti palata alimpaan linjaan ja lopulta Dzyuba on paitsiossa, kun Semenov yrittää epätoivoista syöttöä linjan taakse vieläpä ilmassa.


Tässä kuvassa näkyy hyvin Belgian hieman vasemmalle kallellaan oleva puolustusmuoto. Castagne on laskeutunut neljänneksi pelaajaksi alimpaan linjaan, mutta T. Hazard ei. Mertens ja E. Hazard asemoivat omallakin kenttäpuoliskolla itsensä välikaistoille eivätkä missään nimessä irtoa sivurajoille, vaan niiden puolustaminen on wingbackien tehtävä.


Tärkeää on myös huomata Witselin ja KDB:n sijoittuminen. He suojaavat kahdestaan sekä puolustuslinjaa että myös Mertensin ja E. Hazardin takana olevia tiloja eli taskuja. Molemmilla on periaatteessa omat alueet, neliöt, joita puolustaa. Toki tarvittaessa he seuraavat juoksuja myös omaan boksiin ja liikkuvat lähemmäksi tukemaan wingbackeja, mutta tällaisessa staattisessa tilanteessa tärkeintä on tukkia Mertensin ja E. Hazardin takana olevat tilat.


Toppareista Semenov yrittää pelata Lukakun ja E. Hazardin taakse, mutta Witsel puolustaa hyvin eteenpäin ja suojelee "neliötään". Venäjä joutuu lopulta palauttamaan pallon aina maalivahti Guilhermelle asti, kun Mertens ja KDB hyvin viittelöivät muuta joukkuetta nostamaan pakkaa ylemmäs Venäjän perääntyessä.


On olemassa kuitenkin toinenkin tapa murtaa Belgian puolustus kuin vain pelata linjan taakse wingbackin ja laitimmaisen topparin välistä. Se vaatii kuitenkin itseluottamusta pallollisena, jotta Witsel tai De Bruyne saadaan houkuteltua lähemmäs keskiviivaa ja Belgian yläkolmikkoa, jonka jälkeen saattaa avautua tilaa pelata heidän jättämäänsä tyhjään tilaan puolustuslinjan etupuolelle. Tässä kuvassa toppareista Semenov on pallossa ja toinen pohjapelaajista Ozdoev on liikkeellään tehnyt itsensä muka pelattavaksi, mutta tarkoituksena on vain imeä KDB pois omasta "neliöstään". Taustalla Witsel jääkin 1v2-alivoimatilanteeseen kymppialueelle puolustuslinjan etupuolelle.


Ozdoev liikkuu syöttölinjalta sivuun vetäen KDB:n mukanaan. Semenov löytää nyt tyhjästä tilasta Miranchukin, joka jakaa viereen toiselle pohjapelaajalle Zobninille, mutta tämä yrittää epätoivoista chippiä Dzyuballe tai sitten takaisin Miranchukille. Yhtä kaikki, tilanne kuihtuu kokoon laidalle lopulta, mutta tuossa oli esimerkki siitä, miten Belgiaa vastaan voi luoda maalipaikan keskeltä edeten.


Toinen GIF samasta asiasta. Venäjä kieputtaa puolessa kentässä yllättävän helposti Lukakun ja Mertensin pihalle 2v2-asetelmasta. Witsel irtoaa seuraavaksi prässäämään. Hänen taakseen jää ammottava tila, jonka kymppipaikan Miranchuk hyödyntää. Mutta koska Belgian keskikenttä ja yläoksat ovat nöyriä tekemään tarvittavat metrit alaspäin, De Bruyne paikkaa Witseliä ja estää viime hetkellä suoran laukauksen. Dzuyba onnistuu kuitenkin pudottamaan Miranchukin syötön Ozdoeville, jonka vedon Courtois torjui ja Vermaelen siivosi irtopallon rajaheitoksi. Tavallaan siis silloinkin, kun Belgian linjojen väleihin onnistutaan pelaamaan, aikaa kääntymiseen ja ratkaisun tekemiseen ei ole paljoa, koska ylhäältä juostaan kyllä lujaa alas auttamaan puolustuslinjaa.


Vielä osion loppuun yksi kuva Belgian tiiviydestä parhaimmillaan. Etäisyys Lukakusta puolustuslinjaan lienee vain reilut kymmenen metriä, joten muodon sisään on lähes mahdotonta pelata ja jos vastustaja yrittää chipata linjan taakse ilmassa, topparikolmikko on niin hyvä ilmassa, että ne yritykset ovat tuhoontuomittuja kuten yhdestä seuraavan osion esimerkistä huomataan myöhemmin.


Jos Belgia on tiiviinä oman kuudentoista etupuolella ja haluaa silti väkisin pelata muodon sisään, sitten jokin tämän GIFin kaltainen kombinaatio olisi ehkä yksi mahdollisuus. Kuvitellaan vaikkapa, että Suomella olisi käytössään Pohjanpalo-Pukki kärkipari. Liikkuvampi osapuoli eli Pukki putoaisi tarkasti Witselin ja KDB:n väliseen parin metrin aukkoon ja jatkaisi siitä yhdellä kosketuksella targetmaisemmalle Pohjanpalolle, joka pitää ensinnäkin yhden topparin selässään ja sitten yrittää antaa murtavan syötön linjan taakse seinäpelillä takaisin. Venäjä yritti toteuttaa samaa Miranchuk-Dzyuba kaksikolla, mutta yritys tyssäsi siihen, että keskimmäisenä topparina useimmiten viihtyvä Boyata on atleettinen ja hyvin liikkuva yksilö, jonka raajat ovat pitkät ja hän pystyy siten kaapimaan katkoja myös viheriön pinnassa kuten tässäkin nyt kävi.

Positiiviset tilanteenvaihdot:


Monia ehkä yllättää se, että Belgia ei ole vain joukkue, joka jauhaa maalipaikkansa pallonhallinnan kautta hitaasti hyökäten, vaan se on myös erittäin laadukas vastaiskujoukkue. Sen perusteella, mitä olen Belgiaa nähnyt, ehkä merkittävin asia Belgian positiivisten tilanteenvaihtojen vaarallisuudessa on se, että hieman puolen kentän alapuolella on AINA kolme kohdetta pystysyötölle. Nuo kohteet ovat tietysti E. Hazard, Lukaku ja Mertens. Heidän sijoittumisessaan merkittävää on se, että Mertens ja E. Hazard ovat välikaistoilla (eivät taaskaan sivurajoilla) lähellä Lukakua ja siten 1-2 kosketuksen nopeat jatkot ovat mahdollisia. Tässä kuvassa tosin E. Hazard on tullut hieman alemmas auttamaan rajaheittotilanteessa, mutta kuvasta saa kuitenkin hyvän käsityksen siitä, että miten kapealla E. Hazard, Lukaku ja Mertens ovat sivuttaissuunnassa mietittynä.

Vielä tärkeämpää on myös se, että jokainen noista kolmesta on immuuni välittömälle vastaprässille eli he eivät kertakaikkiaan hukkaa palloja, vaan pystyvät suojaamaan, pudottamaan ja tarvittaessa kääntymään itse, vaikka selässä olisi yksi pelaaja hidastamassa välittömästi. Toki Lukaku ei ole niin ketterä kääntymään kuin E. Hazard ja Mertens ovat ja hän perustaakin pelinsä enemmän noihin pudotuksiin ja suojauksiin, mutta Mertens ja E. Hazard pystyvät tarpeen tullen itse kääntymäänkin ohi ensimmäisestä pelaajasta. Kyky kestää prässiä pätee myös Witsel-De Bruyne pariin keskikentän keskustassa, koska he ovat usein vastahyökkäysten käynnistäjiä. Yksi huomionarvoinen asia vastaiskupelaamisessa on myös se, että wingbackit lähtevät aina mukaan tukemaan vastahyökkäyksiä spurteilla sivurajoja pitkin.


Tässä näytteessä syvällä olleen rajaheiton jälkeen E. Hazard on pudottanut pallon, De Bruyne ottaa pari räjähtävää askelta ja löytää sitten yläkolmikosta Mertensin, joka on "omalla paikallaan", joten De Bruyne varmasti sokkonakin osaisi syöttää hänelle. Mertensin kyky kestää prässiä tulee ilmi tällä kertaa siten, että hän ottaa myöhässä tulleen taklauksen viileästi vastaan, vaikka sattuu, mutta jatkaa samalla pallon tyhjään tilaan Castagnelle, joka lähtee nostamaan hyökkäystä wingbackina. Castagne ei kuitenkaan päässyt etenemään loppuun asti, koska Venäjä onnistui lopulta hänen hidastamisessaan, mutta tässä näytteessä pääpointtina olikin näyttää esimerkki Mertensin kyvystä pärjätä välitöntä vastaprässiä vastaan.


Tässä klipissä Castagne katkoo syvällä ja löytää Mertensin omalta paikaltaan. Tämä pudottaa KDB:lle juoksuun ja hän vaihtaa puolta T. Hazardille, joka toisena wingbackina on tehnyt juuri ylempänä mainitun raastavan spurtin omaa laitaansa pitkin. Venäjä kuitenkin onnistuu hidastamaan hänen etenemisen, mutta ainakin hetkessä keltapaidat saivat siirrettyä painopisteen puoleen kenttään.


Nyt vuorostaan Castagne ja De Bruyne löytävät Alderweireldin riiston jälkeen E. Hazardin. Tämä on pyörähtämässä ohi pelaajastaan tempokuljetukseen, mutta Fernandes rikkoo. Jostain syystä hän selvisi ilman varoitusta taktisesta rikkeestään.


Nyt Belgia riistää ylempänä sivurajalla. E. Hazard on tietysti omalla paikallaan vasemmalla välikaistalla ja Mertens löytääkin hänet sieltä. Eden pääsee vapaasti kuskaamaan Fernandesia vastaan, veivaa vasurin vapaaksi ja laukoo tulisesti päin veskaria.


Sitten yksi GIF Witselin kyvykkyydestä sietää prässiä. T. Hazard on lähdössä tempokuljetukseen, mutta hänet hidastetaan laidalle. Witsel juoksee itsensä keskelle pelattavaksi, pitää miehen selässään, hankkii rikkeen ja jatkaa sitten pallon KDB:lle viereen tyhjään tilaan.


Koska Belgia puolustaa syvällä niin tiiviisti ja etäisyys Lukakusta puolustuslinjaan on alle parikymmentä metriä jopa, toppareiden voittamat ykköspallot päätyvät hyvin herkästi suoraan jollekin yläkolmikon pelaajalle, jonka jälkeen pelin painopiste muuttuu taas salamana toiseen päätyyn. Tämä on myös sellainen yksityiskohta, joka jää helposti liian vähälle huomiolle. Vaikka Belgia siis puolustaisikin syvällä siten, että Mertens ja E. Hazardkin laskeutuvat lähelle omaa kuudentoista rajaa, jolloin etäisyys vastustajan maaliin tietysti kasvaa, on asiassa myös positiiviset puolensa, koska he ovat niin taitavia tempokuljettamaan ja ohittamaan vastustajia, että tärkeintä on vain saada pallo mahdollisimman nopeasti jalkaan. Tavallaan siis Belgian tapauksessa se, että ylimmätkin pelaajat valuvat melko alas tarpeen tullen, ei verota liikaa tehoja vastahyökkäyksistä, koska käytössä on niin laadukkaita yksilöitä, että he pystyvät hieman syvemmältäkin luomaan vaarallisia vastaiskuja. Toki tässä näytteessä Venäjä hidastaa hyvin E. Hazardin etenemisen lopulta ja ehtii organisoitua pallon alle, mutta läheskään aina näin ei tapahdu. Tässä GIFissä nyt oli myös esimerkki tosiaan siitä, kuinka Belgian muodon sisään on parhaimmillaan tai pahimmillaan hyvin vaikea pelata, jonka vuoksi ei saisi turhautua ja yrittää epätoivoista chippiä linjan taakse, koska keltapaitojen topparikolmikko on ilmassa rautaa oli kentällä sitten ketä tahansa.


Yläkolmikon laitureiden lisäksi tietysti De Bruyne on loistava tempokuljettaja, josta hyvänä esimerkkinä toimii tietysti MM-puolivälierän voittomaali Japania vastaan.


Kypros-pelistä näyte siitä, kuinka Belgia riistää ylhäällä välittömästi menetyksen jälkeen ja rankaisee. Huomioitavaa on taas se, kuinka De Bruynen katkoessa syötön, kolme ylintä pelaajaa Carrasco, Benteke ja E. Hazard ovat täyttäneet sovitut ruudut eli välikaistat ja keskikaistan. Hazard liikkuu linjan taa, saa syötön, keskittää tyhjään tilaan ja Carrasco puttaa varmasti pallon pömpeliin.


De Bruynen ei tarvinnut sekuntiakaan arpoa riiston jälkeen sitä, mihin toimittaa pallo, koska hän tiesi, että jokin kolmesta ylimmästä pelaajasta on täyttämässä oikeatakin välikaistaa (tällä kertaa E. Hazard) vasemman välikaistan ja keskikaistan lisäksi.

Negatiiviset tilanteenvaihdot:


Menetyksen jälkeinen puolustaminen alkaa tietysti välittömästi ylhäältä asti Belgiankin tapauksessa. Tämä lyhyt kahdeksan sekunnin näyte sisältää kaksi olennaista asiaa Belgian välittömään vastaprässiin liittyen. Ensimmäinen asia on se, että aina kun E. Hazard lähtee leikkaamaan keskelle muodon sisään useamman pelaajan keskelle ja on olemassa vaara siitä, että hänen harhautuksensa tai murtava syöttö eteenpäin epäonnistuu, Witsel on lähellä auttamassa alapuolella ja valmiina sammuttamaan tulipaloja eli tekemään sen ensimmäinen hidastustoimenpiteen kuten tässäkin näytteessä tapahtuu eli hän ei peruuta, vaan Edenin menetyksen jälkeen ottaa pari terävää askelta eteenpäin peittämään syöttösuuntia. Toinen asia on se, että alin linja ei myöskään peräänny, vaan tukee hyvin vastaprässiä pitäen kollektiivin tiiviinä, jottei vastustajalle jää tilaa pelata Witselin taakse Belgian puolustuslinjan etupuolelle. Vermaelen tulee topparikolmikosta vahvasti esiin ja voittaa pallon belgialaisille.


Tässä GIFissä Lukaku on hävinnyt ykköspallon ja Venäjä purkaa pallon pois boksista. Alimmasta linjasta Vermaelen tulee kuitenkin taas erinomaisesti vastaan ja pitää paineen hyökkäyskolmanneksella, kunnes tulee uusi purku puoleen kenttään Alderweireldille.


Ja sitten toinen esimerkki siitä, kuinka Witsel on heti valppaana E. Hazardin lähellä, kun tämä menettää haastaessaan pallon umpikujassa, mutta kikkarapää Witsel tulee, poimii irtopalan, palauttaa alas ja Belgia pääsee jatkamaan jauhamista. Hienoa tulipalojen sammuttamista ennen liekkien roihahtamista.


Jos E. Hazardin haastaessa Witsel on aina lähellä valmiina katkomaan menetyksen jälkeisiä vastaiskuja, myös De Bruyne kykenee sijoittumaan siten, että hänelle riittää monesti vain irtopallon poimiminen ja sen jälkeinen rauhoittaminen ennen uutta pallonhallintarallia.


Mitä tulee yläkolmikkoon, se ei epäröi iskeä heti kiinni ja hidastaa menetyksen jälkeistä vastahyökkäystä. He saavat hyvin tukea Witsel-KDB parilta sekä winbgbackeilta. Tämän näytteen vastaprässäämisessäkin on kuitenkin huomioitavaa se, kuinka yläkolmikon sijoittuminen on lähes joka kerta vain samanlaista. Mertensin pallottomia spurtteja ei voi myöskään liiaksi hehkuttaa. Saman GIFin aikana Venäjä joutuu kahdesti palauttamaan alas, kun pitäisi edetä ylöspäin ja se on vain ja ainoastaan Belgian seitsemän ylimmän pelaajan ansiota. Kollektiivi toimii.


Jos vastustaja saa ohitetuksi Witselin tai De Bruynen, sitten avautuu kyllä tilaa juosta ja yllättävän usein nuo juoksut jatkuvat usein rangaistusalueen rajalle saakka kohti puolustuslinjaa, mutta mikä tärkeintä, Belgia on erinomainen joukkue tekemään lopulta tarvittavat metrit alaspäin ja viime hetkellä hidastamaan hyökkäyksiä tai estämään laukauksia. Esimerkiksi tässä klipissä keskialueen irtopallokamppailu päättyy siihen, että KDB ja osin Witsel tulevat ohitetuksi, mutta yläkolmikosta Mertens tekee useamman kymmenen metrin spurtin alaspäin, Witsel juoksee myös hyvin pallollisen pelaajan rinnalla ja lopulta Venäjä saa aikaan vain rajaheiton.


Yksi Belgian karsintojen kolmesta päästetystä maalista syntyi kuitenkin negatiivisesta tilanteenvaihdosta sen päätöspelissä Kyprosta vastaan, jossa jalkeilla oli tosin melko kokeilupitoinen miehistö. E. Hazard ei ole malttanut odottaa ylempänä palloa, vaan on tullut poikkeuksellisesti hakemaan sitä puolesta kentästä. Hän kuskaa sivuttaissuunnassa palloa ja tavoittelee sitten De Bruynea, joka pelasi tässä pelissä ikään kuin Mertensin paikalla oikealla välikaistalla. Syöttö ei kuitenkaan ikinä mene perille. Kypros pääsee vastaiskuun. Tällä kertaa Belgian keskikenttä ei millään ehdi yksinkertaisesti tehdä tarvittavia metrejä alaspäin, kun Alderweireldin ja Denayerin välille jää kunniakuja, jota pitkin juosta. Heidän välinen kommunikaatio ei pelannut ja kumpikaan ei hidastanut tarpeeksi Ioannoun etenemistä, joka lopulta niittasi pallon tarkasti alakulmaan. Optimiavauksella pelatessa tuollaista kommunikaatio-ongelmaa tuskin olisi nähty, vaan Ioannou olisi saatu pysäytetyksi viimeistään rangaistusalueen rajalle siten, ettei tämä olisi päässyt laukomaan kuten nyt kävi.


Koska Belgia yrittää edetä alhaalta asti maitse kolmioiden turvin, on olemassa jatkuva vaara menetyksestä omalla kenttäpuoliskolla. Tässä näytteessä Boyata-KDB-Castagne kolmikko yrittää tulla pois kulmalipulta. Castagnen syöttö KDB:lle ei aivan tartu taikurin lapikkaaseen, vaan hän menettää pallon. Mutta mitä sitten tapahtuu? Koko joukkue on alle kymmenessä sekunnissa pallon alla eikä Venäjä pääse etenemään laidalta, vaan joutuu kierrättämään alas asti. Nöyrää, sitoutunutta ja yhteistyön voimaan uskovaa puolustuspelaamista, jossa yksittäinen virhe saadaan kuitatuksi kollektiivin avulla.


Toki jos Courtois menettää pallon, sitten ei ole mitään tehtävissä. Tämä on yksi kolmesta Belgian päästämästä maalista karsinnoissa ja tuli ihan puhtaasti henkilökohtaisen virheen vuoksi. Courtoisia kannattaa siis esimerkiksi Pukinkin toisinaan prässätä lujaa, koska hän ei ole jalalla kaikkein varmin maalivahti. Dzuyban prässi jopa selkäpuolelta aiheutti menetyksen, jonka Cheryshev hyödynsi varmalla sijoituksella.

Erikoistilanteet:


Kulmapotkujen puolustamisessa Belgia käyttää miesvartiointia. Tässä kuvassa topparikolmikko, Witsel ja Castagne vastaavat miesvartioinnista, kun KDB ja T. Hazard puolustavat etutolppaa. Boksissa on siis vain seitsemän belgialaista.


Sen sijaan E.Hazard-Lukaku-Mertens kolmikko saa vapauksia jälleen. Lukaku kyttää ylhäällä ja puolestaan Mertens ja E. Hazard ovat boksin reunalla valmiina kakkospalloja varten. Tässäkin tapauksessa Vermaelenin voittama ykköspallo putosi suoraan Edenille, joka ei kuitenkaan päässyt kääntymään, kun selässä ollut venäläinen istutti hänet nurmelle väkisin rikkeen arvoisesti, mutta jälleen kerran vastahyökkäysaihiot olivat olemassa.


Tämä GIF olisi voinut olla myös positiivisista tilanteenvaihdoista kertovassa osiossa, mutta menkööt nyt tähän, koska belgialaisten karsintojen viimeinen osuma liittyy niin vahvasti juuri ylempään kuvaan. Kyprostakin vastaan Carrasco, Mertensin roolissa ollut De Bruyne ja E. Hazardin tilalle kentälle tullut Verschaeren eivät puolustaneet omalla rangaistusalueella, vaan olivat sen ulkopuolella eli Belgia jätti kolme pelaajaa kyttäämään vastaiskuja. Belgia voittaakin ykköspallon boksissa, jonka jälkeen Verschaeren nikkaa kakkospallon keskemmälle. Carrasco vaihtaa puolen De Bruynelle, joka tempokuljettaa erinomaisesti, Benteke tulee taustalta mukaan ja viimeistelee lopulta pallon reppuun. Juuri tällaisia maaleja voi syntyä, kun luottaa siihen, että seitsemän pelaajaa riittää oman boksin suojeluun kulmapotkuissa, joten Suomenkin tulee olla huolellinen omissa kulmapotkuissa. Normaalistihan laitapuolustajat jäävät varmistamaan puoleen kenttään ja hieman heitä ylempänä on Kamara (joskaan ei marraskuun peleissä, joissa hän oli kuudentena pelaajana boksissa hakeutumassa etualueelle Lodin kulmissa). Belgiaa vastaan lienee kuitenkin järkevää, että Kamara jää alemmas Raitalan ja Urosen seuraksi, jotta Suomella olisi nyt vähintään 3v3-asetelma, jos Belgia onnistuu käynnistämään nopean vastahyökkäyksen.


Kuten kuva vahvistaa, kolme pelaajaa kyttää kakkospalloa ja seitsemän muuta puolustavat omaa boksia viittä kyproslaista vastaan miesvartioinnilla kuten Venäjääkin vastaan.


MM-kisojen välierätappiossa Ranska teki 1-0 voittomaalinsa etualueelle tulleesta kulmapotkusta, jonka nikkasi Fellainin edestä sisään Umtiti. Boksissa oli kahdeksan pelaajaa eli liekö sitten kovempia maita vastaan vain kaksi pelaajaa valmiudessa vastaiskuihin rangaistusalueen ulkopuolella.


Myös Venäjän ainoa maali belgialaisia vastaan Pietarissa syntyi kulmapotkusta, joka putosi etualueelle, mutta vasta sen jatkotilanteesta. Tällä kertaa Belgialla tosin oli seitsemän miehen sijasta yhdeksän pelaajaa omalla rangaistusalueella, kun Mertens ja Lukaku olivat jo vaihdossa, mutta siitä huolimatta kakkos- ja kolmospallot pomppivat venäläisille. Jos johonkin, niin erikoistilanteiden puolustamiseen Belgia voi kaatua tulevana kesänä.


De Bruyne on omissa erikoistilanteissa pääarkkitehti luonnollisesti. Lukakun lisäksi rangaistusalueelle nousevat kolme topparia ja Mertens. Lukaku painii etutolpalla ja muut neljä ovat pilkun molemmin puolin. Eden tarjoaa lyhyen vaihtoehdon. T. Hazard ja Witsel puolestaan kyttäävät kakkospalloja boksin rajalla. Castagne varmistaa ainoana kuvan ulkopuolella. Tämä kulmapotku päättyi venäläisten voittamaan ykköspalloon ja purkuun.


Kypros-pelistä yksi näyte. KDB oli tietysti tässäkin kulmalipulla ja E. Hazard tarjosi vastaavasti lyhyen vaihtoehdon. Variaation lopuksi ympyröidyt viisi belgialaista ovat boksissa, mutta E. Hazardin syöttö tai keskitysyritys blokattiin. Lienee kuitenkin turvallista sanoa, että viisi pelaajaa on todennäköisin määrä, jonka Belgia tulee rangaistusalueelle sijoittamaan kulmapotkuvariaatioissaan. Boksin ulkopuolella on puolestaan Venäjä-pelin tavoin kaksi pelaajaa valmiina kakkospalloja varten, joten taas vain yksi pelaaja on kuvan ulkopuolella varmistamassa alempana. Muutoin lienee järkevämpää käydä läpi Belgian erikoistilannevariaatioita vasta keväämmällä harjoituspelien pohjalta, mutta ainakin perusasetelma on selvillä eli De Bruyne antaa kulmat, E. Hazard tarjoaa lyhyen vaihtoehdon, kaksi pelaajaa on boksin rajalla, viisi rangaistusalueella ja vain yksi varmistaa alempana, joten se avaa Suomellekin mahdollisuuden haavoittaa, jos Hradecky saa kopattua palloja käsiinsä ja käynnistettyä vastaiskuja pitkillä lingoilla.


Erikoistilanneosio on hyvä päättää kuitenkin Belgian maaliin kulmapotkusta. Tämä syntyi Skotlantia vastaan vieraissa syksyllä. De Bruyne oli kulmalipulla ja boksissa oli viisi kohdetta, joista Lukaku oli vitosen viivan sisässä ja loput sitten pilkun molemmin puolin kuten Venäjääkin vastaan. Pallo leijailee Alderweireldin päähän, joka nikkaa sen yläriman kautta sisään, joten hyökkäyspään erikoistilanteissa topparikolmikosta löytyy tosiaan rutkasti pääpelivoimaa.

Tekstin loppuun on hyvä vielä mainita tämänhetkinen Belgian maajoukkueen syvyyskartta (3-4-2-1):

Lukaku (Batshuayi, Benteke)
E. Hazard (Origi, Verschaeren) - Mertens (Januzaj)
T. Hazard (Carrasco, Chadli, J. Lukaku) - Witsel (Dendoncker, Praet) - De Bruyne (Tielemans, Vanaken) - Meunier (Castagne)
Vertonghen (Vermaelen) - Boyata (Kompany) - Alderweireld (Denayer)
Courtois (Mignolet, Sels)

Belgia-osion loppukevennykseksi on syytä muistuttaa siitä, että belgialaisten maalilaulu on kerrassaan mahtava. Jos johonkin tulevan kesän otteluun saisin toivoa joulupukilta lipun, olisi se Suomi-Belgia, jotta saisin jälleen aistia ja kokea paikan päällä oheisen linkin tunnelmia, koska ikävä kyllä en millään usko, että Huuhkajat tulee pitämään nollapeliä Belgiaa vastaan, vaikka se pelaisi mahdollisesti kakkosmiehistöllään avainpelaajiaan lepuuttaen: https://www.youtube.com/watch?v=V5n53kIGYmc

MM-kisareissuni parhaat muistot liittyvät juuri tuon kappaleen viisinkertaiseen kuulemiseen Tunisia-löylytyksessä, joten Huuhkajat-sydämestä huolimatta siis belgialaisetkin saavat sympatiani tulevan kesän mahtavassa EM-lopputurnauksessa. Ihannetulos Pietarissa kesäkuun 22. päivänä olisi siis esimerkiksi Suomi 2 - Belgia 1, jotta myös kelta-/punapaitojen maalilaulu raikaisi ainakin kertaalleen.

[Salming]

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomelle ja Huuhkajille toivottaa rakas itänaapurimme ja erityisesti sen jalkapallomaajoukkue.

Venäjä

Venäjän päävalmentajana on toiminut Stanislav Cherchesov elokuusta 2016 lähtien, joten hän on ollut pestissään käytännössä yhtä kauan kuin Belgian päävalmentaja Roberto Martinez. Cherchesov on 56-vuotias luotsi, joka suosii 4-2-3-1 pelijärjestelmää. 41 ottelussa Cherchesovin alaisuudessa Venäjän saldo on 19 voittoa, seitsemän tasapeliä ja 15 voittoa, joten pistekeskiarvo ottelua kohden on 1,56. Maaliero on 86-59 eli +27. Cherchesovin alku ei ollut kovin ruusuinen, sillä ennen MM-kisoja Venäjä voitti vain viisi peliä 20 ottelusta. Vastustajatkin olivat toki ajoittain kovia ja Venäjä yritti sopeutua kolmen topparin käyttöön. MM-kisoissa Venäjä kuitenkin eteni puolivälieriin asti ja pelijärjestelmäksi vakiintui 4-2-3-1. Alkulohkossa kaatuivat Saudi-Arabia ja Egypti yhteismaalein 8-1. Uruguay sen sijaan oli parempi 3-0. Neljännesvälierässä Venäjä kaatoi Espanjan rangaistuspotkukilpailun jälkeen, mutta puolivälierässä vastaavasti Kroatia oli parempi pilkkukisassa. MM-kisoista lähtien saldo on kaikkiaan 14 voittoa, kuusi tappiota ja yksi tasapeli eli pistekeskiarvo ottelua kohden on 2,05. EM-karsinnoissa Venäjä pelasi samassa lohkossa Belgian kanssa, jolle se hävisi molemmat kohtaamiset, mutta muutoin se ei kompuroinut Skotlantia, Kazakstania, Kyprosta ja San Marinoa vastaan, vaan otti täydet kahdeksan voittoa heikommista maista. Kansojen liigassa puolestaan se pelasi Ruotsin ja Turkin kanssa samassa lohkossa. Tuolloin saldona oli 2-1-1. Turkki kaatui molemmissa kohtaamisissa, mutta kotonaan Venäjä pelasi Ruotsia vastaan maalittoman tasapelin ja hävisi puolestaan vieraissa 2-0.

Venäjän maajoukkueen tämänhetkinen syvyyskartta on jotakuinkin seuraavanlainen (4-2-3-1)

Dzyuba (Smolov, Chalov, Komlichenko)
Cheryshev (Zhirkov, An. Miranchuk, Bakaev) - Golovin (Al. Miranchuk) - Ionov (An. Miranchuk, Erokhin, Bakaev, Zhemaletdinov)
Zobnin (Kuzyaev, Gazinskiy, Neustädter) - Ozdoev (Akhmetov, Barinov, Fomin)
Kudryashov (Zhirkov, Petrov) - Dzhikiya (Nababkin, Chistyakov) - Semenov (Belyaev) - Fernandes (Petrov, Karavaev, Ignatjev)
Guilherme (Lunev, Shunin, Dzhanaev)

Venäjän pelaajisto oli minulle ja varmasti monelle muullekin sen verran tuntematon esimerkiksi Belgiaan verrattuna, että päätin tehdä siitä pienen esittelyn. Guilherme on perinyt maalissa Akinfeevin jättämän tontin, sillä 33-vuotias Brasiliassa syntynyt veskari torjui yhdeksän ensimmäistä karsintapeliä. Pituutta hänellä on 195 senttiä ja maaottelukokemusta 13 pelin verran, joista valtaosa tuli siis kuluneen vuoden aikana. Hän piti karsinnoissa Hradeckyn tavoin kuusi nollapeliä yhdeksässä pelissä. San Marinoa vastaan olisi tullut seitsemäs, mutta siinä pelissä vastuuta sai Anton Shunin, joka on hänkin jo kokenut 32-vuotias maalivahti. Hänen seurajoukkueensa on Moskovan Dinamo, kun puolestaan Guilherme torjuu Lokomotivissa. Viimeisimmän maajoukkueryhmän kolmoskassari oli Soslan Dzhanaev, joka on myös 32-vuotias. Kahdeksassa ensimmäisessä karsintapelissä penkillä istui kuitenkin Zenitissä torjuva Andrei Lunev, joka on sentään vasta 28-vuotias ja ehkä hän on sitten tulevaisuudessa se, joka täyttää Guilhermen saappaat aikanaan. Lunev kuitenkin sai vastuuta Kansojen liigassa ja harjoituspelissä Saksaakin vastaan vuosi sitten. MM-kisoissakin hän oli mukana penkillä.

Puolustuslinjassa Dzhikiya-Semenov topparipari kellotti suuret minuutit. Spartak Moskovassa pelaava Georgiy Dzhikiya pelasi karsinnoissa täydet minuutit ja Akhmat Groznyn Andrey Semenov puolestaan oli avauksessa kahdeksan kertaa. Karsintojen avauspelissä Belgiaa vastaan ja päätöspelissä San Marinoa vastaan hän ei käynyt kentällä, mutta muutoin Cherchesov luotti häneen rutkasti. Tästä kaksikosta Semenov on lyhyen otannan perusteella pallollisempi ja vastaa enemmän pelinavaamisesta. Hänellä on pituutta 190 senttiä, maaotteluja 16 ja hyvin pehmeä kosketus palloon. Dzhikiya on kaksi senttiä lyhyempi ja varustettu tummalla parralla. Hän on 23 maaottelussa tehnyt yhden osuman, joka syntyi marraskuussa Belgiaa vastaan kulmapotkun jälkitilanteesta. Toki myös Dzhikiyan vasen jalka on ihan hyvä, koska hän on seurajoukkueessaan ampunut joskus vapaapotkujakin, mutta enemmän hän loistaa kuitenkin oikea-aikaisilla katkoillaan ja jykevyydellään pääpalloissa. Jos jompikumpi edellä mainitusta kaksikosta ei olisi käytettävissä, sitten yksi vaihtoehto olisi peluuttaa Fedor Kudryashovia topparina, koska hän on sillä pelipaikalla pelannut maajoukkueessa vasemman laitapuolustajan lisäksi. Maksim Belyaev on kuitenkin yksi ehdokas kolmostoppariksi, koska hän sai vastuuta päätöskierroksella San Marinoa vastaan Dzhikiyan rinnalla ja muut pelit hän istui kiltisti penkillä. Kirill Nababkin puolestaan pelasi Belgiaa vastaan karsintojen avauksessa, mutta ei sen koommin saanut vastuuta oltuaan kaiken lisäksi syksyllä loukkaantuneenakin. Hänelläkin on tosin ikää jo 33 vuotta.

Siirrytään sitten laitapuolustajiin. Mario Fernandes on varmasti yksi tutuimmista venäläisistä ja hän pelaa oikeana laitapuolustajana saatuaan oikeuden edustaa Venäjää vuonna 2017. 22 maaottelussa on syntynyt kaksi osumaa. 187-senttinen CSKA Moskovan pelaaja on hyvin dynaaminen laitapuolustaja, joka nousee ahkerasti ja osaa lähettää painavia keskityksiä. Raamit ja liikkuvuus riittävät myös kohtalaisen hyvään puolustuspelaamiseen. Karsinnoissa hän oli kahdeksan kertaa avauksessa. Hänen varamiehensä on Krasnodarin Sergei Petrov, joka on vain 175-senttinen, mutta vikkelä ja terrierimäinen pelaaja. Petrov kykenee matalan painopisteen ansiosta kuljettamaan palloa tehokkaasti, mutta heikkoudet ovat luonnollisesti puolustuspäässä sijoittumisessa ja kaksinkamppailuissa. Hän pystyy tuuraamaan myös vasemmalla puolella kuten Belgiaakin vastaan nähtiin marraskuussa. EM-karsinnoissa hän istui alkuun penkillä kesäkuusta lokakuuhun, mutta sai kuitenkin vastuuta kolmessa viimeisessä pelissä. Vyacheslav Karavaev puolestaan on kolmosvaihtoehto oikealla. Hän pelasi karsinnoissa 45 minuuttia Kyprosta vastaan. Zenitin mies on Petrovin tavoin lyhyt (176 cm), mutta 24 vuoden iästään johtuen varmasti yksi tulevaisuuden nimistä 4-5 vuotta Fernandesia ja Petrovia nuorempana. Vasemmalle puolelle ykkösvalinta karsinnoissa oli jo ylempänä mainittu Kudryashov. Hän pelasi yhdeksän kertaa avauksessa, joista kahdeksan kertaa vasempana laitapuolustajana ja kerran laitimmaisena topparina viiden linjassa Belgiaa vastaan. Hän oli mukana myös MM-kisoissa saaden peliaikaa sielläkin. 32-vuotias ja 181-senttinen Kudryashov on 35 maaottelussa osunut kertaalleen. Hänet tunnistaa helpoiten kaljusta. Sotshissa pelaava Kudryashov on melko vanttera, muttei enää kaikkein elastisin suunnanmuutoksissa. Suora juoksunopeus hänellä on kuitenkin hyvällä mallilla, joten myös hän nousee mieluusti laidallaan kuten Fernandes oikealla. Kudryashovia voivat paikata joko Petrov tai sitten ikisuosikki 36-vuotias ja 92 maaottelun Yuri Zhirkov, joka pelaa kuitenkin Zenitissä enimmäkseen keskikentällä vasemmassa laidassa. Maajoukkueessakin hän pelasi EM-karsinnoissa kolmesti avauksessa vasempana laiturina ja kahdesti laitapuolustajana. Zhirkov on juoksuvoimainen keskityskone ja yksi lajilegendoista ilman muuta. Jo MM2010-karsinnoissa hän pelasi Suomea vastaan täydet minuutit, joten periaatteessa olisi hienoa nähdä hänet ensi kesänäkin kentällä Suomea vastaan. Zhirkovin maajoukkueura alkoi jo vuonna 2005 Italiaa vastaan.

Mitä tulee pohjapelaajiin, ykkösnimi lienee karsintojen perusteella Magomed Ozdoev, joka oli avauksessa yhdeksässä viimeisessä karsintapelissä tehoin 2+2. Zenitissä pelaava 27-vuotias ja 184-senttinen Ozdoev on oikeajalkainen ja melko tasapainoinen pelaaja keskikentän keskustassa. Hänen rinnallaan nähtiin kuudesti Roman Zobnin, joka missasi loput neljä peliä loukkaantumisten vuoksi. Hän on myös pelimies parhaassa iässä eli 25-vuotias. MM-kisoissa hän pelasi täydet minuutit ja on siten Cherchesovin luottomiehiä. Maalitili on tosin avaamatta 26 maaottelussa. Ozdoevin tavoin parempi jalka on oikea, mutta vasurillakin hän osaa chipata kyllä linjan taakse. Zobnin myös rytmittää peliä melko hyvin ja on väkkärämäinen suunnanmuuttaja, joka jaksaa juosta boksista boksiin. Daler Kuzyaev on edellämainitun kaksikon yksi varamies. MM-kisoissa hän sai vastuuta kaikissa peleissä vaihtelevasti, mutta EM-karsinnoissa hän avasi vain päätöskierroksella San Marinoa vastaan tullen kolmesti vaihdosta kehiin. Lisäksi hän oli toki loukkaantuneena sivussa parista tapahtumasta. Hän on 26-vuotias, oikeajalkainen ja 182-senttinen, joten sikäli lähes samasta puusta veistetty kuin Ozdoev ja Zobninkin. Tuosta kolmikosta kuitenkin Ozdoev on ehkä hyökkäävin ja tekee juoksuja keskialueelta toisinaan boksiin asti Zobniniakin useammin. Toki välillä hän jää takaviistoon boksin rajalle ja kykenee sieltä ampumaan painavia kaukolaukauksia, joiden kanssa Suomenkin tulee olla tarkkana. Ozdoevin peliasento on melko pysty ja hän tekee vähän sparvmaisia katkoja maakaksinkamppailuissa. Ilzat Akhmetov on myös yksi ehdokas pohjapelaajaksi. Hän pelasi karsinnoissa kolmesti avauksessa pohjalla, kerran kymppipaikalla ja tuli lisäksi pari kertaa vaihdosta sisään. 21-vuotias CSKA Moskovan pelaaja on vain 173-senttinen, mutta vastapainoksi hän on todella taitava pallon kanssa ja pohjalla pelatessaan rytmittää peliä taitavasti. Matalan painopisteen ansiosta hän pystyy puikahtamaan vastustajista ohitse ahtaissa tiloissa. Ulkonäöltään hän muistuttaa hieman Moshtagh Yaghoubia eikä pelityylikään periaatteessa kauaksi jää, koska molempien vahvuudet ovat pallon kanssa. Dmitri Barinov puolestaan on molempijalkainen pohjapelaaja, joka tuli karsinnoissa kolmesti vaihdosta sisään ja oli kerran avauksessa Skotlantia vastaan. Hänkään ei ole iällä pilattu, vaan on vasta 23-vuotias ja pelannut neljä maaottelua. Keskikentän keskustan pelaajien osalta Venäjän tulevaisuus näyttää siis ihan kirkkaalta. Barinovin tunnistaa ananastyylisestä kampauksesta. Hän on melko pienikokoinen ja ongelmissa kaksinkamppailuissa, mutta pallon kanssa hän ottaa teräviä spurtteja ja liikuttaa sitä kohtalaisen hyvin.

Siirrytään ylänelikkoon. Kymppipaikalle ykkösvaihtoehto on Monacon taitava 23-vuotias Aleksander Golovin, joka ihastutti jo MM-kisoissakin. Hän antaa myös paljon erikoistilanteita pystyen sekä syöttämään että ratkaisemaan itse. Oikean jalan pallokosketus on ihanan silkkinen. Tempokuljetuksetkin onnistuvat. Yksinkertaisesti hän on erittäin taitava pelimies, joka on 33 maaottelussa tehnyt viisi osumaa. Karsinnoissa hänen tehonsa olivat 2+7. Belgiaa vastaan marraskuussa Miranchukin veljeksistä Aleksei oli avauksessa kuitenkin kymppipaikalla ja hän on Golovinin varamies. Hän on vuotta vanhempi, mutta hyvin samantyylinen kuin Golovin. Al. Miranchukin parempi jalka on tosin vasen. Karsinnoissa hän tuli pari kertaa sisään myös laituriksi, joten myös ne pelipaikat luonnistuvat, mutta keskiakselilla hän tietysti mieluiten pelaisi. 25 maaottelussa on syntynyt viisi osumaa. Seurajoukkueessaan Lokomotiv Moskovassa hän on tällä kaudella tehnyt tehot 5+4 15 ottelussa. Vasemman laidan ykkösvaihtoehto on Golovinin tavoin MM-kisoissa ehkä jopa vielä enemmän vakuuttanut Denis Cheryshev. Suhteellisen pienikokoinen, mutta erittäin vikkelä ja tekninen vasuri teki MM-kisoissa peräti neljä maalia. 28-vuotias Valencian pelaaja on 25 maaottelussa osunut 11 kertaa, joten hän antaa hyvin taustatukea Dzuyballe maalinteossa. Karsinnoissa Cheryshev teki tehot 5+3, vaikka hän pelasi vain viidessä ottelussa vammojen takia. Jos Cherchesov haluaa vasemmalle laidalle puolustavamman vaihtoehdon, hän voi peluuttaa siellä jo aiemmin mainittu Zhirkovia. Sen sijaan hyökkäävämpi vaihtoehto Cherysheville on Anton Miranchuk, joka pelaa veljensä tavoin Lokomotivissa. Maajoukkueessa hän on esiintynyt enimmäkseen laiturina, vaikka hänkin pystyisi pelaamaan myös kymppipaikalla. Karsinnoissa pelasi neljässä ottelussa jokaisessa noin tunnin verran joko oikealla tai vasemmalla laidalle, mutta ykkösvaihtoehto hän ei ole kummallekaan puolelle, vaan hyvä vaihtopelaaja. Oikea on hänen parempi jalkansa. San Marinoa vastaan hän teki myös maajoukkueuransa avausosuman tänä vuonna. 23-vuotias Zelimkhan Bakaev on sitten ehkä neljäs vaihtoehto vasemmalle, koska marraskuun peleissä hän pelasi sillä pelipaikalla yhteensä 130 minuuttia. Spartakin mies pystyy pelaamaan toki myös oikealla laidalla sisäänleikkaavana vasurina, mutta tosiaan marraskuussa hän sai vastuuta vasemmalla kaistalla. Seurajoukkueessaan hän on kasannut peräti 3+8 tehot 16 pelissä tällä kaudella. Bakaevin suurin vahvuus on lähtönopeus, jonka ansiosta hän pystyy veivaamaan vastustajia kumoon, kun pallo pysyy jalassa lähes kuin liimattuna. Pituutta on 180 senttimetriä. Pelityyliltään vertaisin häntä Xherdan Shaqiriin jossain määrin.

Oikealla laidalla Aleksei Ionov on erittäin vikkelä linjan taakse kipittäjä, jolla on myös venäläiseen tapaan hyvä tuntuma pelivälineeseen. Hän tekee myös nöyrästi töitä alaspäin laidallaan ottaen pitkiäkin spurtteja tarvittaessa. Karsinnoissa tehot olivat vain 2+1, vaikka hän oli yhdeksässä viimeisessä pelissä avauksessa, joten niiden suhteen jäi vielä hieman petrattavaa, mutta karsinnoissa tullut vastuu kielii siitä, että häntä ei helpolla kammeta syrjään oikealta laidalta ennen EM-turnausta. Kuten todettua, 177-sentin varresta johtuen Ionovin vahvuudet ovat vikkelyydessä ja oikean jalan matalissa keskityksissä. Matala painopiste mahdollistaa myös nopeat suunnanmuutokset. Anton Miranchukin ja Bakaevin lisäksi yksi hänen varamiehistään on Aleksandr Erokhin, joka on jo kokenut pelaaja 24 maaottelulla 30 vuoden iässä. Toisaalta karsinnoissa Zenitissä pelaava Erokhin sai vastuuta vain kymmenen minuuttia ja juuri oikean laidan vaihtopelaajana. Ennen MM-kisoja hän oli säännnöllisempi avauksen pelaaja jopa maajoukkueessa, mutta iän karttuessa vastuu on vähentynyt. Hänenkin paras pelipaikkansa olisi keskiakselilla, mutta kun siellä ovat muuan Golovin ja Al. Miranchuk, vastuuta on enää hyvin vaikea saada kymppipaikalla. Erokhin toki erottuu 195-sentin pituudellaan. Marraskuun peleissä Venäjän ryhmään pääsi mukaan nuori Rifat Zhemaletdinov, joka on 23-vuotias ja tehnyt U21-maajoukkueessa neljä osumaa 11 pelissä aikoinaan, mutta A-maajoukkueessa peliaikaa ei vielä viimeksi tullut. Hän on loppupeleissä melko tasapaksu 184-senttinen ja oikeajalkainen laituri, jolla ovat perustekniset ominaisuudet kunnossa, muttei mitään säväyttävää ominaisuutta nopeutta lukuun ottamatta.

Artem Dzyuba on lähes kaikkien tuntema erittäin kookas kohdepelaaja, joka paukutti MM-kisoissa tehot 3+2 197-senttisellä varrellaan. Zenitissä pelaava Dzuyba on 42 maaottelussa osunut 24 kertaa. Karsinnoissa hän oli avauksessa jokaisessa ottelussa ja teki yhdeksän maalia sekä antoi viisi maalisyöttöä kaupan päälle. Hän on loistava pelaamaan selkä maalia kohti ja viimeistelee hyvin molemmilla jaloilla sekä päällään. Lohkon muihin kärkihyökkääjiin Lukakuun ja Pukkiin verrattuna hän ei kyllä häviä yhtään vertailussa, vaan on Venäjälle kaikki kaikessa. Tsekissä pelaava Nikolai Komlichenko on pääsi karsinnoissa kolmesti vaihdosta sisään ja teki San Marinoa vastaan maajoukkueuransa avausmaalin kolmannessa esiintymisessään. Myös hän on erittäin raamikas (190 cm) ja oikeajalkainen. Muita vaihtoehtoja kärkeen ovat Fedorit Smolov ja Chalov. Smolov on kokeneempi ja 29-vuotiaana tehnyt 14 osumaa Venäjälle 39 ottelussa. Hän pelaa Lokomotivissa nykyään. Karsinnoissa pääsi vain kahdesti vaihdosta sisään, mutta teki pari osumaa San Marinon verkkoon. Neljästi hän istui penkillä ja viimeisimmistä peleistä hän oli sivussa loukkaantumisen vuoksi. Smolov oli mukana myös MM-ryhmässä jääden silloin ilman tehoja, vaikka hän esiintyi kyllä kaikissa viidessä pelissä. Raamit eivät ole niin suuret kuin kahdella ensiksi mainitulla, vaan Smolovin pituus on vain 186 senttiä, mutta hänelläkin oikea jalka on parempi. Chalov puolestaan on nelikon nuorin (21v) ja lyhyin (180 cm). Hän ampuu myös oikealla jalallaan mieluiten. Seurajoukkueessaan CSKA Moskovassa hän on tehnyt 5+4 tehot alkukaudella ja on yksi tulevaisuuden nimistä tässä ryhmässä. Karsinnoissa hän pääsi maaliskuussa pari kertaa vaihdosta kentälle, mutta oli muutoin alle 21-vuotiaiden maajoukkueen matkassa, koska Dzuyban takana penkillä istuminen ei olisi häntä tietenkään hyödyttänyt tuossa iässä. Maalikimaran perusteella hän on suhteellisen kliininen viimeistelijä rangaistusalueen sisältä, mutta myös takakulmasijoitukset onnistuvat boksin rajalta. Liikkuminen näyttää ajoittain verkkaiselta, mutta usein hän on silti oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Sitten on aika siirtyä havaintojen pariin. Ne ovat tarkoituksella pääosin Belgia- ja Skotlanti-kotipeleistä, koska Suomeakin vastaan Venäjä saa pelata omalla maaperällään. GIF-näytteitä kertyi 53 ja kuvia 30.

Avaus-, rakentelu- ja murtautumisvaihe hitaasti hyökäten:


Belgia-pelin alusta erinomainen kuva 2-4-4 mallista, jota Venäjä käyttää paljon alhaalta edetessään, koska paperiryhmitys 4-2-3-1 taipuu siihen erittäin luontevasti. Topparit Semenov ja Dzhikiya jäävät alas, kun laitapuolustajat Fernandes ja tässä pelissä Petrov nostavat itsensä pohjakaksikon Zobnin-Ozdoev rinnalle. Ylänelikossa laiturit pitävät leveyden sivurajoilla ja kymppipaikan ympyröity Al. Miranchuk puolestaan etsii tiloja linjojen välistä samalla, kun Dzuyba odottelee palloja puolustuslinjassa.


Pohjapelaajat Zobnin ja Ozdoev pyrkivät sijoittumaan vastustajan ylimpien prässilinjojen taakse pelattavaksi, jonka takia heiltä vaaditaan paljon juoksukapasiteettia kuten Belgian kaksikolta Witsel-De Bruyne ja miksei Suomenkin pariskunnalta Sparv-Kamara.


Jos Guilherme joutuu avoimessa pelissä avaamaan ilmassa, hänen avauksistaan iso osa suuntautuu Fernandesin laidalle, joten toivottavasti Urosella, Lappalaisella ja Soirilla tämä yksityiskohta on tiedossa viimeistään nyt, heh. Toki varsinkin Belgia-pelissä myös Mertensin ohjaavilla spurteilla oli osansa, mutta myös Skotlantia vastaan näitä nähtiin. Fernandes on pituutensa myötä myös Venäjän laitapuolustajista paras kohde pääpalloille sivurajojen tuntumassa avausvaiheessa Kudryashoviin tai Petroviin verrattuna. Eikä avauksien tarvitse aina edes tulla ilmassa päätä kohti, vaan Guilherme kykenee tämän GIFin kaltaisiin rauhallisiin siirtoihin myös, jotka Fernandes pystyy pudottamaan Semenoville, pelaamaan seinän ja samalla Ozdoev tulee täydentämään kolmion laidalle keskustan puolelta. Ionov puolestaan tekee liikkeen pystyyn ja saa juoksuun palloon Ozdoevilta. Vastustajan prässi on näin ohitettu sovituilla liikkeillä vaivatta ja Venäjä pääsee 1v1-haastoon hyökkäyskolmanneksella, joka ei tällä kertaa tuottanut tulosta.


Kun Venäjä pääsee hallitusti puoleen kenttään, hyökkäysmuoto muuttuu herkästi 2-3-5:een, jolloin esimerkiksi pohjapelaajista toinen (tässä kuvassa Zobnin) nousee viidenneksi pelaajaksi ylemmäs, kun Ozdoev jää yksin rytmittämään peliä laitapuolustajien väliin. Laiturit ovat yhä leveydessä venyttämässä vastustajan muotoa sivuttaisuunnassa, Dzuyba kiinni puolustuslinjassa keskellä ja Miranchuk linjojen välissä.


Reilu minuutti myöhemmin edellisestä ja taas puolessa kentässä 2-4-4 malli muuntuu 2-3-5:ksi, kun Ozdoev tekee vuorostaan juoksun viidenneksi pelaajaksi ylös ja Zobnin putoaa pyörittämään peliä. Pallo kierrätetään Fernandesille, joka pelaa sen linjan taakse wingbackin ja laitimmaisen topparin välistä, josta Belgiaa voi helpoiten haavoittaa. Ionovin keskitys kuitenkin blokataan viime hetkellä, mutta syötön lähdettyä jalasta Venäjä oli hyökkäämässä kohti maalia hetkessä viideltä kaistalta, kun GIFin lopussa kuvassa olevien Ionovin, Ozdoevin ja Dzyuban lisäksi painottomalta puolelta kuvan ulkopuolelta Miranchuk ja Zhirkov lähtivät etenemään kohti rangaistusaluetta!


Käytän osittain samoja kuvia ja GIFfejä kuin Belgia-osiossa, mutta kuvatekstit ovat tällöin Venäjän näkökulmasta. Tässä Venäjä on taas puolessa kentässä 2-3-5 muodossa, kun Zobnin on vuorostaan selkeästi Ozdoevia ylempänä. Pallo on Venäjän toppareista Semenovilla.


Ozdoev houkuttelee sijoittumisellaan De Bruynen itseensä kiinni ja vetää sitten sekä itsensä että KDB:n sivuun syöttölinjalta. Miranchuk on tapansa mukaan linjojen välissä valmiina vastaanottamaan syötön kuten Golovinkin olisi, jos hän olisi ollut kehissä tässä pelissä. Yhtä kaikki, Witsel jää 1v2-alivoimaan kymppialueelle, kun pohjapelaajista noussut Zobnin muodostaa Miranchukin kanssa ylivoimatilanteen. Miranchuk syöttää viereen, mutta Zobninin murtava chippi linjan taakse on onneton eikä Miranchuk pääse siihen käsiksi, mutta Venäjä on siis taitava joukkue hyödyntämään tuota nousevaa pohjapelaajaa murtautumisvaiheessa, vaikka tällä kertaa viimeinen syöttö jäi vajaaksi, joten Suomenkin on oltava tarkkana varsinkin 4-4-2 ryhmitystä mahdollisesti käyttäessään, että Sparv tai Kamara ei jää alivoimaiseksi puolustuslinjan etupuolelle.


Venäjän 2-3-5 malli voidaan toteuttaa myös siten, että Fernandes leveydessä on oikealla, jolloin Ionov tekee oikealta välikaistalta tavaramerkkijuoksujaan linjan taakse. Kymppipaikan pelaaja Miranchuk on yhä linjojen välissä lähellä Dzuybaa ja Zhirkov on leveydessä vasemmalla.


Ja kun peli elää, Fernandes putoaa auttamaan toppareita keskimmäiseen tasoon ja Zobnin vuorostaan liikkuu viidenneksi pelaajaksi ylemmäs, jolloin 2-3-5 asetelma säilyy. Topparikaksikon yläpuolella on melkeinpä aina kolme pelaajaa ehkäisemässä vastahyökkäyksiä mahdollisen menetyksen sattuessa.


Otetaanpa sitten Skotlanti-pelistäkin pari näytettä avausmalleista samaan syssyyn. Skotlanti vetäytyi suosiolla puoleen kenttään ja jos Suomikin tekee niin kuten sillä on monesti kovemmissa peleissä ollut tapana EM-karsinnoissakin, Venäjä käyttänee juuri tätä 2-3-5 hyökkäysmallia, kun se kerran pääsee "ilmaiseksi" puoleen kenttään. Tässä kuvassa Fernandes on laidallaan noussut viidenneksi pelaajaksi ylös, jolloin keskimmäiseen tasoon ovat jääneet toinen laitapuolustaja Kudryashov ja pohjapelaajat Ozdoev ja Barinov, joista jälkimmäinen täyttää Fernandesin jättämää aukkoa sivurajalla kuvan alalaidassa.


Jos vastustaja on kovin passiivinen, Venäjä ei epäröi nostaa yhtä aikaa molempia laitapuolustajia ylös, jolloin muoto on 2-2-6, kun toppariparia suojelevat tuolloin vain pohjapelaajat. Tässä asetelmassa laitapuolustajat pitävät leveyden sivurajoilla, laiturit hyökkäävät välikaistoilta nuolien mukaisesti suoraviivaisilla juoksuilla linjan taakse ja keskellä puolestaan kymppipaikan Golovin ja Dzuyba ovat lähellä toisiaan. Tätä asetelmaa nähtiin melko paljon Skotlantia vastaan, kun se vetäytyi melko herkästi kuoreensa puolustaen Suomen tavoin 4-4-2:lla syvällä.


Semenov lähtee nousemaan, joten Ozdoev paikkaa häntä topparina hetkellisesti. Fernandes pudottaa kuitenkin pallon Ozdoeville, joten Skotlanti nostaa alimman linjan takaisin ylemmäs. Semenov palaa topparin paikalleen, laitureista Ionov tekee uuden liikkeen selustaan, kun linja on taas ylempänä, Ozdoev taitavana syöttäjänä näkee tämän, poimii juoksun ja lopulta Skotlanti blokkaa viime hetkellä keskityksen, mutta hienosti rakennettu hyökkäys kerrassaan, jossa alinta linjaa liikuteltiin ja sitten Ionov teki oikea-aikaisen juoksun siten, että Skotlannin alin linja ei saanut hengähtää, vaan joutui pudottamaan uudestaan alemmas. Uronen-Arajuuri kaksikon pitää joka tapauksessa varsinkin olla hereillä näiden Ionovin juoksujen kanssa, joista alempana on vielä lisää esimerkkejä.


Skotlanti-pelistä seuraava näyte 2-2-6:sta. Dzhikiya lähettää ristipallon Fernandesille, joka pudottaa sen keskelle. Dzyuban kautta pallo ajautuu takaisin Fernandesille. Pienen kimmokkeen kautta hänen keskityksensä putoaa toisen laitapuolustajan Kudryashovin jalkaan, joka pommittaa boksin sisästä yli maalin, mutta tuossa oli hieman samaa kuin Liverpoolin pelaamisessa, jossa ajoittain nähdään vastaavia syöttöjä hyökkäyskolmanneksella laitapuolustajalta laitapuolustajalle.


Tässä GIFissä puolestaan Ozdoev lähettää ristipallon ja Venäjä toteuttaa 2-3-5 muotoa siten, että laitapuolustajat ovat yhtä aikaa ylhäällä ja Golovin on pudonnut keskimmäiseen tasoon pohjapelaajien seuraksi. Kudryashovin poikittaissyöttö ajautuu Fernandesille asti boksin reunalle. Tämä yrittää jatkaa Dzuyballe suojaukseen, mutta tällä kertaa Skotlannin puolustajat selvittävät tilanteen.


Vielä yksi maaliin asti päättyvä hyökkäysmallinäyte Skotlanti-pelistä. Ozdoev hakee vuorostaan palloa alempaa. Muoto on 2-2-6, kun laitapuolustajat ovat ylhäällä ja seurauksena on heistä puolenvaihto Kudryashoville. Tämä pudottaa Golovinille, joka vaihtaa puolen Fernandesille boksin sisään.


Venäjä kierrättää hetken verran. Dzuyban pudotus on vähän vajavainen, mutta Skotlanti makaa niin alhaalla, että Golovin pääsee kakkospalloon, siirtää sen takaviistoon ja Ozdoev antaa näytteen loistavista kaukolaukauksistaan! Pelkkä oman rangaistusalueen suojelu ei siis välttämättä riitä, kun pohjapelaajista Ozdoevilla on olemassa tällaisia kaukolaukauksia takataskussaan. Sparv ja Kamara eivät siis saisi valua liian herkästi oman boksin sisällekään, jotta he voivat blokata näitä vetoja. Vaikeita dilemmoja.


Kypros-vieraspelistä myös yksi maali ennen seuraavaan aihepiiriin siirtymistä. Isännät pelaavat vajaalla, joten Venäjä hallitsee palloa. Molemmat laitapuolustajat ovat yhtä aikaa ylhäällä, joten toppareiden yläpuolella on vain kaksi pelaajaa ehkäisemässä vastahyökkäyksiä. Vasen laitapuolustaja tekee modernille laitapuolustajalle tyypillisen juoksun välikaistaa pitkin rangaistusalueelle, kun Cheryshev vastaa leveydestä sivurajalla. Kudryashov pudottaa Cherysheville, jonka tarkka keskitys löytää vitosen viivalta keskeltä Dzyuban eikä tämä erehdy. Keskityshetkellä boksissa olivat molemmat laitapuolustajat, heh.


Sitten siirrytään Venäjän laitapelaamiseen ja siihen, millaisia murtautumismalleja se käyttää. Ylempänä onkin jo ollut pari esimerkkiä Fernandes-Ionov akselin toiminnasta oikealla laidalla, mutta perehdytään siihen vielä tarkemmin. Tämä GIF on Belgia-pelin alusta. Fernandes tekee painottoman puolen nousun. Ionov vastaa tällä kertaa leveydestä sivurajalla ja tekee siksi laitaa pitkin juoksun selustaan, joten Fernandes kuljettaa palloa välikaistaa pitkin ja antaa syötön juoksuun, mutta viime hetkellä belgialaiset ehtivät väliin. Ionov osaa siis "ulkokauttakin" tehdä juoksuja eikä hänen aina tarvitse hakeutua laitapuolustajan ja topparin välistä selustaan, vaan tällainenkin variaatio on olemassa, joten Urosen tulee olla tarkkana.


Skotlanti-pelin alusta seuraava klippi. Nyt Fernandes on leveydessä, joten Ionov on taas kaventanut keskelle välikaistalle. Fernandesin sijasta myös Semenov pystyy syöttämään linjan taakse ja hän on tosiaan Venäjän toppariparista se vielä aktiivisempi osapuoli pallollisena, joten hänelle ei turhan usein saa jättää jalkaa auki puolessa kentässä kuten Skotlanti nyt tekee. Syöttö on kuitenkin rahtusen matala, joten Robertson voittaa ykköspallon ja selvittää tilanteen, kun Ionov oli tehnyt vaihteeksi tavaramerkkijuoksunsa laitapuolustajan ja topparin välistä kohti tyhjää tilaa linjan takana.


Puoli minuuttia edellisestä ja Dzhikiyan puolenvaihto laskeutuu Fernandesille. Hän imee Robertsonin itseensä ja Ionov tekee juoksun laitapuolustaja Robertsonin selustaansa jättämään tyhjään tilaan. Skotlannin keskikentältä kuitenkin seurataan hyvin Ionovin juoksu ja keskitys blokataan kulmaksi. Yhtä lailla Sparvin tulee tällaisissa tapauksissa seurata Ionovin juoksut, jos Fernandes saa houkuteltua Urosen irti puolustuslinjasta sivurajalle tai sitten Arajuuren pitää kaventaa voimakkaasti kohti Urosta.


Vielä kuvakaappauksena ylempi tilanne. Robertson on houkuteltu laidalle, mutta syötön lähdettyä Ionovin iholla on jo yksi Skotlannin keskikenttäpelaajista, joten Venäjä ei pääse hyödyntämään Robertsonin selustaan jäänyttä tilaa puolenvaihdon jälkeen.


Siirrytään Skotlanti-pelissä 16. minuutille. Toppariparista on Dzhikiyan vuoro poimia linjan taakse suuntautuva juoksu. Sen tekee tietysti Ionov, joka toisinaan ajautuu myös vasemmalle puolelle välikaistalle liikkumaan laitapuolustajan ja topparin välistä selustaan kuten tässä GIFissä tapahtuu. Dzuyba on suhteellisen lähellä, mutta Ionovin jatko ei aivan onnistu tätä kohti, mutta yritys oli hyvä. Uronen-Arajuuri kaksikon lisäksi siis Toivio ja Raitalakin joutuvat satunnaisesti varomaan Ionovin liikkeitä. Vaikka Ionovin tehot karsinnoissa olivat vain 2+1, hän tekee alati vaarallisia juoksuja väsymättä ja on siksi arvokas pelaaja Cherchesoville.


Juuri ennen Dzhikiyan syöttöä hän vieläpä oikein näyttää, että laita vain pallo linjan taakse, kun vasurillasi kerran siihen pystyt!


Takaisin Belgia-peliin. Vaikka Ionovin laita onkin se puoli, jota Venäjä suosii hyökätessään, myös vasemmalta voidaan tehdä samanlaisia liikkeitä. Tässä Miranchuk vastaanottaa pallon linjojen välissä, kääntyy, Zhirkov laidaltaan tekee aloitteen selustaan, Castagne on hieman myöhässä ja kun boksissa on Dzyuban kaltainen peto, maali ei ole kaukana. Keskitysten peittäminen on sellainen osa-alue, jota siis tulisi harjoitella varsinkin ennen Venäjän kohtaamista, jollei Kanervalla ole täyttä luottoa siihen, että Arajuuri-Toivio kaksikko pärjää Dzyubaa vastaan.


Seuraava esimerkki Belgia-pelistä. Ozdoev lähettää ristipallon, jotka siis kuuluvat myös Venäjän hyökkäyspelikirjaan, jos se ei ole vielä tullut ylempänä selväksi. Fernandes ja Ionov luovat 2v1-tilanteen T.Hazardia vastaan, joka häviää ykköspallon satanolla. Seuraavaksi Vermaelen on 1v2-alivoimatilanteessa Venäjän kaksikkoa vastaan. Hän kuitenkin puolustusorientoituneempana pelaaja selvittää tilanteen hienosti ja katkoo Ionovin takaviistokeskitysyrityksen, joten Belgia selviää pälkähästä.


Mutta kuvitelkaa tähän tilanteeseen Suomen laitureista joko Soiri tai Lappalainen. Voipi olla, että Fernandes alistaa heitä vastaavalla tavalla pääpalloissa, jonka jälkeen Urosella voi olla tukalat oltavat hetkellisesti ilman tukea.


Juoksut selustaan laitapuolustajan ja topparin välistä eivät ole vain laitureiden etuoikeus, vaan tässä näytteessä Venäjä avaa alhaalta 2-4-4 mallilla, joka vähemmän yllättäen muuntuu puolen kentän jälkeen 2-3-5:ksi, kun pohjapelaaja Zobnin itse nousee pallon kanssa viidenneksi pelaajaksi ylös. Vasen laituri Zhirkov pitää leveyden vasemmalla, joten Zobnin kuljettaa vasenta välikaistaa pitkin, pelaa seinän, Zhirkov imee wingbackin Castagnen itseensä, palauttaa pallon Zobninille Castagnen selustaan jääneeseen tilaan ja ainoastaan toteutus jää vajaaksi eli takaviistokääntö katkotaan, kun Alderweireld ennakoi hyvin sen, miten Venäjä yrittää murtautua ja seuraa Zobninin juoksun lähietäisyydeltä. Viiden alakerralla pelatessa hän tietysti pystyy laitimmaisena topparina irtoamaankin kohti wingbackia, mutta neljän linjalla pelatessa sitten sopimisesta riippuen joko toppari tai Skotlannin esimerkin mukaisesti jonkin keskikenttäpelaajan tulisi seurata tällainen Zobninin juoksu.


Mitä tulee Ionovin ja Fernandesin yhteistyöhön oikealle, se ei aina mene niin, että vain Ionov tekisi juoksuja, vaan joskus hänenkin on levättävä oikealla välikaistalla ja silloin Fernandes saa tehdä vuorostaan taustakierron leveydessä oikealla sivurajalla, jolloin Ionov poimii hänet ja Fernandes toimittaa palloa luukulle.


Tämän laitapelaamisaihepiirin viimeinen esimerkki olkoot seuraava. Tämä kuva on Skotlanti-pelistä. Periaatteessa Suomikin voi yrittää puolustaa samoin kuin Skotlanti tässä eli kärkipari sulkee syöttösuunnat Venäjän pohjapelaajakaksikolle Ozdoev-Barinov. Tällöin kuitenkin voi käydä niin kuin tässäkin kuvassa on käynyt eli kymppipaikalta Golovin on pudonnut kolmanneksi pelaajaksi Skotlannin kahden ylimmän prässilinjan väliin pelattavaksi.


Semenov olisi voinut pelata Golovinille mahdollisesti, mutta jos Golovin ei aina huomaa pudota alemmas ja keskusta on tukossa, Venäjä pystyy etenemään laidoiltakin. Tällöin Kudryashov voi nousta vasenta laitaa pitkin ja samalla vasen laituri (nyt Zhirkov) kaventaa vasemmalle välikaistalle. Dzhikiyan syöttötaito riittää vasurilla painavaan syöttöön maitse, jolla ohitetaan kuusi ylintä skotlantilaista eli vastustajan kaksi ylintä prässilinjaa. Skotlannin oikea laitapuolustaja joutuu irtoamaan linjasta kohti Kudryashovia, jolloin tietysti Zhirkov tekee välikaistalta juoksun laitapuolustajan jättämään tyhjään tilaan. Tällä kertaa vain Kudryashovin syöttö karkasi hieman liian pitkäksi, mutta tavallaan siis laidoilta eteneminen ei ole mikään ongelma Venäjälle, jos vastustaja pelaa pois pohjakaksikon Ozdoev-Zobnin/Barinov. Tästä päästään sopivalla aasinsillalle puolestaan tutkimaan sitä, miten Dzyubaa hyödynnetään, jos Venäjä haluaa murtautua keskeltä.

[Salming]

Ensimmäinen näyte on Belgia-pelistä. Dzyuba nostaa kätensä ilmaan, tulee väkisin topparin etupuolelle ja saa pallon jalkaan oikealla ajoituksella. Huomattavaa on se, että hänellä on tuki lähellä, jolle pudottaa. Tässä GIFissä pallo tulee hieman onnella Boyatan avustuksella Miranchukille, joka yrittää syöttää takaisin ja lopulta Belgia selvittää tilanteen, mutta kuten todettua jo pelaajaesittelyissä, Dzyuba on loistava pelaaja selkä maalia kohti.


Pari pysäytyskuvaa samasta tilanteesta. Dzyuba nostaa kätensä sen merkiksi, että hänelle voi pelata boksiin keskiakselille.


Dzyuba on paininut tiensä Boyatan etupuolelle ja Miranchuk sekä Ionovkin ovat ehtineet lähelle tukemaan pudotusta varten. Jos Venäjä haluaa jotain luoda hitaista hyökkäyksistä, Dzyuban käyttäminen on usein olennaisessa osassa.


Dzyuba ei ole kuitenkaan vain pelkkä selkä maalia kohti pelaava kärki, vaan hän osaa myös juosta linjan taa. Kumpikin toppareista pystyy lähettämään alhaalta palloja linjan taakse, joiden kanssa on oltava hereillä. Tässä näytteessä Semenov on toppareista se, joka syöttää pystyyn...


... mutta viisi minuuttia myöhemmin Dzuyba saa toisen pystysyötön ja nyt vuorostaan Dzhikiyalta syvältä Venäjän kenttäpuoliskolta. Boyata kuitenkin puolustaa hyvin Dzyuban irti pallosta maakaksinkamppailussa. Dzyuba on toki myös niin taitava pelaaja, ettei hänen välttämättä tarvitse päästä läpiajoon selustaan, vaan hän voi näissä pitkissä syötöissä myös yrittää jättäytyä haltuunoton jälkeen puolustuslinjan etupuolelle ja odottaa muita mukaan.


Seuraava näyte. Kymppipaikan Miranchuk tulee linjojen välistä pois palloa vastaan alemmaksi. Hän pyörähtää näppärästi ohi De Bruynesta ja samalla Dzyuba boksin reunalla painii itsensä vuorostaan Alderweireldin etupuolelle seinäpeliä varten. Miranchuk käyttääkin pallon Dzyuballa ja yrittää sitten vielä toistamiseen tavoittaa tätä, mutta belgialaisia on lopulta liikaa edessä. Tämä oli esimerkki kuitenkin melko tavanomaisesta Venäjän yrityksestä murtautua keskeltä eli kymppipaikan pelaaja joko Golovin tai Al. Miranchuk yrittää kombinaation kautta Dzyuban kanssa luoda jotain.


Tämä GIF oli jo Belgia-osiossa, mutta ei se mitään. Venäjä avaa 2-4-4 mallilla. Ozdoev pääsee kiepahtamaan yllättävän helposti Lukakun ja Mertensin ohi. Zobnin jatkaa pallon Miranchukille, joka osaa taitavasti tulkita tilaa ja löytyy vapaana linjojen välistä. Samalla Ozdoev jatkaa tyypillisesti liikettä pystyyn ja myös Fernandes liittyy laidalta hyökkäykseen mukaan kuudenneksi pelaajaksi. Dzyuba pitää väkisin Alderweireldin selkäpuolellaan ja pudottaa Miranchukin syötön Ozdoevin juoksulinjalle. Tämä laukoo vaarallisesti, muttei tee Skotlanti-pelin kaltaista kaukolaukausmaalia sentään uudestaan. Malliesimerkki kuitenkin jälleen Dzyuban kyvystä painia itsensä topparin etupuolelle.


Myös tämä GIF on tuttu Belgia-osiosta. Vaikka Suomikin makaisi vastaavasti tiiviinä ja linjojen väliset etäisyydet olisivat lyhyet, Venäjä kykenee pelaamaan muodon sisään Dzuyba-kymppipaikka akselia hyödyntäen. Kymppipaikan Miranchuk liikkuu täsmällisesti Witsel-KDB kaksikon väliin. Dzyuba puolestaan tekee vastaliikkeen, mutta pitää taas Alderweireldin selässään vaivatta ja yrittää sitten pelata seinän, joka tällä kertaa kilpistyy Boyatan lonkerojalkoihin.


Sparv-Kamara-Arajuuri-Toivio neliön tulee olla siis vain tarkkana, ettei heidän väliinsä jäisi liikaa tilaa linjojen väliin, koska kuten ylläoleva GIFkin osoitti, Miranchukaan ei paljoa tarvinnut tilaa voidakseen pelata nopean syöttöyhdistelmän Dzyuban kanssa, joka vastaavasti pystyisi kyllä Toivion pitämään selässään ja sitten olisi paljon kiinni siitä, että olisiko Arajuuri yhtä elastinen kuin Boyata voidakseen katkoa syötön linjan taa. Ja kuten kuvasta näkyy, Venäjällä oli siis periaatteessa 2v4 ylivoima tuon neliön sisällä, mutta siitä huolimatta se oli lähellä onnistua murtautumisessa.


Kotipelien hyökkäysnäytteet on hyvä päättää maaliin, joka oli Skotlanti-pelin viimeinen. Tässä maalissa yhdistyvät sekä Fernandesin painottoman puolen nousu että Dzuyba-Golovin yhdistelmän vaarallisuus. Dzyuba löysi kolmen skotin keskeltä väylän Golovinille, joka vielä halusi uuden seinäpelin ennen viimeistelyä!


Dzyuban saatua pallon boksin reunalle, hänellä oli taas mainiosti tukea ympärillään ja kolmekin eri syöttövaihtoehtoa, joista yksi oli siis tutkapari Golovin.


Kypros-vieraspelin viimeinen maali oli vähän vastaavanlainen kuin yllä. Ozdoev on pallossa oikealla välikaistalla. Venäjä hyökkää 2-2-6 muodolla alivoimaista vastustajaa vastaan. Fernandes lähtee leveydessä juoksemaan linjan taa, muttei saa syöttöä. Ozdoev sen sijaan chippaa boksiin, jossa Dzyuba pitää miehen selässä, pudottaa ja Cheryshev sijoittaa kärkkärillä alakulmaan. Usein Dzyuballe riittää se, että lähellä on edes yksi pelaaja tukemassa eikä sen aina tarvitse olla Golovin tai Al. Miranchuk, vaan myös toinen laitureista voi vuorollaan tulla painottomalta puolelta lähelle kuten Cheryshev tässä tekee.

Organisoitu puolustaminen:


Venäjä prässää ylhäältä paperimuodostelman mukaisesti 4-2-3-1 muodossa. Dzyuban takana ovat laiturit (Zhirkov ja Ionov tässä) sekä kymppipaikan pelaaja (tässä Al. Miranchuk). Kuvan ulkopuolella pohjakaksikko tukee neljää ylintä pelaajaa.


Tuttu GIF Belgian kohdalta. Tässä on mainio näyte Venäjän yläkuusikon ajoittain tiukastakin prässistä, joka johtaa riistoon syvällä vastustajan puoliskolla. Jos näin Suomellekin käy näin sen yrittäessä edetä väkisin maitse, Huuhkajien olisi kyettävä Belgian tavoin pääsemään nopeasti vain pallon alle. Koska kotiyleisönsä edessä pelaavalta Venäjältä todennäköisesti nähdään vastaavanlaista prässäämistä Suomeakin vastaan, ylhäällä olisi hyvä olla jokin Pukkia parempi kohdepelaaja (Pohjanpalo), jolle voi pelata ilmassa ohi Venäjän kuuden ylimmän pelaajan.


Tuttu GIF jo tämäkin, mutta jos pallo saadaan pelattua ohi Venäjän aggressiivisen ja tiukan kuuden pelaajan prässin ylhäällä olevalle kohdepelaajalle, puolenvaihdolla avautuu rutkasti tilaa edetä kasvot kohti maalia painottomalta puolelta. Tämä sama GIF voisi toteutua Suomen kohdalla siten, että Toivio chippaa Pohjanpalolle Venäjän puolustuslinjan etupuolelle, tämä suojaa ja vaihtaa puolen Uroselle, joka pääsee tempokuljettamaan vapaasti ja antaa lopuksi sitten murtavan syötön joko Pukille tai Lappalaiselle/Soirille linjan taakse.


Belgian avausmaali Venäjää vastaan liittyy myös prässin murtamiseen. Suomenkin keskustan kaksikon Sparv-Kamara on uskallettava houkutella välillä venäläisiä lähemmäs ja antaa sitten ylimmät prässilinjat puhkova syöttö linjojen väliin. Toki De Bruynenkin tasoinen yksilö oli hukata pallon tässä tilanteessa keskiympyrässä, mutta hän sai kuitenkin yhdellä syötöllä ohitettua kuusi ylintä venäläistä ja näin ollen Hazardeilla oli vastassaan enää suojaamaton puolustuslinja. Kamaran itseluottamuksella ja taitotasolla tällaisia syöttöjä pystyy kyllä viljelemään.


Tässä GIFissä on tarjolla Venäjän korkeaa prässiä parhaimmillaan. Puolustuslinja tukee hyvin puolessa kentässä, jolloin etäisyydet ylimmistä prässääjistä puolustuslinjaan eivät kasva liian suureksi, jotta Belgia kykenisi pelaamaan linjojen väleihin, vaan seurauksena on riisto puolessa kentässä.


Mutta miten tuo prässi sitten puretaan taas parhaiten? Sen osoittaa Belgian kolmas osuma Pietarin kohtaamisesta. Avainasemassa on taas ylhäällä oleva kohdepelaaja (Lukaku), jolle Alderweireld chippaa alhaalta pallon ohi yli-innokkaan kotijoukkueen prässin. Puolessa kentässä Lukaku voittaa 1v3-tilanteen ja sitten päästäänkin juoksemaan täysin vapaasti kohti maalia, kun onnistuneessa pudotuksessa Mertensin tuki oli lähellä ja vastaavasti De Bruyne sekä Hazardit tekevät vastaliikkeet pystyyn avautuneeseen tyhjään tilaan, kun alin linja oli tosiaan puolessa kentässä taas tukemassa korkeaa prässiä. Tämän vuoksi suosittelisin siis Pukin rinnalle Venäjää vastaan Pohjanpalon kaltaista targettia, joka ei hukkaa palloja.


Skotlanti-pelistä vielä yksi GIF ennen aihepiirin vaihtoa. Skotlanti käytti Suomen suosimaa 2-4-4 avausmallia hyvin paljon vieraillessaan itänaapurissa syksyllä. Se ei kuitenkaan oikeastaan edes yrittänyt edetä maitse alhaalta, vaan linkosi paljon pitkiä avauksia maalivahdin toimesta puoleen kenttään. Tuolloin välillä Venäjäkin hillitsi prässiä tähän tapaan ja tyytyi peilaamaan vastustajan pelaajat puolessa kentässä 4-4-2 muodollaan. On jännittävää nähdä kesäkuussa, että mikä on sen valinta silloin ja mikä on Suomenkin lähestymistapa? Yrittääkö Huuhkajat edetä maitse vai nähdäänkö Hradeckyltakin jatkuvasti tällaisia avauksia, jotta ainakaan palloa ei menetetä alhaalla?


Puolessa kentässä Venäjä tosiaan puolustaa 4-4-2 muodossa. Dzyuba saa rinnalleen kymppipaikan yksilön (Miranchuk tässä tapauksessa), kun puolestaan laiturit Zhirkov ja Ionov putoavat keskikentän linjaan Zobninin ja Ozdoevin rinnalle.


Myös Skotlantia vastaan käytössä oli 4-4-2. Golovin muodosti Dzyuban kanssa ylimmän prässilinjan. Zhirkov ja Ionov laskeutuivat Ozdoevin ja Barinovin rinnalle.


Venäjänkin paketti on useimmiten ihailtavan tiivis ja etäisyys Dzyubasta alimpaan linjaan ei pariakymmentä metriä enempää ole. Sivurajoille jää lähinnä tilaa edetä, kun keskellä linjojen väliset etäisyydet ovat kunnossa.


Yksi olennainen osa Venäjän tiivistä puolustusta on se, että Dzyuba ja kymppipaikan pelaaja tekevät kurinalaisesti töitä alaspäin. He prässäävät jatkuvasti yläpuolelta, vaikka heidät olisi ohitettu. Tässä kuvassa Dzyuba on laskeutunut tukemaan yläpuolelta laitapuolustamista.


Kymmenen sekuntia myöhemmin puolestaan Al. Miranchuk on liikkunut hyvin lähelle Ionovia auttamaan T. Hazardin ja Witselin puolustamisessa.


Liikkuvana kuvana vielä kaksi ylempää tilannetta. Kuten todettua, vaikka vastustaja pystyisi ohittamaan Venäjän kaksi ylintä pelaajaa, nämä eivät rupea sen jälkeen kävelemään, vaan tekevät töitä alaspäin.


Tämä on fantastinen GIF ylempään liittyen. Belgia kierrättää pallon oikealle laidalleen ohi Dzyuban. Castagne pelaa keskelle De Bruynelle, mutta Dzyuba ottaa spurtin yläpuolelta tätä kohti ja lopulta De Bruyne ajautuu umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä. Dzyuba on vieläpä ratkaisevan riiston tekijänä ja kotijoukkue saa pallon haltuunsa. Cherchesov on hienosti saanut iskostettua joukkueeseensa tällaisen kurinalaisen puolustusasenteen MM-turnauksesta lähtien.


Jatketaan samalla kurinalaisuuden teemalla, mutta laajennetaan sitä. Venäjä on varmastikin yksi parhaista maajoukkueista tällä hetkellä pitämään muodon tiiviinä, vaikka se joutuisi juoksemaan pallon perässä. Tämä GIF on Belgia-pelistä, jossa vastustaja yrittää liikuttaa venäläisiä, mutta etäisyydet pysyvät kunnossa eikä Belgia pääse etenemään muodon sisään, vaan joutuu palauttamaan takaisin toppareille.


Sama tilanne jatkuu kuin yllä. Belgia yrittää uudestaan tulla oikealta, mutta Zhirkov seuraa wingbackin juoksun, jolloin laitapuolustaja Petrov kykenee irtoamaan alimmasta linjasta ja estämään Mertensiä kääntymästä linjojen välissä.


Skotlanti-pelistä vastaava näyte. Vieraat saavat hetkeksi pelattua pallon hyökkäyskolmannekselle lähelle sivurajaa ilmassa annetulla syötöllä, mutta ympärillä on hetkessä useita venäläisiä etäisyyksien ollessa lyhyet. Skotlanti joutuu palauttamaan pallon takaisin puoleen kenttään, kun Venäjän liikkuva kollektiivi sen sinne ohjaa.


Seuraava esimerkki kurinalaisesta ja juoksuvoimaisesta kollektiivista. Alderweireld pelaa puolenvaihdon ja E. Hazard on pääsemässä vapaasti tekemään taikojaan boksissa, mutta hetkessä venäläiset miehittävät oman rangaistusalueen ja sen rajan sekä kykenevät lopulta pysäyttämään tilanteen staattiseksi, kun Ionov asettuu T. Hazardin tielle boksin reunalla.


Jos ylin prässilinja tekee lujasti töitä alaspäin, myös vasen laituri Ionov on kunnostautunut raivokkaissa spurteissa myös alaspäin. Tässäkin Belgia-osiosta tutussa esimerkissä hän spurttaa puolenvaihdon jälkeen pikaisesti auttamaan Fernandesia Hazardin tuplaamisessa. Suomella ei toki ole Hazardien kaltaisia laitureita käytössään, joten välttämättä Huuhkajia vastaan hän ei ihan aina laskeudu oman boksin reunalle, vaan luottaa Fernandesin kykyihin Soiria/Lappalaista vastaan.


Toinen esimerkki Ionovin spurteista alaspäin, joilla hän auttaa Fernandesia hidastamaan vastustajan etenemistä kohti maalia.


Mitä tulee puolestaan Fernandesiin, hän vasta tykkääkin puolustaa eteenpäin ja seurata miehiään jopa vastustajan kenttäpuoliskolle asti. Tässäkin näytteessä E. Hazard ei pääse etenemään suoraviivaisesti, vaan Fernandes pakottaa hänet liikkumaan sivuttaissuunnassa, mutta samalla  Fernandesin paikalle jää tällaisissa tapauksissa tyhjää tilaa, jota hyödyntää haavoittamisessa. Ionov tai tässä GIFissä Ozdoev on toki täyttämässä Fernandesin selustaan jäävää tilaa myös, mutta he eivät ole mitään ideaaleja pelaajia 1v1-tilanteiden puolustamisessa. Joka tapauksessa Soirin ja Lappalaisen tulee olla tietoisia alusta asti siitä, että he eivät kovin helpolla pääse kääntymään sivurajalla kasvot kohti maalia ennen kuin Fernandes on jo iholla.


Tässä GIFissä Fernandesin selustaan jäävää tilaa täyttää Ozdoev edellisen tilanteen tapaan, mutta nyt näkyy sitten se, että hän ei ole tosiaankaan hyvä 1v1-tilanteissa laidalla ja E. Hazard harhauttaa tältä kirjaimellisesti jalat alta pedaten paikan takaviistoon velipojalleen.


Toki Fernandeskaan ei ole maailman laadukkain 1v1-puolustaja kuten tämäkin esimerkki näyttää E. Hazardin veivatessa hänetkin kumoon. Ja ylempänä olikin jo mainittu Belgian tekemä 1-0 maali, jossa Venäjän yläkuusikon jäätyä pelin ulkopuolelle De Bruynen syötön jälkeen, Fernandes ei saanut tukea 1v1-tilanteeseen T. Hazardia vastaan ja loppu oli historiaa.


Seuraavaksi pari GIFiä siitä, kuinka pohjapelaajilla on tapana pudota helposti puoleenkin väliin omaa rangaistusaluetta katkomaan takaviistokeskityksiä. Tässä mallia näyttää Ozdoev.


Skotlanti-pelissä puolestaan Barinov katkoo mainiosti pilkun tuntumasta spurtattuaan nöyrästi alaspäin, kun Kudryashov ei saanut peitettyä laidassa keskitystä. Mahdolliset matalat keskitykset Huuhkajien kannattaa mieluummin suunnata vitosen viivan ja pilkun väliin kuin takaviistoon.


Entä sitten ilmassa annettavat pallot? Ne kannattaa ilman muuta suunnata toppariparista kohti Semenovia. Hän joutuu nimittäin toisinaan roikkumaan melko voimakkaastikin vartioimissaan pelaajissa kuten tässäkin GIFissä näkyy. Lukaku jopa suorastaan riepottelee hänet nurmen pintaan kuin tietynlaisen lakanan. Irtopallo ei kuitenkaan pomppinut tällä kertaa Lukakulle, vaan Fernandesille, joka purki pallon pois.


Minuutti eteenpäin edellisestä tilanteesta. Semenov on uudelleen vaikeuksissa Lukakun kanssa, joka nikkaa niukasti ohi maalin.


Ja lopulta sitten kolmas kerta toden sanoi. Alderweireld chippaa boksiin, Lukaku voittaa ykköspallon Semenovia vastaan ja E. Hazard paukuttaa pallon reppuun. Huuhkajat toteuttaisi tämän siten, että Lod/Raitala chippaisi Pohjanpalolle, joka pudottaisi Pukille.


Mitä tulee maalipotkuihin, ne kannattaa kohdistaa pohjakaksikosta ennemmin Ozdoevia kuin tässä näytteessä dominoivaa Barinovia vastaan, jolla on hyvä ponnistuvoima. Jos Zobnin on Ozdoevin rinnalla, sitten kannattaa valita ennemmin hänet kaksi senttiä Ozdoevia lyhyempänä.

Positiiviset tilanteenvaihdot:


Mitä tulee positiivisiin tilanteenvaihtoihin, vähemmän yllättäen niissä hyödynnetään hyvin pitkälti Dzyuban ominaisuuksia. Tässä näytteessä korkea prässi tuottaa riiston, kun puolustuslinja tukee erinomaisesti jopa vastustajan puoliskolla prässiä eikä peräänny. Toppareista Dzhikiya vuorostaan riistää Lukakun etupuolelta, jonka jälkeen pienen flipperin seurauksena Dzyuba pudottaa Miranchukille, joka ei kuitenkaan pääse ampumaan boksin reunalta, vaan siirtää vielä sivuun, josta sitten Zhirkov keskitti lopulta rangaistusalueelle, mutta belgialaiset selvittivät tilanteen lopulta Boyatan johdolla.


Kypros-pelin 1-0 voittomaali syntyi positiivisesta tilanteenvaihdosta. Vasen laitapuolustaja Kudryashov on ylhäällä nousunsa päätteeksi, joten pohjapelaajista Zobnin paikkaa tätä sivurajalla ja katkoo Kyproksen purun. Vastaprässi siis toimii. Zobnin kuljettaa hetken matkaa riiston jälkeen, chippaa välikaistalle roikkumaan jääneelle Kudryashoville ja tämän takaviistokääntö tavoittaa painottomalta puolelta boksiin juosseen Ionovin, joka paukuttaa vasurillaan pallon alakulmaan.


Kyprosta vastaan Venäjä osui vieraissakin vastahyökkäyksestä. Prässimuoto ylhäältä on paperiryhmityksen kaltainen 4-2-3-1.


Cheryshev nappaa pallon toiselta topparilta ja viimeistelee sitten kliinisesti etuyläkulmaan elegantilla vasurillaan. Pallovarmuutta alakerrassakaan ei voi liiaksi korostaa venäläisiä vastaan, vaikka tokkopa Toivio säheltää yhtä pahoin kuin Kyproksen oikea toppari teki. Cheryshev ja Ionov ovat kuitenkin niin nopeat laiturit, että heille ei sovi antaa tällaisia tempokuljetusmahdollisuuksia. Toki Dzyuban alapuolella Golovinkin osaa käsitellä palloa vauhdissa.


Lisää vastahyökkäysmaaleja Kyproksen verkkoon. Tässä GIFissä kaikki tehdään oppikirjamaisesti, jos niin voi sanoa. Pohjapelaajista Ozdoev riistää puolessa kentässä ja jatkaa eteenpäin kymppipaikan Golovinille, joka puolestaan löytää kohdepelaaja Dzyban. Tämä ottaa haltuun, Ionov tekee samalla liikkeen linjan taa, saa syötön ja keskittää. Cheryshev on hereillä kakkospallossa ja pudottaa sen Ozdoeville, joka on tälle tyypillisesti jatkanut juoksuaan boksiin asti ja viimeistelee varmasti läheltä ylös. Erinomaisesti pelattu viiden pelaajan vastahyökkäys epäorganisoitunutta Kyprosta vastaan.


Tässä GIFissä olennaista on se, että Venäjä ihan rehdisti purkaa alhaalta toisinaan suoraan korkeita palloja kohti Dzyubaa. Belgiaa vastaan ne eivät vain ikinä tulleet ihan kohdilleen ja kuten tästä näytteestä näkyy, 15 sekunnin sisään Dzyubaa tavoiteltiin kahdesti purkupalloilla, mutta ne olivat vain turhan epätarkkoja.


Skotlanti-pelissä puolestaan Zhirkov onnistuu löytämään korkealla nostollaan puolesta kentästä Dzyuban. Harmi vain, että tämän pudotus viereen epäonnistui harvinaisesti. Haluan vielä painottaa, että nämä eivät ole mitään hätäpurkuja, vaikka siltä vaikuttaisivatkin, vaan kohteena on aina Dzyuba.


Jos pudotus olisi onnistunut, Ionov olisi päässyt täydellä vauhdilla haastamaan kahta seisovilla jaloilla ollutta skotlantilaista. Golovin ja Zhirkov ovat myös tulossa taustalta mukaan Dzyuban lisäksi tietysti.


Kun Venäjä yrittää pelata Dzyuballe pystyyn riistoista, puolustuslinjasta toppariparin on vain karsintojen tapaan tultava väkisin sinne etupuolelle kuten Boyata tekee!


Skotlannilta näyte puolestaan siitä, miten Dzyuban onnistuneesta pudotuksesta huolimatta Venäjän vastahyökkäys saadaan hidastettua. Venäjän ylänelikko on heti pudotuksen jälkeen valmiina etenemään kohti maalia, mutta Skotlannilla on kuusi pelaajaa pallon alla eikä Zhirkov pääse kuljettamaan eteenpäin, vaan ainoastaan sivuttain. Periaatteessa siis Sparv-Kamara kaksikon sijoittuminenkin on avainasemassa, sillä kuudella pelaajalla Venäjän ylänelikko saadaan kyllä pysäytetyksi ajoissa kuten tässäkin käy eivätkä Dzyuba, Golovin, Ionov ja Zhirkov pääse mihinkään.

Negatiiviset tilanteenvaihdot:


Tämä näyte olisi voinut olla myös edeltävässä osiossa, mutta koska tämä liittyy niin voimakkaasti alempaan GIFiin, olkoot tämäkin GIF nyt tämän osion alussa. Menetyksen jälkeen Venäjä prässää ylhäällä hyvin aggressiivisesti 5-10 sekunnin ajan. Toki tässä ei ole kyse varsinaisesta menetyksestä, vaan rajaheiton jälkitilanteesta. Ozdoev katkoo belgialaisten etenemisen ja Dzyuba leikkaa pystyyn heti linjan taakse, mutta syöttö oli hieman epätarkka. Dzyuba ei ole siis vain pelkkä pallojen pudottelija positiivisissa tilanteenvaihdoissa, vaan hän pystyy itsekin liikkumaan suoraan linjan taakse.


Puoli minuuttia myöhemmin samanlainen tilanne, mutta nyt venäläiset vuotavat negatiivisen tilanteenvaihdon pysäyttämisessä, vaikka useat pelaajat osallistuvat syöttösuuntien peittämiseen. Ensin Zobnin tulee todella aggressiivisesti De Bruynea vastaan peruuttamisen sijaan ja heti perään Petrov kolaa Mertensin. Mutta jos ensimmäisistä pysäytysyrityksistä pääsee ohi, on väylä edetä. Venäjän aggressiivisessa tavassa on siis omat hyvät ja huonot puolensa, joista positiivisista seurauksista esimerkki oli ylempänä ja tässä GIFissä puolestaan sitten tulivat esiin tuollaisen tavan riskit.


Pysäytyskuva vielä siitä, kuinka Zobninilla ei ole aikomustakaan lähteä peruuttamaan, vaan hän spurttaa täysillä muutaman askeleen verran kohti pallollista pelaajaa. Juuri tätä Venäjä harrastaa menetysten jälkeen ylhäällä pyrkien hidastamaan ja katkomaan välittömästi vastustajan vastahyökkäykset.


Pohjakaksikosta Ozdoev osaa myös maltillisen hidastamisen jalon taidon kuten tässä nähdään. Fernandes peittää E. Hazardin etenemisen laitaa pitkin ja Ozdoev astuu rinnalle pakottamaan Edenin etenemään sivuttain, jolloin muu joukkue ehtii organisoitua pallon alle.


Skotlanti-pelin alusta todella hyvä näyte yhä edelleen aggressiivisesta vastaprässistä. Fernandesin syöttö ei tavoita Ionovia, vaan Robertson pääsee väliin. Sen jälkeen Ozdoev tekee ensimmäisen "iskun", mutta hänet ohitetaan. Seuraavaksi puolustuslinjasta Semenov spurttaa vastaan, mutta hänetkin ohitetaan. Lopulta sitten Barinov pysäyttää skotit liukutaklauksellaan, kun tuomari ei katsonut hyötynäkökohtaa loppuun asti estäen siten vaarallisen tilanteen synnyn, mutta tosiaan alle kymmenessä sekunnissa menetyksestä kolme eri venäläistä yritti riistää pallon nopeasti takaisin eteenpäin puolustamalla peruuttamisen sijaan.


Osion viimeinen näyte. Dzhikiya pelaa Venäjällekin tyypillisen puolenvaihdon kohti Fernandes-Ionov kaksikkoa, mutta Robertson astuu taas mahtavasti esiin näyttäen esimerkkiä Uroselle siitä, millaista rohkeutta häneltäkin vaaditaan. Riiston jälkeen Ozdoevin ja Semenovin "iskut" epäonnistuvat ja Snodgrass on lähellä päästä puhtaaseen läpiajoon. Juuri ennen laukausta viimeinen kosketus on kuitenkin louhikkoinen ja Venäjä selviää pälkähästä Dzhikiyan oikein luetun katkon myötä, mutta jälleen kerran kun kaksi ensimmäistä aggressiivista hidastusyritystä epäonnistuivat, avautui tilaa haavoittaa itänaapuria.


Semenov olisi peruuttamisellaan voinut pelata varman päälle, mutta kun käskynä on ollut olla aggressiivinen, hän ei peräänny ja näinpä ollen myöhässä olleen taklauksen myötä Snodgrassilla on valtava määrä tilaa, jota hyödyntää ja vastassa ainoastaan Dzhikiya, joka veti kuitenkin pidemmän korren.

Erikoistilanteet:


Koska käytössä on Dzyuban kaltainen kohdepelaaja, hyökkäyskolmanneksella rajaheitoissa Dzyuba liikkuu usein lähelle sivurajaa voittamaan ykköspallon sen sijaan, että hän jäisi boksin liepeille keskiakselille odottamaan mahdollista keskitystä. Tässä näytteessä hän voittaa ykköspallon, mutta Boyata puolestaan nappaa kakkospallon ennen Ionovia. Venäjä kuitenkin vastaprässää pallon vielä takaisin itselleen.


Venäjän ensimmäinen kulmapotku Belgia-kotipelistä. Al. Miranchuk kymppipaikan taikurina oli erikoistilannevastuussa Golovinin poissaollessa. Boksissa oli viisi kohdetta melko tasaisesti sijoittuneena pilkusta kohti maalia. Ozdoev oli boksin reunalla kärkkymässä kakkospalloa, kun puolestaan boksissa olivat lähinnä kulmalippua Zobnin ja Semenov, heidän takanaan Dzyuba ja Dzhikiya sekä lähinnä maalia Ionov. Ozdoevin lisäksi kuvan ulkopuolella Zhirkov oli boksin reunalla. Toisin sanoen alemmaksi ovat jääneet varmistamaan laitapuolustajat Fernandes ja Petrov.


Miranchukin vasurillaan lähettämä sisäkierteinen pallo putosi vitosen viivalle, mutta Vermaelen vei ykköspallon. Kakkospalloa kyttäsi E. Hazard, mutta Ozdoev kampesi hänet maihin estäen siten nopean vastahyökkäyksen, joten siksikin hänen roolinsa boksin reunalla on merkittävä Zhirkovin kanssa.


Toisella jaksolla Venäjä teki illan ainokaisensa kulmapotkusta. Boksissa oli taas kohdetta ja maalintekijä Dzhikiya oli ylemmän esimerkin tapaan toisena pelaajana taka-alueella.


Miranchukin vasemman jalan keskitys tuli nyt luonnollisesti ulospäin kiertävänä etutolpalle kohti Dzyubaa ja Ionovia. Useamman pelaajan sumpusta kentälle vaihdettu Kuzyaev pääsi lopulta puskemaan päin Courtoisia ja taka-alueella päivystänyt Dzhikiya sai pistää reboundin tyhjään säkkiin maajoukkueuransa avausmaalilla. Hieman onnekas osuma, mutta Dzhikiya oli sovitusti siellä, missä pitikin ja se palkittiin.


Tässä on puolestaan kuva kulmapotkujen puolustamisesta. Omalla rangaistusalueella on käytössä miesvartiointi vastustajan viiden pelaajan kohdalla. Miesvartioijat ovat Dzyuba, topparit Semenov ja Dzhikiya, Fernandes ja Ozdoev. Lisäksi yksi ylimääräinen pelaaja (Zhirkov) puolustaa etutolppaa. Kaksi pelaajaa ottaa pois lyhyen variaation (vasen laitapuolustaja Petrov ja kymppipaikan Miranchuk) ja kaksi pelaajaa (Ionov ja Zobnin) on boksin reunalla valmiina kakkospalloja varten.


De Bruyne tavoittelee ilmeisimmin Lukakua etutolpalta, mutta Dzyuba nikkaa pallon kauas pois.


Skotlantia vastaan Venäjä käytti neljän miehen variaatioita. Toppariparista Dzhikiya oli tässäkin pelissä taka-alueella, mutta Semenov puolestaan juoksi etualueelle jatkamaan palloja kohti pilkkua, jossa olivat Fernandes ja Dzyuba. Ionov päivysti boksin reunalla.


Muutoin sama tilanne kuin yllä, mutta nyt myös Zhirkov on boksin reunalla Ionovin seurana. Lisäksi neljä boksissa olevaa pelaajaa ovat hieman vaihtaneet paikkoja eli Semenov on taka-alueella, Fernandes etutolpalla ja Dzhikiya Dzyuban seurana keskellä. Golovin oli erikoistilannevastuussa tietysti.


Keskitys putosi Dzyuban jalkaan ja tämä ohjasi pallon takakulmaan. Arajuuri ainakin nyt tietää jo paikkansa kesäkuun erikoistilanteissa Venäjää vastaan eli hänen tulee olla keskellä viiden metrin viivan ja rangaistuspotkupisteen välissä pitämässä Dzyuba aisoissa.


Venäjä teki toisenkin maalin kulmapotkusta Skotlantia vastaan, mutta lyhyen variaation kautta. Vaihdosta sisään tullut Cheryshev oli kulmalipulla ja pelasi lyhyen syötön Ozdoeville. Golovin jäi tällöin boksin reunalle suoraan ja taka-alueella on kolme venäläistä (Dzyuba, Fernandes ja Ionov) juoksemassa kohti maalia neljää skottia vastaan.


Ozdoev siirsi odotetusti viereen Golovinille. Tämä harhautti yhden pelaajan ja keskitti vasta sitten taka-alueelle. Fernandes oli sillä aikaa ehtinyt ottaa "uudet vauhdit" ja kirmasi kaikkien selustassa puolenvaihtoon käsiksi jatkaen sen maalin eteen, jossa sitten tuli hyvin ilmi Dzyuban hirviömäisyys boksissa hänen sudittua pallon pömpeliin kolmen skotin keskeltä.

[^amoresperros^]

😵👍🏼

[Horser12]

Totaalinen jalkapallo selitettynä viidessä minuutissa...
https://www.youtube.com/watch?v=RNMeMa2OuI0

[Jyystöhöylä]

Olipas siinä taas avausta kerrakseen. Kiitos

Yksittäisistä vastustajien pelaajista lohkossa pelottaa eniten Dzyuba. Ei Hazard, ei Mertens, ei Eriksen. Mutta tämä Arajuurta viis senttiä pidempi, uransa parasta futista pelaava kokenut sonni pistänee Suomen topparit aika kovaan testiin.

[Salming]

Tanska

Tanskan päävalmentaja on 66-vuotias norjalainen Age Hareide. Suomen muiden vastustajien tavoin myös hän aloitti tehtävässään vuonna 2016, mutta jo maaliskuussa, koska Tanska ei selviytynyt mukaan vuoden 2016 EM-lopputurnaukseen hävittyään jatkokarsinnassa Ruotsille. EM-karsintalohkossaan se oli jäänyt kolmanneksi Albanian ja Portugalin taakse, joten oli aika uudistua, kun Morten Olsenin alaisuudessa Tanska oli karsiutunut myös MM-kisoista 2014 heikoimpana lohkokakkosena eikä se siksi päässyt MM-jatkokarsintaan. Hareide aloitti uransa Tanskan peräsimessä voitolla, kun Islanti kaatui ystävyysottelussa 2-1. Ensimmäiset kahdeksan ottelua Hareiden alaisuudessa sujuivat vaihtelevasti, sillä Tanska voitti neljä, mutta myös hävisi neljä ottelua. Noissa peleissä se käytti 3-5-2 muodostelmaa. Siirtyminen nykyisin käytössä olevaan 4-2-3-1 pelijärjestelmään tapahtui kesäkuussa 2017, kun Tanska pelasi tasan Saksaa vastaan harjoitusottelussa. Neljä päivää myöhemmin MM-karsinnoissa Kazakstan kaatui vieraissa 1-3. Ennen Kazakstan-peliä Tanska oli MM-karsinnoissa voittanut kotonaan Armenian ja Kazakstanin, mutta hävinnyt Montenegrolle 0-1 sekä vieraissa Puolalle, joten peli ei ollut täysin uomissaan vuoden 2016 syksyllä, mutta kesäkuun alussa 2017 tapahtunut pelijärjestelmän muutos toi kaivattua ryhtiä pelaamiseen. Vuoden 2017 puolella Tanska voitti neljä ensimmäistä MM-karsintapeliään (Kazakstan 1-3, Puola 4-0, Armenia 1-4, Montenegro 0-1) ja pelasi päätöskierroksella Romanian kanssa tasan. Ryhtiliikkeen ansiosta se pääsi MM-jatkokarsintaan ja kukisti Irlannin yhteismaalein 1-5 avausosan päätyttyä maalittomaan tasapeliin. MM-turnauksessa Tanska voitti alkulohkossa Perun 0-1 sekä pelasi tasapelit Australiaa ja maailmanmestari Ranskaa vastaan. Neljännesvälierissä hopeamitalisti Kroatia voitti rangaispotkukilpailun, joten Tanskan turnaus päättyi siihen. Kansojen liigassa Tanska oli samassa lohkossa B-sarjassa Walesin ja Irlannin kanssa. Se voitti oman lohkonsa kahdeksalla pisteellä voitettuaan peleistä kaksi ja pelattuaan kahdesti tasan. EM-karsinnoissa 2020 Tanska oli viiden joukkueen lohkossa, joten otteluita kertyi kahdeksan. Se ei hävinnyt kertaakaan, mutta pelasi peräti neljä tasapeliä. Neljä voittoa ja neljä tasapeliä eli 16 pistettä riittivät kuitenkin kakkostilaan pisteen Sveitsin perässä ja kolme pistettä Irlannin edellä. Päätöskierroksen 1-1 tasapeli Irlannissa varmisti Tanskan varman kisapaikan, joten Irlanti on ollut sille suotuisa vastustaja viime vuosina. Mielenkiintoista karsinnoissa oli se, että Hareide oli kokonaan poissa syyskuun peleistä, jolloin Tanska pelasi Georgian kanssa vieraissa maalittoman tasapelin, mutta voitti Gibraltarin. Syynä oli polvileikkauksen jälkeinen tulehdus.

Hareiden saldo Tanskan peräsimessä on yhteensä 40 ottelussa 20-15-5. Maaliero on 80-33 eli jopa +47. Pistekeskiarvo ottelua kohden on 1,88. Käänteen tehneestä kesän 2017 Saksa-tasapelistä alkaen puolestaan saldo on 15-1-13!! Ainoa tappio on siis tullut Kroatialle ja sekin vasta 120 peliminuutin jälkeen. Näin ollen se, että Suomi vaikkapa kaataisi Tanskan Parkenilla kesäkuussa, olisi sensaatio. Tasapeli sen sijaan on tilastojen valossa täysin mahdollinen lopputulema. Tanska ei välttämättä aina löydä keinoja voittaa ottelua, mutta viimeiseen kahteen ja puoleen vuoteen se ei ole myöskään osannut hävitä jalkapallo-otteluita.

Tanskan maajoukkueen tämänhetkinen syvyyskartta, olkaa hyvät (4-2-3-1):

Cornelius (Dolberg, Gytkjaer, Jörgensen)
Brathwaite (Skov, Dolberg, Bruun Larsen) - Eriksen (Lerager) - Poulsen (Skov, Bruun Larsen, Wass)
Schöne (Höjbjerg, Billing, Christiansen) - Delaney (Lerager, Nörgaard)
Stryger Larsen (Ankersen, Knudsen, Durmisi) - Christensen (Zanka) - Kjaer (Andersen, Nelsson) - Dalsgaard (Ankersen, Wass)
Schmeichel (Rönnow, Hansen, Lössl, Iversen)

Ykkösmaalivahti Leicester Cityn Kasper Schmeichel torjui karsinnoissa täydet minuutit. Hän oli myös MM-kisoissa Tanskan ykkösmaalivahti. Erinomaisten refleksiensä ansiosta Schmeichel on hyvä torjumaan rangaistuspotkujakin. Häntä ei tarvinne esitellä sen koommin. Kakkosmaalivahti on Bundesliigassa Eintracht Frankfurtissa pelaava 27-vuotias Fredrik Rönnow. Hänellä on maaottelukokemusta seitsemästä pelistä. Viimeksi hän on päässyt pelaamaan maajoukkueessa Kansojen liigassa, joten koko vuosi 2019 kului Schmeichelin varjossa penkillä. Kolmosmaalivahti on Midtjyllandin 34-vuotias Jesper Hansen. EM-karsinnoissa myös Jonas Lössl ja Daniel Iversen nähtiin välillä mukana ryhmässä. Heistä Lössl istui penkillä karsinta-avauksessa Sveitsiä vastaan. 30-vuotias torjuja edustaa Evertonia ja on pelannut ainoat 45 minuuttiaan maajoukkuejalkapalloa vuonna 2016 Skotlantia vastaan. Iversen puolestaan torjuu League Onessa Rotherdamissa. Hän on vasta 22-vuotias ja oli syyskuun peleissä mukana, kun Rönnowilla oli selkäongelmia. Maaotteludebyyttiään Iversen ei ole vielä tehnyt.

Tanskan ykköstopparina voinee pitää kapteeni Simon Kjaeria, joka pelaa Atalantassa. 191-senttinen, oikeajalkainen ja 30-vuotias keskuspuolustaja on pelannut 95 maaottelua tehden kolme maalia. Hän pelasi jo MM-kisoissa täydet minuutit ja EM-karsinnoissa hän oli kaikissa kahdeksassa ottelussa avauskokoonpanossa. Hän on alakerran johtaja, joka voi vaikuttaa kankealta, mutta suora juoksunopeus on täysin riittävä. Jykevän olemuksen myötä hän voittaa tukun maa- ja ilmakaksinkamppailuja jokaisessa ottelussa ja tekee katkoja enimmäkseen hyvän sijoittumisen ansiosta. Rautainen pellavapää, joka on myös hyvä kohdepelaaja erikoistilanteissa. Tanskan pelitavassa hän antaa myös paljon melko tarkkoja ja pitkiä syöttöjä kohti neljää ylintä pelaajaa oikealla jalallaan. Kjaerin rinnalle on tarjolla kaksi ehdokasta. Chelsean Andreas Christensen ja Fenerbachen Zanka ovat vuorotelleet jo pidemmän aikaa Kjaerin rinnalla, sillä esimerkiksi MM-kisoissa molemmat pääsivät kahdesti avaukseen topparin tontille. EM-karsinnoissa puolestaan Christensen oli viidesti avauksessa ja Zanka kolmesti, joista kaksi viimeisintä olivat marraskuussa, kun Christensen oli vasta palaamassa täyteen pelikuntoon loukkaantumisen jäljiltä. Koska Christensen oli viidesti putkeen avauksessa ennen noita marraskuun pelejä, häntä voinee pitää tällä hetkellä niukasti kakkostopparina ennen Zankaa. Christensen on 23-vuotias ja jalalla taitava toppari, joka on 30 maaottelussa osunut kertaalleen. Hän on vähintään kohtalainen pääpelaaja omassa päässä, mutta ei kuitenkaan mikään kummoinen erikoistilanneuhka hyökkäyspäässä. Christensen liikkuu melko sulavasti ja pystyy tekemään katkoja nurmen pinnasta liukumalla, mutta tietynlaisessa kovuudessa on vielä hieman petrattavaa. Pelinavaamisessa hän vierittää vastuuta useasti jopa enemmän Kjaerin harteille. Zanka puolestaan on jo 29-vuotias ja hänet erottaa puolustuslinjasta tummaihoisuudellaan. Hän on pelannut 28 maaottelua ja tehnyt kaksi osumaa. 189-senttinen ja niin ikään oikeajalkainen toppari osaa antaa puolesta kentästä tarkkoja syöttöjä linjan taakse. Hän myös puolustaa mielellään eteenpäin ja tekee riistoja etupuolelta. Tämä pätee myös pääpalloissa, joissa hän on vahva. Jalat ovat melko gasellimaiset, joten hän pystyy pitkillä raajoillaan tekemään katkoja selkäpuoleltakin.

Nelostoppari lienee puolestaan Joachim Andersen, joka siirtyi kesällä Lyonin organisaatioon. 23-vuotias toppari teki maaotteludebyyttinsä tänä vuonna ystävyysottelussa Luxembourgia vastaan päästyään kentälle seitsemäksi minuutiksi. EM-karsinnoissa hän istui 6/8 peliä penkillä oltuaan poissa ryhmästä kesäkuussa. Seurajoukkueessaan 192-senttinen ja myös oikeajalkainen Andersen on saanut sen sijaan paljon peliaikaa, sillä hänet on nähty kentällä 13 kertaa Ranskan pääsarjassa ja kolmesti Mestarien liigassakin. Benficaa vastaan hän jopa teki maalin 3-1 voitossa. Andersen on nuorempi ja liikkuvampi versio Arajuuresta. Hän tulee yhtä härskisti ja voimalla pääpalloihin kuin Arajuuri, mutta on lisäksi teknisesti taitava syöttämään. Olemus on hyvin arajuurimainen myös eli hän ei ole kaikkein nopein jalalla, mutta ylävartalon fysiikka on kunnossa, mutta jos jokin osa-alue erottaa hänet vielä maailman huipuista, se on suunnanmuutokset. Tanskan vitostoppari on puolestaan Victor Nelsson, joka on vielä Anderseniakin pari vuotta nuorempi ja pelaa Kööpenhaminassa. Hän on lähinnä pelannut U21-joukkueessa, mutta oli tosiaan kesäkuussa miesten maajoukkueen matkassa, kun Andersen oli poissa.

Siirrytään laitapuolustajiin. Vasemman laitapuolustajan tontti oli karsinnoissa tukevasti Jens Stryger Larsenin hallussa, koska 28-vuotias Udinesen 180-senttinen tanskalainen oli avauksessa kaikissa otteluissa. Myös MM-kisoissa hän pelasi alkulohkossa kaikki kolme peliä, joten eiköhän hän säilytä asemansa kesäänkin asti. Stryger Larsen on pelannut tällä kaudella seurajoukkueessaan enimmäkseen wingbackina oikealla laidalla, mutta maajoukkueessa hän on sementoinut asemansa vasemmalla neljän linjassa. Hän on molempijalkainen, joten sikäli keskitykset luonnistuvat yhtä hyvin molemmilta laidoilta, mutta oikea jalka on silti piirun parempi, joten vasemmalla pelatessaan hän antaa rutkasti sisäkierteisiä palloja boksiin. Fysiikaltaan hän on jopa hieman patukkamainen ja siten pystyy vääntämään erityisesti maakaksinkamppailuissa. Oikealla laidalla puolestaan Brentfordin 30-vuotias Henrik Dalsgaard oli viidesti avauksessa karsinnoissa ja siten Hareiden ykkösvalinta sille puolelle. 192-senttinen Daalsgaard on tietysti hyvä pääpalloissa ja tehnyt yhden osuman 25 maaottelussa. MM-kisoissa hän pelasi täydet minuutit, joten Stryger Larsenin tavoin myös hän on sementoinut asemansa melko vahvasti. Daalsgaard on melko tyypillinen kahden suunnan työjuhta, joka jaksaa ravata laitaa ylös ja alas, muttei ole pallon kanssa mikään kaikkein sulavin. Syötöt ovat toki painavia. Kummallekin laidalle ensimmäinen varamies on Genoan Peter Ankersen, joka hänkin on jo 29-vuotias, joten laitapuolustajat ovat ainakin Tanskalla jo melko kokeneita. Ankersen on 179-senttinen ja päässyt kentälle 27 maaottelussa. EM-karsinnoissa hän pääsi kerran avaukseen oikealle puolelle ja sitten ystävyysottelussa Luxembourgia vastaan vasemmaksi laitapuolustajaksi. Ankersen on oikeastaan Petteri Forsellin laitapuolustajaversio, sillä heidän ulkonäössään on paljon samaa, mutta Forsellin tavoin Ankersen kuljettaa palloa todella lyhyin kosketuksin ja juoksee todella tiheällä askeleella laidallaan. Oikeajalkaisuutensa takia hän pelaa mieluummin tietysti oikeana puolustajana ja tekee ahkerasti tempokuljetuksia jopa rangaistusalueelle asti prässilinjojen ohitse ennen syöttöä takaviistoon. Vahvuudet ovat siis hyökkäyssuunnassa puolustuksen kustannuksella.

Dalsgaardin ja Ankersenin lisäksi Valencian Daniel Wass sai karsinnoissa peliaikaa oikeana laitapuolustajana, mutta molemmat kerrat olivat Gibraltaria vastaan, mikä kielii siitä, että Wass on maajoukkueessa käyttökelpoinen pelaaja vain heikompia maita vastaan puolustuslinjassa, koska hänenkin vahvuudet ovat teknisyydessä eivätkä kaksinkamppailuissa. Seurajoukkueessaan hänet nähdään välillä myös keskikentällä, joten hän on monipuolisuutensa ansiosta tärkeä Tanskalle vähintään vaihtopelaajana, mutta oikein luontaista pelipaikkaa avauksessa ei ole löytynyt maajoukkueessa jo 30-vuotiaalle Wassille, joka on sähäkkä väkkärä kieltämättä ja pystyy antamaan laadukkaita palloja rangaistusalueelle sivurajan tuntumasta. Vasemmalle kolmas vaihtoehto on puolestaan Malmön 27-vuotias vasuri Jonas Knudsen, joka oli vielä avauksessa MM-kisojen neljännesvälierässä Kroatiaa vastaan, mutta on sittemmin pudonnut entistä selvemmin penkille. Kansojen liigassa hän oli kerran avauksessa, mutta tänä vuonna hän pääsi kentälle vain 22 minuutiksi Luxembourgia vastaan harjoituspelissä. Muutoin hän siis istui vaihdossa. Neljäs vaihtoehto vasemmaksi laitapuolustajaksi on Lazion vain 167-senttinen Riza Durmisi, joka oli kesäkuussa maajoukkueen mukana. 25-vuotiaalla albanialaisverta omistavala Durmisilla on maaottelukokemusta kuitenkin 23 ottelun verran, mutta edellisen kerran hän sai säännöllisesti peliaikaa maajoukkueessa vuonna 2017 MM-karsinnoissa. MM-kisoihinkaan hän ei lopulta mahtunut edes ryhmään mukaan ja EM-kisojen suhteen tekee myös tiukkaa, jollei loukkaantumisia tule.

Keskikentän pohjakaksikoksi on tarjolla kolme selkeää ehdokasta, joista Thomas Delaney ja Lasse Schöne ovat lähtökohtaisesti avauksessa ja Pierre-Emile Höjbjerg vaihdossa. Dortmundissa pelaava 28-vuotias Delaney oli avauksessa kaikissa peleissä EM-karsinnoissa ja on siten ykkösvaihtoehto Hareiden papereissa. 43 maaottelussa hän on tehnyt viisi maalia. Vasenjalkainen Delaney on klassinen boksista boksiin ravaava keskikenttäpelaaja, joka pystyy rytmittämään peliä ja edistämään peliä syötöillään, mutta myös tekemään paljon riistoja taklauksillaan pitkien jalkojensa ansiosta. Ponnistusvoima riittää myös pääpalloissa. Hän on myös hyvin elastinen ja atleettinen, joten juoksuvoima ei lopu kesken ottelun. Schöne puolestaan siirtyi kesällä Ajaxista Genoaan. Hän oli viidesti avauksessa ja tuli pari kertaa vaihdosta sisään karsinnoissa. 33-vuotias Schöne on vain 177-senttinen, mutta pystyy jopa Delaneyta paremmin rakentamaan peliä alhaalta taitavalla oikealla jalallaan. Marraskuussa hän rikkoi 50 maaottelun rajapyykin. Matala painopiste mahdollistaa myös terävät ensiaskeleet ja siten vastustajien ohittamisen tempokuljettamalla. Schönen oikea jalka on myös käyttökelpoinen erikoistilanteissa ja kaukolaukauksissa, sillä potkutekniikka on hyvin puhdas. Southamptonin 24-vuotias Höjbjerg puolestaan oli avauksessa niissä kolmessa pelissä, joissa Schöne ei ollut. Hän on 185-sentin varrestaan johtuen hyvin atleettinen pohjapelaaja ja treenannut itsensä fyysisesti todella kovaan kuntoon. Valioliigassa hän on tietysti myös tottunut kamppailemaan rajusti ja on raameistaan johtuen sillä osa-alueella jopa omimmillaan, mutta Schönen tavoin hän tarjoaa kaukolaukausuhan rangaistusalueen ulkopuolelta ja syöttötaitokin on vähintään kohtalainen. Höjbjerg on pelaaja, jota vastaan vastustajat eivät varmasti halua painia keskikentällä.

Muita vaihtoehtoja keskikentän pohjalle ovat Lukas Lerager (Genoa), Philip Billing (Bournemouth), Anders Christiansen (Malmö) ja Christian Nörgaard (Brenford). Lerager on ehkä sitten se neljäs vaihtoehto, koska hän sai tänä vuonna sentään yhteensä 105 minuuttia peliaikaa harjoitusotteluissa, vaikka karsinnoissa hän olikin vain penkillä. Hän on 26-vuotias ja 185-senttinen keskikentän keskustan pelaaja, joka ei oikein loista millään osa-alueella, vaan on kaikessa kohtalainen, luotettava ja perustekninen. Maaottelukokemusta on kymmenen pelin verran. Billing on tulevaisuuden nimi, sillä hänellä on ikää 23 vuotta. Pituutta hänellä on peräti 198 senttimetriä. Maaotteludebyytti on yhä tekemättä, vaikka hän istui viidessä pelissä jopa penkillä karsinnoissa ja oli sitten kertaalleen U21-joukkueen matkassa. Seurajoukkueessaan hän on sentään saanut hyvin vastuuta ja esiintynyt Englannin Valioliigassa jo 15 kertaa tällä kaudella juuri keskikentän pohjalla keräten sieltä yhden syöttöpisteen. Hänet tunnistaa kentällä afrostaan, joten sikäli häntä voisi luonnehtia köyhän miehen Axel Witseliksi, koska myös pelityyleissä on samanlaista hillitsevyyttä. Billing pelaa ja kuljettaa palloa pää ylhäällä ja pystyy syöttämään kohtalaisesti eteenpäin, mutta vahvuudet ovat ehkä enemmän kuitenkin tasapainottavassa roolissa ja oikea-aikaisissa katkoissa, joihin pitkät jalat antavat hyvät eväät. Christiansen puolestaan on 29-vuotias ja todella lyhyt (174 cm) keskustan pelaaja, joka on pelannut neljässä maaottelussa. Karsinnoissa hän oli neljästi penkillä istumassa. Edelliset peliminuutit maajoukkueesta ovat kuitenkin vuodelta 2015. Nörgaard puolestaan on 25-vuotias, mutta Billingin tavoin hänkään ei ole tehnyt maajoukkuedebyyttiä ja pelaa siis sarjatasoa alempana kuin Billing. 187-sentin raamit tekevät hänestäkin ennemmin puolustavan kuin hyökkäävän keskikenttäpelaajan. Tarpeen tullen myös toppareista Christensen pystyy pelaamaan keskikentän pohjalla kuten hän teki MM-kisoissakin Ranskaa vastaan alkulohkon päätöskierroksella. Kymppipaikalta puolestaan Erikseninkin voi hätätapauksessa pudottaa pohjalle.

Yläkerran nelikon läpikäynti on helpointaa aloittaa Tottenhamin Christian Eriksenistä, joka oli jokaisessa karsintapelissä avauksessa kymppipaikalla. Häntä ei tarvinne pahemmin esitellä. Loistava pelaaja, joka osaa laukoa, mutta ennen kaikkea syöttää rangaistusalueen sisään ja luoda muille tilanteita. 95 maaottelussa on syntynyt 31 maalia. Hän on myös erinomaisen oikean jalkansa myötä hyvin pitkälti erikoistilannevastuussakin. Tänä vuonna pelatuissa kahdessa harjoitusottelussa Eriksen antoi tilaa muillekin kymppipaikalla ja silloin hänen paikallaan nähtiin jo ylempänä esitelty Lukas Lerager, joka on maajoukkueessa käyttökelpoinen pelaaja siis myös kymppipaikalla keskikentän pohjan lisäksi. Kansojen liigassakin Lerager korvasi kertaalleen vaihdosta Eriksenin, joten hän on Hareiden silmin kakkosvaihtoehto kymppipaikalle, jos Eriksen ei ole käytettävissä, koska Lerager on kuitenkin kohtalainen kombinaatiopelaaja pienessä tilassa.

Oikean laidan ykkösnimi on Leipzigin juoksuvoimainen kikkarapää Yussuf Poulsen. Hän oli karsinnoissa kuudesti avauksessa oikealla ja kerran vasemmalla. 193-sentin varrellaan hän pärjää pääpalloissakin ja on tosiaan todella väsymätön hujoppimainen puurtaja. 43 maaottelussa on syntynyt seitsemän osumaa. Seurajoukkueessaan hän pelaa usein toisena kärkenä, mutta maajoukkueessa on käytössä vain yksi kärki ja siksi Poulsen pelaa laidassa, jossa hänet nähtiin muun muassa MM-kisoissakin. EM-karsinnoissa hän teki laiturina 2+2 tehot. Poulsenin varamies on kesällä Kööpenhaminasta Hoffenheimiin siirtynyt 23-vuotias Skov, joka on Tanskan oma Robin Lod. Hänellä on mahtava vasemman jalan laukaus, mutta hän ei vuoda muillakaan osa-alueilla, vaan tekee kurinalaisesti töitä alaspäin ja on olemukseltaan hyvin lodmainen eli lantio on melko leveä ja painopiste mahdollistaa tehokkaan leikkaamisen laidalta keskelle vasemman jalan auki saamiseksi. Skov on vielä kuusi senttiä Lodia pidempi, joten hän on vielä hieman voimakkaampi ja räjähtävämpi kuin Lod. Skov sai ensimmäiset maaotteluminuuttinsa tänä vuonna ja osui jo kolmesti neljässä esiintymisessään. Kahdessa Gibraltar-kohtaamisessa hän mätti taululle 3+2 tehot ja oli lisäksi Georgiaa vastaan avauksessa.

Vasen laita ei ole ihan niin kivenhakattu kuin oikea, vaikka Leganesin Martin Brathwaite olikin karsinnoissa kuudesti avauksessa vasemmalla ja teki muun muassa päätöskierroksella Irlannin vieraana helpottavan osuman edesauttaen siten Tanskan kisapaikan varmistumista. Hän osui kaikkiaan neljästi karsintojen aikana ja on nyt tehnyt yhteensä seitsemän osumaa 39 maaottelussa. Brathwaite on vain 177-senttinen, mutta sitäkin urheilullisempi. Hän tekee hyviä pystyjuoksuja linjan taakse ja osaa antaa matalia keskityksiä. Fysiikaltaan hän on hyvin tasapainoinen kokonaisuus, jolla on vahvat jalat, keskivartalo ja yläkroppa. Ponnistusvoima riittää myös erikoistilanteissa. Hänet tunnistaa tummasta kaljustaan. Poulsenin tavoin Brathwaite pelaa seurajoukkueessaan usein toisena kärkenä kahden kärjen systeemissä ja siksi hän viimeisteleekin niin tarkasti ja painavasti oikealla jalallaan, mutta maajoukkueessa hänetkin on istutettu laidalle, koska käytössä on vain yksi hyökkääjä. Niissä kahdessa ottelussa, joissa Brathwaite ei ollut avauksessa, hänen paikallaan pelasivat Poulsen ja Skov, joten periaatteessa Skov on molempien laitojen ensimmäinen varamies. Yksi ehdokas vasemmalle laidalle on kuitenkin myös 22-vuotias Kasper Dolberg, joka tuli karsinnoissa muutaman kerran vaihdosta sisään Brathwaiten tilalle vasemmalle laidalle. Dolbergkin on tosin myös enemmän keskushyökkääjä kuin varsinainen laituri ja pituudeltaan 187 senttimetriä. Hän pelaa Ranskan pääsarjassa OGC Nicessa ja on osunut alkukaudella viidesti 11 ottelussa. Maajoukkueessa osumia on myös viisi, mutta 16 pelatussa ottelussa. Karsinnoissa hän loisti kotiottelussa Georgiaa vastaan tehden keskushyökkääjänä 2+1 tehot. Yhtä hyvät tehot syntyivät harjoitusottelussa Luxembourgia vastaan, mutta laidalta hän ei ole saanut vielä tehoja aikaan vaihdosta tultuaan, joten sikäli parempi pelipaikka on kyllä puhtaana hyökkääjänä. Dolberg on hyvä pystyynjuoksija ja viimeistelijä suorasta juoksusta. Aina iloinen vaaleahiuksinen tanskalaispoika ei missään nimessä dominoi fysiikallaan, vaan ennen kaikkea ajoituksellaan ja teknisyydellään. Ei sovi myöskään unohtaa Dortmundin 21-vuotiasta Jacob Bruun Larsenia, joka teki maaotteludebyyttinsä maaliskuussa Kosovoa vastaan, mutta oli muutoin pääosin U21-joukkueessa tänä vuonna. Seurajoukkueessa peliaika on jäänyt melko vähiin (kolme esiintymistä Bundesliigassa), joten sikäli peliajan hakeminen nuorisomaajoukkueesta oli varmasti hyvä ratkaisu. Bruun Larsen on 183-senttinen ja pelityyliltään harhauttelija laidallaan. Hän on oikeajalkainen, joten vasemmalla pelatessaan hän haastaa usein keskelle ja koska ensiaskeleet ovat niin terävät, hän onnistuu usein saamaan jalkansa auki. Maajoukkuedebyytti tapahtui oikealla laidalla, joten myös se puoli luonnistuu vaivatta. Hän kaipaa ehkä vielä hieman lisää voimaa ylävartaloon, sillä kaksinkamppailuissa hän on vielä turhan heiveröinen, mutta eiköhän hän ole kuitenkin lähellä paikkaa EM-miehistöön vähintään rotaatiorooliin.

Tanskan maajoukkueen tuulisin paikka lienee keskushyökkääjäosasto, koska yhtä selkeää ykköskärkeä ei tällä hetkellä ole. Karsintojen kahdeksassa ottelussa avauspaikat jakaantuivat uskomattoman tasaisesti neljän pelaajan kesken. Nicolai Jörgensen, Kasper Dolberg, Andreas Cornelius ja Christian Gytkjaer saivat kukin aloittaa kaksi kertaa avauskokoonpanossa! Heistä tehokkain karsinnoissa neljällä maalillaan oli Gytkjaer, mutta hänen molemmat avauspaikkansa olivat Gibraltaria vastaan. Jörgensen puolestaan oli avauksessa maaliskuun peleissä, mutta syksyllä hän putosi ryhmästä polvivamman takia eikä häntä valittu enää mukaan loka-marraskuussa, joten hänen osakkeensa ovat ehkä eniten laskussa. Cornelius puolestaan jäi Jörgensenin tavoin kokonaan maaleitta omissa näytönpaikoissaan, mutta hän oli kuitenkin Hareiden valinta avaukseen sekä Sveitsiä että Irlantia vastaan loppusyksyn tärkeissä otteluissa. Dolberg puolestaan loisti Georgiaa vastaan kuten jo ylempänä totesin. Vaikka Cornelius jäi tehoitta syksyn peleissä (Irlantia vastaan hän joutui loukkaantumisen takia vaihtoonkin jo 33. minuutilla), Hareiden osoittama luottamus tekee hänestä ehkä tämänhetkisen marssijärjestyksen ykkösen ennen Dolbergia ja Gytkjaeria. Jörgensen lienee sitten neloskärki. Dolbergin esittelinkin jo ylempänä, joten paneudutaan sitten Corneliukseen. Hän pelaa Parmassa ja on 193-senttinen kohdepelaaja. Alkukaudella hän on tehnyt viisi maalia, joista kolme syntyi Genoan vieraana. Hän muistuttaa kasvoiltaan vekkulimaista Arajuurta ja on samanlainen vaalea viikingi. Laukaukset ovat painavia vasemmalla jalalla ja leveillä hartioillaan hän pystyy pitämään puolustajat selkäpuolellaan palloa suojatessa. Kuten todettua, hän on kohdepelaaja ja viihtyy siksi paljon kiinni puolustuslinjassa tai rangaistusalueella odottamassa keskityksiä pystyjuoksujen sijaan. Tämänhetkisen ykköskärkistatuksen puolesta puhuu myös se, että hän oli jo mukana MM-kisoissa ja syrjäytti siellä kesken turnauksen Jörgensenin avauskokoonpanosta kahdessa viimeisessä pelissä Ranskaa ja Kroatiaa vastaan.

Gytkjaer puolestaan pelaa Puolassa Lech Poznanissa. Hän on kolme vuotta Corneliusta vanhempi eli 29-vuotias. Karsinnoissa hän oli siis tehokkain hyökkääjä tanskalaisista. Yhdeksässä maaottelussa on syntynyt viisi osumaa. Seurajoukkueessaankin hän on tehnyt jo 11 osumaa 16 pelissä. Gytkjaer on oikeastaan sekoitus Corneliusta ja Dolbergia. 185-sentin varrellaan hän tekee yllättävän paljon puskumaaleja rangaistusalueen sisältä, mutta nopeus riittää silti myös pystyjuoksuihin. Hän on melko tasapainoinen kokonaisuus ja hyvä yleiskärki. Hänet tunnistaa tuuhean ruskeasta parrasta ja toisinaan hiuksetkin ovat ponnarilla. Oikean jalan viimeistelyt ovat hyvin tarkkoja boksin sisältä erityisesti. Jörgensen puolestaan tosiaan menetti MM-kisoissa avauspaikkansa kesken kisojen ja sama kävi nyt EM-karsinnoissa, sillä vielä karsintojen alussa hän oli avauksessa kahdesti, muttei enää sittemmin osin polvivammastakin johtuen. Hän teki debyyttinsä maajoukkueessa jo kahdeksan vuotta sitten ja on osunut yhdeksän kertaa 39 ottelussa. Hän on hyvin pitkälti Corneliuksen tyylinen kohdepelaaja, joka viimeistelee paljon keskityksiä sisään rangaistusalueella oikealla jalallaan tai päällään 190 sentin pituutensa ansiosta. Hän on pelannut Feyenoordissa vuodesta 2016 lähtien ja sai hiljattain 50 maalin rajapyykin rikki. Feyenoordiin hän siirtyi aikoinaan Kööpenhaminasta, jossa hän myös teki yli 50 osumaa kaikki kilpailut ja kaudet huomioiden. Alkukausi on kuitenkin ollut hiljainen, sillä hän on osunut vasta kahdesti. 28-vuotiaana hän ei tietysti ole mikään ikäloppu, mutta hieman vaikuttaa siltä, että paikka kisakoneessa ei ole mikään selviö.

On aika siirtyä pelillisiin havaintoihin. Näytteet ovat marraskuun päätöskierroksen panoksellisesta Irlanti-vieraspelistä sekä kahdesta kotipelistä Parkenilta Sveitsiä ja Georgiaa vastaan. Yllätyin itsekin, kuinka paljon materiaalia lopulta Suomen historian ensimmäisestä EM-lopputurnausvastustajasta kertyi, sillä GIFfejä on 85 ja kuvia 56. Parempi on toki tehdä välittömästi pohjatyöt kunnolla, jotta keväällä voi keskittyä tarkkailemaan yksityiskohtia ja sitä, mitkä tähän asti tehdyistä havainnoista pitävät kutinsa jatkossakin.

[Salming]

Avaus-, rakentelu- ja murtautumisvaihe hitaasti hyökäten:


Tanskan pääasiallinen avausmalli alhaalta on 2-4-4. Kjaer ja Zanka/Christensen levittävät alhaalla ja seuraavassa tasossa ovat Schöne ja Delaney sekä laitapuolustajat Stryger Larsen ja Dalsgaard. Pohjakaksikko pyrkii asemoimaan itsensä tietysti vastustajan ylimmän prässilinjan taakse pelattavaksi.


Neljä ylintä pelaajaa ovat usein hyvin kapealla kuten tässäkin. Se mahdollistaa pitkien pallojen pelaamisen alhaalta vastustajan ylimpien prässilinjojen ohitse suoraan vastustajan puolustuslinjan tasolla olevalle kohdepelaajalle, koska tällä on 2-3 pelaajaa heti lähellä tukemassa pudotusta varten. Ehkä eniten Tanskaa tarkkaillessani yllätyin juuri siitä, kuinka paljon Tanska pelaa palloja alhaalta ilmassa kohti neljää ylintä pelaajaa, mutta siitä lisää myöhemmin.


Kjaer kierrättää pallon Schmeichelille, joka vierittää sen Zankalle. Tämä ei löydä Delaneyn ollessa keskellä syöttövarjossa muuta syöttöpaikkaa kuin laitapuolustaja Stryger Larsenin, joka avaa sivurajalta prässin alla Tanskalle tavanomaisen korkean pallon tosiaan kohti ylänelikkoa ja erityisesti kärkipelaaja Corneliusta, joka ei kuitenkaan tällä kertaa ihan pääse käsiksi palloon, vaan rikkoo irlantilaista. Lähellä olivat kuitenkin sekä Eriksen, Brathwaite että Poulsen pudotusta varten. Tästä samasta asiasta on tosiaan tulossa alempana vielä lisää esimerkkejä, mutta tutkitaan sitä ennen vielä muita hyökkäysmalleja.


Varsinkaan kovempia maita vastaan Tanska ei lähde hulluttelemaan edes silloin, kun se pääsee puoleen kenttään, vaan muoto säilyy 2-4-4:nä. Laitapuolustajat tekevät harkittuja nousuja ja muutoin sitten pysyvät kuvan kaltaisesti pohjakaksikon rinnalla, jotta tasapaino on hyvä. Ylänelikosta Eriksen etsii tiloja linjojen välistä ja vasen laituri Brathwaite kaventaa myös monesti voimakkaasti keskelle laidaltaan, mutta tuostakin on vielä alempana lisää esimerkkejä. Toki tässä Irlanti-pelissä Tanskalle riitti tasapeli EM-kisapaikan varmistamiseen, joten sekin vaikutti siihen, että se lähestyi ottelua melko konservatiivisesti.


Tässä kuvassa Tanska yrittää avata peliä 2-3-5 variaatiolla, joka on sitten se toinen mahdollisuus 2-4-4:n lisäksi. Schöne on siirtynyt täyttämään sivurajaa, kun vasen laitapuolustaja Stryger Larsen on puskenut itsensä ylös viidenneksi pelaajaksi. Tuttua kauraa Huuhkajienkin peleistä, joissa joko Kamara tai Sparv liikkuu sivurajalle, jos Uronen nousee esimerkiksi ylemmäs.


Tanska ei kuitenkaan saa peliä auki, kun sekä Schönen että Delaneyn iholla ovat miehet selkäpuolella, joten Stryger Larsen hölkkää kiltisti takaisin alemmas vapaaksi pelaajaksi tarjolle sivurajalle ja muoto muuntuu takaisin 2-4-4:ään. Harkittua ja hillittyä pelinavaamista. Molemmat laitapuolustajat osaavat hyvin tunnistaa tilanteita, joissa heitä joko tarvitaan avausvaiheessa tai sitten ei.


Seuraava kuva puolen kentän varovaisuudesta. Loukkaantuneen Delaneyn tilalle vaihdettu Höjbjerg on pallossa ja laitapuolustajat päivystävät keskiviivalla. Stryger Larsen on toki hieman Dalsgaardia ylempänä, koska Brathwaite on hänelle tyypillisesti kaventanut keskemmäs vasempaan puolitilaan ja myös Eriksen on taas linjojen välissä tarjolla.


Höjbjergin lävistävä syöttö tavoittaa Brathwaiten. Ylänelikko on taas todella kapealla ja Brathwaitella on jopa kolme syöttömahdollisuutta, kun Cornelius on leikkaamassa tyhjään tilaan kohti laitaa, Eriksen on keskemmällä ja vielä Poulsenkin on painottomalta puolelta kaventanut keskelle.


Tällä kertaa kuitenkaan valmista ei tullut, kun Brathwaiten kosketus oli niin louhikkoinen ja Irlanti selvisi pälkähästä, mutta tuosta tietystä konservatiivisesta lähestymistavasta huolimatta Tanska pystyy luomaan uhkaa, koska ylänelikko pelaa niin hyvin yhteen toisiaan lähellä tukien, joten periaatteessa ylemmäs ei edes aina tarvita enempää pelaajia, vaan Hareide luottaa neljän ylimmän pelaajan luovan keskenäänkin tarpeeksi paikkoja ja samalla kenttätasapaino säilyy kunnossa. Lisäksi pohjapelaajat (Schöne, Delaney ja Höjbjerg) osaavat jokainen antaa laadukkaita syöttöjä muodon sisään.


Sveitsi-pelistä kuva puolen kentän rakentelusta. Taas käytössä on 2-4-4 muoto vain. Ylänelikko on tutun kapealla. Eriksen ja Brathwaite ovat linjojen välissä, kun puolestaan Cornelius ja Poulsen roikkuvat linjassa. Hyvin tyypillinen asetelma. Delaney operoi pallolla peliä rytmittäen.


Tässä kuvassa asetelma on muutoin sama kuin yllä, mutta Eriksen on leveydessä sivurajalla ja Poulsen hänen paikallaan linjojen välissä välikaistalla Brathwaiten seurana. Tällainenkin variaatio on siis olemassa, että Eriksen liikkuu välillä laitaan keskeltä.


Oikeastaan Irlanti-pelin ainoa kerta, jolloin molemmat laitapuolustajat olivat syvemmällä yhtä aikaa ja hyökkäysmuoto 2-2-6, oli 23. minuutilla. Tällöin koko ylänelikko oli muutoin taas keskellä kapealla ja liikkumassa kohti rangaistusaluetta Dalsgaardin keskitystä varten. Neljän kohdepelaajan ansiosta Tanska sai sentään hankittua kulmapotkun tilanteesta, joka syntyi seuraavasti...


... Höjbjerg katkaisi puolen kentän tuntumassa Irlannin purkupallon. Sen jälkeen hän käytti pallon Stryger Larsenilla, joka palautti takaisin Höjbjergille. Schöne oli vapaana vieressä ja Irlanti yhä vasta nostamassa pakkaansa takaisin ylemmäs purun jäljiltä. Se ei kuitenkaan ehtinyt estää Schönen eteenpäin vievää puolenvaihtoa Dalsgaardille. Samalla painottomalta puolelta Stryger Larsen ja ylänelikko lähtivät pinkomaan kohti maalia keskitystä varten, jonka seurauksena oli tosiaan kulmapotku vieraille. Vaadittiin siis pidempi yhtäkestoinen painostusjakso, että molemmat laitapuolustajat nähtiin yhtäaikaisesti hyökkäyskolmanneksella.


Georgiaa vastaan Parkenilla sen sijaan Tanska käytti useasti 2-2-6 mallia puolesta kentästä eteenpäin eli laitapuolustajat Stryger Larsen ja Dalsgaardia paikannut Ankersen olivat yhtä aikaa ylhäällä. Jälleen kerran heidän välissään ylänelikon muut pelaajat ovat hyvin kapealla. Tällainen lähestymistapa vaatinee kuitenkin sen, että vastassa on tosiaan selvästi heikompi maa, joten olen hieman skeptinen, että Tanskalta nähtäisiin näin hyökkäysvoittoista lähestymistapaa Suomea vastaan, vaikka kyseessä onkin käytännössä Tanskan kotiottelu ja Suomen arvokisadebyytti sitten aikanaan kesäkuussa.


Georgia-ottelun erikoisuus oli myös se, että Eriksen putosi hakemaan hyvin paljon palloja muodon ulkopuolelle puoleen kenttään, koska Georgia vetäytyi suosiolla eikä yrittänyt edes prässätä tosiaan ennen keskiviivaa, vaan yritti olla tiiviinä omalla puoliskollaan ja siksi Eriksen halusi tulla pois ahtaudesta linjojen välistä päästääkseen useammin palloon käsiksi. Nuo Eriksenin putoamisetkin puoleen kenttään tavallaan mahdollistivat sen, että laitapuolustajat pystyivät nousemaan yhtä aikaa, kun tasapaino oli parempi ja hyökkäysmuoto periaatteessa 2-3-5 eli laitapuolustajat olivat leveydessä ja sitten laiturit sekä Dolberg keskemmällä. Pohjakaksikko ja Eriksen toimivat toppariparin suojelijoina mahdollisten menetysten jälkeen.


GIFissä Eriksen tosiaan putoaa hakemaan palloa puolustusmuodon ulkopuolelle, mutta Kjaer päättää pelata itse pystyyn kohti Dolbergia. Skov on vieressä tukemassa. Dolberg kuitenkin ottaa pallon haltuun ja pudottaa sen ylös nousseelle Ankersenille, joka löytää syötöllään oikean laiturin Skovin, joka on Ankersenin nousun myötä kaventanut välikaistalle, mutta ei saa kunnolla syöttöä haltuun ja tilanne kuihtuu kokoon.


Georgia-pelin 31. peliminuutti. Tanska on taas puolessa kentässä 2-3-5 muodossa, kun Eriksen on pudonnut vastustajan puolustusmuodon ulkopuolelle auttamaan rakenteluvaiheessa. Molemmat laitapuolustajat pitävät leveyttä ylempänä. Pallo käytetään Eriksenillä, jonka jälkeen Delaney lähettää ristipallon Ankersenille. Tämä pudottaa Eriksenille, joka antaa lävistävän syötön Skoville, joka on tietysti taas oikealla välikaistalla, kun Ankersen pitää leveyden sivurajalla. Georgian vasen laituri nukahtaa ja Tanskan "seinä kolmannelle" -peli onnistuu täydellisesti, kun Skov pudottaa pallon Ankersenin juoksulinjalle. Tämä ei kuitenkaan jostain syystä keskitä, vaikka boksissa oli jopa neljä tanskalaista, vaan hän kääntää vielä alas Eriksenille, jolloin koko tilanne seisahtuu. Hieman ylempänä Irlanti-pelissä Dalsgaardhan vastaavasta paikasta keskitti boksiin, kun siellä oli neljä kohdetta, mutta Ankersen ei samaa toistanut, mikä oli virhe ja siten muutoin hyvin rakennetun hyökkäyksen kliimaksi jäi näkemättä. Tietysti jos Suomikin on yhtä passiivinen kuin Georgia, sitten tällaisia variaatioita voidaan nähdä kesälläkin eli Eriksen putoaa muodon ulkopuolelle noukkimaan palloja, mutta epäilen, että hän pyrkii pysymään ylempänä alkuun ja luottaa, että pohjakaksikko pystyy ruokkimaan häntä ja muita kapealla pelaavia hyökkääviä yksilöitä muodon sisässä.


Georgia-pelin neljäs maali liittyy vahvasti ylempiin havaintoihin. Hyökkäysmuoto on 2-3-5 eli laitapuolustajat ovat taas yhtäaikaisesti ylhäällä ja yläkolmikko kapealla kombinaatioita ajatellen. Eriksen on lähellä pohjakaksikkoa pallossa muodon ulkopuolella ja pelaa sen kohti Dolbergia.


Dolberg kääntyy, laukoo ja lyhyiden etäisyyksien vuoksi Poulsen ehtii reboundiin ensimmäisenä. Hidastuksesta näkee vielä paremmin puolestaan Eriksen syötön muodon sisään sen ulkopuolelta. Kenttätasapainokin on kunnossa, vaikka molemmat laitapuolustajat ovat hyökkäyskolmanneksella, koska Eriksen ja pohjapelaajat ovat riittävä suoja toppariparille Georgian kaltaista maata vastaan menetyksen sattuessa.


Otetaanpa sitten pari lyhyttä havaintoa vielä laitapuolustajista yksilöinä ennen seuraavaan aiheeseen siirtymistä. Tämä näyte on Irlanti-pelistä marraskuulta ja käsittelee Dalsgaardia. Kuten jo esittelyosiossa totesin, hän ei ole kovin tekninen, vaan ennemmin yksinkertaista jalkapalloa pelaava työhevonen. Kun hän seinäsyötön päätteeksi yrittää kuljettaa keskelle, seurauksena on menetys, joten siksi hän tosiaan pysyy mieluummin sivurajalla ja keskittää sitten sieltä tai antaa peliä edistäviä painavia syöttöjä maitse. Menetyksen jälkeen hän sentään rikkoi viisaasti heti estäen vastahyökkäyksen.


Toisella puolella Stryger Larsen on huomattavasti parempi 1v1-haastaja ja kykenee saamaan oikean jalkansa vapaaksi kuten tässä GIFissä. Hänellä riittää myös juoksuvoimaa tulla riistojen jälkeen tukemaan hyökkäyksiä painottomalta puolelta kuten tämä ja sitten pari myöhempää tilanteenvaihtoesimerkkiä näyttävät. Tällä kertaa kuitenkin keskitys kohti takatolppaa karkasi liiaksi, mutta...


... Georgiaa vastaan yksi Stryger Larsenin oikean jalan sisäkierteisistä palloista tuotti tulosta, kun vaihtopelaaja Wass oli painottomalta puolelta noussut taka-alueelle, nikkasi pallon keskemmäs ja lopulta Dolberg tällasi maalin edestä irtopallon verkkoon. Raitalan ja Lodin tulee siis olla hereillä ennen kaikkea Stryger Larsenin oikean jalan puolustamisessa, koska molempijalkaisuudesta huolimatta Stryger Larsenin vasemman jalan keskitykset eivät ole ihan yhtä laadukkaita.


Tämän osion alussa olikin jo yksi esimerkki siitä, kuinka ylänelikko pelaa kapealla lähellä kohdepelaajaa, jotta prässin alta voidaan tulla tarvittaessa pois korkeilla syötöillä. Tässä näytteessä Irlanti-pelin alussa Irlanti prässää puolessa kentässä ja jälleen Zankalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin pelata viereen Stryger Larsenille, joka nostaa pallon kohti ylänelikkoa ja erityisesti 193-senttistä kärkipelaajaa Corneliusta, joka voittaa ykköspallon ja Tanska pääsee etenemään hetkellisesti kohti maalia, kun Dalsgaard liittyy hyökkäykseen painottomalta puolelta. Lopulta Eriksen palauttaa pallon Kjaerille keskiviivalle, mutta ainakin tanskalaiset saivat pidettyä pallon hallussaan ja pääsivät hetkellisesti pahimman prässin alta pois juuri Corneliusta hyödyntäen. On syytä painottaa, että puolustuslinjasta lähetetyt korkeat pallot eivät ole Tanskankaan tapauksessa mitään hätäisiä roiskaisuja, vaan Venäjän tapaan niillä haetaan kärjessä olevaa kohdepelaajaa. Aivan yhtä hyvä kohdepelaaja kuin Dzyuba Cornelius ei ole, muttei kauaksikaan jää.


Kuva siitä, kuinka Corneliuksen ympärillä ovat sekä Eriksen että keskelle kaventaneet laiturit Brathwaite ja Poulsen valmiina pudotusta varten. Poulsenhan heistä lopulta sitten jatkoi pudotuksen laitaan Dalsgaardille.


Irlanti-pelin seuraava näyte. Kjaeria prässätään. Samalla syöttösuunnat Schönelle ja Dalsgaardille ovat lähes tukittu. Näin ollen ainoaksi vaihtoehdoksi maalivahdille palauttamisen lisäksi jää pelata taas pitkä syöttö kohti Corneliusta, jota rikotaan ja Tanska pääsee ilmaiseksi vastustajan puoliskolle vapaapotkun ansiosta. Kuten todettua, Tanska pelaa jopa yllättävän paljon tällaisia syöttöjä kovempia maita vastaan minimoidakseen riskejä, mutta mikä on valinta aikanaan sitten Parkenilla Suomea vastaan? Toki se riippuu myös siitä, että prässääkö Suomi tämän näytteen tapaan ylhäältä vai vetäytyykö se suosiolla puoleen kenttään.
 

Kjaerin ja Stryger Larsenin lisäksi myös Dalsgaard osaa löytää Corneliuksen painavilla syötöillään maitse kuten tässä näytteessä. Poulsen on välikaistalla heti tarjoamassa itsensä pelattavaksi, mutta hänen kosketuksensa karkaa liiaksi eteen.


Cornelius veti hyvin mukanaan toppareista Eganin ja Poulsen oli valmiina hyödyntämään selustaan auenneen tilan. Arajuuri-Toivio kaksikon tulee siis olla tarkkana, jotta he eivät missään nimessä päästä Corneliusta jatkamaan palloja heidän selustaansa, vaan syöttöyritykset pitää vain saada katki iholla puolustaen tai sitten laitapuolustajan tulee älytä kaventaa ajoissa keskemmäs.


Kun Cornelius joutui vaihtoon päävamman takia, kohteeksi vaihtui Poulsen. Kärkeen tullut Dolberg ja Eriksen ovat vieressä valmiina pudotusta varten, mutta sitä ei tule eikä tuomarikaan vihellä rikettä tällä kertaa. Corneliuksen lisäksi siis myös 193-senttistä Poulsenia voidaan hyödyntää kohdepelaajana ja siksi esimerkiksi Schmeichelin avaukset käsistä lähtevät hyvin usein kohti oikeaa laitaa, jossa on Poulsen ja jonne kaventaa sitten kärkipelaaja myös avuksi.


Tässä GIFissä käy juuri niin, että Schmeichel avaa käsistään pallon Poulsenille, joka voittaa ykköspallon ja Tanska pääsee hetkessä keskiviivalle, kun Eriksen on vieressä vapaa pelaaja, jolle pudottaa pallo. Dolberg on samalla liikkunut Poulsenin selustaan, mutta ei saanut syöttöä. Sen sijaan Poulsenin pudotuksen jälkeen oikealta sivurajalta lähtee parin lyhyen syötön jälkeen Eriksenin pitkä syöttö linjan taa, jonne on leikannut painottomalta puolelta tuttuun tapaan Brathwaite, mutta hän ei aivan pääse käsiksi palloon. Reilussa kymmenessä sekunnissa siitä, kun pallo oli Schmeichelin hyppysissä, Tanska loi puolittaisen paikan hyödyntäen ylhäällä olevaa kohdepelaajaa vastustajan puoliskolle pääsemisessä.


Sveitsi-pelin alku Parkenilla. Schmeichel avaa käsistään kohti oikeaa laitaa, jossa on Poulsen ja jonne on kaventanut myös Cornelius. Poulsen ei yllä ykköspalloon, mutta Cornelius vastaprässää ja pakottaa sveitsiläisen avaamaan suoraan tanskalaisen jalkaan. Näin Tanska on taas hetkessä saanut siirrettyä pelivälineen omalta puoliskoltaan vastustajan puoliskolle.


Pysäytyskuva vielä siitä, kuinka lähekkäin Poulsen ja Cornelius ovat sovitusti Schmeichelin pitkää avausta varten. Tämän kanssa Uronen-Arajuuri-Sparv kolmion tulee olla tarkkana Huuhkajien vasemmalla laidalla.


Sitten GIF siitä, kuinka Sveitsi prässää ja ohjaa hyvin Tanskan ansaan. Christensenin syöttösuunta Kjaerille suljetaan ja samalla kun tämä syöttää laitaan Stryger Larsenille, tämänkin iholla on jo pari pelaajaa, joten hän joutuu nostamaan hätäisesti kohti Corneliusta. Sveitsiläiset ovat tehneet ansan ja hyvissä ajoissa puolustuslinjasta on irrottu voittamaan ykköspallo Corneliuksen etupuolelle. Kakkospallokin saadaan taisteltua eteenpäin puoleen kenttään, mutta sitten vastahyökkäys tyrehtyy Tanskan hyvään hidastamiseen, josta on myöhemminkin lisää näytteitä, mutta ainakin pieni tilanteenvaihtoaihio tuosta syntyi. Mutta joo, tässä näytteessä tuo Sveitsin ylimmän prässilinjan kahden pelaajan yhtäaikainen prässi molempiin toppareihin käynnisti tavallaan ansan synnyn ja Christensen-Stryger Larsen -kaksikon umpikujaan ajautumisen. Ja kun kärkipari spurttasi yhtä aikaa, taaempana keskikentän ja puolustuksen linjassakin ymmärrettiin puolustaa eteenpäin.


Pysäytyskuva siitä signaalista, joka käynnisti ansan synnyn eli taaemmissakin prässilinjoissa puolustettiin eteenpäin ja riistettiin lopulta pallo. Christensen olisi toki voinut pelata korkean syötön Dalsgaardille, mutta hän teki väärän valinnan yrittäessään edistää peliä vasemman laidan kautta.


Georgia-pelin alusta näyte siitä, että vaikka kärjessä ei olisikaan Cornelius tai Jörgensen, Dolbergillekin voidaan pelata pitkiä palloja joko puolustuslinjan taakse tai sen etupuolelle. Tässä näytteessä Kjaer laittaa alhaalta pitkän avauksen linjan taakse juoksuun Dolbergille, joka ei kuitenkaan aivan päässyt palloon käsiksi, mutta taas kerran Tanska tutusti ylitti ylimmät prässilinjat pitkällä syötöllä riskit minimoiden. Delaney vieläpä oikein viittelöi GIFin alussa Höjbjergia kierrättämään vain alakerran kautta.


Sitten seuraavaan aihepiiriin, joka käsittelee vuorostaan erityisesti laitureita ja heidän erityispiirteitään. Kuten todettua, Tanskan ylänelikko pelaa suhteellisen kapealla, jotta kohdepelaaja voi pudotella palloja viereen. Siksi vasen laituri Brathwaitekin kaventaa todella usein laidaltaan keskemmäs kahden alimman vastustajan linjan väliin. Tässä näytteessä hän myös jatkaa liikkeensä loppuun asti eli kaventaa keskelle ja sitten leikkaa saman tien pystyyn linjan taakse tyhjään tilaan. Kjaer yrittää poimia hänet tällä kertaa tuloksetta, mutta tuo on yksi Brathwaiten bravuuriliikkeistä jopa, koska hän tosiaan pelaa seurajoukkueessaan toisena kärkenä ja osaa tehdä pystyjuoksuja linjan taakse ja noihin juoksuihin hänen ominaisuudetkin parhaiten sopivat.


Yleensähän siis Brathwaite jäisi suurin piirtein näille haminoille linjojen väliin kuin tässä kuvakaappauksessa, mutta nyt hän erikseen osoitti kädellään Kjaerille jatkavansa liikkeen loppuun asti pystyyn. Ja kuten huomataan, Tanskan hyökkäysmuoto oli taas suhteellisen varovainen 2-4-4.


Tässä näytteessä Tanska pelaa pallon alhaalta eteenpäin Dalsgaardin kautta. Brathwaite on taas tehnyt juoksun painottomalta puolelta kohti pallon puolta, mutta nyt hän on jopa liikkunut toiselle sivurajalle asti, jossa hän saa syötön haltuunsa ja pudottaa sen viereen Poulsenille. Molemmat laiturit ovat siis yhtäkkiä oikealla laidalla parin metrin sisässä samalla, kun Cornelius leikkaa pystyyn ja Eriksen on taaempana linjojen välissä. Irlanti kuitenkin onnistuu pallonriistossa, mutta Brathwaitella riittää yhä juoksuvoimaa spurtata takaisin omalle laidalleen jatkamaan prässiä ja estämään irlantilaisten eteneminen sieltä.


Kuten näkyy, molemmat laiturit ovat todella lähekkäin toisiaan Poulsenin laidalla, mikä on hyvin epätyypillistä useimmille jalkapallojoukkueille, mutta ei Tanskalle. Brathwaiten juoksun myötä Irlannin vasen toppari joutuu irtoamaan linjasta ja samalla Cornelius on haavoittamassa selustaan jäävää tilaa, mutta syöttö ei tullut ikinä perille.


Irlanti-pelin seuraava GIF. Kjaer on taas pallossa ja Brathwaite on kaventanut laidaltaan keskelle linjojen väliin lähelle Corneliusta pudotusta varten, muttei siis tällä kertaa jatka juoksua loppuun asti, vaan jää linjojen väliin odottelemaan pitkää palloa. Cornelius ei kuitenkaan ihan pääse palloon käsiksi painin ohessa.


Silloin kun Brathwaite kaventaa lähemmäs Corneliusta, Erikseniä ja Poulsenia, kuvan ylälaidassa vasemmalla laidalla Stryger Larsen jää yksin pitämään leveydestä huolta, mutta hän ei nouse mitenkään ennakoiden, vaan harkitusti ja oikeat hetket tunnistaen. Ylemmässäkään esimerkissä hän ei mitenkään lähtenyt ravaamaan kohti rangaistusaluetta, kun Kjaerilla oli pallo, vaan odotti, mitä tuleman pitää.


Sveitsi-pelistä GIF, joka liippaa todella läheltä ylempää näytettä. Kjaer avaa taas puolesta kentästä prässilinjojen yli kohti Corneliusta vastustajan puolustuslinjaan. Brathwaite on taas liikkunut tämän lähelle ja tällä kertaa myös pudotus onnistuu. Brathwaite pääsee tälläämään vastapalloon boksin reunalta, mutta veto blokataan. Jälleen hän kuitenkin jaksaa vastaprässätä välittömästi ja pakottaa sveitsiläisen harhasyöttöön.


Vielä yksi näyte samaan teemaan liittyen. Nyt vuorostaan Poulsen on voimakkaasti kaventanut omalta laidaltaan kohti Brathwaitea, joka pudottaa ykköspallon Poulsenin juoksulinjalle, mutta hänen haltuunottonsa on heikko ja Irlanti saa pallon itselleen. Poulsenkin siis kykenee liikkumaan toiselle puolelle, mutta useimmiten juuri Brathwaite on se, joka sitten kaventaa voimakkaammin laidaltaan lähemmäs muita ylänelikon jäseniä.


Brathwaite pudottaa ja Poulsen nappaa pallon. Mielenkiintoista nähdä, että miten paljon sitten aikanaan kesällä Tanskan laiturit viihtyvät yhtäaikaisesti samalla laidalla.


Yksi erityispiirre Tanskan pelinavaamisessa on myös se, että vuorollaan laitapuolustajat voivat nousta viidenneksi pelaajaksi ylös auttamaan laitureita luomaan ylivoimia sivurajoille, kun alhaalta avataan pitkällä syötöllä. Esimerkiksi tässä GIFissä Dalsgaard on noussut Poulsenin viereen, kun Schmeichel avaa pitkän syötön. Näin ollen Irlannin vasenta laitapuolustajaa vastaan on kaksi tanskalaista taistelemassa ykköspallosta, jonka Dalsgaard voittaakin ja nikkaa sen eteenpäin Corneliukselle, joka puolestaan pudottaa Eriksenille ja tämä pääsee laukomaan päin Duffyn blokkia hyvästä paikasta.


2v1-ylivoima Poulsenin ja Dalsgaardin myötä Stevensia vastaan. Seurauksena Tanska pääsi hetkessä hyvään maalipaikkaan, kun Cornelius leikkasi kohti kakkospalloa Stevensin selustaan jääneeseen tilaan.


40. minuutilta Irlantia vastaan vastaava näyte, mutta nyt Poulsen on kaventanut välikaistalle, kun Dalsgaard on noussut ylemmäs pitämään leveyttä. Taas hän voittaa Schmeichelin lähettämän ykköspallon, välikaistalla oleva toinen hyvä kohdepelaaja Poulsen puolestaan jatkaa kakkospallon eteenpäin kolmen irlantilaisen keskellä, mutta Dolberg hukkaa lopulta pallon leikatessaan tyhjään tilaan kuten Cornelius edeltävässä esimerkissä.


Loistava pysäytyskuva siitä, kuinka kaiken lisäksi Brathwaite oli taas omalta laidaltaan kaventanut välikaistalle ja on leikkaamassa pystyyn linjan taakse samalla, kun Dolberg puolestaan pyrkii hyödyntämään Eganin selustaan jäävän tilan sen jälkeen, kun tämä on hävinnyt kakkospallon Poulsenille oikealla välikaistalla. Tanska etenee yleensä hyvin voimakkaasti yksi laita kerrallaan ja haluaa paljon pallottomia pelaajia kohdepelaajan lähelle, joten laiturit, Eriksen linjojen välissä ja miksei kärkipelaajakin saavat kyllä juosta rutkasti pelin aikana puolelta toiselle.


Dalsgaardin nousut viidenneksi pelaajaksi ylös Schmeichelin avauksissa eivät olleet vain Irlanti-pelin juttu, vaan myös Sveitsi-pelistä on olemassa todiste. Dalsgaard voittaa taas ykköspallon ja Poulsen on välikaistalla valmiina noutamaan kakkospallon, mutta menettää sen haltuunoton jälkeen sivurajalla. Kuten todettua silti, yllättävän paljon Tanskan peli perustuu keskikentän ylittäviin palloihin suoraan vastustajan puolustuslinjaan eikä maitse etenemiseen. Suomenkin puolustuslinjassa on oltava siis rutkasti pääpelivoimaa turnauksen avausottelussa.


Tämän osion päätteeksi voisi nostaa esiin vielä kaksi erilaista murtautumismallia. Tässä näytteessä Tanska avaa alhaalta 2-4-4 muodolla. Ylänelikosta Eriksen putoaa vähän alemmas ja antaa käyttösyötön Delaneylle. Samaan aikaan Eriksenin kanssa myös Cornelius on pudottanut itsensä alemmas ja näin ollen imenyt mukaansa Irlannin toppareista Eganin. Irlannin muu puolustuslinja seuraa Egania samassa tasossa. Näin ollen linjan taakse jää tilaa, johon juosta. Delaney lähettää pitkän syötön elegantilla vasurillaan linjan taakse, jonne spurttaa Poulsen. Viime hetkellä kuitenkin laitapuolustaja Stevens yltää nikkaamaan pallon pois Poulsenin juoksulinjalta.


Eriksen ja varsinkin Cornelius imevät mukanaan pelaajat vastustajan keskikentän ja puolustuksen linjoista.


Samalla kun Eriksen ja Cornelius putosivat alas, Poulsen teki vastaliikkeen pystyyn ja oli päästä läpiajoon, jos syöttö olisi ollut hieman pidempi.


Tässä GIFissä puolestaan Tanska avaa 2-3-5 mallilla keskikentän vapaapotkun jäljiltä. Topparit kierrättävät pallon Dalsgaardille. Schöne tulee lähelle tarjoamaan itsensä pelattavaksi ja pyörähtää näyttävästi ohi miehestään, mikä on tämän näytteen pointti eli hän kykynsä sietää prässiä selkäpuolelta ja tarvittaessa jopa ohittamalla luoda vaaraa vastustajalle. Schönen ohituksen jälkeen Eriksen on välittömästi pelattavana linjojen välissä ja Poulsen puolestaan spurttaa laidaltaan linjan taa, mutta Eriksenin murtava syöttö katkottiin. Vaikka Schöne vaikuttaa hieman verkkaiselta pohjapelaajalta, hänen teknisyys ja räjähtävät ensiaskeleet antavat mahdollisuuden tällaisiin peliä edistäviin suorituksiin keskikentällä, joten Sparv-Kamara kaksikko ei toivottavasti höntyile itseään ulos tilanteista kuten irlantilainen teki tässä GIFissä.

[Salming]

Organisoitu puolustaminen:



Tanskan puolustusmuoto organisoituna on 4-4-2. Eriksen ja Cornelius muodostavat ylimmän prässilinjan luonnollisesti, kun puolestaan laiturit Poulsen/Skov ja Brathwaite putoavat pohjapelaajien kanssa samaan tasoon.


Eriksen ja kulloinenkin kärkipelaaja voivat tarvittaessa pudota suht syvällekin asti auttamaan puolustamisessa kuten Eriksen esimerkiksi tässä kuvassa, jossa hän on omalla puolustuskolmanneksella rajaheiton jälkeisessä tilanteessa.


Ylempänäkin ylimmän prässilinjan kaksikko ei vain tuki keskustaa, vaan varsinkin Eriksen liikkuvuutensa ansiosta jaksaa kipittää sivurajallekin asti puolustamaan tässäkin kuvassa. Cornelius sitten ehkä vähän ennemmin jättää yläpuolelta prässäämisen vähemmälle, jos pallo on kierrätetty hänen ohitseen sivurajalle, mutta Eriksen ainakin tuppaa puolustamaan melko kurinalaisesti alaspäin omalla puolellaan, mikä tietysti myös liittyy siihen, että hän pystyy riistojen jälkeen toimimaan helpommin linkkinä tilanteenvaihdoissa.


Jos joukkue on hävinnyt kertaalleen viimeiseen 29 otteluun, puolustuksen on pakko olla tiivis, mikä tulee ilmi tässä kuvassa. Kuvassa näkyvistä seitsemästä irlantilaista kaksi on muodon sisässä ja loput ulkopuolella. Etäisyydet linjojen välissä ovat melko kunnossa eikä tilaa pelata linjojen väliin hirveästi ole.


Yksi tapa murtautua keskeltä on sitten vain yrittää luoda hetkellinen ylivoima yksittäisiä pelaajia vastaan kuten tässä käy Höjbjergia vastaan. Eriksenin ja Höjbjergin kesken ei oikein ole selvää kommunikaatio siitä, kumpi prässää pallollista pelaajaa ja kun Eriksen ei takaprässännytkään loppuun asti, Höjbjergin piti toisen irlantilaisen juoksun seuraamisen sijasta irrota myöhässä keskikentän linjasta vastaan, jolloin Irlanti kykeni pelaamaan muodon sisään hämäysjuoksun jäljiltä vapaaksi jääneelle irlantilaiselle ja saamaan aikaan kaukolaukauksen. Katsomissani peleissä melko paljon Tanskaa vastaan käytettiin juuri kaukolaukauksia, koska maalipaikoille pääseminen oli muutoin haasteellista eikä tämäkään mikään laadukas paikka ollut.


Tanskaa vastaan on siis keskeltä murtautuessa vain rohkeasti kuljetettava muodon sisään ja saatava siten aikaan sekasortoa. Sveitsin toppareista muistaakseni Elvedi lähtee kuljettamaan palloa Tanskan ylimmän prässilinjan kaksikon välistä. Sitten hän pelaa pallon viereen Zhakalle, joka käyttää pallon Mehmedillä. Samalla Delaney houkutellaan irtoamaan keskikentän linjasta, koska ylin prässilinja on ohitettu kuljetuksella, joten sieltä ei tule uhkaa Zhakalle takaa. Delaney irtoaa vastaan ja samalla Embolo liikkuu Delaneyn jättämään tyhjään tilaan. Zhaka syöttää Embololle, joka jatkaa Seferovicille ja tämä ampuu Schmeichelin syliin boksin reunalta.


Kuten näkyy, kun Delaney joutuu irtoamaan, keskikentän linjaan jää ammottava aukko, jonka Embolo linjojen välissä hyödyntää. Cornelius puolestaan ei ehdi prässätä Zhakaa takaa päin, koska Sveitsin topparin aiheuttama kuljetus aiheutti hänen ja Eriksenin juoksemisen pallon perässä ensin muualle.


Toinen näyte rohkeudesta pallollisena, josta Kamara voi esimerkiksi ottaa oppia. Tanska puolustaa 4-4-2:ssa tutusti puolessa kentässä. Schär syöttää ylimpien prässilinjojen väliin Zakarialle, joka pyörähtää ohi ryntäävästä Schönestä, joka ei ole kaikkein nopein juoksunopeudeltaan. Tämä jää jälkeen eikä Delaneykaan ehdi paikata ennen kuin Zakarian tempokuljetus päättyy ja hän siirtää pallon viereen vapaalle pelaajalle. Hyökkäys kuihtuu lopulta väärään syöttövalintaan, kun vasemmalta laidalta Rodriguez oli leikkaamassa boksiin täysin vapaata väylää pitkin. Jälleen kuitenkin rohkeus kuljettaa aiheutti sekasortoa. Pelkästään syöttelemällä Tanskan muoto on vaikea murtaa, mutta onneksi Suomella on ainakin Kamara, joka pystyy parhaimmillaan vastaaviin suorituksiin kuin Zakaria tässä. Riskinä on toki se, että Tanska riistää puolessa kentässä, jossa se on erinomainen (lisää esimerkkejä tilanteenvaihto-osioissa), mutta joskus pitää olla rohkeakin, jos haluaa voittaa jalkapallo-ottelun.


Oikea syöttövalinta Mehmedille olisi ollut jakaa pallo vasemmalle Rodriguezille eikä yrittää chippiä linjan taakse oikealle Embololle.

36:45 Zankan eteen pitkä pallo, ykköspallopudotus ja kuti kaukaa ohi
59:30 jos haluaa murtaa keskeltä, on vain pelattava suojaukseen jalkaa toppareiden eteen ja siitä pudotettava viereen tai linjan taa jotenkin


Sitten seuraavaksi pari esimerkkiä siitä, miten Tanska puolustaa laidoissa. Se harvemmin muodostaa lukumääräisiä ylivoimia, vaan luottaa yksilöiden 1v1-osaamiseen ja ennemmin sitten ylimiehittää oman rangaistusalueen kuten tässäkin kuvassa. Eriksen puolestaan tarkkailee vieressä ja on valmiina tilanteenvaihtoja varten kuten jo ylempänä totesin.


Oikealla puolella Dalsgaardin ja Kjaerin välinen työnjako on selkeä. Dalsgaard saa reilusti puolustaa huolettakin eteenpäin, kun Kjaer  on aina valmiina täyttämään hänen selustaansa jäävän tilan ja imemään sen tyhjiin. Tässä näytteessä Sveitsi pelaa puolenvaihdon Dalsgaardia vastaan ja pallo pelataan sivurajalta hänen selustaansa, mutta Kjaer ennakoi hyvin, imee tilan pois ja pakottaa Sveitsin palauttamaan pallon alas.


Dalsgaard puolustaa eteenpäin ja Kjaer ennakoiden puolustaa hänen selustaan jäävän tyhjän tilan. Tämä toistuu monesti ottelun aikana.


Irlanti-pelistä vastaava näyte. Dalsgaard ei peruuttele, vaan spurttaa pallollista pelaajaa vastaan. Samalla Kjaer ennakoi taas ja katkoo selustaan suuntautuvan syötön.


Irlanti-pelin avausjakson lisäaika. Nyt Tanska puolustaa syvemmällä rajaheiton myötä. Dalsgaard ohitetaan laidalta, mutta Kjaer tulee apuun ja blokkaa keskityksen kulmaksi. Kapteeni-Kjaer on siis todella arvokas palanen Tanskan alakerrassa ja hyvä juuri liikkumaan keskemmältä laitaan ennakoidusti ehkäisemään vaaratilanteita Dalsgaardin yrittäessä aggressiivisemmin riistoja ja pysäytyksiä sivurajan tuntumassa.


Vasemmalla puolella tietysti Zanka/Christensen vastaavasti puolustaa mahdollisesti Stryger Larsenin taakse jäävää tilaa. Tässä GIFissä Zanka irtoaa laitaan asti miehensä iholle. Irlanti pääsee kuitenkin ulos ahtaasta tilasta ja kun Schöne liukuu ohi pallosta, avautuu vetopaikka isännille, kun Stryger Larsen ei ole älynnyt paikata riittävän huolellisesti Zankan jättämää aukkoa Kjaerin vieressä.


Kuten kuvasta näkyy, laidassa oli taas tasaveroinen 3v3-asetelma, mutta puolustuslinjassa etäisyys Kjaerista Stryger Larseniin ja Zankaan on huiman suuri. Schöne on tietysti välissä, mutta hänelläkin on oma miehensä seurattavana.


Schönen mies vetää liikkeellä Schönen sivuun syöttölinjalta keskelle ja siksi tämän liukukatkoyritys ei onnistunut, vaan irlantilaiselle avautui täysin vapaa väylä nousta boksiin. Ja kuten näkyy, Tanskan puolustuslinjan toppari-laitapakki -kaksikoiden välissä on suuri aukko, joka hyödyntää. Jos siis Huuhkajat pelaa laitapuolustajan selustaan ja toppari oletetusti kaventaa laitaan, nopeasti keskeltä vapaan pelaajan löytäminen voi avata väylän edetä boksiin, jos tanskalaisten kommunikaatio pelaajien vaihtamisessa ja seuraamisessa on yhtä epävarmaa kuin tässä tilanteessa Stryger Larsenin ja Zankan välillä. Lähinnä Stryger Larsenin olisi hitusen aiemmin pitänyt liikkua kohti Kjaeria mielestäni, vaikka toki hän saattoi luottaa siihen, että Schöne katkoo keskelle tulevan syötön.



Mitä tulee mataliin keskityksiin, Tanskallakin pohjapelaajat laskeutuvat boksiin asti siivoamaan niitä. Näissä näytteissä 15 sekunnin sisään Höjbjerg purkaa kaksi takaviistoon suuntautuvaa matalaa keskitystä, joten kovin tehokkaita ne eivät välttämättä ole Tanskaa vastaan.


Ilmassa tulevia keskityksiä kun viljelee tarpeeksi, joskus voi onnistaa kuten Irlantia 1-1 tasoituksessa. Toki tämäkin maali vaati seitsemän pelaajaa rangaistusalueelle, jota Suomi ei tee kuin ottelun lopussa korkeintaan. Zanka jäi 1v2-asetelmaan taka-alueella, joten hänen oli mahdoton puolustaa Dohertya.


Siirrytäänpä sitten Tanskan prässipelaamiseen ylhäällä, josta on reilut kymmenen eri näytettä kaikkiaan. Ylhäältä prässätessä luonnollisesti puolustuslinja tukee korkeaa prässiä eikä peruuta, vaan on tässäkin keskiviivalla ja tarvittaessa sieltä irrotaan vastustajankin puoliskolle estämään kääntymisiä kuten Zanka tekee, jottei Tanskan puolustuslinjan etupuolelle jäisi tilaa yläkuusikon taakse.


Zankalta erinomainen iholle tulo ja irlantilainen ei pääse kääntymään.


Sveitsi-pelistä puolestaan klippi, jossa Christensen irtoaa puolustuslinjasta jopa sivurajalle asti korkeaa prässiä tukiessaan ja seurauksena on Tanskan rajaheitto.


Tässä on hyvä laajakuva prässistä ylhäällä. Eriksen ja Cornelius merkkaavat topparit. Hyvin usein heidän väliinsä nousee keskikentän linjasta Schöne miesvartioimaan toppareilta palloa hakevaa vastustajan keskikenttäpelaajaa, jolloin prässimuoto on 4-3-1-2. Poulsen ja Brathwaite puolustavat sivurajoilla vastustajan laitapuolustajia ja Delaney sitten merkkaa yhden vastustajan keskikentistä. Toki jos vastustaja käyttäisi esimerkiksi 2-4-4 avausmallia kuten Huuhkajat usein, silloin Schöne ei tietenkään nousisi Eriksenin ja Corneliuksen rinnalle, vaan peilaisi Delaneyn kanssa vastustajan keskustan kaksikon, mutta Irlanti käytti yksinäistä pohjapelaajaa, joten siksi Schöne nousi merkkaamaan tämän hyvin usein.


GIFin muodossa sama kuin yllä. Aluksi Tanska prässää 4-4-2 muodossa melko maltillisesti, mutta kun Irlannin keskikentistä toinen laskeutuu alemmas, Schöne seuraa tätä. Eriksen ja Poulsen haistavat vetäytyvän vastustajan veren ja omilla spurteillaan ohjaavat Irlannin kierrättämään takaisin maalivahdille.


Cornelius ja Schöne jatkavat prässiä pakottaen irlantilaisia pelaamaan pallon oikealle laitapuolustajalle, joka lopulta ajautuu umpikujaan Schönen painostaessa ja joutuu nostamaan pallon pitkänä, jolloin Tanskan puolustuslinja ottaa pallon haltuunsa keskiviivan tuntumassa, kun Stryger Larsen on Irlannin laiturin selässä eikä päästä tätä ykköspalloon, joka valuu Zankalle asti. Jotain tällaista varmaankin nähtäneen Huuhkajiakin vastaan eli prässi on muutoin maltillinen, mutta heti jos Suomi joutuu pudottamaan Hradeckylle, Eriksenin ja Corneliuksen johdolla Tanska prässää ylhäältä lujaa. Keskikentän ja puolustuksen linjat seuraavat tällöin perässä, jottei vastustajalle jää tilaa pelata helposti Eriksenin ja Corneliuksen ohitse.


Lähes vastaava näyte kuin yllä seuraavaksi. Irlanti on pakotettu palauttamaan pallo maalivahdille asti taasen. Schöne tunnistaa, että Irlannin yksinäinen ankkuri pudottaa itsensä palloa vastaan, mutta Schöne eliminoi hänet ja näin ollen maalivahdille ei jää muuta syöttövaihtoehtoa kuin pitkä avaus kohti ylimpiä pelaajia, kun Tanskan laiturit ja Delaney miesvartioivat laitapuolustajia ja yhtä Irlannin keskikentistä. Brathwaite voittaa ykköspallon Dohertya vastaan ja kakkospallon Zanka nostaa Delaneylle keskiviivan tuntumaan.


Sveitsi avasi peliä alhaalta vähän vastaavasti kuin Irlanti, koska sillä oli kolme topparia. Eriksen ja Cornelius ottivat laitimmaiset topparit ja Schöne nousi heidän väliinsä merkkaamaan keskimmäisen topparin, kun Eriksenin ja Corneliuksen johdolla Tanska haistoi taas veren ja Sveitsi joutui palauttamaan pallon Sommerille asti. Schöne kuitenkin ohitetaan tällä kertaa ja Delaney puolestaan on myöhässä Zakariaa vastaan, mutta ylhäältä Poulsen kirmaa loistavasti alas ehkäisemään hyökkäyksen suojaamatonta puolustuslinjaa vastaan. Tanska on loistava joukkue hidastamaan vastustajan hyökkäyksiä menetyksien jälkeen. Tässä ei toki ollut kyse sellaisesta, mutta Schönen sijoittumisen lisäksi tämä näyte antoi kuitenkin esimakua Tanskan ylimpien pelaajien työnteosta alaspäin, josta on lisää esimerkkejä myöhemmin varsinaisessa negatiivisista tilanteenvaihdoista kertovassa osiossa.


Tämä kuva on puolestaan Sveitsi-pelin alusta, jossa prässi on maltillisempi 4-2-3-1. Periaatteessa Tanskalla on siis kolme eri variaatiota, joista valita eli 4-3-1-2 (Schöne nousee Eriksenin ja Corneliuksen väliin, jos vastustaja käyttää esim. kolmea topparia tai 2-1-4-3 avausvariaatiota), hieman yli puolen kentän oleva ohjaava 4-4-2 muoto (jos vastustaja käyttää tuikitavallista 2-4-4 mallia kuten vaikkapa Huuhkajat) tai sitten tällainen 4-4-2 mallin kaltainen maltillinen 4-2-3-1 prässi, jossa pohjakaksikko jää suojelemaan puolustuslinjaa ja ennemmin vain neljä ylintä pelaajaa prässäävät lujaa tarpeen tullen kuten alemmassa esimerkissä.


Georgia-pelin alusta tosiaan näyte maltillisesta 4-2-3-1 prässistä Parkenilla. Delaney ja Höjbjerg tarkkailevat puolustuslinjan edessä, kun Dolberg, Eriksen, Poulsen ja Skov riistävät lopulta pallon vasemmalla sivurajalla. Tässä pelissähän siis Poulsen oli vasen laituri ja Skov oikea. Poulsen lopulta olikin sivurajalla se, joka kaivoi pallon tanskalaisille.


Miten Suomi sitten voi hyödyntää ja haavoittaa Tanskaa ottaen huomioon ylempänä toteen näytetyt korkean prässin lainalaisuudet? Tämä näyte on Sveitsi-pelistä. Tanska prässää ylhäältä jälleen ja pakottaa Akanjin roiskaisemaan pallon ylös. Tanskan puolustuslinja on puolessa kentässä tutusti ja Christensen voittaa ykköspallon. Kakkospalloissa sijoittuminen on kuitenkin avainasemassa ja tässäkin pallo tulee suoraan Zhakan jalkaan. Samalla kaksi sveitsiläistä on jo kirmaamassa korkealla pelaavan linjan taakse tyhjään tilaan, mutta Zhaka päätti syöttää Lichsteinerille oikeaan laitaan läpisyötön sijasta.


Vaikka Kjaer-Christensen kaksikko voittaisi ykköspallot esim. Pukkia ja Pohjanpaloa vastaan, jos Sparv-Kamara kaksikko on hyvin sijoittuneena kakkospalloissa, he voivat päästä antamaan murtavan syötön linjan taa. Pukki on lisäksi parempi välttämään paitsioita kuin tässä kuvassa sveitsiläiset.


Sveitsi yritti toistuvasti haavoittaa Tanskaa juuri linjan taakse pelatuilla palloilla. Tanska prässää ylhäältä taasen 4-2-3-1 muodossa. Schöne ja Delaney ovat suojaamassa puolustuslinjaa. Tämän maltillisemman prässin ongelma on se, että Elvedi pääsee täysin vapaasti kuskaamaan palloa sen jälkeen, kun Cornelius on ohitettu yksinkertaisella toppari-topparisyötöllä. Eriksenin ja Poulsenin välissä on suuri tila ja Schönekin empii vastaantulossaan, joten Elvedi saa kuljettaa palloa rauhassa jalka auki ja poimia sitten linjan taakse suuntautuvan juoksun. Tilanne oli toki paitsio tällä kertaa.


Tanskan alin linja on sen verran korkealla prässätessä, että selustaan voi aueta Suomellekin tilaa Pukin juoksuille. Aihio oli hyvä Sveitsillä, vaikka tämä tilanne oli paitsio. Jos Huuhkajat jotenkin onnistuisi tekemään maalin Tanskaa vastaan kesällä, laittaisin rahani likoon tällaisen osuman puolesta eli Pukki vastaavalla tavalla liikkuisi oikea-aikaisesti korkealla olevan linjan taa ja viimeistelisi läpiajosta patenttikoloon sisäsyrjällä.


Lyhyt viiden sekunnin GIF. Elvedi on pallossa, Seferovic tekee juoksun, linja on korkealla, mutta Elvedi havainnoi heikosti eikä ymmärrä poimia pystyjuoksua tyhjään tilaan. Tanska selviää pälkähästä. Haluan nähdä Suomelta vastaavia juoksuja kesällä.


Seferovic nosti käden, mutta syöttöä ei ikinä tullut. Toivottavasti Toivio on valppaampana kesäkuussa.


Tällä kertaa Elvedi on hereillä. Pitkiä palloja linjan taa voi yrittää, vaikka alin linja olisi matalammallakin. Mehmedi osoittaa kädellään, että pallon voi pelata selustaan. Näin tapahtuu ja seurauksena on loistelias maalipaikka ja vielä parempi Schmeichelin torjunta alakulmasta!


Syötön linjan taakse tyhjään tilaan ei aina tarvitse suuntautua keskelle, vaan syötön voi pelata selustaan myös kohti laitaa. Seferovic spurttaa Christensenin ja Kjaerin välistä nimenomaan enemmän kohti oikeaa laitaa, jonne hän saa syötön. Hyvä haltuunotto, Christensen ryntää itsensä ohi tilanteesta, Rodriguez tulee toisesta aallosta mukaan ja hän pommittaa Schmeichelin sormien ja yläriman kautta pallon katsomoon. Hienosti rakennettu hyökkäys!

Positiiviset tilanteenvaihdot:


Siirrytäänpä sitten positiivisiin tilanteenvaihtoihin GIFin numero 50 myötä. Tanskan kohdalla tärkeimmät havainnot ovat ne, että riistoista iso osa tapahtuu jo puolen kentän tuntumassa keskikentän linjan toimesta ja lisäksi Eriksen on pelaaja, jonka kautta riistojen jälkeen pyritään etenemään kohti vastustajan maalia. Tässä näytteessä yhdistyvät molemmat asiat eli keskikentän linjan oikeanpuolisin pelaaja Poulsen riistää pallon yhdessä Eriksenin kanssa. Tämän jälkeen pelataan nopea seinäpeli, jonka jälkeen kuitenkin Eriksen havainnoi poikkeuksellisen heikosti ja syöttö ei ole lähelläkään Corneliuksen tai Brathwaiten juoksulinjoja.


Järkyttävän heikko syöttövalinta Erikseniltä.


Seuraava esimerkki. Stryger Larsen riistää pallon eteenpäin puolustamalla. Zanka ottaa irtopallon. Eriksen on heti tarjolla linjojen välissä. Poulsen olisi ollut tämän jälkeen vielä pelattavana, mutta Eriksen päätti mieluummin rauhoittaa. Tämäkin riisto tapahtui puolessa kentässä, mutta tosiaan puolustuslinjan ansiosta tällä kertaa.


Hieman heikohko syöttövalinta Erikseniltä tälläkin kertaa, kun Poulsenin juoksulinjallekin olisi voinut syöttää.


Puolustus-osiossakin oli jo todettuna, että Eriksen putoaa siksikin usein melko alas auttamaan puolustamisessa, että hänelle olisi helpompi pelata riiston jälkeen. Tässä näytteessä juuri Tanska puolustaa syvällä, riistää boksin reunalla ja Eriksen on heti valmiina pelattavana. Hän pudottaa kuitenkin viereen Dolbergille, joka sitten lahjoittaa pallon takaisin isännille heikon syötön vuoksi.


Tietysti Eriksenin syöttövalintaa voidaan tässäkin hieman kritisoida, kun toiselle kyljelle kääntymällä olisi auennut enemmän tilaa edetä, mutta pointtina olikin nyt lähinnä osoittaa taas hänen roolinsa vastahyökkäysten ensimmäisenä linkkinä.


Seuraava GIF. Dalsgaard katkoo vuorostaan puolessa kentässä Stevensin noston. Schönen ja Höjbjergin kautta löydetään linjojen välistä Eriksen, mutta syöttö on taas heikohko eikä Brathwaite pääse palloon käsiksi. Jälleen kuitenkin yksi lukuisista riistoista keskiviivan tuntumassa valkopaidoilta. Kaksi alinta prässilinjaa ovat erinomaisia pallojen ryöväämisessä kerta kaikkiaan.


71. minuutilla Schöne blokkaa keskityksen oman boksin reunalla. Kukapa muu kuin Eriksen on taas kymppipaikalla heti valmiina tilanteenvaihtoon! Dolberg ja Poulsen kirmaavat pystyyn, joista Eriksenin syöttö putoaa Dolbergin juoksulinjalle. Hän hankkii rajaheiton, joka johtaa Tanskan 0-1 maaliin.


Brathwaite on kaventanut painottomalta puolelta keskemmäs ja tekee juoksun linjan taakse laitapuolustajan ja topparin välistä kuten monesti hyökkäysosiossakin näimme. Doherty havainnoi heikosti ja Dalsgaardin keskitys putoaa ihanasti Brathwaiten lapikkaaseen.


Loistava keskitys laidalta Dalsgaardilta vasurillaan 3v3-asetelmasta. Poulsen ja Dolberg olivat lisäksi puolustuslinjassa kohteina Brathwaiten lähellä.


Tämä GIF ei sinänsä liity tilanteenvaihtoihin, mutta ylempään huomioon se liittyy. Tanska voittaa keskialueen irtopallokamppailun. Eriksen jakaa Poulsenin kautta laitaan Dalsgaardille ja taas boksin reunalla ovat samat kolme kohdetta kuin ylemmässä kuvassa eli laiturit ja kärkipelaaja. Keskitys tuli taas heistä takimmaiselle eli Brathwaitelle, mutta tämä nikkasi rutkasti ohi maalin. Poulsen ja Cornelius olivat kaksi muuta kohdetta boksin reunalla tietysti.


Sveitsi-pelin voittomaali kotona syntyi riiston jälkeisestä vastahyökkäyksestä. Höjbjerg seurasi pystyjuoksun Christensenin selustaan jääneeseen tilaan ja sitten Tanska tuli maitse pelaamalla ohi vastaprässin.


Eriksen teki tällä kertaa itsensä pelattavaksi hieman ylempänä sivurajalla. Samalla Cornelius teki tilaa tekevän liikkeen viemällä yhden topparin mukanaan, jolloin Poulsenille avautui tyhjä väylä karata maalintekoon.


Tarkastellaan sitten vielä hieman tarkemmin Tanskan riistopelaamista puolessa kentässä. 4-3-1-2 muotoinen prässi pakottaa Irlannin maalivahdin avaamaan pitkällä, Schöne voittaa ykköspallon ja Höjbjerg pääsee nopeasti kakkospalloon, mutta syöttöyritys Poulsenille ei aivan mene perille.


Kolme minuuttia myöhemmin vastaava tilanne kuin yllä. Höjbjerg dominoi tuttuun tapaansa keskialueen kaksinkamppailuissa kahdesti muutaman sekunnin sisään. Irlanti kuitenkin hidastaa hyvin ja Höjbjerg ei pääse syöttämään Poulsenille eteenpäin. Tästä näytteestä on kuitenkin opittava se, että ainakaan Höjbjergia kohti ei kannata suunnata avauksia alhaalta, jos hän on kokoonpanossa, koska silloin pelin painopiste saattaa herkästi kääntyä kohti omaa maalia. Edeltävässä esimerkissä Schönekin toki voitti ykköspallon, mutta hän oli niin yksin, että se pitikin voittaa, joten ennemmin häntä kohti sitten kannattaa suunnata mahdolliset pidemmät syötöt.


Georgia-peliin seuraavaksi. Höjbjerg jakaa laitaan Stryger Larsenille, joka haastaa itsensä boksiin asti. Georgian purkupalloon Höjbjerg rynnii mahtavasti vastustajan etupuolelle, riistää ja on sitten vielä alustaa maalin kaiken lisäksi, mutta viime hetkellä Grigavala pääsee väliin.


Takaisin Irlanti-peliin. Jälleen Tanskan keskikentän linja riistää pallon. Eriksen juoksee tällä kertaa harvinaisesti itse linjan taakse pystyyn, mutta hänen pudotuksensa takaviistoon kohti Brathwaitea epäonnistuu ja irlantilaiset pääsevät väliin. Joka tapauksessa Tanskan keskikentän linjan hyvyys tuottaa joka pelissä tukun riistoja, joista iskeä vastaan, joten tuon linjan puhkomisessa on oltava todellinen huolellinen kesällä!


Miten sitten Tanskan vastahyökkäykset kannattaa pysäyttää? Tietysti mahdollisimman aikaisin kuten Irlanti tässä näytteessä. Zankan pusku putoaa suoraan Eriksenille, joka ohjaa laitaan Brathwaitelle. Tämä lähtee leikkaamaan keskelle, mutta usean irlantilaisen yhtäaikainen syöttösuuntien peitto tuottaa riiston. Tällaista vastaprässäämistä vain Huuhkajilta, kiitos, koska yhtä lailla Tanska pyrkii pysäyttämään vastustajan vastahyökkäykset mahdollisimman pikaisesti, josta onkin hyvä siirtyä aasinsillalla negatiivisiin tilanteenvaihtoihin.

Negatiiviset tilanteenvaihdot:


Tanska on yksi maailman parhaita maajoukkueita näin muutaman ottelun otannalla hidastamaan ja ehkäisemään vastustajien vaarallisten vastahyökkäysten syntymistä avoimen pelin menetysten jälkeen. Kjaer tavoittelee syötöllä Brathwaitea tuloksetta tässä havainnossa. Doherty lähtee nostamaan vastahyökkäystä, mutta ei edes lähde yrittämään etenemistä keskiviivan jälkeen, kun Tanska on ryhmittynyt jo pallon alle.


Tässä näytteessä tapahtuu pallonmenetys alhaalta peliä avatessa, kun kukapa muu kuin Stryger Larsen tavoittelee ylänelikkoa nostollaan ylimpien prässilinjojen ohitse, mutta vastaprässi, jopa neljän pelaajan yhtäaikaisen syöttösuuntien sulkeminen (tuloksetta toki aluksi) ja hidastaminen toimivat taas mainiosti. Vastustajan pallollinen pelaaja ohjataan lopulta sivurajalle staattiseen tilanteeseen.


Tässä GIFissä Schmeichelin heikko avaus pysähtyy puoleen kenttään, mutta Brathwaiten takaprässin ansiosta Tanska saa pallon takaisin ennen kuin uhkaa ehtii edes syntyä. Höjbjerg poimii lopulta irtopallon valkopaidoille. Tanska on joukkue, jota on erittäin vaikea haavoittaa vastaiskuilla, koska usein Tanskan menettäessä pallon vastustaja ei vain ehdi reagoimaan kunnolla tai lähtemään tempokuljetukseen, kun jo pallo on riistetty takaisin tai peli pysäytetty rikkeellä, josta seuraavaksi lisää.


Schöne menettää pallon, mutta ei lannistu, vaan pysäyttää välittömästi irlantilaisen etenemisen taktisella rikkeellä. Varoituksen hän toki sai, mutta niitä tanskalaiset ovat valmiita ottamaan estääkseen vastustajaa hyökkäämästä epäorganisoitua puolustusta vastaan.


Sveitsi-pelin kahdeksas minuutti. Tanska avaa maitse alhaalta Christensenin ja Stryger Larsenin voimin. Eriksen tulee vastaan, mutta menettää. Viisaasti hän kuitenkin rikkoo välittömästi Emboloa, joten Schönen tavoin hän ja moni muu osaa taktiset rikkeet, joita on painotettu. Hareide haluaa pelin seisahtuvan heti menetyksen jälkeen keinolla millä hyvänsä! Tästä tilanteesta ei tullut edes varoitusta.


Kuusi minuuttia edellisestä. Poulsen menettää pallon boksin ulkopuolella. Delaney ja Stryger Larsen puolustavat välittömästi vuorollaan eteenpäin yrittäen hidastaa tilanteenvaihdon jatkumista. Embolo yrittää ohittaa Stryger Larsenin, mutta tämän ketteryys ja patukkamaisuus riittävät mainiosti maakaksinkamppailussa ja Tanska voittaa pallon takaisin itselleen ennen puolta kenttää.


Jos sattuisikin käymään niin, että vastustaja pääsisi todella vaaralliseen vastahyökkäykseen kohti suojaamatonta puolustuslinjaa, sieltäkin osataan irrota vastaan hidastamaan kuten Christensen tässä tekee Eriksenin menetyksen jälkeen ja riistää jopa pallon. Upea hidastus epäorganisoituneenakin kerta kaikkiaan.

Erikoistilanteet:


Irlanti-pelin ensimmäinen kulmapotku. Eriksen oli tietysti pallon takana. Boksissa oli viisi kohdetta. Kjaer ja Poulsen olivat vitosen viivan sisässä. Cornelius, Höjbjerg ja Zanka puolestaan olivat pilkun tuntumassa. Schöne ja Dalsgaard kyttäsivät rangaistusalueen ulkopuolella irtopalloja, joten kuvan ulkopuolella Stryger Larsen varmistaa alempana kuten hän tekee sivuvapaapotkuissakin. Brathwaite puolestaan tarjoaa lyhyen vaihtoehdon.


Pallon lähdettyä ilmaan Cornelius sekä maalin edestä Kjaer ja Poulsen säntäsivät kohti etutolppaa, mutta pallo jäi sumppuun heidän keskelleen eikä valmista tullut. Zanka ja Höjbjerg puolestaan jatkoivat liikettään takatolpalle. Mielenkiintoinen variaatio.


Seuraava kulmapotku. Eriksen nostaa käden ylös. Rangaistusalueella ovat samat viisi kohdetta, joista Poulsen ja Kjaer liikkuvat taas etualueelle, mutta Eriksenin pallo leijailee heidän ylitseen.


Vielä kolmas näyte Irlanti-pelistä. Eriksen nostaa taas käden ja jälleen Poulsen-Kjaer kaksikko liikkuu lähimmäksi kulmalippua, mutta tuloksetta. Joka tapauksessa tuo käsimerkki on syytä painaa jo nyt mieleen, vaikka toki Tanska varmasti sopii uudet merkit kesäksi, mutta kaiken varalta kuitenkin. Tässä variaatiossa huomattavaa oli toki myös se, että Poulsen-Kjaer kaksikon takana oli vain kaksi kohdetta kolmen sijasta poikkeuksellisesti.


Sveitsi-pelistä yksi näyte. Eriksen on kulmalipulla. Boksissa on viisi kohdetta. Poulsen-Kjaer kaksikko on taas vitosen viivan sisässä. Delaney, Cornelius ja Christensen ovat taaempana.


Jälleen Poulsen ja Kjaer säntäävät palloa vastaan etutolpalle. Samoin tekee kolmen sumpusta Delaney, kun Irlanti-pelissä niin teki Cornelius. Kjaer jatkaa pallon kohti takatolppaa, jonne siis Christensen ja Cornelius kirmaavat, mutta Christensen ei aivan pääse kakkospalloon käsiksi. Tässäkin variaatiossa Eriksen nosti kätensä ylös, joten Tanskan erikoistilannekoodi on murrettu! Huuhkajien tulee asettaa parhaat pääpelaajansa Poulsen-Kjaer kaksikon päällystakeiksi, koska he ovat Eriksenin suosituimmat keskityskohteet kulmapotkuissa.


Georgiaa vastaan Tanska teki vastaavalla "koodilla" maalin. Eriksen nosti käden ilmaan, Poulsen-Kjaer kaksikko säntäsi palloa vastaan etualueelle, Kjaer nikkasi sen taaksepäin ja Dolberg juoksi pallon maaliin. Kuten todettua, Kjaer ja Poulsen pitää eliminoida etualueelta tiukalla miesvartioinnilla kulmapotkuissa.


Georgia kuitenkin rankaisi Tanskaa kulmapotkun jälkeisestä vastahyökkäyksestä. Kehuin jo aiemmin Tanskaa yhdeksi parhaista maajoukkueista hidastamaan tilanteenvaihtoja, mutta tässä kävi lapsus. Avoimen pelin hidastaminen kyllä toimii, mutta erikoistilanteiden jälkeen näemmä pystyy mahdollisesti haavoittamaan vastaiskulla. Kulmapotkun jälkitilanteessa Ankersen häviää boksin ulkopuolella kääpiönä irtopallotaistelun ja tässä näytteessä tuli hyvin esille myös se, miksi Ankersen on tosiaan vasta ensimmäinen varamies laitapuolustajaksi eli hänen palloton pelaamisensa ei välttämättä kestä päivänvaloa kovempia maita vastaan.


Georgia kiittää kipittäen vastahyökkäyksen maaliin, kun vastassa on vain Stryger Larsen, joka on siis tavanomaisesti jäänyt alimpana varmistamaan keskiympyrään, mutta hän ei ole toppari, vaan laitapuolustaja ja ei siksi sijoitu täsmällisesti syöttölinjalle, jolloin Lobjanidze pääsee viimeistelemään vapaasti Gvilian syötön ohi Schmeichelin.


Viimeinen hyökkäyspään kulmapotkunäyte tulee niin ikään Georgiaa vastaan pelatusta kotiottelusta. Tämä oli Eriksenin neljäs kulma ja jo kolmannen kerran tapahtui jotain merkittävää, sillä tällä kertaa Kjaer vedetään nurin yhtenä kuudesta kohdepelaajasta ja seurauksena Eriksen paukutti voittomaaliksi jääneen rangaistuspotkun pussiin. Jälleen Eriksenin nostettua käden Kjaer oli liikkumassa kohti etutolppaa, jonne säntäsivät myös Poulsen ja Delaney, joka on sitten usein se kolmas pelaaja niissä variaatioissa, joissa Kjaer ja Poulsen saavat seuraa palloa vastaan sännätessään.


Tanska puolustaa kulmapotkut mies- ja aluevartioinnin sekoituksena. Viisi miestä miesvartioi viittä irlantilaista, jonka lisäksi kolme pelaajaa on oman viiden metrin viivan sisällä Schmeichelin edessä. Dalsgaard ja Brathwaite ovat myös oman rangaistusalueen sisällä, mutta lähempänä boksin reunaa kakkospalloja varten.


Samanlainen puolustuskonsepti on tässäkin otoksessa. Viisi miesvartioijaa, kolme ylimääräistä pelaajaa vitosen viivan sisällä ja pari ylimääräistä pelaajaa lähempänä boksin reunaa.


Poulsen häviää oman 1v1-taiston ja Clark nikkaa niukasti yli maalin.


Puoli minuuttia myöhemmin todella vaarallinen lyhyt variaatio, jonka Huuhkajatkin voisi kopioida eli joku tulisi tarjoamaan lyhyen vaihtoehdon, palauttaisi Lodille ja tämä antaisi sisäkierteisen pallon Schmeichelin ja ihmisrykelmän väliin.


Irlannille jäi esimerkiksi keskityshetkellä keskelle 3v1 ylivoima ja kun noiden kolmen pelaajan juoksulinjalle olisi saatu toimitettua pallo, Tanska olisi joutunut tappiolle eikä välttämättä olisi varmistanut EM-paikkaansa.


Sveitsi-pelistä yksi kuva. Tässäkin viisi pelaajaa merkkaa viittä vastustajaa, mutta nyt Eriksen on yksinään lähellä boksin reunaa, kun kolmen sijasta neljä pelaajaa jopa puolustaa omaa viiden metrin aluetta.


Eriksen, jonka pitäisi olla luotettava pelaaja kakkospalloissa, rynnii itsensä Zhakan ohi ja tämä paukuttaa ylärimaan Schmeichelin sormien kautta. Toki jo sitä ennen Brathwaite ja Stryger Larsen hävisivät pääpallokamppailun taka-alueella kuten Poulsen Irlanti-pelissä, joten mututuntumalla sanoisin tässä vaiheessa, että keskitykset kannattaa kohdistaa pilkusta hieman vielä eteenpäin ja sitten sieltä mahdollisesti nikata pallo kohti maalia joko suoraan tai omalle joukkuetoverille lähempänä maalia.


Georgiaakin vastaan Tanska puolusti samoin kulmat. Viisi miesvartioijaa, jos Christensen luetaan mukaan isompaan ympyrään. Vitosen viivan sisässä on hänen lisäkseen kolme muutakin tanskalaista ja Eriksen-Skov kaksikko puolestaan kyttää kakkospalloja boksin reunalla.


Christensen voittaa ykköspallon omaa miestään vastaan, mutta Georgia saa uuden yrityksen.


Sitten sivuvapaapotkujen pariin. Irlanti-pelissä Tanskalle riitti tasapeli, joten avausjaksolla nähtiin hauska tilanne, kun topparit olivat jo nousemassa boksiin kohdepelaajaksi, mutta lopulta he eivät niin tehneetkään riskien minimoimiseksi. Lopulta sitten Stryger Larsenin jäi staattiseen tilanteeseen pallon kanssa sivurajalle ja roiskaisi sieltä keskityksen, joka ei löytänyt omia.


Toinen sivuvapaapotku olikin kunnollinen. Nyt boksiin nousivat molemmat topparit Kjaer ja Zanka, Poulsen, Dolberg ja Brathwaite. Kolme pelaajaa jäi ehkäisemään vastahyökkäyksiä ja kyttäämään kakkospalloja boksin reunalle. Eriksenin keskitys ei aivan tavoittanut Zankan päätä keskellä.


Kjaer ja Dolberg puolestaan juoksivat taka-alueelle ja Poulsen sekä Brathwaite olivat lähinnä palloa. Schöne, Höjbjerg ja Dalsgaard ovat boksin ulkopuolella eli Stryger Larsen on ainoana alempana kuvan ulkopuolella.


Sveitsi-pelistä Eriksenin sivuvapaapotku paikasta, josta Kroos upotti Ruotsin MM-jäillä, mutta tämä yritys kilpistyi muuriin. Boksissa oli viisi kohdetta kuten edeltävässä näytteessä: Kjaer, Poulsen, Delaney, Christensen ja Cornelius.


Varoituksen sanana tällainen variaatio vielä Sveitsi-pelistä Parkenilta. Schöne on vuorostaan pallon takana. Poulsen spurttaa äkillisesti pystyyn ja niin tekee Corneliuskin. Sveitsi oli kuitenkin hereillä onnistuen katkomaan tämän ovelan yrityksen. Tällaista variaatiota on varottava kesälläkin, koska Poulsenin syötöstä Cornelius olisi päässyt puttaamaan pallon tyhjiin vasemmalta tolpalta.


Sivuvapaapotkun puolustaminen hoituu kahdella pelaajalla muurissa, seitsemän pelaajan linjalla boksissa ja yhdellä kärkkyjällä, joka on tuulennopea Brathwaite.

[Jalitsumies]

Kiitos Pitää lueskella tämä teksti kevään aikana läpi.

[Salming]

Puola

Suomen seuraava maaotteluvastus on maaliskuussa Puola. Sen vuoksi katsoin siltä yhden karsintakotipelin, jossa vastassa oli Slovenia ja maaleja syntyi molempiin päihin. Otanta on toki pieni, mutta tarkoituksena ei olekaan syväscoutata sitä, koska kyseessä on vain ystävyysottelu eikä kilpailullinen vastustaja, vaan saada vain pieni käsitys Puolan pelitavasta. Alla on kuitenkin siis jotain havaintoja Puolasta ja pohdintaa siitä, että miten hyvin se mahdollisesti simuloi Venäjää. Kirjaan havainnot juuri tähän ketjuun siksi, että tämän ketjun ideana on myös siis seurata Suomen tietä kohti EM-lopputurnausta ja Puola yhtenä harjoitusvastustajana on olennainen osa sitä.

Puolan avauskokoonpano marraskuussa Sloveniaa vastaan oli (4-2-3-1):

9 Robert Lewandowski (Bayern München)
11 Kamil Grosicki (Hull City) - 7 Piotr Zielinski (Napoli) - 19 Sebastian Szymanski (Dinamo Moskova)
10 Grzegorz Krychowiak (Lokomotiv Moskova) - 6 Jacek Goralski (Ludogorets)
13 Arkadiusz Reca (SPAL) - 5 Jan Bednarek (Southampton) - 15 Kamil Glik (Monaco) - 20 Lukasz Pisczek (Dortmund)
1 Wojciech Szczesny (Juventus)

Puola käytti EM-karsinnoissa myös 4-4-2 paperiryhmitystä, mutta viimeiset neljä ottelua paperiryhmitys oli 4-2-3-1. Eivät nuo systeemit toki paljoa eroa toisistaan viheriöllä. Slovenia-pelin kokoonpano oli melko lähellä ihannekokoonpanoa. Oikea laitapuolustaja Pisczek toki lopetti maajoukkueuransa tuohon otteluun. MM-kisojen jälkeen hän ei edes ollut pelannut maajoukkueessa ja tässä Slovenia-pelissäkin hän pelasi jäähyväisenä vain avausjakson, kunnes hänet vaihdettiin kentältä lisäajalla suurten suosionosoitusten siivittämänä. Näin ollen Puolan ykkösvaihto oikeaksi laitapuolustajaksi onkin hänet korvannut Tomasz Kedziora, joka pelaa Dynamo Kievissa. Hän oli muutoin aina avauksessa karsinnoissa paitsi tässä pelissä. Ideaalitopparipari puolestaan on juuri Bednarek-Glik, joista Glik toki loukkaantui heti Slovenia-pelin alussa ja hänet korvasi Artur Jedrzejczyk (Legia Warsowa). Yksi varatoppari on myös Ankaragücüssa pelaava 32-vuotias kaljupää Michal Pazdan, joka oli karsinnoissa kahdesti avauksessa tuuraajana. Vasempana laitapuolustajana Reca puolestaan kamppailee peliajasta Bartosz Bereszynskin kanssa (Sampdoria). Molemmat taisivat karsinnoissa olla viidesti avauksessa vasempana pakkina.

Keskikentän pohjalla Krychowiak kellotti karsinnoissa täydet minuutit. Hänen rinnallaan vaihtuivat miehet. Goralskin lisäksi vaihtoehtoja ovat Mateusz Klich (Leeds), joka oli kuudesti avauksessa karsinnoissa ja Krystian Bielik (Derby), joka oli kahdesti avauksessa ja hänellä on ikää vasta 21 vuotta. Kymppipaikalle Zielinski on ilman muuta ykkösnimi, koska hän oli avauksessa jokaisessa karsintapelissä. Jos Puola käyttää kahden kärjen systeemiä, sitten Zielinski pystyy pelaamaan laiturina neljän miehen keskikentän linjassa ja sillä paikalla hän aloittikin karsinnat, kun Puolakin käytti alkuun Lewandowski-Piatek/Milik kärkiparia. Toinen laitureista puolestaan on yleensä aina Grosicki, joka pystyy pelaamaan kummallakin laidalla. Karsinnoissa hän oli luottomies pelaten yhdeksässä ottelussa kymmenestä. Toisen laitapelaajan paikka oli tuulisempi, mutta kun käytössä oli 4-2-3-1 systeemi neljässä viimeisessä ottelussa, nuori ja tekninen sisäänpäin leikkaava vasuri Szymanski oli aina avauksessa, joista kolmesti oikealla ja kerran vasemmalla juuri siinä pelissä, jossa Grosicki ei pelannut. Kärjessä sitten Lewandowskin varamiehinä ovat Krzysztof Piatek (AC Milan) ja Arkadiusz Milik (Napoli). Heitä ei sen kummemmin tarvitse esitelläkään. Summa summarum, Slovenia-pelin avauskokoonpano oli hyvin lähellä ihanneavausta. Ainoat muutokset olisivat Kedzioran tulo oikeaksi laitapuolustajaksi, Recan mahdollinen korvaaminen vasemmalla Bereszynskilla ja mahdollisesti Klichin pelaaminen Goralskin paikalla pohjalla.

Erikoistilanteet:


Sivuvapaapotkuja antaa ainakin Szymanski, mahdollisesti myös Zielinski sisäänpäin kiertävänä toiselta puolelta. Rangaistusalueelle nousee joka tapauksessa viisi kohdetta eli Lewandowski, Krychowiak (taka-alue), topparit Glik ja Bednarek sekä oikea laitapuolustaja Pisczek.


Pisczekin ja Krychowiakin väliin sijoittuivat topparit ja Lewandowski siten, että Lewa oli vieläpä kaikkein keskimmäisin viidestä pelaajasta. Hänen päähänsä keskitys myös putosi, mutta nikkauksen seurauksena oli vain kulmapotku.


Zielinski antoi kulmia sisäänpäin kiertävänä vasemmalta puolelta, joten sen perusteella hänen voisi olettaa antavan sitten tosiaan vapaapotkutkin tältä puolelta. Boksissa olivat samat viisi kohdetta kuin edelläkin ja he sijoittuivat sumppuun vitosen viivan sisälle. Kakkospallo kimposi boksin ulkopuolelle Oblakin nyrkeistä ja Szymanski tykitti vastapalloon avausmaalin.


Kulmien puolustaminen tapahtuu puolestaan pääosin aluevartioinnilla. Viisi pelaajaa on vitosen viivalla ja pari heidän yläpuolellaan samalla miesvartioiden vastustajia. Kolme pelaajaa ottaa pois lyhyen variaation mahdollisuuden.


Pisczek puskee etutolpalta varmasti pallon uudestaan päädystä yli, kun Ilicic yritti sisäänpäin kiertävää keskitystä vitosen viivalle.


15 sekuntia myöhemmin jopa yhdeksän puolalaista on oman pilkun alapuolella puolustamassa aluetta, kun Slovenia ei edes yritä pelata lyhyttä variaatiota.


Ilicic keskittää taas sumppuun ja tuloksen tietää silloin. Lewandowski purkaa etualueelta kakkospallon viimeistään pois ja Szymanski lähtee tempokuljettamaan pystyyn, mutta hänet pysäytetään keskiviivalla.

Hyökkäys:


Puolan pääasiallinen avausmalli alhaalta on 2-4-4, koska tähän taipuvat luonnollisesti sekä 4-2-3-1 että 4-4-2 paperiryhmitykset vallan mainiosti. Topparit ovat alhaalla leveällä ja laitapuolustajat nousevat Krychowiakin ja toisen pohjapelaajan rinnalle. Ylhäällä ympyröidyt laiturit Grosicki ja Szymanski vastaavat leveydestä sivurajoilla. Heidän välissään tiloja etsivät Lewandowski ja Zielinski.


Slovenia käytti tässä pelissä 4-1-4-1 puolustusmuotoa. Sen yksinäinen ankkuri Krhin miesvartioi Zielinskiä jatkuvasti tämän etsiessä tiloja keskikentän linjan ja puolustuslinjan välistä. Venäjällähän Golovin ja Tanskalla Eriksen tekevät samaa, joten sikäli maaliskuussa Puolaa vastaan Suomikin voisi EM-kisoja varten mahdollisesti kokeilla 4-1-4-1 ryhmitystä siten, että ankkuri miesvartioisi vastustajan kymppipaikan pelaajaa.


Toki Zielinski on niin taitava kuten Golovin ja Erikseninkin, että he pystyvät pyörähtämään ohi miehestään kuten tässäkin käy toisen topparin löytäessä avauksellaan Zielinskin. Seurauksena Lewandowski jakaa pallon laitaan ja erinomainen haastaja Grosicki luo vaarallisen keskityspaikan, jonka kliimaksi ei ihan mahtunut tähän 15 sekunnin GIFiin, mutta seurauksena oli kulmapotku matalan pallon jälkeen. Antakaa mielikuvituksenne laukata siis näytteen huipennuksen suhteen.


Tässä kuvassa näkyy se, kuinka Krhin seurasi Zielinskiä jopa vastustajan kenttäpuoliskolle asti. Jos Suomi siis kokeilisi 4-1-4-1 variaatiota, sitten peluuttaisin Kamaraa yksinäisenä ankkurina, koska hänen juoksukestävyytensä riittäisi varmasti 90 minuutin ajan vastaavaan rooliin kuin Krhinilla oli tässä pelissä. Keskikentän linjassa Kamaran yläpuolella puolestaan voisivat sitten pelata Sparv ja esimerkiksi mahdollisesti maajoukkueeseen paluun tekevä Eremenko, joka olisi siis puolustaessa Sparvin rinnalla keskikentän keskustassa ja heidän alapuolellaan linjojen välejä tukkisi vielä Kamara, mutta Suomen saadessa pallon, Eremenko siirtyisi luonnollisesti Pukin lähelle ylös neljänneksi pelaajaksi laitureiden kera, jolloin Suomi voisi käyttää siis ihan normaalisti 2-4-4 avausmallia siten, että ylänelikon muodostaisivat laiturit, Eremenko ja Pukki. Toki jos Eremenko ei paluuta tee, Jensenkin kaiketi pärjäisi keskikentän linjassa Sparvin vieressä, kun alapuolella olisi vielä Kamara. Nojoo, aika näyttää, että kokeileeko Kanerva edes 4-1-4-1 variaatiota kevään peleissä.


Puolan rakentaessa alhaalta, hyvin suuressa roolissa on tosiaan kaikissa karsintapeleissä pelannut Krychowiak, jonka kautta topparit pyrkivät enimmäkseen edistämään peliä. Jos Suomi käyttää 4-4-2 puolustusmuotoa, vuorollaan toinen kärki voisi yrittää peittää aina syöttölinjan toppareilta Krychowiakille, jottei käy niin kuin tässä GIFissä, jossa prässi on myöhässä ja Puola pääsee Krychowiakin sekä Recan kautta helposti etenemään keskiviivan ylitse. Krychowiakin vastuu Puolan pelinrakentelussa on siis melko samanlainen kuin Kamaralla Huuhkajissa.


Mitä tulee puolestaan Lewandowskiin, hän on tosiaan Zielinskin kanssa usein keskisektorilla avausvaiheessa ja vielä tarkennettuna roikkuu hyvin paljon puolustuslinjassa Zielinskin tullessa enemmän palloa vastaan. Mutta kyllä Lewandowskia hyödynnetään hyvin paljon kohdepelaajana, koska hän on taitava suojaamaan, mutta ennen kaikkea toimimaan saranapelaajana ja jatkamaan pallon pystyyn vastaliikkeitä tehneille joukkuetovereille.


GIFin ensisekunneilla Lewandowski on vielä paitsioasemassa, mutta sitten toppareista kaiketi Glikin korvannut Jedrzejczyk löytää lävistävällä syötöllään oikea-aikaisesti puolustuslinjan etupuolelle liikkuvan Lewandowskin. Samalla miesvartioinnissa oleva Zielinski irtoaa Krhinin pihdeistä pystyyn kuten tekee myös Szymanski oikealla. Lewandowski yrittää jatkaa pystyyn, mutta antaa harvinaisen heikon syötön. Yleensä hän kyllä kykenee toimittamaan vastaavasta asemasta pallon linjan taakse esimerkiksi Szymanskin juoksulinjalle samalla, kun hän imee yhden toppareista itseensä tullessaan palloa vastaan.


Vielä pysäytyskuva siitä, kuinka toinen toppari on jättänyt paikkansa puolustuslinjassa, joten oikeaan laitaan syntyy 2v2-asetelma siten, että Zielinski ja Szymanski pääsevät täydessä vauhdissa paahtamaan kohti kahta seisovilla jaloilla olevaa slovenialaista. Grosicki puolestaan on yhä leveydessä vasemmalla sivurajalla, joten Slovenian oikea pakki ei voi liiaksi kaventaa keskelle auttamaan.


Tässä GIFissä puolestaan Puolan avausmalli on yhä 2-4-4, mutta Zielinski on pudonnut keskikentän linjaan ja Pisczek puolestaan noussut neljänneksi pelaajaksi ylös oikealla sivurajalla, jolloin Szymanski on kaventanut Lewandowskin lähelle. Pelaajat siis voivat vaihtaa paikkoja, mutta muoto pyritään säilyttämään samana. Sen verran mitä Puolaa näin, se luo hyvin pitkälti maalipaikkansa enemmänkin yksilöiden henkilökohtaisen osaamisen kuin varsinaisen loistavan kollektiivin kautta. Avausvaihe on toisinaan melkoista puurtamista ja väsynyttä pallonliikuttelua, joten tilanteiden luomiseen vaaditaans sitä, että yksilöt voittavat 1v1-tilanteita pallollisena. Tässäkin Grosicki pyörähtää vuorostaan ohi miehestään kuten Zielinski teki pari näytettä ylempänä. Laukaus boksin reunalta on kuitenkin luokaton. Jos Suomikin pelaa maaliskuussa tutulla 4-4-2:lla, Puolan 2-4-4 avausmalli on helppo peilata ja silloin juuri sen avauspelaaminen voi olla melkoista puurtamista, mutta kun sillä on hyviä yksilöitä, tilanteita syntyy silti kuten tässäkin GIFissä.


Hyvin herkästi jopa Puola lähettää alhaalta tällaisia epätoivoisia palloja kohti Lewandowskia juuri ylempään puurtamiseen viitaten. Krychowiak noukkii pallon ja Lewandowski ei toki ole pelkkä kohdepelaaja puolustuslinjan etupuolella, vaan hän tekee paljon aloitteita myös pystyyn linjan taakse, mutta siitä huolimatta kun paikkojen luonti perustuu hyvin pitkälti yksilöiden osaamiseen, tällaista turhautuneisuutta näkyy Puolan pelaamisessa jonkin verran, jos maitse eteneminen ei onnistu nopeasti.


Yhtenä variaationa ovat myös tällaiset pitkät ristipallot vastustajan ylimpien prässilinjojen ohitse sivurajoilla päivystäville laitureille. Tietynlainen maltti Puolan pelinrakentelusta siis ajoittain uupuu eli jos vapaita syöttöpaikkoja ei heti löydy, se saattaa pelata hyvinkin suoraviivaisesti pystyyn kohti neljää ylintä pelaajaa. Ja usein niitä syöttöpaikkoja alhaalta avattaessa ei välttämättä löydy, koska 2-4-4 mallissa etäisyydet esimerkiksi ylänelikon välillä ovat melko suuret, kun laiturit ovat leveydessä ja jos keskellä vielä Zielinski on miesvartioinnissa, ei ole helppo löytää sellaista vapaata pelaajaa ylänelikosta, jolla olisi tuki automaattisesti lähellä toisin kuin vaikka Belgialla, jolla on jatkuvasti kolmioita lyhyillä etäisyyksillä, mutta se toki käyttääkin erilaista systeemiä.


Toki Puolallakin sitten hyökkäyskolmanneksella syntyy noita kolmioita ja se kykenee etenemään laidoista kombinaatioiden kautta usein keskityspaikkoihin, mutta omalla puoliskolla etäisyydet eivät ole usein näin hyvin hanskassa.


Tässä GIFissä Pisczek pelataan vapaaksi "seinä kolmannelle" -pelaamisella ja vastustaja blokkaa keskityksen kulmaksi. Karsinnoissa Puola sai 59 kulmapotkua eli keskimäärin kuusi ottelua kohden. Nousevien laitapuolustajien ja Grosickin haastojen kautta noita kulmia kyllä siis kertyy tasaisin väliajoin. Vertailun vuoksi Italian lukema oli 72, mutta Puolan lohkossa ei ollut sentään ihan Liechtensteinin kaltaista heittopussia, jota vastaan Italiakin keräsi 24 kulmapotkua kahdessa kohtaamisessa.


Päätetään hyökkäysnäytteet 2-1 maaliin Sloveniaa vastaan. Kuten todettua, maalipaikat syntyvät hyvin usein yksilösuoritusten kautta voitetuista 1v1-tilanteista. Tässäkin GIFissä Lewandowski on tullut palloa vastaan yhtenä ylänelikon jäsenenä, kääntyy kahden pelaajan välistä tempokuljetukseen ja lopulta päättää soolonsa tarkkaan laukaukseen alakulmaan sen jälkeen, kun Szymanski oli tehnyt tilaa tekevän juoksun vielä poikittain oikealta maalin eteen.

Puolustus:


Vaikka paperilla ryhmitys olisi 4-2-3-1, viheriöllä puolustusmuoto on silti 4-4-2 puolessa kentässä. Lewandowski ja Zielinski muodostavat ylimmän prässilinjan, kun Grosicki ja Szymanski laskeutuvat pohjapelaajien rinnalle.


Välillä toki Zielinski on hieman Lewaa alempana, jolloin muoto on 4-4-1-1 puolessa kentässä.


Syvällä puolustettaessa muoto on sen sijaan lähes aina 4-4-1-1 eli Zielinski putoaa melko alas keskikentän linjan etupuolelle auttamaan puolustamisessa. Lewandowski jää tuolloin ainoana pallon yläpuolelle.


Sitten käsittelyyn Slovenian ensimmäinen maali. Laidassa on 3v3-asetelma. Pisczek-Szymanski-Krychowiak kolmikko kuitenkin vuotaa ja slovenialainen saa jalan auki. Myös boksissa on 3v3-tilanne, mutta Reca tuijottaa liiaksi palloa ja on kaventanut turhan paljon kohti toppariparia auttaakseen näitä luomaan 3v2-ylivoiman, mutta samalla hän ei ole huomannut selustaansa tullutta Ilicicia, joka ottaa haltuun, veivaa Recan sivuun ja syöttää sitten keskelle Matavz, joka irtaantuu oikea-aikaisesti Bednarekista maalintekoon.


Kuten todettua, 3v3-asetelmat laidassa ja boksissa, mutta ensin Szymanski päästää keskityksen läpi ja sitten Reca havainnoi heikosti ja vielä rynnii ohi Ilicicista. Kuvassa näkyy yhdeksän puolalaista eli Lewa on taas kuvan ulkopuolella jäänyt keskiympyrään ja putoaa alas vain erikoistilanteiden puolustamisessa.


Slovenia yritti murtaa Puolan puolustuksen chipeillä linjan taakse kuten 1-1 maalissakin nähtiin. Tämä GIF on minuutti myöhemmin. Pisczek antaa harhasyötön omalla puoliskolla ja Slovenia kontraa vastaan. Ilicic lähettää oikeasta puolitilasta chipin linjan taa, mutta se karkaa hieman liian pitkäksi. Topparipari Glik-Bednarek on toki hyvä ilmassa, koska molemmat ovat 190-senttisiä (Glik ei toki tässä kohdin ollut enää kentällä), mutta jalalla he eivät ole kaikkein nopeimpia, joten sikäli oikein ajoitetut juoksut linjan taa voivat toimia, vaikka syötöt tulisivat ilmassa. Glikin korvannut Jedrzejczykkin oli myöhässä miehensä juoksun seuraamisesta tässä GIFissä.


Muutama minuutti myöhemmin vastaava tilanne. Ensin Puolan ylin prässilinja ohitetaan kierrätyksellä. Sitten laitapuolustaja pelaa pallon puolustuslinjan etupuolelle linjojen väliin kohdehyökkääjälle, joka pudottaa viereen. Tämän jälkeen Puolan keskikentän linja yrittää tukkia aukon linjojen välissä takaprässillä, jolloin Ilicic jää taaemmas eikä rynni samaan tilaan, vaan jää siihen, mistä keskikentän linja lähti laskeutumaan. Näin ollen hänelle jää jalka täysin auki keskikentän linjan etupuolelle ja samalla painottomalta puolelta tapahtuu taas juoksu linjan taakse. Jedrzejczyk reagoi taas myöhässä, mutta jälleen chippi on hieman liian pitkä. Slovenialla oli siis selkeä suunnitelma, jolla luoda paikkoja Puolaa vastaan ja oletettavasti se ei ole keksinyt tätä hatusta, vaan scoutannut, joten voisi olettaa, että Puola on sitten aiemmin vuotanut vastaavien chippien puolustamisessa, jos vastustajan keskikenttäpelaaja on saanut jalan auki ilman prässiä hyökkäyskolmanneksella.


Päätetään tämä osio toiseen päästettyyn maaliin. Slovenia lähettää alhaalta ristipallon ylimpien prässilinjojen ohitse. Kedziora jää hetkelliseen 1v1-asetelmaan, kunnes Grosicki ennättää apuun ja tekee tilanteesta 2v2-asetelman, mutta taitava slovenialainen pujahtaa välistä boksiin. Boksissa on jo valmiiksi kaksi kohdetta kuten ensimmäisessäkin maalissa. Kolmen pelaajan keskeltä Verbic löytää syötöllään Matavzin, joka vuorostaan kerää syöttöpisteen ja Ilicic viimeistelee läheltä varmasti ohi konsonanttihirviön.


Jos Puola haluaa menestyä kesällä, oman rangaistusalueen puolustamisen on parannuttava. Glikin korvannut Jedrzejczyk menee ehkä vähän turhaan kolmantena pelaajana hidastamaan Verbicia ja kun hän ei saa syöttöä katki, Ilicicille avautui maalintekoon tyhjä tila, jonka hän hyödynsi.

Tilanteenvaihdot:


Vielä kolme esimerkkiä tilanteenvaihdoista. Kaksi positiivista ja yksi negatiivinen. Aloitetaan posilla. Puola riistää laidassa omalla puoliskolla. Riiston jälkeen se pelaa suoraviivaisesti eteenpäin organisoimatonta puolustusta vastaan. Jopa kuusi pelaajaa juoksee yhtä aikaa kohti maalia. Zielinski jakoi laitaan, mutta Szymanskin matala pallo kohti Lewandowskia päätyi puolustajan katkottavaksi tällä kertaa.


Hetkessä 6v4 asetelma, kun ylimmät prässilinjat lähtevät vastaiskuun riistosta.


Yksi esimerkki negatiivisesta tilanteenvaihdosta eli siitä, kuinka välittömällä vastaprässillä Puola hidastaa välittömästi vastustajan vastaiskun synnyn syöttösuuntien sulkemisella. Rutiinikauraa jopa tämän tason maajoukkueelle ja pallo voitetaan pian takaisin ylhäällä, kun Lewandowski, Pisczek, Zielinski ja Szymanski yhtä aikaa prässäävät menetyksen jälkeen.


Viimeinen näyte on Slovenia-pelin voittomaali. Puolan vastaprässi toimii puolessa kentässä sen jälkeen, kun noin vajaat kymmenen sekuntia ennen GIFin alkua se on menettänyt pallon ylhäällä, mutta GIFin alkajaisiksi Szymanski spurttaa loistavasti alaspäin ja riistää pallon selkäpuolelta keskiviivan tuntumassa. Zielinski nappaa irtopallon ja pelaa sen Lewandowskille laitaan. Hetkessä boksissa on neljä puolalaista Lewa mukaan luettuna.


Sitten tullaan jälleen yksilötaitoon ja kykyyn voittaa 1v1-tilanteita tai tässä jopa 1v4-tilanteita, kun Lewandowskia ahdistetaan useamman pelaajan voimin. Siitä huolimatta hän saa jalan auki ja löytää toiselta puolelta Grosickin, joka nikkaa keskelle ja Goralski viimeistelee varmasti, kun laitapuolustaja Balkovec on jäänyt taka-alueella 1v2-alivoimatilanteeseen Lewan imettyä niin monta pelaajaa itseensä.


Lewandowski vastaan neljä slovenialaista ja Grosicki-Goralski vs. Balkovec.

Miten hyvin Puola sitten vertautuu Venäjään?

- Yhtäläisyytenä molempien pelijärjestelmä on 4-2-3-1, joka alhaalta avattaessa taipuu pääosin 2-4-4 malliin, mutta puoleen kenttään päästyään Puola ei läheskään yhtä herkästi muuta muotoaan 2-3-5:een esim. nostamalla toisen pohjapelaajan ylemmäs kuten Venäjä
- Molemmilla laiturit vastaavat avausvaiheessa leveydestä ja keskellä ovat linjojen välistä tiloja etsivä kymppipaikan pelaaja (Golovin/Zielinski) ja laadukas kärki (Lewandowski/Dzyuba), joka kohdepelaamisen lisäksi pystyy spurttaamaan linjan taakse
- Molempien laitapuolustajat tekevät kyllä taustakiertoja, mutta Venäjän laitapuolustajat ovat ehkä vielä piirun aktiivisempia, kun puolestaan Puola luottaa hivenen enemmän laitureiden 1v1-osaamiseen. Molemmat maat kuitenkin pyrkivät vahvasti etenemään laitojen kauttakin
- Ristipallot kuuluvat molempien pelikirjaan, mutta Venäjän vielä enemmän ja siten, että sen laitapuolustajat nousevat luomaan ylivoimia vastustajan laitapuolustajaa vastaan laiturin avuksi, kun puolestaan Puolan ristipallot suuntautuvat useammin pelkästään yksinäiselle laiturille 1v1-asetelmaan
- Keskeltä murtauduttaessa molemmat hyödyntävät kärkipelaajaansa ja kymppipaikan yksilöä samalla, kun laiturit kirmaavat vastaliikkeillä pystyyn linjan taa

- Pallottomana Venäjä prässää ylhäältä 4-2-3-1 muodossa aggressiivisesti yläkuusikollaan, mutta Puolan prässi on enemmän 4-4-2 muodossa ja vähän maltillisempi. Puolalaiset varovat pelaamasta itseään ohi tilanteista, kun puolestaan venäläiset puolustavat tosiaan todella voimakkaasti eteenpäin, jos vastustajan toppareilla on pallo
- Molempien prässi toki voidaan maitse pelaamisen lisäksi murtaa siten, että alhaalta pelataan korkea pallo vastustajan puolustuslinjan etupuolelle kohdepelaajalle kuten esimerkiksi Alderweireld-Lukaku kaksikko osoitti Venäjää vastaan ja sama näytti toimivan Puolan maltillisempaakin prässiä vastaan slovenialaisilla yhdessä ylempänä olleessa esimerkissä
- Puolessa kentässä Venäjäkin puolustaa Puolan tavoin 4-4-2:ssa, mutta erona on se, että Venäjällä Dzyubakin takaprässää todella ahkerasti oman puoliskon puoliväliin toisin kuin Lewandowski. Laitureista Grosicki vertautuu Ionoviin työmäärällään alaspäin
- Mitä tulee ylipäätään kollektiivina puolustamiseen, Venäjä on tosiaan yksi parhaista maajoukkueista pitämään muodon tiiviinä, vaikka se joutuisi juoksemaan pallon perässä, mutta Puolan linjojen välit ja pelaajien väliset etäisyydet eivät säily yhtä hyvin tiiviinä lyhyellä otannalla omalla puoliskolla

- Mitä tulee positiivisiin tilanteenvaihtoihin, molemmat lähtevät pystyyn hyvin suoraviivaisesti, mutta erona on ehkä se, että Puolalla Lewandowskikin juoksee herkästi heti pystyyn sen sijaan, että hän dzyubamaisesti tulisi vastaan, vaan ennemmin Zielinski on se, jonka kautta pyritään pelaamaan Lewalle pystyyn eikä niin, että Dzyuba olisi ensimmäinen kohde tilanteenvaihdoissa
- Negatiivisissa tilanteenvaihdoissa molemmat pyrkivät heti ylhäällä riistämään pallon nopeasti takaisin sulkemalla syöttösuuntia useamman pelaajan voimin. Venäjä on silti vielä piirun aggressiivisempi tuossakin ja puolalaiset perääntyvät joissain tilanteissa vähän herkemmin eivätkä väkisin puolusta eteenpäin
- Erikoistilanteissa molemmat nostavat useimmiten rangaistusalueelle viisi kohdepelaajaa. Erona on se, että Venäjällä kymppipaikan pelaaja (Golovin tai Al. Miranchuk) antaa kulmat molemmilta puolilta, jolloin puolet kulmista kiertää ulos- ja puolet sisäänpäin, mutta Puola pyrkii siihen, että kaikki erikoistilanteet annetaan sisäänpäin kiertävinä Zielinskin ja Szymanskin voimin. Kulmapotkujen puolustamisessa on myös eroja, sillä Venäjä käyttää miesvartiointia ja Puola puolustaa aluetta

[D mies]

Hieman tuossa yllätyin kun huomasin, ettei Belgia ole vielä sopinut yhtään treenimatsia kevääksi, Tanskallakin sovittuna vain Englanti maaliskuussa. Venäjällä sentään on Suomen tavoin täysi ohjelma (Ruotsi, Moldova, Puola ja Serbia). Että tässähän on Palloliitto kerrankin ollut särmänä!

[Salming]

Shaun Maloney: De Bruyne and Hazard tick so many boxes but are also so humble

https://theathletic.com/1767669/2020/04/30/shaun-maloney-belgium-de-bruyne-hazard/

Maineikkaassa The Athleticissa julkaistiin viime viikolla artikkeli Belgian apuvalmentajasta Shaun Maloneysta. Hänellä on yhteistä historiaa päävalmentaja Roberto Martinezin kanssa jo aikanaan Wiganista, jolloin Skotlannin entinen maajoukkuepelaaja Maloney oli vielä pelaaja ja Martinez hänen valmentajansa neljän vuoden ajan. Hänet palkattiin Belgian palvelukseen viime MM-kisojen jälkeen. Sitä ennen pelaajauransa jälkeen hän oli ehtinyt viettää yhden vuoden Celticin organisaatiossa työskennellen pääosin reservijoukkueen kanssa, joten pestiä Belgian apuvalmentajana voidaan pitää Maloneyn ensimmäisenä valmentajapestinä aikuisten miesten parissa ylimmällä tasolla:

Maloney has played in the Champions League and assisted an FA Cup-winning final goal for Wigan against Manchester City, so he is well-versed in pressure and big-name players. He has never played alongside world-class players though and, even for the most experienced of coaches, replacing Thierry Henry as the coach to instruct Vincent Kompany could be a daunting prospect.

“I was fortunate when I joined that Thierry was still there and stayed for six weeks,” says Maloney, when asked if he had to gain the players’ trust. “I’m quite quiet by nature so that allowed me to come in and find my feet at the start. One of the things I’ve found with every single player in the squad is that they’re very humble. They’re open to talking and discussing anything in the game. That makes me completely at ease to speak to the players. One thing I notice during the tactical meetings is that if anyone has a question then it is always open for them to ask and Roberto will discuss it.

Maloney itse ajautui valmentajaksi sattumusten kautta. Celticissa loukkaantuneena ollessaan hän kävi valmentajakurssit läpi, mutta vasta Wiganissa kipinä alkoi hiljalleen voimistua ja maajoukkueessa pelatessaan hän oppi arvostamaan taktista puolta pelistä entistä enemmän:

Maloney suffered chronic injury problems during his second spell at Celtic where he suffered an ACL injury and a serious ankle ligament injury. It was during this fragmented period that he secured his UEFA B Licence and then his UEFA A Licence, but it “didn’t trigger anything inside him”. It was only when he joined Wigan at the age of 28 that his mind really started to focus on the “concepts” he continuously refers to when describing how they train.

“Wigan exposed me to a different style and different understanding of football,” he says. “That curiosity grew until the age of 34 at Hull when I was sure I wanted to become a coach. We had a lot of British players and it was a different idea in terms of training and style of play so it wasn’t something any of us had been accustomed to.

“I played against European teams and national teams where I felt I was in a team that had more effort on the pitch but it felt like we were playing a different game. I didn’t quite understand why that was but there was always an idea that other countries were technically and tactically better than us. That was the general rule. We had a great mentality, great attitude, massive heart in games but there was another side of it. I started to understand that the tactical side of things is arguably more important.”

Ajastaan Wiganissa Maloney kertoo seuraavassa lainauksessa vielä tarkemmin. Celticissa tulleiden vammojen parantelu vaati veronsa vielä Wiganissakin, joten Maloneyn suhde kuntoutusvalmentaja Evansin kanssa syventyi ja nykyään tämäkin on yhä Martinezin apuna Belgiassa:

“Roberto’s style of play stuck with me and there was always the curiosity to delve deeper into that, which is the reason we work together,” he says. “As a young coach Brendan was very good to me and both he and Roberto have a connection with players that stands out. I don’t know if you can teach it or not but it’s a special attribute.

“I used to speak to Roberto a lot (at Wigan) and ask him a lot of questions. When I went down to Wigan after a long period of injuries with Celtic I needed a lot of time to recondition so I spent a lot of time with the head of fitness Richard Evans, who is still with Roberto, so I got very close with him. When he went to Everton there were certain messages (to each other) about tactics, games we had watched and games at the World Cup. There was no real idea that come September 2018 he’d ask me to join his staff.”

Syy, miksi halusin kuitenkin linkittää The Athleticin artikkelin tänne, löytyy joukkueen kulttuurista:

“Some of the things you see Eden, Kevin, Dries (Mertens) do in training is incredible. I’ve read a lot recently on Kevin. It’s difficult for me to say any more about him. He’s the complete player. He has everything tactically, technically and, physically, he’s an absolute monster in his speed and agility. What maybe isn’t mentioned as much is his awareness and vision is the work for the team out of possession as that is the same level. He is an incredible team player.

“But there are other things within the game you notice that don’t get spoken about as much. You could literally go right through the squad. (Axel) Witsel’s tactical intelligence in terms of his positioning and how good he is at simple, forward passing. That should never be underrated. Thomas Vermaelen’s performances over the last six to twelve months have been incredible. Our defensive players are at such an elite level so I’m very fortunate to work with these players. That’s part of the reason why I’m so motivated  and I spend so much time travelling to see these players and preparing these ideas with Roberto because the level of these players demands it.

“Roberto wanted the players to get their badges so they could use their experience and intelligence after they retire so he asked most of them to take their UEFA A & B badges, and most have. These players are extremely tactically aware so any messages you have are picked up so quickly. They’re always inquisitive and ask why we’re using a certain concept and asking questions about the opponents.

“It’s maybe an attribute that isn’t really spoken about and it’s something that I notice throughout our group. It’s to do with how they have been brought up through their academies and the clubs they play as they are used to a certain level of tactical information. It’s a different culture to what I was used to.”

In the 43 games since taking over the national team in August 2016, Martinez has lost just three and led Belgium to third at the 2018 World Cup, their best-ever finish.

Iso osa Belgian maajoukkueen pelaajista on siis suorittanut (tai suorittamassa) pelaamisen ohessa Uefan valmentajakurssit ja siten pelaajiston ja valmennuksen välinen taktinen ymmärrys, yhteistyö, keskustelu ja kommunikaatio ovat maailman parhaalla tasolla kuten FIFA-ranking kertoo. Pelaajistosta Hazard ei kuitenkaan ole yksi noista tutkinnon suorittaneista pelaajista kommenttiosion mukaan, koska hän ei ole kiinnostunut valmentamisesta. Mutta onhan tuo kokonaisuutena kuitenkin melko uniikkia, otaksun? Kuulisin mieluusti viisaammilta siitä, että kuinka moni Huuhkajien nykyisestä ryhmästä on suorittanut tai suorittamassa valmentajakursseja? Tuskin pelaajia yhden käden sormia enempää löytyy.

Viimeinen lainaus olkoot puolestaan tämä, joka kertoo filosofiasta ja peleihin valmistautumisesta. Maajoukkuejalkapallokin voi olla mielikuvituksellista, viihdyttävää ja tehokasta, jos asioita tehdään oikein eikä aina pidä vedota ajanpuutteeseen yhteisissä tapahtumissa syynä yksinkertaistettuihin ja selkeisiin pelijärjestelmiin ja taktiikoihin:

While there is a school of thought that international management suits pragmatists rather than idealists — which Martinez has been accused of during his time at Wigan at Everton due to perceived defensive frailties — because of the limited time coaches have to work with players, Maloney disagrees and points to the success they have had in playing the same system (variations of 3-4-2-1) since Martinez took over.

“If you watch Belgium play the style of play is exactly what Roberto believes in,” he says. “It has followed him around his career and I don’t think that will ever change. I came in after Roberto had been there for two years so that was two years of working on the style of play but every camp you still work on the principles. Roberto’s philosophy has been honed over the years though.

“In our team you have to have a lot of the ball but the foundation of it is the defensive structure and there are moments you have to suffer without the ball. I don’t think attack and defence are separate discussions. I have been there for nearly two years and I never get the feeling we concentrate on one aspect more than the other. The training is specific for the next opponent. It’s difficult to have an effect on every single point you want to have. It’s trying to prioritise certain tactical ideas and what the issues are for the next game.

“When they come into camp we use all the tools possible. We have a big department of analysts now and can show certain video clips or work with them in smaller groups. We’ve now started using iPads on the pitch but for some players that is not the best way to work so you need to find out which way is best to affect certain players. There is always a way though and you have enough time to get these ideas across. We just need to be as efficient as we can.”

[Salming]

https://www.rbfa.be/en/news/roberto-martinez-extends-2022

Upea uutinen! Roberto Martinez on tehnyt kahden vuoden jatkosopimuksen Belgian maajoukkueen kanssa eli hän jatkaa pestissään Qatarin MM-kisoihin asti. Eilisen lehdistötilaisuuden alussa oli kymmenen minuutin kohokohtavideo, joka aiheutti kyllä viileitä väreitä (erityisesti kohta 10:50-13:00): https://www.youtube.com/watch?v=dQgcWAPtO4Q&feature=emb_title

Iso osa Belgian maajoukkueen pelaajista on siis suorittanut (tai suorittamassa) pelaamisen ohessa Uefan valmentajakurssit ja siten pelaajiston ja valmennuksen välinen taktinen ymmärrys, yhteistyö, keskustelu ja kommunikaatio ovat maailman parhaalla tasolla kuten FIFA-ranking kertoo. Pelaajistosta Hazard ei kuitenkaan ole yksi noista tutkinnon suorittaneista pelaajista kommenttiosion mukaan, koska hän ei ole kiinnostunut valmentamisesta. Mutta onhan tuo kokonaisuutena kuitenkin melko uniikkia, otaksun? Kuulisin mieluusti viisaammilta siitä, että kuinka moni Huuhkajien nykyisestä ryhmästä on suorittanut tai suorittamassa valmentajakursseja? Tuskin pelaajia yhden käden sormia enempää löytyy.

Kuuntelin äsken tuon puoli tuntia kestäneen lehdistötilaisuuden. Heti alussa tulikin ilmi niitä pelaajia, jotka ovat suorittaneet noita valmentajalisenssejä ja joiden Martinez uskoo tulevaisuudessakin vaikuttavan vahvasti Belgian jalkapallon kehitykseen. Martinezin mainitsemia nimiä olivat Jan Vertonghen, Axel Witsel, Kevin De Bruyne, Dries Mertens, Thomas Meunier ja Romelu Lukaku listan jatkuessa edelleen. Martinez totesi sanatarkasti, että "näistä pelaajista tulee valmentajia ja he tulevat vaikuttamaan Belgian jalkapallon tulevaisuuteen".

Martinez jatkaa myös Belgian liitossa teknisenä johtajana vaikuttaen ilmeisesti osaltaan ruohonjuuritason tekemiseen. Seuraavien parin vuoden aikana hän jatkaa tietotaitonsa jakamista, jotta kun hän aikanaan väistyy rooleistaan, "Belgia säilyisi myös seuraavat kymmenen vuotta FIFA-rankingissa kymmenen parhaan joukossa".

[Salming]

Jatketaanpa vielä hieman Belgia-aiheilla, koska eilen eksyin Youtuben ehdotusten myötä katsomaan muutaman taktiikkavideon Belgian maajoukkueesta. Noista videoista esiin nousi pari yksityiskohtaa, joita en ollutkaan aiemmin älynnyt oivaltaa, joten kirjaan ne nyt muistiin.

Lähteet: https://www.youtube.com/watch?v=aAqyF6mWSoI & https://www.youtube.com/watch?v=wnx6r9IGoNQ

Belgian puolustusmuoto on lähinnä 4-3-3 numerotermein ilmaistuna. Oikea wingback putoaa aina puolustuslinjaan asti, mutta vasen ei, vaan hän seilaa keskikentän linjan ja puolustuslinjan välissä tilanteesta riippuen. Meunier on tottunut pelaamaan seurajoukkueessaan laitapuolustajaa, joten siksi varsinkin hänen ollessaan avauksessa on erittäin luontevaa, että hän putoaa puolustuslinjaan asti, mutta myös Castagne kykenee samaan. Vasemmalla puolella puolestaan T. Hazard ei ole niin puolustusorientoitunut pelaaja, että hän putoaisi kuin todella syvällä puolustettaessa alimpaan linjaan. Tässäkin kuvassa kun Belgia prässää maltillisesti korkealta, hän on asemoinut itsensä Witselin ja De Bruynen rinnalle. Kuvassa suosittelen myös kiinnittämään jälleen huomiota varsinkin Mertensiin ja E. Hazardiin. He ikään kuin ohjaavat vastustajan automaattisesti kohti sivurajoja, sillä he eivät ikinä itse mene kolmea metriä lähemmäs sivurajoja, vaan pysyttelevät välikaistoilla. Sivurajoja puolustavat kahteen suuntaan pumppaavat wingbackit ja jos heidän selustaansa jää tilaa, sitten laitimmaiset topparit yhteistyössä Witselin ja KDB:n kanssa liikkuvat peittämään noita tiloja kuten alemmasta näytteestä näkyy.


Omalla kenttäpuoliskollakaan Mertens ja E. Hazard eivät liiku sivurajoille, vaan pysyvät aina välikaistoilla ja automaattisesti ohjaavat vastustajan laitaan, jossa sitten wingbackit pumppaavat ylös ja Witsel sekä De Bruyne tukevat vieressä.


Hyvin harvinainen hetki siitä, kun T. Hazard on pudonnut alimpaan linjaan asti ja muoto on 5-4-1, mutta tätäkin piti odottaa tässä pelissä yli puoli tuntia ja kuvaa edelsi Venäjän pitkähkö pallonhallintajakso Belgian puoliskolla.


Tärkeää on myös huomata Witselin ja KDB:n sijoittuminen. He suojaavat kahdestaan sekä puolustuslinjaa että myös Mertensin ja E. Hazardin takana olevia tiloja eli taskuja. Molemmilla on periaatteessa omat alueet, neliöt, joita puolustaa. Toki tarvittaessa he seuraavat juoksuja myös omaan boksiin ja liikkuvat lähemmäksi tukemaan wingbackeja, mutta tällaisessa staattisessa tilanteessa tärkeintä on tukkia Mertensin ja E. Hazardin takana olevat tilat.

Ensimmäinen yksityiskohta liittyy puolustuspelaamiseen, josta on ylempänä pari muistuttavaa kuvaa. Belgiahan puolustaa siis 4-3-3:lla ylempää ja syvempänä 5-4-1:llä. Meunier/Castagne oikeana wingnackina laskeutuu kerran kerrasta topparikolmikon seuraksi ja Thorgan Hazard tarvittaessa, jolloin E. Hazard ja Mertens putoavat Lukakun rinnalta De Bruynen ja Witselin tasolle. Syvällä puolustaessa en ollut aiemmin havainnoinut sitä, että Witsel-De Bruyne kaksikko puolustuslinjaa suojellessaan pyrkii sijoittumaan siten, että he ovat aina peittämässä syöttölinjaa laitatopparin ja wingbackin välistä tai laitatopparin ja keskimmäisen topparin. Näin ollen wingbackit pystyvät rennommin liikkumaan kohti sivurajaa peittämään keskityksiä, kun keskustan kaksikko huolehtii siitä, että vastustaja ei haavoita tiloja, jotka syntyvät puolustuslinjan hajotessa leveyssuunnassa. Toki aina peittopelaaminen ei onnistu, jos vastustaja esimerkiksi yrittää murtavia syöttöjä kauempaa kuin viimeisellä hyökkäyskolmanneksella kuten Venäjä esimerkiksi teki:

Paras tapa murtautua Belgiaa vastaan on pelata pallo linjan taakse vasemman wingbackin ja vasemmanpuolimmaisen topparin välistä. Muistan jo MM-kisoistakin livenä sen, kuinka Tunisiakin monesti yritti pelata pallon Carrascon ja Vertonghenin välistä linjan taakse keskityspaikkaan, vaikka tuolloin en syvemmin vielä taktiikoista ymmärtänytkään, mutta tuo jos jokin jäi toisteisena asiana mieleen. Tässäkin ottelussa Venäjä hyödynsi jo neljännellä minuutilla samaa suunnitelmaa eli yritti pelata pallon maitse linjan taakse Ionoville T. Hazardin ja Vermaelenin välistä. Tämä Fernandesin syöttöyritys kuitenkin päättyi siihen, että Vermaelen ehti viime hetkellä liukutaklata pallon yli rajoista. Witsel oli toki vieressä seurannut hyvin yhden venäläisen juoksun rangaistusalueelle ja siten hyvin sijoittuneena katkomaan mahdollisen Ionovin keskityksen, jos sellainen olisi tullut. Kuten todettua, koska oikealla puolella wingbackina on useimmiten paljon puolustusorientoituneempi pelaaja Meunier, on tehokkaampaa yrittää murtautua nimenomaan Belgian vasemman laidan puolelta, jossa wingback on usein paljon hyökkäysorientoituneempi eikä osaa niin hyvin sijoittua puolustussuuntaan. Ja toki kun vasen wingback ei aina laskeudu ihan puolustuslinjaan asti kuin todella syvällä puolustaessa, hänen ja vasemmanpuolimmaisen topparin väliin jää usein kohtalainen tila pelata pallo pystyyn.


Venäjä kierrättää keskeltä pallon takaisin Hazardien laidalle, Fernandes syöttää linjan taakse tällä kertaa ilmassa T. Hazardin ja Vermaelenin väliin Ionoville ja taas vasta viime hetkellä Vermaelen ehtii katkoon liukumalla. Uusinnasta katsottuna tilanne oli paitsio, mutta todellisuudessa seurauksena oli kulmapotku.

Ylemmässä GIFissä Witsel ei ehdi peittämään syöttölinjaa laitatopparin Alderweireldin ja wingback T. Hazardin välistä, mutta hän kuitenkin sijoittuu siten, että Fernandes ei kykene syöttämään keskustaan Alderweireldin ja Vermaelin väliin kymppipaikan Miranchukille. Toisessa GIFissä puolestaan Witsel peittää syötön Ozdoeville keskelle eikä hän voikaan estää Fernandesin syöttöä linjan taa Hazardin ja Vermaelenin väliin. Sen sijaan kun Belgia puolustaa staattisesti oman boksin ympärillä...


Castagne wingbackina liikkuu lähelle Zhirkovia peittämään keskitystä. Alderweireld tukee lähelle seuraten keskikentältä tulevan Zobninin juoksun. Aukko puolustuslinjassa syntyy Alderweireldin ja Boyatan väliin, mutta De Bruyne liikkuu peittämään tuon aukon, jotta Miranchukille ei voi syöttää. Toki Witselkin on tilanteessa mukana hyvin, mutta siis tällaista limittäistä peittopelaamista puolustuslinjan aukkojen edessä en aiemmin oivaltanut. Yksityiskohdat merkitsevät huipputasolla paljon.


Toinen näyte. Taas Alderweireldin ja Boyatan välissä on aukko, jonka KDB peittää sijoittumisellaan eikä hänen läpi voi syöttää Dzuyballe, joka olisi edullisessa 1v1-tilanteessa painimassa myös vahvaa Boyataa vastaan, mutta Belgia ei kuitenkaan halua kokeilla onneaan yhtään enempää Dzuybaa vastaan kuin on pakko.


Tämä on lähes identtinen tilanne ensimmäiseen esimerkkiin nähden. Nyt KDB on vain vähän enemmän sivussa syöttölinjalta ja Witsel lähinnä huolehtii aukon tukkimisesta olemalla Miranchukin iholla.


Fernandesin syöttövalikoimaa ei voi täysin poissulkea, mutta tässä Hazardin veljekset sijoittumisillaan ainakin vaikeuttivat onnistuneen suorituksen tekemistä ja pakottavat brasilialaisvenäläisen laitapuolustajan chippaamaan pallon Edenin ylitse pelaajalle, jonka juoksun KDB on seuraamassa ja vaikeuttamassa siten haltuunottoa.


Tässä kuvassa aukko on syntynyt Boyatan ja Vermaelenin väliin. De Bruyne tukkii sijoittumisellaan sen ja liikkuu lähelle venäläistä estämään tätä tempokuljettamasta kohti puolustuslinjassa olevaa tilaa.

Toinen oivallukseni liittyi myös puolustuspelaamiseen ja erityisesti negatiivisten tilanteenvaihtojen eli vastustajan vastaiskujen puolustamiseen.

Tässä GIFissä Lukaku on hävinnyt ykköspallon ja Venäjä purkaa pallon pois boksista. Alimmasta linjasta Vermaelen tulee kuitenkin taas erinomaisesti vastaan ja pitää paineen hyökkäyskolmanneksella, kunnes tulee uusi purku puoleen kenttään Alderweireldille.


Jos E. Hazardin haastaessa Witsel on aina lähellä valmiina katkomaan menetyksen jälkeisiä vastaiskuja, myös De Bruyne kykenee sijoittumaan siten, että hänelle riittää monesti vain irtopallon poimiminen ja sen jälkeinen rauhoittaminen ennen uutta pallonhallintarallia.

Uusi oppi oli se, että Belgialla on tosiaan tarkemmin katsottuna lähes aina tällainen kolmen miehen linja estämässä vastahyökkäyksiä, jos ja kun menetyksiä sattuu hyökkäyskolmanneksella. Tässä sen muodostavat KDB, Witsel ja Vermaelen.


Nyt kolmikkona on Alderweireld, Witsel ja T. Hazard, kun Vermaelen oli hetkellisesti ylempänä irrottuaan sekunteja aiemmin alimmasta linjasta jo kertaalleen purkupalloa vastaan kuten ylemmästä GIFista huomaa edellisessä lainauksessa.

EDIT:

Eivätkös nämä hehkutukset nyt mene vähän väärälle alueelle..? Ymmärrän kyllä, että kyseessä on "upea uutinen", jos fanittaa Belgiaa, mutta silloin tällaiset hehkutukset sopisivat paremmin tähän topikkiin tai muualle kv. alueelle.

Nyt ollaan kuitenkin Suomen maajoukkuetta koskevalla alueella, ja puhutaan Huuhkajien tulevasta vastustajasta. Tietysti ihan jees, että tännekin asiasta informoit, mutta Suomen  kannalta Martinezin jatko ei varmastikaan ole erityisen upea juttu, vaikkei vastustajille sinänsä epäonnea toivoisikaan.

Uutinen on upea ennen kaikkea siksi, että se vahvistaa sen, että tähän ketjuun havainnoimani asiat Belgian pelaamisesta pätevät suurella varmuudella vuodenkin päästä, joten siksi uutinen oli tärkeä linkittää juuri tähän ketjuun eikä pari vuotta epäaktiivisena olleeseen varsinaiseen Belgian ketjuun, jonka olemassaolon tiesin toki myös. Jatkosopimus sinetöi sen, ettei minun tarvitse enää kuin tarkkailla mahdollisia pieniä muutoksia seuraavan vuoden aikana sen sijaan, että joutuisin aloittamaan uudelleen puhtaalta pöydältä scouttaamisen. Toissijaisena upeutena on sitten vasta se, että saamme kaikki nauttia mitä viihdyttävimmästä maajoukkuepallosta seuraavat pari vuottakin, vaikka Pietarissa aikanaan belgialaiset voisivatkin jäädä tasapeliin Huuhkajien kanssa. Lisäksi Huuhkajien mahdollinen positiivinen lopputulos Pietarissa maistuu entistä makeammalta, kun vastassa on ollut todennäköisesti niin huippuunsa trimmattu Belgia kuin vain ikinä on mahdollista mahdollisesta rotaatiosta huolimatta.

[Hugh]

https://www.rbfa.be/en/news/roberto-martinez-extends-2022

Upea uutinen! Roberto Martinez on tehnyt kahden vuoden jatkosopimuksen Belgian maajoukkueen kanssa eli hän jatkaa pestissään Qatarin MM-kisoihin asti. Eilisen lehdistötilaisuuden alussa oli kymmenen minuutin kohokohtavideo, joka aiheutti kyllä viileitä väreitä (erityisesti kohta 10:50-13:00): https://www.youtube.com/watch?v=dQgcWAPtO4Q&feature=emb_title

Eivätkös nämä hehkutukset nyt mene vähän väärälle alueelle..? Ymmärrän kyllä, että kyseessä on "upea uutinen", jos fanittaa Belgiaa, mutta silloin tällaiset hehkutukset sopisivat paremmin tähän topikkiin tai muualle kv. alueelle.

Nyt ollaan kuitenkin Suomen maajoukkuetta koskevalla alueella, ja puhutaan Huuhkajien tulevasta vastustajasta. Tietysti ihan jees, että tännekin asiasta informoit, mutta Suomen  kannalta Martinezin jatko ei varmastikaan ole erityisen upea juttu, vaikkei vastustajille sinänsä epäonnea toivoisikaan.

[Hugh]

EDIT:
Uutinen on upea ennen kaikkea siksi, että se vahvistaa sen, että tähän ketjuun havainnoimani asiat Belgian pelaamisesta pätevät suurella varmuudella vuodenkin päästä, joten siksi uutinen oli tärkeä linkittää juuri tähän ketjuun eikä pari vuotta epäaktiivisena olleeseen varsinaiseen Belgian ketjuun, jonka olemassaolon tiesin toki myös. Jatkosopimus sinetöi sen, ettei minun tarvitse enää kuin tarkkailla mahdollisia pieniä muutoksia seuraavan vuoden aikana sen sijaan, että joutuisin aloittamaan uudelleen puhtaalta pöydältä scouttaamisen. Toissijaisena upeutena on sitten vasta se, että saamme kaikki nauttia mitä viihdyttävimmästä maajoukkuepallosta seuraavat pari vuottakin, vaikka Pietarissa aikanaan belgialaiset voisivatkin jäädä tasapeliin Huuhkajien kanssa. Lisäksi Huuhkajien mahdollinen positiivinen lopputulos Pietarissa maistuu entistä makeammalta, kun vastassa on ollut todennäköisesti niin huippuunsa trimmattu Belgia kuin vain ikinä on mahdollista mahdollisesta rotaatiosta huolimatta.

Meinasi jäädä huomaamatta tämä ylemmäs kirjoittamasi vastaus. Tuo on täysin ymmärrettävää, että kun olet nähnyt runsaasti vaivaa Belgian pelin analysointiin, niin valmentajan jatkosopimus helpottaa urakkaasi. Ja kukin kannattakoon juuri sitä joukkuetta, mitä haluaa. Mutta pieni kuittailu majuosiossa tapahtuvalle Belgia-fanitukselle on mielestäni paikallaan - olethan jo esim. aiemmin tässä topikissa toivonut Belgian tekevän maalin Suomea vastaan EM-kisoissa...

[Salming]

Tämä ketju olikin valahtanut jo toiselle sivulle, joten on aika nostaa se takaisin parrasvaloihin.

Tanska - Belgia 0-2 5.9.2020, Kansojen liiga

Tanska

Dolberg 12
Brathwaite 9 - Eriksen 10 - Poulsen 20
Höjbjerg 23 - Delaney 8
Skov 7 - Christensen 6 - Kjaer 4 - Wass 18
Schmeichel 1

Belgia

Carrasco 11 - Lukaku 9 - Mertens 14
T. Hazard 16 - Tielemans 8 - Witsel 6 - Castagne 21
Vertonghen 5 - Denayer 3 - Alderweireld 2
Mignolet 12

Molemmat lähtivät otteluun odotetuilla paperiryhmityksillä 4-2-3-1 ja 3-4-3, mutta Belgialla oli enemmän poissaoloja ideaalikokoonpanosta, kun sivussa olivat E. Hazard, De Bruyne, Meunier (Castagne on toki jo lähes yhtä hyvä ja Meunierhan pelasi tiistaisen Islanti-ottelun), Courtois ja Vermaelen. Tanskalla Wass syrjäytti Dalsgaardin oikeana laitapuolustajana ja EM-karsinnoissa vasemmalla pelannut Stryger Larsen ei ollut ollenkaan ryhmässä, joten Skov pelasi hänen paikallaan, mutta tuo kaksikko kyllä korvaa ihan hyvin tason puolesta yksi-yhteen Dalsgaardin ja Stryger Larsenin. Dalsgaardia ennen vaihdosta sisään oikeaksi laitapuolustajaksi pääsi sitä paitsi Genkin Joakim Maehlen, joten Dalsgaardin kannalta EM-kisojen siirtyminen ei ainakaan ollut hyvä asia, koska hän on vaarassa menettää pelipaikkansa avauksessa kenties pysyvästi. Keskikentän pohjalta puuttui puolestaan Schöne, joten Höjbjerg pääsi avaukseen, mutta ei tuokaan ole mikään merkittävä tasonpudotus, jos ollenkaan. Kärjessä Dolberg oli uuden valmentajan Kasper Hjulmandin valinta ennen Andreas Corneliusta. Tuo kärkitilannehan Tanskalla eli jo voimakkaasti EM-karsintojen aikana, joten sikäli Dolbergkaan tuskin on sementoinut vielä asemaansa varsinkin, kun hän maaleitta sekä Belgiaa että Englantia vastaan, joten ehkä Cornelius avaa sitten lokakuussa vuorostaan.

Tanskalla oli tosiaan uusi valmentaja puikoissa, kun Kasper Hjulmand korvasi Åge Hareiden, joten sikälikin oli mielenkiintoista nähdä, että mitkä osa-alueet mahdollisesti Tanskan pelissä olivat muuttuneet, koska tunnetusti peli kertoo kaiken. Kahdessa ensimmäisessä ottelussa joukkue ei tehnyt maaliakaan Belgiaa ja Englantia vastaan, mutta oli pelaamisessa hyviäkin asioita nähtävissä. Toki viimeksi Nordsjällandissa valmentaneen Hjulmandin pistekeskiarvo ottelua kohden oli 124 ottelussa 1.44, joten en sitten tiedä, että onko toisaalta luvassa hirveästi kehitystäkään, mutta antakaamme hänelle aikaa. Hareiden parin vuoden tappiottoman putken jälkeen ei varmastikaan ole helppoa olla seuraava päävalmentaja. Kokosin alle osioiden alkuun tärkeimmät aiemmat huomiot joukkueiden pelaamisesta EM-karsinnoissa muistin virkistykseksi.

Tanska pallollisena vs. Belgia pallottomana

Belgian puolustusmuoto on lähinnä 4-3-3 numerotermein ilmaistuna. Oikea wingback putoaa aina puolustuslinjaan asti, mutta vasen ei, vaan hän seilaa keskikentän linjan ja puolustuslinjan välissä tilanteesta riippuen. Meunier on tottunut pelaamaan seurajoukkueessaan laitapuolustajaa, joten siksi varsinkin hänen ollessaan avauksessa on erittäin luontevaa, että hän putoaa puolustuslinjaan asti, mutta myös Castagne kykenee samaan. Vasemmalla puolella puolestaan T. Hazard ei ole niin puolustusorientoitunut pelaaja, että hän putoaisi kuin todella syvällä puolustettaessa alimpaan linjaan. Tässäkin kuvassa kun Belgia prässää maltillisesti korkealta, hän on asemoinut itsensä Witselin ja De Bruynen rinnalle. Kuvassa suosittelen myös kiinnittämään jälleen huomiota varsinkin Mertensiin ja E. Hazardiin. He ikään kuin ohjaavat vastustajan automaattisesti kohti sivurajoja, sillä he eivät ikinä itse mene kolmea metriä lähemmäs sivurajoja, vaan pysyttelevät välikaistoilla. Sivurajoja puolustavat kahteen suuntaan pumppaavat wingbackit ja jos heidän selustaansa jää tilaa, sitten laitimmaiset topparit yhteistyössä Witselin ja KDB:n kanssa liikkuvat peittämään noita tiloja kuten alemmasta näytteestä näkyy.


Omalla kenttäpuoliskollakaan Mertens ja E. Hazard eivät liiku sivurajoille, vaan pysyvät aina välikaistoilla ja automaattisesti ohjaavat vastustajan laitaan, jossa sitten wingbackit pumppaavat ylös ja Witsel sekä De Bruyne tukevat vieressä.


Hyvin harvinainen hetki siitä, kun T. Hazard on pudonnut alimpaan linjaan asti ja muoto on 5-4-1, mutta tätäkin piti odottaa tässä pelissä yli puoli tuntia ja kuvaa edelsi Venäjän pitkähkö pallonhallintajakso Belgian puoliskolla.


Paras tapa murtautua Belgiaa vastaan on pelata pallo linjan taakse vasemman wingbackin ja vasemmanpuolimmaisen topparin välistä. Muistan jo MM-kisoistakin livenä sen, kuinka Tunisiakin monesti yritti pelata pallon Carrascon ja Vertonghenin välistä linjan taakse keskityspaikkaan, vaikka tuolloin en syvemmin vielä taktiikoista ymmärtänytkään, mutta tuo jos jokin jäi toisteisena asiana mieleen. Tässäkin ottelussa Venäjä hyödynsi jo neljännellä minuutilla samaa suunnitelmaa eli yritti pelata pallon maitse linjan taakse Ionoville T. Hazardin ja Vermaelenin välistä. Tämä Fernandesin syöttöyritys kuitenkin päättyi siihen, että Vermaelen ehti viime hetkellä liukutaklata pallon yli rajoista. Witsel oli toki vieressä seurannut hyvin yhden venäläisen juoksun rangaistusalueelle ja siten hyvin sijoittuneena katkomaan mahdollisen Ionovin keskityksen, jos sellainen olisi tullut. Kuten todettua, koska oikealla puolella wingbackina on useimmiten paljon puolustusorientoituneempi pelaaja Meunier, on tehokkaampaa yrittää murtautua nimenomaan Belgian vasemman laidan puolelta, jossa wingback on usein paljon hyökkäysorientoituneempi eikä osaa niin hyvin sijoittua puolustussuuntaan.


Castagne wingbackina liikkuu lähelle Zhirkovia peittämään keskitystä. Alderweireld tukee lähelle seuraten keskikentältä tulevan Zobninin juoksun. Aukko puolustuslinjassa syntyy Alderweireldin ja Boyatan väliin, mutta De Bruyne liikkuu peittämään tuon aukon, jotta Miranchukille ei voi syöttää. Toki Witselkin on tilanteessa mukana hyvin, mutta siis tällaista limittäistä peittopelaamista puolustuslinjan aukkojen edessä en aiemmin oivaltanut. Yksityiskohdat merkitsevät huipputasolla paljon.


Vielä osion loppuun yksi kuva Belgian tiiviydestä parhaimmillaan. Etäisyys Lukakusta puolustuslinjaan lienee vain reilut kymmenen metriä, joten muodon sisään on lähes mahdotonta pelata ja jos vastustaja yrittää chipata linjan taakse ilmassa, topparikolmikko on niin hyvä ilmassa, että ne yritykset ovat tuhoontuomittuja kuten yhdestä seuraavan osion esimerkistä huomataan myöhemmin.


Monia ehkä yllättää se, että Belgia ei ole vain joukkue, joka jauhaa maalipaikkansa pallonhallinnan kautta hitaasti hyökäten, vaan se on myös erittäin laadukas vastaiskujoukkue. Sen perusteella, mitä olen Belgiaa nähnyt, ehkä merkittävin asia Belgian positiivisten tilanteenvaihtojen vaarallisuudessa on se, että hieman puolen kentän alapuolella on AINA kolme kohdetta pystysyötölle. Nuo kohteet ovat tietysti E. Hazard, Lukaku ja Mertens. Heidän sijoittumisessaan merkittävää on se, että Mertens ja E. Hazard ovat välikaistoilla (eivät taaskaan sivurajoilla) lähellä Lukakua ja siten 1-2 kosketuksen nopeat jatkot ovat mahdollisia.

Vielä tärkeämpää on myös se, että jokainen noista kolmesta on immuuni välittömälle vastaprässille eli he eivät kertakaikkiaan hukkaa palloja, vaan pystyvät suojaamaan, pudottamaan ja tarvittaessa kääntymään itse, vaikka selässä olisi yksi pelaaja hidastamassa välittömästi. Toki Lukaku ei ole niin ketterä kääntymään kuin E. Hazard ja Mertens ovat ja hän perustaakin pelinsä enemmän noihin pudotuksiin ja suojauksiin, mutta Mertens ja E. Hazard pystyvät tarpeen tullen itse kääntymäänkin ohi ensimmäisestä pelaajasta. Kyky kestää prässiä pätee myös Witsel-De Bruyne pariin keskikentän keskustassa, koska he ovat usein vastahyökkäysten käynnistäjiä. Yksi huomionarvoinen asia vastaiskupelaamisessa on myös se, että wingbackit lähtevät aina mukaan tukemaan vastahyökkäyksiä spurteilla sivurajoja pitkin.


Tässä näytteessä syvällä olleen rajaheiton jälkeen E. Hazard on pudottanut pallon, De Bruyne ottaa pari räjähtävää askelta ja löytää sitten yläkolmikosta Mertensin, joka on "omalla paikallaan", joten De Bruyne varmasti sokkonakin osaisi syöttää hänelle. Mertensin kyky kestää prässiä tulee ilmi tällä kertaa siten, että hän ottaa myöhässä tulleen taklauksen viileästi vastaan, vaikka sattuu, mutta jatkaa samalla pallon tyhjään tilaan Castagnelle, joka lähtee nostamaan hyökkäystä wingbackina. Castagne ei kuitenkaan päässyt etenemään loppuun asti, koska Venäjä onnistui lopulta hänen hidastamisessaan, mutta tässä näytteessä pääpointtina olikin näyttää esimerkki Mertensin kyvystä pärjätä välitöntä vastaprässiä vastaan.

Tanskan pääasiallinen avausmalli alhaalta on 2-4-4. Kjaer ja Zanka/Christensen levittävät alhaalla ja seuraavassa tasossa ovat Schöne ja Delaney sekä laitapuolustajat Stryger Larsen ja Dalsgaard. Pohjakaksikko pyrkii asemoimaan itsensä tietysti vastustajan ylimmän prässilinjan taakse pelattavaksi.


Neljä ylintä pelaajaa ovat usein hyvin kapealla kuten tässäkin. Se mahdollistaa pitkien pallojen pelaamisen alhaalta vastustajan ylimpien prässilinjojen ohitse suoraan vastustajan puolustuslinjan tasolla olevalle kohdepelaajalle, koska tällä on 2-3 pelaajaa heti lähellä tukemassa pudotusta varten. Ehkä eniten Tanskaa tarkkaillessani yllätyin juuri siitä, kuinka paljon Tanska pelaa palloja alhaalta ilmassa kohti neljää ylintä pelaajaa, mutta siitä lisää myöhemmin.


Varsinkaan kovempia maita vastaan Tanska ei lähde hulluttelemaan edes silloin, kun se pääsee puoleen kenttään, vaan muoto säilyy 2-4-4:nä. Laitapuolustajat tekevät harkittuja nousuja ja muutoin sitten pysyvät kuvan kaltaisesti pohjakaksikon rinnalla, jotta tasapaino on hyvä. Ylänelikosta Eriksen etsii tiloja linjojen välistä ja vasen laituri Brathwaite kaventaa myös monesti voimakkaasti keskelle laidaltaan, mutta tuostakin on vielä alempana lisää esimerkkejä. Toki tässä Irlanti-pelissä Tanskalle riitti tasapeli EM-kisapaikan varmistamiseen, joten sekin vaikutti siihen, että se lähestyi ottelua melko konservatiivisesti.


Oikeastaan Irlanti-pelin ainoa kerta, jolloin molemmat laitapuolustajat olivat syvemmällä yhtä aikaa ja hyökkäysmuoto 2-2-6, oli 23. minuutilla. Tällöin koko ylänelikko oli muutoin taas keskellä kapealla ja liikkumassa kohti rangaistusaluetta Dalsgaardin keskitystä varten. Neljän kohdepelaajan ansiosta Tanska sai sentään hankittua kulmapotkun tilanteesta, joka syntyi seuraavasti...


Georgiaa vastaan Parkenilla sen sijaan Tanska käytti useasti 2-2-6 mallia puolesta kentästä eteenpäin eli laitapuolustajat Stryger Larsen ja Dalsgaardia paikannut Ankersen olivat yhtä aikaa ylhäällä. Jälleen kerran heidän välissään ylänelikon muut pelaajat ovat hyvin kapealla. Tällainen lähestymistapa vaatinee kuitenkin sen, että vastassa on tosiaan selvästi heikompi maa, joten olen hieman skeptinen, että Tanskalta nähtäisiin näin hyökkäysvoittoista lähestymistapaa Suomea vastaan, vaikka kyseessä onkin käytännössä Tanskan kotiottelu ja Suomen arvokisadebyytti sitten aikanaan kesäkuussa.


Otetaanpa sitten pari lyhyttä havaintoa vielä laitapuolustajista yksilöinä ennen seuraavaan aiheeseen siirtymistä. Tämä näyte on Irlanti-pelistä marraskuulta ja käsittelee Dalsgaardia. Kuten jo esittelyosiossa totesin, hän ei ole kovin tekninen, vaan ennemmin yksinkertaista jalkapalloa pelaava työhevonen. Kun hän seinäsyötön päätteeksi yrittää kuljettaa keskelle, seurauksena on menetys, joten siksi hän tosiaan pysyy mieluummin sivurajalla ja keskittää sitten sieltä tai antaa peliä edistäviä painavia syöttöjä maitse. Menetyksen jälkeen hän sentään rikkoi viisaasti heti estäen vastahyökkäyksen.


Toisella puolella Stryger Larsen on huomattavasti parempi 1v1-haastaja ja kykenee saamaan oikean jalkansa vapaaksi kuten tässä GIFissä. Hänellä riittää myös juoksuvoimaa tulla riistojen jälkeen tukemaan hyökkäyksiä painottomalta puolelta kuten tämä ja sitten pari myöhempää tilanteenvaihtoesimerkkiä näyttävät. Tällä kertaa kuitenkin keskitys kohti takatolppaa karkasi liiaksi, mutta...


... Georgiaa vastaan yksi Stryger Larsenin oikean jalan sisäkierteisistä palloista tuotti tulosta, kun vaihtopelaaja Wass oli painottomalta puolelta noussut taka-alueelle, nikkasi pallon keskemmäs ja lopulta Dolberg tällasi maalin edestä irtopallon verkkoon. Raitalan ja Lodin tulee siis olla hereillä ennen kaikkea Stryger Larsenin oikean jalan puolustamisessa, koska molempijalkaisuudesta huolimatta Stryger Larsenin vasemman jalan keskitykset eivät ole ihan yhtä laadukkaita.


Sitten seuraavaan aihepiiriin, joka käsittelee vuorostaan erityisesti laitureita ja heidän erityispiirteitään. Kuten todettua, Tanskan ylänelikko pelaa suhteellisen kapealla, jotta kohdepelaaja voi pudotella palloja viereen. Siksi vasen laituri Brathwaitekin kaventaa todella usein laidaltaan keskemmäs kahden alimman vastustajan linjan väliin. Tässä näytteessä hän myös jatkaa liikkeensä loppuun asti eli kaventaa keskelle ja sitten leikkaa saman tien pystyyn linjan taakse tyhjään tilaan. Kjaer yrittää poimia hänet tällä kertaa tuloksetta, mutta tuo on yksi Brathwaiten bravuuriliikkeistä jopa, koska hän tosiaan pelaa seurajoukkueessaan toisena kärkenä ja osaa tehdä pystyjuoksuja linjan taakse ja noihin juoksuihin hänen ominaisuudetkin parhaiten sopivat.


Vielä yksi näyte samaan teemaan liittyen. Nyt vuorostaan Poulsen on voimakkaasti kaventanut omalta laidaltaan kohti Brathwaitea, joka pudottaa ykköspallon Poulsenin juoksulinjalle, mutta hänen haltuunottonsa on heikko ja Irlanti saa pallon itselleen. Poulsenkin siis kykenee liikkumaan toiselle puolelle, mutta useimmiten juuri Brathwaite on se, joka sitten kaventaa voimakkaammin laidaltaan lähemmäs muita ylänelikon jäseniä.


Yksi erityispiirre Tanskan pelinavaamisessa on myös se, että vuorollaan laitapuolustajat voivat nousta viidenneksi pelaajaksi ylös auttamaan laitureita luomaan ylivoimia sivurajoille, kun alhaalta avataan pitkällä syötöllä. Esimerkiksi tässä GIFissä Dalsgaard on noussut Poulsenin viereen, kun Schmeichel avaa pitkän syötön. Näin ollen Irlannin vasenta laitapuolustajaa vastaan on kaksi tanskalaista taistelemassa ykköspallosta, jonka Dalsgaard voittaakin ja nikkaa sen eteenpäin Corneliukselle, joka puolestaan pudottaa Eriksenille ja tämä pääsee laukomaan päin Duffyn blokkia hyvästä paikasta.


2v1-ylivoima Poulsenin ja Dalsgaardin myötä Stevensia vastaan. Seurauksena Tanska pääsi hetkessä hyvään maalipaikkaan, kun Cornelius leikkasi kohti kakkospalloa Stevensin selustaan jääneeseen tilaan.


Tanska on yksi maailman parhaita maajoukkueita näin muutaman ottelun otannalla hidastamaan ja ehkäisemään vastustajien vaarallisten vastahyökkäysten syntymistä avoimen pelin menetysten jälkeen. Kjaer tavoittelee syötöllä Brathwaitea tuloksetta tässä havainnossa. Doherty lähtee nostamaan vastahyökkäystä, mutta ei edes lähde yrittämään etenemistä keskiviivan jälkeen, kun Tanska on ryhmittynyt jo pallon alle.


Tässä näytteessä tapahtuu pallonmenetys alhaalta peliä avatessa, kun kukapa muu kuin Stryger Larsen tavoittelee ylänelikkoa nostollaan ylimpien prässilinjojen ohitse, mutta vastaprässi, jopa neljän pelaajan yhtäaikaisen syöttösuuntien sulkeminen (tuloksetta toki aluksi) ja hidastaminen toimivat taas mainiosti. Vastustajan pallollinen pelaaja ohjataan lopulta sivurajalle staattiseen tilanteeseen.

Tanskan hyökkäysmuoto puolessa kentässä oli 2-3-5. Höjbjerg jäi keskiviivalle pyörittämään peliä laitapuolustajien Skovin ja Wassin kanssa, kun toinen pohjapelaaja Delaney nosti itsensä ylemmäs Belgian kahden alimman linjan väliin välikaistoista toiselle (yleensä vasen kuten tässäkin kuvassa). Eriksen miehitti toisen välikaistan periaatteessa, koska laiturit Brathwaite ja Poulsen olivat leveydessä ja Dolberg keskellä. EM-karsinnoissa Tanska hyökkäsi varovaisemmin kovia maita vastaan 2-4-4 muodolla puolessakin kentässä luottaen kapealla pelaavan ylänelikon yhteistyöhön, joten jo tässä on havaittavissa selkeä muutos, koska EM-karsinnoissa lähinnä kotikentällä helpompia maita vastaan (esim. Georgia-kotona) Tanska hyökkäsi 2-3-5 tai jopa 2-2-6 muodolla nostaen yhtä aikaa molemmat laitapuolustajat ylös.


Ajasta 1:43 vahvistus ylemmällä huomiolla. Delaney on taas täyttämässä vasenta välikaistaa ja Eriksen oikeaa. EM-karsinnoista poiketen siis Tanskan ylänelikko ei ole kapealla toisiaan lähellä tukemassa, vaan laiturit pysyvät sivurajoilla ja Dolberg keskellä. Enää ei siis nähtäne niitä hetkiä, kun Poulsen ja Brathwaite ovat jopa yhtä aikaa samassa laidassa ja koko ylänelikko 10-15 metrin sisällä toisistaan.


Ottelussa oli toki joitakin hetkiä, kun Tanska käytti myös tuota Hareiden ajalta tuttua varovaisempaa lähestymistapaa eli Delaney oli keskimmäisessä tasossa palloa vastassa muodon ollessa 2-4-4.


Samassa kuvassa näkyy myös Belgian puolustusmuoto puolessa kentässä, joka oli 5-2-3. Oikeastaan erona EM-karsintoihin oli vain se, että vasen wingback T. Hazard putosi paljon herkemmin puolustuslinjaan asti. Oikea wingbackhan (Meunier/Castagne, tässä pelissä siis Castagne) Belgialla putoaa aina puolustuslinjaan toppareiden seuraksi luomaan vähintään neljän miehen linjan, mutta EM-karsinnoissa T. Hazard putosi puolustuslinjaan saakka lähinnä, jos Belgia joutui oikeasti puolustamaan syvällä omalla puoliskollaan. Muutoin hän seilasi keskikentän kaksikon ja puolustuslinjan välissä, jolloin muotoa pystyi kuvailemaan 4-3-3:ksi, mutta niin, että se on kallellaan vasemmalle. Tässä pelissä kuitenkin siis T. Hazard valui laidallaan puolustuslinjan tasolle asti yllättävän herkästi.


Ylempää prässätessä Belgian muoto oli EM-karsintojen tapaan juuri tuo kallellaan oleva 4-3-3 eli T. Hazard oli selkeästi Witselin ja De Bruynen korvaajan Tielemansin kanssa keskikentän linjassa.


Tässä vertailuna kuva vielä Belgian kenttäpuoliskolta. T. Hazard on valunut puolustuslinjaan asti. Vasen laituri Carrasco on yllättävän alhaalla ja lähellä Hazardia, sillä EM-karsinnoissa Belgian yläkolmikko jäi kuitenkin melko selvästi ylemmäs kyttäämään vastaiskuja ja ennen kaikkea jätti laitakaistojen puolustamisen wingbackeille, mutta tässä kuvassa Carrasco on pudonnut alemmas auttamaan, koska Tanskan laitapuolustaja Wass on kirmaamassa T. Hazardin selustaan ja Carrascon putoaminen auttaa luomaan 2v2-tilanteen Poulsenia ja Wassia vastaan, mutta E. Hazardilta tällaista on melko turha odottaa.


Tanska kierrätti pallon toiselle puolelle, kun oikea laitakaista oli tukossa. Skovin saadessa pallon oikea wingback Castagne puolustaa eteenpäin, kun pallo on pelattu hänen kaistalleen ja Mertens puolustaa keskemmällä sijoittuneena välikaistalla. Tällaista Mertensin kaltaista sijoittumista odottelin Carrascoltakin edellisessä tilanteessa.


Tanska puolestaan avasi myös alhaalta yllättävän usein peliä tuolla 2-3-5:lla tai 2-3-2-3:lla eli Höjbjerg oli selvästi alempana hakemassa palloa kuin Delaney, joka on taas Eriksenin kanssa ylempänä. Välillä toki Delaney putosi auttamaan, mutta tämä oli se pääasiallinen avausmalli Hareiden ajan 2-4-4:n asemesta eli näyttää siltä, että Hjulmand haluaa joukkueensa panostavan vähän enemmän hyökkäyspelaamiseen varman päälle pelaamisen ja oman maalin suojelun sijasta. Muita syitä 2-3-5/2-3-2-3 avausmallin valintaan ovat voineet olla se, että Belgian 4-3-3 prässi on kuitenkin melko ohjaava ja maltillinen. Yläkolmikko iskee kiinni vain, jos se oikeasti havaitsee riistomahdollisuuden. Muutoin Lukaku, Mertens ja tässä tapauksessa Carrasco tyytyvät peittämään ennemmin syöttö- ja etenemissuuntia. Puolen kentän 2-3-5 hyökkäysmallin valintaan puolestaan saattoi vaikuttaa se, että Belgia tosiaan puolustaa viiden linjalla pallottomana, kun vasen wingbackkin laskeutuu puolustuslinjan tasolle, joten nostamalla Delaneyn ylemmäs Tanska sai periaatteessa 5v5-asetelman aikaan Belgian alinta linjaa vastaan. Toki sitten Witsel ja Tielemans auttoivat luomaan ylivoimia puolustuslinjan yläpuolta suojellessaan. Jos ja kun menemme jo hieman asioiden edelle ja Suomikin harkitsee viiden linjalla pelaamista, tällainen 2-3-5 lähestymistapa Tanskalta on erittäin todennäköinen.


Toisella jaksolla Belgian puolustusmuoto muuntui ennennäkemättömään 4-4-2:een. Mertens putosi keskikentän linjaan ja Carrasco jäi ylimpään prässilinjaan Lukakun kanssa. T. Hazard oli keskikentän linjassa vasemmalla ja Vertonghen laitapuolustajana pallottomana.


Praetin tultua sisään Carrascon tilalle, muoto oli jopa 4-4-1-1, kun Praet merkkasi Höjbjergin keskiympyrässä. En ole varma, miksi Martinez muutti puolustusryhmitystä toiselle jaksolle, mutta ehkä syynä saattoi olla se, että Martinez halusi vahvistaa laitojen puolustamista, koska Skovin kautta Tanska loi tilanteita jonkin verran avausjaksolla, joten ehkä Mertensin haluttiin auttavan enemmän Castagnea. Samalla Witsel-Tielemans kaksikko keskellä pystyi yhä liimaantumaan Erikseniin ja Delaneyhin ja Höjbjergillekin saatiin päällystakki Praetin myötä. Ryhmityksen muutos myös mahdollisti kahdeksan pelaajan olemisen pallon alla tavanomaisemman seitsemän sijaan eli yläkolmikon sijasta ylin prässilinja Lukaku-Carrasco/Praet jäi enää odottelemaan riistoja ylemmäs sen jälkeen, kun pallo oli kierrätetty heidän ohitseen.


Marraskuisessa pelissä Irlantia vastaan Tanskan oikea laitapuolustaja Dalsgaard nousi laitaansa pitkin auttamaan Poulsenia pääpalloissa silloin, kun Schmeichel joutui avaamaan pidemmällä syötöllä, mutta tässä pelissä Wass ei tullut luomaan yli- tai edes tasavoimaa sivurajalle, vaan Poulsen sai pärjätä yksinään Alderweireldia (ja T. Hazardia) vastaan. Eriksenin liikkuminen oikealla välikaistalla on sikälikin loogista, että näin hän on AINA automaattisesti lähellä Poulsenia tämän pudotuksille. Dolberg yrittää taustalla kirmata Alderweireldin selustaan jääneeseen tilaan, mutta keskimmäinen toppari Denayer kontrolloi häntä varmasti.


Jatketaan osin Poulseniinkin liittyvillä hyökkäysnäytteillä. Tanskahan pelasi Hareiden alaisuudessa hyvin suoraviivaisesti kohti neljää ylintä pelaajaa ja käytti paljon pitkiäkin syöttöjä ilmassa ohittaakseen riskittömästi vastustajan ylimmät prässilinjat. Oikean topparin Kjaerin mainio oikea jalka oli yhtenä aseena ja tässä pelissä ensi kerran kolmannella minuutilla hän lähettää läheltä puolta kenttää bravuuripaikaltaan läpisyötön selustaan kohti Poulsenia.


Belgia vuotaa eniten puolustussuuntaan wingbackin ja laitatopparin välisistä raoista ja siitä raosta Poulsenkin on pystyjuoksunsa tehnyt eli T. Hazardin ja Vertonghenin välistä, mutta tilanne oli niukka paitsio. Samalla kuvassa näkyy se, kuinka hajallaan yläkolmikko on eli kapealla olosta ei ole tietoakaan, kun laiturit ovat tosiaan lähtökohtaisesti leveydessä, Dolberg keskellä ja Eriksen on sekunteja aiemmin pudonnut hämäyksenä palloa vastaan muodon ulkopuolelle hivuttaen Belgian koko kollektiivia samalla lähemmäs puolta kenttää, jotta linjan takana olisi entistä enemmän tilaa pystyjuoksulle!


Puolustaessa Belgian keskustan kaksikko pyrkii tukkimaan noita syntyviä aukkoja puolustuslinjaan. Tässäkin Witsel seuraa mainiosti Eriksenin juoksun. Wassilla olisi ollut mahdollisuus syöttää linjan taakse Vertonghenin ja Denayerin välistä, mutta nyt hän ei sitä tee, kun Witsel on tukkimassa aukkoa.


10. minuutilla Eriksen on taas pudonnut Belgian muodon ulkopuolelle, mutta nyt Höjbjerg on täyttänyt hänen paikkansa linjojen välissä. Painottomalta puolelta pystyjuoksujen erikoismies Brathwaite on kaventanut välikaistalle ja yrittää vastaavasti tehdä pystyjuoksun Castagnen ja Alderweireldin välisestä raosta. Samalla kun Brathwaite on voimakkaasti kaventanut keskelle kuten jo Hareiden aikanakin, vasemmalle laitapuolustajalle jää tilaa nousta ja huolehtia leveydestä. Hareiden aikana se oli Stryger Larsen ja tässä pelissä Skov.


Belgia on kuitenkin hyvin tietoinen Tanskan taipumuksesta pelata syöttöjä ilmassa linjan taakse Brathwaitelle, joten yhdessä ennakoimalla Castagne ja Alderweireld pitävät sähäkän Brathwaiten kurissa.


Eikä tarvitse mennä kuin 12. minuutille, jolloin Kjaer vuorostaan seuraavan kerran tavoittelee Brathwaitea linjan takaa, mutta taas Castagne-Alderweireld kaksikko selvittää tilanteen. Odotan ensi kesänä vastaavaa tiiviistä yhteistyötä myös oikea wingback-Toivio akselilta. Samalla voisi olla hyvä idea se, että Pukki-Pohjanpalo duon muodostaessa ylimmän prässilinjan (oli kyseessä sitten 4-4-2 tai 5-3-2), toinen heistä ihan kylmästi seisoisi Kjaerin edessä estäen häntä lähettämästä näitä syöttöjä ja toinen kärki merkkaisi keskiympyrässä Tanskan alemmas jääneen pohjapelaajan, jolloin Tanska ohjattaisiin etenemään Christensenin ja Skovin/Stryger Larsenin puolelta. Lukakukaan ei tässä ehtinyt millään ajoissa peittämään syöttöä, kun hän oli juoksemassa sivuttain pallon perässä.


Sen lisäksi, että Tanska muutenkin suosii pitkiä syöttöjä, tässä pelissä niihin oli erityisen hyvä syy myös se, että Belgia oli tuttuun tapaan tiivis kollektiivi ja etäisyys ylimmästä prässilinjasta ei revennyt tälläkään kertaa liian suureksi, vaan joukkue pysyi kompaktina 20 metrin sisällä toisistaan, jolloin linjojen väleihin oli haastavaa pelata ja oli järkevää yrittää pelata linjan taakse tyhjään tilaan.


Esimerkiksi tässä Höjbjerg yrittää pelata muodon sisään kahden miehen keskikentän linjan ja puolustuslinjan väliin Dolbergille.


Denayer kuitenkin irtoaa alimmasta linjasta ja estää kääntymisen muutoinkin ahtaassa välissä. Mahdotontahan noin pienestä tilasta on kääntyä saatika edetä yhtään mihinkään! Vaikka Belgia pystyy mättämään kolme maalia ketä vastaan vain, sen puolustuspelaamisen tiiviys jää välillä hieman paitsioon ja on yhtä lailla menestyksen selkäranka.


Toki jos Huuhkajat kylmästi tukkisi reitin edetä Kjaerin ja keskustan kautta, Delaneykin kykenee vasemmalle puolella putoamaan muodon ulkopuolelle keskiviivalle ja lähettämään syöttöjä linjan taakse. Poulsen on kaventanut keskelle painottomalta puolelta ja säntää pystyyn.


Mutta Belgian tavoin kahden puolustajan yhteistyöllä Englanti selvittää tilanteen. Tässä hyökkäyksessä muuten oli vähän samaa kuin Hareiden aikana eli toinen laituri oli kaventanut voimakkaasti keskelle lähelle varsinaista hyökkääjää toisen ollessa vain sivurajalla (Brathwaite) eikä Eriksenkään ollut niin kaukana yläkolmikosta.


Sitten pari poimintaa uudehkoista laitapuolustajista Wassista ja Skovista. Wass ei arkaile hyödyntää vapaata tilaa ja tekee juoksuja mielellään syvyyteen asti. Tässä kuvassa Belgia puolustaa laitaansa siten kuin normaalisti tapahtuu E. Hazardinkin ollessa kehissä Carrascon sijasta eli T. Hazard itse vastaa laitakaistan puolustamisesta ja velipoika (nyt Carrasco) peittää vain syöttölinjoja ylempänä välikaistalla.


Poulsen yritti haavoittaa T. Hazardin taakse jäävää tilaa, mutta Vertonghen kavensi häneen kiinni tietäen, että Witsel seuraa Wassin mahdollisen liikkeen syvyyteen ja niin tapahtuukin. Lopulta Poulsen ei edes saanut syöttöä ohi jykevän Vertonghenin, joka on yhä maailmanluokan keskuspuolustaja huolimatta roolin pienentymisestä Spursissa. Uskon hänen loistoonsa SL Benficassa.


Wassista pitää huomioida myös se, että juoksujen seuraamisen lisäksi hän on molempijalkainen keskittäjä, joten pelkän oikean jalan peittäminen ei riitä.


Dolberg-Brathwaite hävisi tämän pääpallotaiston Castagnelle, mutta tarkasti pallo putosi sinne, missä oli omia kohdepelaajia.


Toisella puolella Skovkaan ei epäröi tukea hyökkäyksiä toistaiseksi entisenä laiturina, vaan jos painopiste on Wassin laidalla, Skov voi helposti kaventaa lähemmäs keskustaa etsimään kaukolaukauspaikkoja loistavalle vasurilleen.


Tällä kertaa hän kuitenkin chippaa linjan taa kohti Poulsenia, mutta syöttö karkaa Mignoletille asti. Hareiden aikana molempien laitapuolustajien yhtäaikainen nouseminen oli sallittua lähinnä helpompia maita vastaan, mutta nyt edessä ovat uudet tuulet Hjulmandin alaisuudessa ja jäämme seuraamaan, tuleeko tästä uusi normi Tanskalle. Vertailun vuoksi esimerkiksi marraskuun Irlanti-vieraspelissä vain kertaalleen Dalsgaard ja Stryger Larsen olivat yhtä aikaa ylhäällä ja Tanska hyökkäsi 2-2-6:lla.


27. minuutilta näyte Skovin syöttötaidoista maitse. Kuten todettua entisenä laiturina hän on taitava pallollisena. Höjberg on kierrättänyt pallon laitaan Skoville, jolloin Castagne tietysti puolustaa eteenpäin, koska Skov on hänen kaistallaan. Brathwaite puolestaan lähtee haavoittamaan Castagnen selustaan jäävää tilaa, mutta Alderweireld kaventaa laitaan ja estää siten syöttämästä Brathwaitelle. Samalla kuitenkin Belgian puolustuslinjaan syntyy taas rakoja sivuttaissuunnassa ja etäisyydet venyvät toppareiden välillä. Delaney spurttaa vasenta välikaistaa pystyyn Alderweireldin ja Denayerin väliin syntyneeseen aukkoon ja Skov poimii hänen juoksunsa, kun Witsel harvinaisesti vähän nukahtaa ja jää jälkeen juoksun seuraamisessa!


Delaney ottaa pallon haltuun ja vuorostaan Denayer joutuu kaventamaan nyt keskeltä Dolbergin luota kohti pallollista pelaajaa.


Delaney pelasi keskelle Dolbergille, mutta ennen kuin tämä ehti laukoa toisella kosketuksella, Vertonghen ehti vielä painottomalta puolelta pelastamaan tilanteen. Hienosti sahattu Tanskalta Skovin ja Delaneyn kautta, mutta krediitit myös Vertonghenille jälleen katkosta.


30. minuutilta esimerkki vielä Skovin keskitystaidoista. Jälleen Höjberg on kierrättänyt pallon hänelle laitaan. Castagne on myöhässä prässäämässä, joten Skov saa rauhassa etsiä vapaata pelaajaa. Delaney ja Brathwaite vievät taas Alderweireldin ja Witselin huomion, joten boksissa on 2v2-tilanne.


Tällä kertaa Poulsen vei ykköspallon Vertonghenilta. Dolberg olisi ollut valmiina lataamaan ykkösellä pallon etunurkasta sisään.


Poulsen ei kuitenkaan päässyt ihan kunnolla pallon päälle, joten pudotus tuli takaviistoon ja Brathwaite tinttasi päin perässä pysyneen Tobyn blokkia. Mainiosti rakennettu hyökkäys silti jälleen, joten ei Belgiakaan ole tosiaan vuotamaton, vaikka sen kollektiivi onkin tiivis. Suomellakin on olemassa lähes Poulsenin kaltainen kohdepelaaja Pohjanpalossa, jota tulee käyttää ensi kesänä Belgiaa vastaan samaan tapaan.


80. minuutilta Englanti-pelistä vastaava tilanne. Wass on ottanut tyhjän tilan pois pallollisena. Poulsen hakeutuu taka-alueelle topparin pimeälle puolelle.


Wassin keskitys putoaa päähän ja Poulsen pudottaa jälleen toiseen aaltoon. Erikseniä ei seurannut puolestaan kukaan, mutta silti hän pyssytti yli maalin vastaavasta paikasta kuin Brathwaite blokkiin edellisessä ottelussa. Näiden laitapuolustaja-Poulsen keskitysten ja takaviistopudotusten kanssa tulee olla hereillä siis tulevaisuudessa.


Kuten jo joulukuussa kirjoitin Tanska-osiossa, se on ehkä maailman paras maajoukkue negatiivisissa tilanteenvaihdoissa. Toisella minuutilla Wass antaa harhasyötön, mutta heti sen jälkeen käynnistyy useamman pelaajan välitön vastaprässi. Wass juoksee kohti Hazardia, Delaney ja Dolberg pumppaavat alaspäin ja Höjbjerg tulee Carrascoa kohti estämään tätä kääntymästä.


Belgia jättää tosiaan tavanomaisesti kolme pelaajaa pallon yläpuolelle vastaiskuja varten. Pelaajat ovat juuri näillä paikoilla kuin tässä kuvassa eli laiturit välikaistoilla ja Lukaku keskellä. Carrasco ei ole kuitenkaan E. Hazardin veroinen prässin ohittaja, vaan Höjbjerg saa pysäytettyä hänen kääntymisensä ja Tanska estää vastaiskun synnyn heti alkuunsa.


Seuraava tilanne seitsemän minuutin hujakoilta. Wass on tehnyt taustakierron ja saanut Poulsenilta syötön. Hän keskittää, mutta Denayer on välissä.


Wass ei lähde peruuttamaan, vaan estää syötön Hazardille ja Dolberg prässää yläpuolelta Vertonghenia pakottaen tämän pelaamaan eteenpäin.


Purun kohteena on tietysti Lukaku, mutta Kjaer tietää hänen odottavan keskellä häntä kohti tulevaa palloa ja on iholla. Syöttö on sitä paitsi vähän lyhyt ja Höjbjerg katkoo sen jo aiemmin.


Kakkospallo meni kuitenkin belgialaisille. Kjaer lähti peruuttamaan ja Lukaku sai ottaa nyt pallon rauhassa haltuun. Tanska juoksee kuitenkin alaspäin kurinalaisesti koko joukkueen voimin, mitä ihailen eniten heidän negatiivisissa tilanteenvaihdoissaan eli työmoraali on todella korkea ja alas juostaan aina täysillä!


Lukaku pääsi pudottamaan Mertensille ennen kuin Höjbjerg ehti rikkoa. Carrasco säntää pystyyn painottomalta puolelta, mutta Poulsen seuraa häntä.


Lopulta Poulsen saa hyökkäyksen hidastumaan laidalle. Hän toki rikkoi, mutta Tanskalle on täysin OK pysäyttää vastahyökkäykset taktisilla rikkeillä jopa kortin arvoisesti, kunhan vastaisku vain pysähtyy. Poulsen tosin selvisi ilman varoitusta tästä tilanteesta.


30. minuutilta näyte erinomaisesta vastaprässistä taas. Delaney menettää Mertensille, mutta tältä otetaan nopeasti syöttösuunnat pois Eriksenin ja taas mahtavasti alaspäin töitä tekevän Dolbergin voimin. Lopulta Brathwaite katkoo Mertensin syötön umpikujasta ja Tanska itse pääsee juoksemaan kohti vastustajan maalia.


39. minuutilta vielä fantastisempi negatiivinen tilanteenvaihto Tanskalta kulmapotkun jälkeen. Mertens voittaa ykköspallon ja Carrasco jatkaa sen Tielemansille. Tämä kuitenkin hidastetaan neljän pelaajan voimin ja Tielemans joutuu syöttämään sivuttain sen sijaan, että hän olisi päässyt pelaamaan eteenpäin. Poikkisyötön jälkeen Castagnekaan ei löydä väylää edetä ja joutuu palauttamaan alas, jolloin koko Tanskan joukkue on jo ehtinyt käytännössä pallon alle organisoitumaan!


Esimerkiksi ympyröity Kjaer ei miettinyt hetkeäkään juoksemista kohti omaa maalia, vaan rohkeasti ja sovitusti auttaa Eriksenia, Wassia ja Höjbjergia estämään Tielemansin syöttövaihtoehdot Belgian yläkolmikolle.


Belgian ainoa onnistunut transitio tuli 73. minuutilla ja tässäkin kyllä tanskalaiset tekivät parhaansa hyökkäystä hidastaakseen. Eriksen antaa karmean harhasyötön Skovin rajaheiton jälkeen kohti kentälle juuri tullutta laitapuolustajaa Maehlea. Keskikentän vasemmassa laidassa T. Hazard aavistaa syötön ja pääsee tempokuljetukseen. Maehle tekee rajusti töitä alaspäin, muttei ihan ehdi rikkomaan keskiviivalla Hazardia ennen kuin tämä pelaa eteenpäin Lukakulle, joka tekee aloitteen pystyyn ehkä toppareista vähän hitaamman Kjaerin puolelle. Kjaer kuitenkin ohjaa Lukakun laukomaan kohtalaisen pienestä kulmasta ja Schmeichel torjuu yrityksen kulmapotkuksi. Maehle kirmasi ihan hyvin myös tuplaamaan Lukakun lopuksi. Hareiden aikana tällaista vastahyökkäystä ei olisi kuitenkaan välttämättä syntynyt, kun Maehle olisi ollut laitapuolustajista alempana, koska Skov oli jo ylempänä antamassa rajaheittoa, mutta Hjulmandin aikana laitapuolustajien yhtäaikainen nouseminen koviakin maita vastaan ei ole poissuljettua.

[Salming]

Belgia pallollisena vs. Tanska pallottomana

Tanskan puolustusmuoto organisoituna on 4-4-2. Eriksen ja Cornelius muodostavat ylimmän prässilinjan luonnollisesti, kun puolestaan laiturit Poulsen/Skov ja Brathwaite putoavat pohjapelaajien kanssa samaan tasoon.


Jos joukkue on hävinnyt kertaalleen viimeiseen 29 otteluun, puolustuksen on pakko olla tiivis, mikä tulee ilmi tässä kuvassa. Kuvassa näkyvistä seitsemästä irlantilaista kaksi on muodon sisässä ja loput ulkopuolella. Etäisyydet linjojen välissä ovat melko kunnossa eikä tilaa pelata linjojen väliin hirveästi ole.


Sitten seuraavaksi pari esimerkkiä siitä, miten Tanska puolustaa laidoissa. Se harvemmin muodostaa lukumääräisiä ylivoimia, vaan luottaa yksilöiden 1v1-osaamiseen ja ennemmin sitten ylimiehittää oman rangaistusalueen kuten tässäkin kuvassa. Eriksen puolestaan tarkkailee vieressä ja on valmiina tilanteenvaihtoja varten kuten jo ylempänä totesin.


Irlanti-pelistä vastaava näyte. Dalsgaard ei peruuttele, vaan spurttaa pallollista pelaajaa vastaan. Samalla Kjaer ennakoi taas ja katkoo selustaan suuntautuvan syötön.


Tässä on hyvä laajakuva prässistä ylhäällä. Eriksen ja Cornelius merkkaavat topparit. Hyvin usein heidän väliinsä nousee keskikentän linjasta Schöne miesvartioimaan toppareilta palloa hakevaa vastustajan keskikenttäpelaajaa, jolloin prässimuoto on 4-3-1-2. Poulsen ja Brathwaite puolustavat sivurajoilla vastustajan laitapuolustajia ja Delaney sitten merkkaa yhden vastustajan keskikentistä. Toki jos vastustaja käyttäisi esimerkiksi 2-4-4 avausmallia kuten Huuhkajat usein, silloin Schöne ei tietenkään nousisi Eriksenin ja Corneliuksen rinnalle, vaan peilaisi Delaneyn kanssa vastustajan keskustan kaksikon, mutta Irlanti käytti yksinäistä pohjapelaajaa, joten siksi Schöne nousi merkkaamaan tämän hyvin usein.


Sveitsi avasi peliä alhaalta vähän vastaavasti kuin Irlanti, koska sillä oli kolme topparia. Eriksen ja Cornelius ottivat laitimmaiset topparit ja Schöne nousi heidän väliinsä merkkaamaan keskimmäisen topparin, kun Eriksenin ja Corneliuksen johdolla Tanska haistoi taas veren ja Sveitsi joutui palauttamaan pallon Sommerille asti. Schöne kuitenkin ohitetaan tällä kertaa ja Delaney puolestaan on myöhässä Zakariaa vastaan, mutta ylhäältä Poulsen kirmaa loistavasti alas ehkäisemään hyökkäyksen suojaamatonta puolustuslinjaa vastaan. Tanska on loistava joukkue hidastamaan vastustajan hyökkäyksiä menetyksien jälkeen. Tässä ei toki ollut kyse sellaisesta, mutta Schönen sijoittumisen lisäksi tämä näyte antoi kuitenkin esimakua Tanskan ylimpien pelaajien työnteosta alaspäin, josta on lisää esimerkkejä myöhemmin varsinaisessa negatiivisista tilanteenvaihdoista kertovassa osiossa.


Tämä kuva on puolestaan Sveitsi-pelin alusta, jossa prässi on maltillisempi 4-2-3-1. Periaatteessa Tanskalla on siis kolme eri variaatiota, joista valita eli 4-3-1-2 (Schöne nousee Eriksenin ja Corneliuksen väliin, jos vastustaja käyttää esim. kolmea topparia tai 2-1-4-3 avausvariaatiota), hieman yli puolen kentän oleva ohjaava 4-4-2 muoto (jos vastustaja käyttää tuikitavallista 2-4-4 mallia kuten vaikkapa Huuhkajat) tai sitten tällainen 4-4-2 mallin kaltainen maltillinen 4-2-3-1 prässi, jossa pohjakaksikko jää suojelemaan puolustuslinjaa ja ennemmin vain neljä ylintä pelaajaa prässäävät lujaa tarpeen tullen kuten alemmassa esimerkissä.


Vaikka Kjaer-Christensen kaksikko voittaisi ykköspallot esim. Pukkia ja Pohjanpaloa vastaan, jos Sparv-Kamara kaksikko on hyvin sijoittuneena kakkospalloissa, he voivat päästä antamaan murtavan syötön linjan taa. Pukki on lisäksi parempi välttämään paitsioita kuin tässä kuvassa sveitsiläiset.


Siirrytäänpä sitten positiivisiin tilanteenvaihtoihin GIFin numero 50 myötä. Tanskan kohdalla tärkeimmät havainnot ovat ne, että riistoista iso osa tapahtuu jo puolen kentän tuntumassa keskikentän linjan toimesta ja lisäksi Eriksen on pelaaja, jonka kautta riistojen jälkeen pyritään etenemään kohti vastustajan maalia. Tässä näytteessä yhdistyvät molemmat asiat eli keskikentän linjan oikeanpuolisin pelaaja Poulsen riistää pallon yhdessä Eriksenin kanssa. Tämän jälkeen pelataan nopea seinäpeli, jonka jälkeen kuitenkin Eriksen havainnoi poikkeuksellisen heikosti ja syöttö ei ole lähelläkään Corneliuksen tai Brathwaiten juoksulinjoja.


Kolme minuuttia myöhemmin vastaava tilanne kuin yllä. Höjbjerg dominoi tuttuun tapaansa keskialueen kaksinkamppailuissa kahdesti muutaman sekunnin sisään. Irlanti kuitenkin hidastaa hyvin ja Höjbjerg ei pääse syöttämään Poulsenille eteenpäin. Tästä näytteestä on kuitenkin opittava se, että ainakaan Höjbjergia kohti ei kannata suunnata avauksia alhaalta, jos hän on kokoonpanossa, koska silloin pelin painopiste saattaa herkästi kääntyä kohti omaa maalia. Edeltävässä esimerkissä Schönekin toki voitti ykköspallon, mutta hän oli niin yksin, että se pitikin voittaa, joten ennemmin häntä kohti sitten kannattaa suunnata mahdolliset pidemmät syötöt.

Belgian paperiryhmitys on vakiintunut viime vuosina 3-4-2-1:ksi. Alhaalta se avaa peliä 3-4-3 mallilla, jossa topparikolmikko jää tietysti alas. Seuraavassa tasossa ovat wingbackit sekä kaksi keskustan keskikenttäpelaajaa. Ihannekokoonpanossa alhaalla ovat Vertonghen, Boyata/Vermaelen/Kompany ja Alderweireld. Witsel ja De Bruyne ovat puolestaan itseoikeutetut keskikenttäpelaajat keskustassa. Wingbackeina pelaavat useimmiten oikealla Meunier ja vasemmalla T. Hazard. Tässä Venäjää vastaan pelatussa ottelussa kuitenkin toppareina olivat Vermaelen, Alderweireld ja Boyata sekä oikeana wingbackina Castagne.


Ylhäälle jäävä kolmikko pelaa melko kapealla siten, kärkipelaaja on tietysti pääosin keskiakselilla ja hänen vierellään puolitiloissa ovat kaksi sisälle kaventanutta laituria, jos niin voi sanoa. Lukaku on tietysti ykköskärki ja puolestaan E. Hazard sekä Mertens operoivat omilla puolillaan noilla välikaistoilla lähes jatkuvasti oli pelitilanne mikä tahansa, joten suosittelen jo nyt näin tekstin alussa painamaan mieleen tässäkin kuvassa näkyvät Mertensin ja E. Hazardin sijoittumiset puolitiloissa/välikaistoilla.


Belgian pelaamisessa pallollisena merkittävää on se, että se kykenee muodostamaan kolmioita siten, että pelaajien väliset etäisyydet eivät kasva liiaksi. Lisäksi kolmioita voidaan muodostaa useilla eri tavoilla. Tässä kuvassa on esiteltynä avausvaiheen kolmiot eli laitimmaiset topparit, wingbackit ja sitten keskustan kaksikko muodostavat pari kolmiota, joiden avulla tulla pois vastustajan prässin alta. Vasemmalla laidalla Vermaelen on pallossa ja häntä auttavat Witsel sekä T. Hazard. Toisella puolella puolestaan Castagne-KDB-Alderweireld on yksi kolmikko.


Tässä on vielä kuva siitä, kuinka Belgia käyttää puoleen kenttään päästyään 3-2-5 muotoa. Witsel ja KDB asemoivat yhä itsensä vastustajan ylimmän prässilinjan taakse myös silloin, kun ollaan jo vastustajan kenttäpuoliskolla. Wingbackit puolestaan halaavat sivurajoja venyttäessään vastustajan muotoa sivuttaissuunnassa. Välikaistoilla Mertens ja E. Hazard ovat valmiita linjojen välissä kääntymään ja iskemään esimerkiksi toppareiden ja laitapuolustajien välisiin tiloihin, joita wingbackien leveällä pelaaminen on mahdollisesti aiheuttanut. Hazardit toki ajoittain vaihtelevatkin paikkoja eli Eden saattaa pelata leveydessä, jolloin hänelle jää vielä enemmän aikaa kiihdyttää ja leikata muodon sisään luomaan uhkaa, mutta useimmiten hän on kuitenkin vasemmalla välikaistalla lähempänä Lukakua.


Tässä on nyt puolestaan esimerkki siitä, kuinka Venäjän muoto venyy sivuttaissuunnassa, kun Vermaelen pelaa painavan syötön sivurajalle ja vasemmalla välikaistalla oleva E. Hazard tunnistaa välin, johon tehdä juoksun. Velipoika ei kuitenkaan pelaa hänelle palloa, vaan leikkaa itse keskelle ja tavoittelee Lukakua, joka ei kuitenkaan saa pidettyä palloa belgialaisten hallussa. Hazardit kuitenkin vastaprässäävät pallon takaisin keltapaidoille.


Vielä pysäytyskuvana sama asia. Fernandes laitapuolustajana liikkuu prässäämään Thorgania ja Eden tekee linjojen välistä juoksun hänen jättämäänsä tilaan. Syöttöä ei kuitenkaan veljeltä toiselle ikinä tullut ja siten entistä vaarallisempi tilanne jäi syntymättä. Lukaku puolestaan on niin vaarallinen pelaaja boksissa, ettei häntä oikein voi jättää yksin painimaan yhtä topparia vastaan, vaan hänen lähellään olisi hyvä olla kaksi topparia ja niin ajatteli Venäjäkin, kun Semenov ei kovin herkästi lähtenyt kaventamaan kohti E. Hazardia.


Yksi osa Belgian hyökkäyspelikirjaa ovat puolenvaihdot, joilla saadaan luotua hetkellisiä 1v1- tai 2v2-asetelmia laidoille ennen kuin vastustajan muoto ehtii kokonaisuudessaan seurata perässä. Tässä näytteessä pallotaitava toppari Alderweireld vaihtaa painopisteen vasemmalle, jossa Hazardin veljekset olisivat päässeet 2v2-asetelmaan, jollei peliä olisi laitettu heti perään poikki Mertensin oltua nurmikolla loukkaantuneena.


Toinen hyvä esimerkki Lukakun toiminnasta tulee Belgian kolmannesta maalista. Castagne-Witsel-Alderweireld kolmio yrittää tulla pois prässin alta laidassa, mutta lopulta Alderweireldille ei oikein jää muuta vaihtoehtoa kuin pelata kohti Lukakua kuuden ylimmän venäläisen ylitse. Lukaku pudottaa kolmen pelaajan (!) keskeltä välikaistalle Mertensille, joka jatkaa taitavasti Venäjän toisen topparin jättämään tyhjään tilaan juoksun tehneelle De Bruynelle. Fernandes yrittää hidastaa, mutta E. Hazard pääsee puttaamaan pallon tyhjiin, kun De Bruyne antaa järkyttävän kauniin syötön viereen. T. Hazard oli myös noussut tietysti wingbackina painottomalta puolelta apajille.


Ja vielä pysäytyskuvana Alderweireldin syöttöhetki. Kuten todettua, kuusi ylintä venäläistä 4-2-3-1 prässissä on pelattu ulos tilanteesta hetkessä. Belgian ei pakosti tarvitse edetä maitse, kun ylhäällä on Lukakun kaltainen hirviö.


Uusi oppi oli se, että Belgialla on tosiaan tarkemmin katsottuna lähes aina tällainen kolmen miehen linja estämässä vastahyökkäyksiä, jos ja kun menetyksiä sattuu hyökkäyskolmanneksella. Tässä sen muodostavat KDB, Witsel ja Vermaelen.

Belgia rakensi alhaalta tavanomaisesti 3-4-3:lla.


Puolessa kentässä Belgian hyökkäysmuodossa 3-2-5 ei myöskään ollut mitään mullistavaa. Hazard ja Castagne vastasivat leveydestä. Lukaku oli tutusti keskellä, Mertens oikeassa puolitilassa ja E. Hazardin korvaaja Carrasco vasemmassa. Witsel-Tielemans kaksikko pyöritti peliä toppareiden yläpuolella.


Samalla näkyy Tanskan puolustusmuoto, joka oli 4-4-2:n sijasta 4-1-4-1. Tämä oli uusi havainto. Höjbjerg oli yksinäinen ankkuri puolustuslinjan edessä, kun Eriksen ja Delaney olivat keskikentän linjan keskustassa laiturit ympärillään.


Vaihtojen jälkeenkin Tanska pysyi 4-1-4-1:ssä. Brathwaiten poistuttua Poulsen vaihtoi laitaa, Wass nousi pykälän ylemmäs ja Maehle tuli laitapuolustajaksi. Poulsen pystyy pelaamaan siis vasemmallakin ja Wass laiturina tarvittaessa Skovin tavoin.


Myös Englantia vastaan puolustusmuoto oli organisoituna 4-1-4-1. Linjojen välissä operoi vain Höjbjergin korvannut Christian Nörgaard ensimmäisessä maaottelussaan. Hän on 26-vuotias Brentfordin puolustava keskikenttäpelaaja. EM-karsinnoissa häntä ei valittu kertaakaan maajoukkueeseen, mutta nyt Kansojen liigassa uuden valmentajan alaisuudessa tuli saman tien debyytti. Toinen muutos Tanskan avauksessa tässä pelissä oli kolmostoppari Zankan tulo Kjaerin tilalle.


Ylhäältä Tanska prässäsi hyvin ahnaasti Belgia-pelissä ja sai aiheutettua rutkasti ongelmia vieraille, joka kärsi poissaoloista. Se prässäsi tämän kuvan tapaan eli Dolberg hoiti Denayerin ja Poulsen-Brathwaite kaksikko laitimmaiset topparit Vertonghenin ja Alderweireldin. Eriksen ja Delaney puolestaan merkkasivat Tielemansin ja Witselin keskikentällä. Wingbackit Tanska jätti rauhaan.


Kuten näkyy, Tanskalla on 5v3 ylivoima puolustuslinjassa, kun Höjbjerg on jäänyt suojaamaan alinta linjaa ja laitapuolustajat ovat kapealla eivätkä lähde prässäämään Belgian wingbackeja, vaan Tanskan laitureiden tehtävä on paahtaa alaspäin laitimmaisten toppareiden luota kiinni wingbackeihin.


Puolen kentän 4-1-4-1 muodossakin Eriksen ja Delaney pyrkivät olemaan Tielemansin ja Witselin iholla estäen Belgiaa pelaamasta heidän kauttaan.


Sitten neljä esimerkkiä siitä, miten Tanska aiheutti varsinkin avausjaksolla prässillään ongelmia Belgialle. Tässä Belgia on antanut lyhyen maalipotkun ja Tanska prässää ylhäältä asti ylemmän esimerkin mukaisesti. Mignoletin ainoa vaihtoehto on chipata sivurajalle vapaaksi jätetylle wingbackille T. Hazardille.


Mignolet ei ole kuitenkaan yhtä taitava jalalla kuin Courtois, joten syöttö on hieman liian korkea eikä Hazard saa pidettyä sitä kentällä. Poulsen oli hyvin ehtinyt Vertonghenin luota Hazardin luo prässäämään myös. Jos Huuhkajat pelaa ensi kesänä 5-3-2:lla, joka pallonhallintavaiheessa on 3-4-3, Tanska voi hyvinkin prässätä tähän tapaan eli jättäen Suomen wingbackit vapaiksi aina hetkellisesti. Keskellä Sparv ja Kamara olisivat jatkuvasti miesvartioituina ja Tanskan puolustuslinjassa Pukilla, Pohjanpalolla ja Lodilla olisi 3v5 alivoima.


25. minuutilla Tanska prässää taas ylhäältä viiden miehen voimin. Denayer chippaa vuorostaan oikealle sivurajalle kohti Castagnea. Brathwaite on nyt niin syvällä prässäämässä Alderweireldia, että Tanskan puolustuslinjasta Skov joutuu irtoamaan kohti wingbackia.


Skov on kuitenkin myöhässä taklauksessaan ja saa varoituksen rikkeestään jaloille. Tuo prässi on siis mahdollista murtaa esimerkiksi siten, että laitimmaiset topparit houkuttelevat Tanskan laiturit päätyrajalle asti, jolloin he eivät enää ehdi prässäämään wingbackeja, vaan Tanskan laitapuolustajan on irrottava puolustamaan eteenpäin. Jos Tanskan laiturit eivät liiku päätyrajalle, sitten laitimmaiset topparit saavat ainakin pitää palloa rauhassa.


31. minuutilla Tanska prässää lyhyttä maalipotkua. Yläviisikko miesvartioi taas toppareita ja keskustan kaksikkoa. Kuvan alalaidassa näkyy Wass, joka on nyt hyvin tukemassa korkeaa prässiä Hazardin lähettyvillä, joten hänellekään ei voida pelata sivurajalle.


Vertonghenin syöttö Poulsenin prässin alla oli vähän hätäinen ja Denayer ei uskaltanut jäädä odottamaan, että tuleeko se perille. Hän liikkui varmuuden vuoksi kohti maalia, kun Dolberg oli yltää palloon. Seurauksena oli kulma, kun Vertonghenin syöttö meni päädystä yli.


33. minuutilla Denayer palauttaa alas, Tanska prässää yläviisikollaan ottaen vartiointiin topparit ja Witsel-Tielemans kaksikon, joten Mignoletille tulee hätä, kun hän ei haluaisi roiskaista pitkää kohti Lukakua, joten hän yrittää ohittaa Dolbergin harhauttamalla, mutta ei onnistu ja on lahjoittaa maalin kotijoukkueelle.


55. minuutilta Belgian prässinpurku lyhyin etäisyyksin. Castagnekin on valunut syvälle omalle alueelle ja pudottaa Mignoletille, joka aiemmasta viisastuneena roiskaisee ajoissa pidemmän syötön. Skov on tukemassa korkeaa prässiä ja voittaa ykköspallon, kun Castagne ei ehdi omalle paikalleen. Kakkospallo kuitenkin putoaa Witselille ja heti (!) kun Eriksen on jättänyt vähän etäisyyttä Witseliin ja Delaney Tielemansiin, belgialaiset tulevat seinäsyötöllä prässin ohi. Lopuksi Mertens pelaa ristipallon T. Hazardille painottomalle puolelle.


Ristipallot olivat siis yhä Belgian työkalupakissa. Alderweireld saa rauhassa pitää palloa, kun Dolberg on tosiaan yksin prässäämässä Belgian topparikolmikkoa puolessa kentässä. Keskikentän linja sulkee syöttösuunnat wingbackeille ja keskustaan, joten Alderweireld yrittää luoda ristipallolla Carrascolle 1v1-tilanteen Wassia vastaan.


Wass kuitenkin lukee hyvin syötön ja voittaa ykköspallon.


41. minuutilta Tielemansin ristipallo kohti leveydessä tällä kertaa olevaa Hazardia. Delaney on ollut paikkaamassa Brathwaitea laidassa, joten Tielemansilla on siksi tilaa keskellä.


Wass kuitenkin on jälleen katkossa. Poulsen olisi ollut taas hyvin tukemassa, jos apua olisi tarvittu. Kaikkiaan erinomaisesti Tanska eliminoi Belgian pidemmät pallonhallintajaksot hyvällä 1v1-pelaamisella usealla puolella kenttää.


Yksi klippi vielä Wass-Poulsen kaksikon puolustuspelaamisesta. Tanska tiesi, että Belgia yrittää hyökätä siten vasemmalta, että wingback houkuttelee leveydessä laitapuolustajan itseensä ja sitten välikaistalle kaventanut laituri spurttaa laitapuolustajan selustaan syntyneeseen tilaan. Carrasco syöttää tässä leveyteen. Wass puolustaa kohti Hazardia, joten Carrasco yrittää spurtata Wassin selustaan, mutta...


... Poulsen blokkaa tylysti juoksulinjan. Sytyin tuolle härkämäiselle jämäkkyydelle ottelua livenä katsoessani ja annoin jopa spontaanit aplodit.


Lukaku oli tutusti apuna prässin purussa, mutta olisi häntä voinut enemmänkin käyttää varsinkin avausjaksolla. Tässä hänelle pelataan pallo alhaalta ohi Tanskan viiden ylimmän prässääjän. Christensen on irronnut puolustuslinjasta iholle.


Lukaku pudotti laitaan Mertensille, joka lähettää ristipallon taas painottomalle puolelle, mutta Wass pääsi lopulta tähänkin väliin ennen Hazardia.


83. minuutilta klippi Lukakun hyödyntämisestä parhaimmillaan. Belgia ajautuu vähän ahtaaseen paikkaan sivurajalla, mutta Trossard ja Witsel saavat kuitenkin palautettua alas Alderweireldille, joka taitavana syöttäjänä löytää Lukakun keskiviivalta. Hän pitää Kjaerin selässään ja samalla Mertensin vaihtomies Trossard tekee vastaliikkeen pystyyn. Painottomalta puolelta Carrascon korvaaja Praet tekee samalla liikkeen linjan taakse ja on päästä käsiksi lopulta palloon. Christensen oli poissa paikaltaan, koska hän oli seurannut Trossardia sivurajalle asti, mutta ei sitten pysynyt enää tämän perässä, kun piti tulla omiin päin eivätkä vaihtomiehet Zanka ja Maehle saaneet puolestaan estettyä pystysyöttöä Praetia kohti. Tanskan onneksi syöttö oli kuitenkin hieman liian kova.


Tähän saumaan voisi läpiperata vielä Belgian toisen maalin. Muoto on yhä Tanskalla 4-1-4-1, mutta Poulsen on nyt siis vasemmalla ja Wass oikealla, kun Brathwaite otettiin pois. Dolberg on ohitettu helposti kierrättämällä, joten Wass irtoaa prässäämään Vertonghenia.


Hazard pääsee vapaasti kuljettamaan kohti maalia, kun Wass oli prässäämässä Vertonghenia eikä ehdi auttaa yläpuolelta. Maehle puolestaan empi hetken Carrascon takia, mutta lähtee sitten eteenpäin, kun Kjaer seuraa Carrascon juoksun selustaan. Samalla kuitenkin Kjaer on poissa boksista ja Lukaku pääsee laadulliseen ylivoimatilanteeseen Christensenia vastaan. Normaalisti siis Wassin ja Maehlen pitäisi hoitaa Hazard-Carrasco kaksikko samaan tapaan kuin Poulsen-Wass kaksikko avausjaksolla, mutta Wassin vähän turhakin irtoaminen kohti Vertonghenia tarkoitti sitä, että Kjaer joutui menemään auttamaan laitaan pois Christensenin viereltä.


Hazard pelaa boksiin aukosta, jonka Kjaer on laitaan kaventamisellaan jättänyt. Lukaku pitää Christensenin selässään ja pyörähtää kohti maalia.


Schmeichel torjui ensimmäisen yrityksen, mutta taustalta tulee Mertens ja saa vähän onnekkaastikin pallon jalkaansa sijoittaen sen oikeaan kulmaan.


Sitten tilanteenvaihtoihin. Belgialla oli yhä voimissaan kolmen miehen "transitionestolinja" ja jopa kaksin kappalein tässä kuvassa. Tanska purkaa tosiaan alhaalta paineen ja Witselin kanssa samassa tasossa ovat Tielemans sekä painottoman puolen wingback Castagne hidastamassa vastaiskun ensimmäistä aaltoa. Heidän alapuolellaan on vielä topparikolmikko, jolle asti purkupallo kaarsikin.


14. minuutilla Tanska voittaa irtopalloväännön keskialueella. Witsel-Tielemans kaksikko höystettynä nyt Mertensillä on kolmen linjassa peittämässä syöttösuuntia.


Delaney ohittaa kuitenkin transitionestolinjan pelaamalla laitaan Poulsenille. Alempana olevasta topparikolmikosta Vertonghen tulee vastaan peittämään pystysyöttöä Eriksenille ja onnistuukin siinä, kun Poulsenin syöttö pystyyn karkasi yli sivurajan, joten Tanskalla oli samoja ongelmia kuin EM-karsinnoissakin eli vastaiskuissa ratkaisevat syötöt epäonnistuivat.


24. minuutilla Denayer voitti ykköspallon Schmeichelin pitkästä avauksesta kohti Hazardia, mutta tämän pudotus menee suoraan Eriksenille.


Tällä kertaa vastahyökkäys ei kuihtunut, kun Eriksen päätyi omaan ratkaisuun kuljetuksen päätteeksi 20 metristä juuri ennen kuin hänet saatiin pysähtymään. Mignolet venytti hienoon torjuntaan etuyläkulmasta.


53. minuutilla Witsel on taas ensimmäisenä hidastamassa Erikseniä ylhäällä tapahtuneen menetyksen jälkeen.


Eriksen sai pelattua kuitenkin laitaan mukaan nousseelle Wassille. Witsel seuraa Erikseniä keskellä, mutta Poulsen jää auki puolustuslinjan etupuolelle sen peruuttaessa vähän liian innokkaasti.


Poulsenin jatko keskelle Brathwaitelle meni hieman onnekkaasti perille useampien jalkojen välistä. Laukaus tästä paikasta painui kuitenkin reilusti ohi oikealta. Melko hyvin hidastettu vastahyökkäys kuitenkin vierailta Witselin johdolla, koska tuosta paikasta Brathwaite saa ampua suosiolla useammankin kerran tekemättä maalia. Periaatteessa Tanska pääsee vastahyökkäyksissään jopa suhteellisen usein noin 20-25 metriin maalista, mutta sitten keinot loppuvat kesken.


Tämän osion loppuun vielä muutama erillinen huomio Belgian ottelusta Islantia vastaan. Ensinnäkin Islanti on painettuna syvälle sen alueelle, joten transitionestolinjassa Witselin seurana ovat Vertonghen ja Denayer 20 metriä Islannin maalista, heh. Mertens kuitenkin pääsee purkuun käsiksi jo ennen heitä.


Mertens palautti alemmas, Denayer kierrätti Witselille ja tämä nopeasti De Bruynella, jolla on nyt tilaa uida muodon sisään.


De Bruyne pääsee kuudentoista rajalle ja hankkii kulmapotkun blokatulla laukauksellaan. Seuranneesta kulmapotkusta Belgia teki ratkaisevan 3-1 osuman.


Loppukevennyksenä muutama kuva Belgia-Islanti ottelusta. Islanti lähti otteluun paperilla 4-3-3:lla, mutta todellisuudessa muoto oli 6-2-2 tai 6-3-1 riippuen siitä, oliko Bjarnason ylimmässä prässilinjassa vai ei, mutta joka tapauksessa laiturit putosivat aina puolustuslinjaan asti. Belgian hyökätessä 3-2-5:lla tuolla tavoin Islanti sai 6v5 ylivoiman alimpaan linjaansa. Toisella jaksolla tappioasemassa muoto oli 4-5-1 eli laiturit eivät enää pudonneet kuin keskikentän linjaan asti, mutta alussa Hamren oli ohjeistanut laitureitaan A. Sigurdssonia ja A. Gudmundssonia putoamaan alas asti.


Islanti antoi Belgian toppareiden pitää rauhassa palloa ja tuo ylänelikko pyrki estämään syötöt Witselille ja De Bruynelle. Puolustuslinjassa oli tosiaan kasa 1v1-tilanteita sekä aina yksi ylimääräinen pelaaja. Nerokkaan hullu lähestymistapa, joka ei sitten kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, kun peli päättyi 5-1, mutta toisaalta Islanti ei pelannut lähelläkään parhaalla miehistöllään, joten todellista tämän taktisen valinnan iskukykyä ei nähty. Kanervan valmennustiimille tuli joka tapauksessa lisää pohdittavaa ensi kesän Belgia-peliin eli näinkin Belgiaa voi yrittää lähteä kaatamaan. Maaliin Hradecky ja hänen eteensä vasemmalta oikealle lueteltuna Hämäläinen, Uronen, Arajuuri, Toivio, Raitala ja Lod. Ylänelikon muodostaisivat Sparv-Kamara ja Pukki-Pohjanpalo parivaljakot, heh.


Hyökätessä Islannin muoto oli 3-5-2/3-4-3, joten Huuhkaja-hahmotelmassa alas jäisivät Uronen, Arajuuri ja Toivio. Keskimmäisessä tasossa olisivat Hämäläinen, Sparv, Kamara ja Raitala. Lod puskisi ylös asti Pukin ja Pohjanpalon seuraan tai jäisi keskimmäiseen tasoon Kamaran ja Raitalan väliin.


Islanti nojasi vastaiskuihin tai palloihin korkealla olleen linjan taakse. Kuvassa Islannin yläkolmikko säntää turhaan linjan taakse pelatun syötön perään.

Erikoistilanteet


Belgian kulmia antoi Mertens. Boksissa olivat Lukaku, Witsel ja topparit. Carrasco tarjosi lyhyen variaation. Hazard ja Tielemans olivat boksin reunalla, joten alas varmistamaan jäi Castagne. Tanskalla oli kahdeksan pelaajaa omassa boksissaan. Neljä heistä vartioi ja neljä puolusti aluetta. Koska belgialaisia oli viisi, Alderweireld sai juosta vapaasti kohti maalia. Eriksen otti pois lyhyet kulmat ja Brathwaite huolehti boksin reunalla olevista Hazardista ja Tielemansista.


Mertensin pallo putosi vitosen viivan kulmalle. Höjbjerg ei pysynyt Denayerin mukana ja tämä ohjasi takakulmaan voittomaalin. Keskitys oli laadukas, kun se putosi Dolbergin ja Poulsenin väliin sopivasti. Lisäksi Alderweireldin juoksu vei hieman Dolbergin huomiota. Wass ja Delaney olivat kaksi muuta pelaajaa tuossa vitosen viivalla.


Islanti-pelissä Belgia maalasi myös kertaalleen kulmapotkusta. Mertens oli pallon takana kulmalipulla ja pelasi lyhyenä Dokulle juosten itse boksiin. De Bruyne on vapaana boksin reunalla.


Doku pelasi De Bruynelle, joka veivasi yhden rynnivän islantilaisen pihalle. Samalla Mertens on ehtinyt boksiin.


De Bruyne antoi syötön eteenpäin, Mertens otti vasurilla haltuun ja laukoo tässä oikealla jalallaan toisella kosketuksella pallon etukulmaan ohi Palssonin blokin.


Sivuvapaapotkuissa olivat samat viisi kohdetta, mutta Vertonghen on muista irti taaempana. Mertensin sijasta pallon takana on vuorostaan Carrasco, joten Mertens on Tielemansin ja Hazardin seurana boksin ulkopuolella. Castagne on taas yksin alempana.


Carrascon vapaapotku leijaili kohti takayläkulmaa jopa, mutta Schmeichel sai etukäpälän väliin.


50. minuutilta sivuvapaapotku. Mertens oli tällä kertaa pallon takana ja tavoitteli Vertonghenia takatolpalta, mutta Skov pääsi väliin. Vertonghenin taka-aluejuoksujen kanssa tulee olla siis tarkkana. Hän näyttää olevan Belgialla vastaavassa roolissa kuin Arajuuri Suomella tai Moore Walesilla. Lukaku, Denayer ja Witsel juoksivat puolestaan taas keskellä kohti maalia saamatta palloa.


Tanska puolestaan nosti kulmissaan jopa kuusi pelaajaa boksiin ja nuo kuusi yksilöä jakaantuivat kahden pareihin. Poulsen ja Brathwaite olivat vitosen alueella, Delaney ja Dolberg taka-alueella ja Kjaer-Höjbjerg pari keskellä pilkun tuntumassa. Belgia otti viisi tanskalaista vartiointiin. Denayer oli yksin kahta vastaan taaempana ja päätti jättää Dolbergin auki.


Eriksenin keskitys tuli etutolpalle. Brathwaite jatkoi sen kohti takatolppaa, jonne vapaaksi jätetty Dolberg kirmasi, mutta Brathwaiten pusku ei tullut perille, vaan meni yli maalin. EM-karsinnoissa Kjaer ja Poulsen olivat pääasialliset kohteet, mutta eivät ainakaan tässä ensimmäisessä kulmassa.


Belgia otti opikseen ensimmäisestä kulmasta ja Denayer sai taakse seurakseen Hazardin vartioimaan Dolbergia. Kaikki belgialaiset olivat omassa boksissa, tosin Mertens ja Carrasco heistä lähimpänä boksin reunaa valmiina vastahyökkäykseen. Lukaku ja Tielemans olivat ylimääräiset pelaajat puolustamassa aluetta maalin edessä. Vertonghen puolusti Witselin kanssa Kjaeria ja Höjbjergia. Alderweireld seurasi Brathwaitea ja Castagne Poulsenia. Periaatteessa Belgia luotti siis 8v6 ylivoimaan, kun Mertens ja Carrasco vain odottivat kakkospalloja sekä puolustivat Wassia ja Erikseniä boksin reunalla. Skov antoi kulmia toiselta puolelta yllättäen ulospäin kiertävinä, joten alas varmistamaan jäi Christensen!


Vertonghen voitti ykköspallon, mutta puski sen suoraan Christensenille asti.


Sivuvapaapotkuissa Eriksen ja Skov olivat niin ikään pallon takana kulmien tapaan. Höjbjerg ja Wass varmistavat vieressä, mutta boksissa on yhä kuusi kohdetta. Christensen vain korvasi Höjbjergin yhtenä kohteena. Brathwaite, Poulsen ja Kjaer eli ensisijaiset kohteet ovat vasemmassa ryppäässä tässä kuvassa ja Delaney-Dolberg-Christensen kolmikko lähempänä takatolppaa. Eriksen kuitenkin laukoi itse suoraan yli maalin.

[Salming]

Katselin jo tovi sitten nauhalta Venäjän pelaamista syyskuun maaotteluissa Serbiaa ja Unkaria vastaan. Sain vihdoin aikaiseksi myös suorittaa kuvakaappaukset, jotta pöytä on taas puhdas vanhoista muistiinpanoista ennen lokakuun runsasta maaottelukattausta. Mitään kovin yllättävää en nähnyt, vaan päinvastoin EM-karsinnoista tehdyt havainnot vain vahvistuivat. Pelaajisto koostui käytännössä vain kotimaassa pelaavista yksilöistä, joten avauskokoonpanoissa oli siksi pieniä muutoksia, kun esimerkiksi kymppipaikan kärkinimet Al. Miranchuk ja Golovin eivät olleet mukana saatika Cheryshev. Turkissa pelaava vasen laitapuolustaja Kudryashov sen sijaan oli mukana poikkeuksena sääntöön. Paperiryhmitys oli kuitenkin yhä tuttu 4-2-3-1. Mielenkiintoinen seikka oli se, että maalissa pelasi Guilhermen sijasta Shunin molemmissa peleissä, vaikka Guilherme pelasi yhdeksän EM-karsintapeliä kymmenestä. Jos miettii Venäjän optimaalista avauskokoonpanoa, Cheryshev ja Golovin olisivat luultavimmin korvanneet Zhirkovin ja Bakaevin Serbia-pelin avauksessa, mutta muita muutoksia ei välttämättä olisi tullut, koska Dzuyban, Ionovin, Zobninin, Ozdoevin, Dzhikiyan, Semenovin ja Fernandesin paikat vaikuttavat melko sementoiduilta. Vasemman laitapuolustajan paikka on sen sijaan sellainen, jossa on kilpailua jonkin verran.

Venäjän avauskokoonpanot olivat:

Dzuyba 22
Zhirkov 18 - Bakaev 10 - Ionov 20
Zobnin 11 - Ozdoev 7
Karavaev 15 - Dzhikiya 14 - Semenov 5 - Fernandes 2
Shunin 12

Dzuyba 22
Kuzyaev 23 - An. Miranchuk 21 - Ionov 20
Zobnin 11 - Ozdoev 7
Kudryashov 13 - Dzhikiya 14 - Semenov 5 - Fernandes 2
Shunin 12

Erikoistilanteet:


Venäjä puolusti kulmissa siten, että se käytti kuutta miesvartioijaa Serbian kuutta kohdepelaajaa vastaan. Lisäksi Dzuyba oli puolustamassa etutolppaa ja siivosi keskitykset, jotka tulivat etualuetta kohti. Toinen pohjapelaaja Zobnin, kymppipaikalla operoimaan päässyt Bakaev ja oikea laituri Ionov olivat boksin reunalla valmiina kakkospalloihin. Miesvartioinnista vastasivat siis puolustuslinja Karavaev-Dzhikiya-Semenov-Fernandes, toinen pohjapelaaja Ozdoev ja vasen laituri Zhirkov.


Serbia haki palloja vitosen viivalle, mutta Fernandes tönäisee tässä sopivasti miestään selästä eikä tämä pääse palloon, joka kaartaa halki boksin lopulta. Aiemman kulmapotkun Dzuyba puolestaan nikkasi kauemmas lähes samoilta sijoilta.


Hyökkäyspään kulmapotkuissa Venäjä ei ollut muuttanut mitään sitten EM-karsintojen. Boksissa olivat topparit, Fernandes, Ozdoev ja Dzuyba eli viisi kohdetta. Ionov antoi erikoistilanteita parempien ehdokkaiden ollessa poissa, mutta tutusti boksin reunalla oli kaksi pelaajaa (heistäkin tutusti Zhirkov ja lisäksi uutena nimenä Bakaev).


Toppareiden ja Dzuyban liikkeet olivat myös kopioita aiemmasta. Tässä kuvassa Dzhikiya on taka-alueella ja sinne keskitys leijaili. Toinen toppari Semenov teki liikkeen etutolpalle ja Dzuyba puolestaan rynnii aina keskeltä kohti maalia.


Dzhikiya voitti ykköspallon taka-alueella ja nikkasi sen keskelle Dzuyballe, joka pääsi tälläämaan melko vapaasti, mutta Serbian maalilla Dmitrovic (SD Eibar) otti huiman reaktiotorjunnan. Mutta joo, tosiaan Dzhikiya tykkää liikkua takatolpalle ja Semenov etutolppaa kohden silloin, kun kulmapotku lähtee ilmaan. Serbia ei ollut ihan hereillä tässä, vaikka asia oli varmasti tiedossa.


Unkari-pelistä yksi sivuvapaapotkunäyte. An. Miranchuk on pallon takana. Boksissa on sama viisikko Dzuyba-Ozdoev-Fernandes-Semenov-Dzhikiya. Rangaistusalueen reunalla on jopa kolme pelaajaa nyt (Ionov, Zobnin ja Kuzyaev) eli alempana varmistamassa on vain Kudryashov.


Ykköspallon voitti boksissa Szalai, mutta kakkospallon boksin reunalla yksi Venäjän kolmesta kakkospalloja kytänneestä pelaajasta eli Kuzyaev.


Kolmospallo ajautui laitaan An. Miranchukille. Kuzyaev tekee jatkoliikkeen syvyyteen ja saa syötön.


Takaviistokeskitys katkottiin, mutta irtopallo ajautui suoraan Ozdoeville, joka sijoitti takakulmaan 0-2 johtomaalin. Viime karsinnoissa hän kasasi 2+2 tehot, joten hän kanssaan pitää olla tarkkana, koska laukaus on hyvä ja EM-karsinnoissa toinen hänen maaleistaan olikin maaginen kaukolaukaus.

Venäjä pallollisena:


Venäjä rakensi alhaalta 2-4-4 muodolla tuttuun tapaan, koska 4-2-3-1 ryhmitys siihen luontevasti taipuu. Topparit levittivät ja laitapuolustajat nousivat Zobnin-Ozdoev kaksikon tasolle.


Ylänelikko oli vastustajan puolustuslinjassa. Semenov tavoitteli pitkällä syötöllä Dzuybaa. Bakaev tukee alapuolella ja laiturit tekevät vastaliikkeet linjan taa siltä varalta, että Dzuyba saa jatkettua pallon ykkösellä eteenpäin, mutta tämän ykköspallon Serbian puolustuslinjasta Maksimovic kuitenkin voitti.


Kakkospallon otti haltuunsa kuitenkin Zobnin, joten Venäjä onnistui tavoitteessaan eli nopeassa painopisteen siirrossa omalta kenttäpuoliskolta lähemmäs Serbian maalia. Rutiininomaista toimintaa punapaidoilta.


Puolessa kentässä Venäjän hyökkäysmuoto oli EM-karsintojen tapaan 2-3-5. Oikea laitapuolustaja Fernandes on tässä kuvassa puskenut ylöspäin viidenneksi pelaajaksi, joten Zobnin on liikkunut sivurajalle ja Ozdoev on yksin keskellä. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että Fernandes olisi jäänyt alemmas ja Zobnin puskenut ylemmäs linjojen väliin, jolloin oikea laituri Ionov olisi jäänyt huolehtimaan leveydestä, mutta nyt hän on kuvan ulkopuolella kaventanut oikealle välikaistalle, koska Fernandes on leveydessä.


Laajempi kuva vielä Venäjän 2-3-5:sta. Serbia puolusti viiden linjalla, joten Venäjä sai 5v5 tasavoiman aikaan vieraiden puolustuslinjaan, mutta muutoinkin siis itänaapuri hyökkää tällä tavoin. Zhirkov huolehtii leveydestä vasemmalla ja Dzuyba on keskellä. Kymppipaikan Bakaev on liikkunut vasemmalta välikaistalta hetkellisesti luomaan ylivoimaa oikealle puolelle Ionovin ja Fernandesin maaperälle.


Olennaisena osana Venäjän hyökkäyspelaamisessa olivat yhä syötöt puolustuslinjan selustaan eli murtautumisyritykset ovat melko suoraviivaisia. Venäjä ihan mielellään pelaa läheltä puolta kenttää juoksupalloja selustaan ja minimoi siten riskejä pallonmenetyksille sekä vaarallisille transitioille. Tässä näin pohjakaksikosta Ozdoev lähettää syötön pystyyn ja vasemmalla leveydestä huolehtiva Zhirkov kipittää pystyyn. Venäjä ensin houkutteli Serbiaa nostamaan pakkaansa ylemmäs syöttelemällä tuossa puolen kentän tuntumassa, kunnes Ozdoev sai jalan hyvin auki hetkellisesti ja samalla Zhirkov teki hyvän aloitteen, jota on varmasti harjoituskentällä harjoiteltu.


Zhirkov ehti palloon ensin. Keskellä Dzuyba ja painottoman puolen laituri Ionov juoksevat boksiin. Keskitys kuitenkin blokattiin tällä kertaa.


Kolmannelta minuutilta kuva. Pallo on vasemmalla topparilla Dzhikiyalla. Vastassa on Serbian 5-2-2-1/3-4-2-1 muotoinen prässi riippuen wingbackien korkeudesta.


Ratkaisuna on taas puolipitkä chippi alimman linjan taakse säntäävälle Zhirkoville, mutta tämänkin Serbia puolusti hyvin iholla ollen.


33. minuutilta näyte toiselta laidalta. Fernandes-Ionov-Zobnin kolmikon kolmiopeli laidassa houkuttelee Serbiaa nostamaan pakkaansa jälleen ylemmäs, jolloin Ionoville avautuu tilaa spurtata wingbackin Kosticin selustaan jäävään tilaan. Fernandes näkee tämän ja poimii juoksun, koska yhteispeli Ionovin kanssa on hitsautunut melko sulavaksi viimeistään EM-karsinnoissa.


Serbitoppari kuitenkin kavensi oikeaoppisesti ajoissa laitaan ja ehti palloon ennen Ionovia. Hyvin puolustettu tämäkin tilanne vierailta.


24. minuutilta vastaava tilanne. Fernandes ei ole nyt ihan niin ahdistettuna kuin edellisessä tilanteessa. Hän yrittää silti pelata eteenpäin, vaikka voisi tyytyä pitämään pallon omille ja kierrättämään, mutta Venäjä haluaa edetä kohti maalia, joten niin tapahtuu tässäkin. Fernandes odottaa hetken, että Kostic lähtee vastaan ja samalla Ionov spurttaa taas selustaan jäävään tilaan.


Fernandes ei tällä kertaa pelaa suoraan Ionoville, mutta kymppipaikan Bakaeville, joka on vaihtanut Dzuyban kanssa paikkoja hetkellisesti. Bakaev voittaa ykköspallon topparin edestä, mutta jatko linjan taakse Ionovin juoksulinjalle ei aivan onnistunut, vaan pusku suuntautui topparin rintakehään, joten läpiajo jäi syntymättä, mutta näinkin yksinkertaisella tavalla hyökätä oli lähellä syntyä maalipaikka, jos Bakaevin nikkaus olisi ollut hieman tarkempi.


Unkari-pelin avausmaalissa Venäjä puolessa kentässä tutussa 2-3-5 muodossaan houkutteli Unkaria prässäämään. Keskimmäiseen tasoon ovat jääneet laitapuolustajat Fernandes ja Kudryashov sekä Ozdoev, kun pohjakaksikosta Zobnin on noussut ylemmäs ja on leveydessä sivurajalle, jolloin hän on vapauttanut laituri Kuzyaevin kaventamaan välikaistalle. Dzuyba tulee ylhäältä vastaan Kudryashovin syöttöä ja jatkaa sen laitaan Zobninille.


Unkarin ylimmät prässilinjat on ohitettu kahdella syötöllä. Zobnin saa jalan auki ja samalla Kuzyaev spurttaa pystyyn wingbackin ja topparin välistä. Myös An. Miranchuk ja Ionov kipittävät eteenpäin keskemmällä.


Zobninin syötön paino on täydellinen. Kuzyaev kääntää sen yhdellä kosketuksella keskelle Miranchukille, joka on voittanut oman miehensä.


Miranchuk päättää kauniin hyökkäyksen yhden kosketuksen sijoitukseen takakulmaan.


Unkari-pelin kolmannessa maalissa Venäjä rakentaa aluksi alhaalta tutulla 2-4-4:lla. Pallo on Kudryashoville vasemmalla.


Kudryashov löysi sivurajalta Kuzyaevin. Samalla Miranchuk lähtee pystyjuoksuun tyhjään tilaan.


Miranchuk saa pallon ja ostaa aikaa sen verran, että Kuzyev ehtii jatkamaan itse liikettään. Keskellä on jo kaksi kohdetta Dzuyba ja Ionov valmiina keskitystä varten.


Kuzyaev käänsi takaviistoon Dzuyballe, joka otti pallon suojaukseen. Painottomalta puolelta Fernandes kirmaa boksiin luomaan 2v1-ylivoiman Ionovin kanssa Unkarin kolmatta topparia vastaan. Tämän jälkeen Dzuyba vain siirsi sivuun ja Fernandes puttasi tyhjiin 0-3 luvut. Jälleen suoraviivaisella etenemisellä Venäjä mursi vastustajan linjat.


Dzuybasta ei varmaan tarvitsisi pahemmin uutta materiaalia kaivaa, koska kaikki tietävät hänen vahvuudet, mutta tämä oli ihan hauska tilanne Serbia-pelistä. Laitapuolustaja Karavaevilla on pallo laidalla. Oikea laitapuolustaja Fernandes on hetkeä aiemmin keskittänyt toiselta puolelta ja jatkanut sitten itse liikettään boksiin, joten Venäjä ei tosiaan arkaile nostaa molempiakin laitapuolustajia yhtä aikaa ylös ja hyökätä 2-2-6 muodolla, jos niikseen tulee. Skotlanti-kotipelissä esimerkiksi EM-karsinnoissa vastaavaa toimintaa näkyi jonkin verran. Ozdoev-Zobnin kaksikko varmistaa toppareiden yläpuolella eikä ole aikeissa tehdä juoksuja boksiin. Fernandesin takana Dzuyballa on kaksi vartioitavaa.


Dzuyba voittaa väkisin painin ja kampeaa ykköspallon itselleen takatolpalla.


Hän käänsi maalin eteen, mutta jotenkin ihmeessä Bakaev onnistui laukomaan vielä yli maalin tästä avopaikasta.


Venäjän avausmaali Serbiaa vastaan syntyi siten, että Shunin avasi alhaalta ilmassa kohti Dzuybaa paineen alla. Dzuyba painii Maksimovicia vastaan. Vieressä on Venäjällä on periaatteessa 2v1 ylivoima Pavlovicia vastaan, kun kolmas toppari Milenkovic on oikealla vähän turhan etäällä Dzuyba-Maksimovic kaksikosta.


Maksimovic voitti ykköspallon, mutta nikkasi sen taaksepäin suoraan Ionoville. Bakaev spurttasi selustaan ja sai oikea-aikaisen syötön. Hänet kaadettiin läpiajosta, joten seurauksena oli rankkari, jonka Dzuyba lopulta upotti. Suoraviivaisuus, pystyjuoksut ja Dzuyba olivat avainsanoja tässäkin.


68. minuutilta näyte toinen näyte, kun Venäjän laitapuolustajat ovat yhtä aikaa ylhäällä ja isännät hyökkäävät 2-2-6:lla ylänelikon ollessa keskellä ryhmittyneenä laitapuolustajien välissä.


Karavaev päätti itse leikata keskelle ja ampua takakulmaan, kun tilaa oli. Huikea maali. Toinen vaihtoehto vasemmaksi laitapuolustajaksi eli Unkari-pelissä pelannut Kudryashov ei tällaisiin suorituksiin pysty.


Serbia-pelin yksi tärkeimmistä huomioista Suomeakin ajatellen oli se, että Venäjä vuoti yllättävän paljon negatiivisissa tilanteenvaihdoissa. Ensinnäkin toisinaan sen vastaprässi oli kovin epäaggressiivista toisin kuin EM-karsinnoissa. Niissä harvoissa hetkissä puolestaan, kun nähtiin samanlaista aggressiivista vastaprässäämistä menetyksen jälkeen, Serbia pystyi tulemaan ohi prässin pelaamalla ja aiheuttamaan uhkaa isännille odotettua enemmän. Tämä tilanne 20. minuutilta on hyvä esimerkki passiivisemmasta lähestymisestä. Ionov on antanut laidasta harhasyötön keskelle, johon Milinkovic-Savic pääsee väliin. Normaalisti Venäjän puolustuslinjasta juostaisiin eteenpäin tukemaan vastaprässiä, mutta nyt he vain lähtevät peruuttamaan. Semenov normaalisti ei epäröi irrota puolustuslinjasta, mutta ehkä tämä on uusi normaali eikä päävalmentaja Cherchesov halua enää joukkueensa hullun lailla puolustavan eteenpäin joka tilanteessa.


Milinkovic-Savic sai rauhassa kuljettaa pallon isäntien puoliskolle, kun Venäjä tyytyi siis vain hidastamaan puolittain etenemistä. Lopulta MS jakoi pallon laitaan Kosticille. Venäjällä on toki 5v4 ylivoima, mutta se on epäorganisoitunut.


Kostic ohitti Semenovin taklauksen ja jakoi takaisin takaviistoon Milinkovic-Savicille, joka tykitti vain hieman ohi etualakulmasta. Saattaa siis olla, että Venäjä jatkossa nojaa enemmän passiivisempaan vastaprässäämiseen ja etenemis- ja syöttösuuntien peittämiseen päättömän vastaprässäämiseen sijaan, jossa ei välitetä vastustajien juoksuista pystyyn, vaan yritetään vain iskeä kiinni pallolliseen pelaajaan.


Kolmannelta minuutilta vastaava tilanne. Serbia voittaa pallon syvällä omalla puoliskollaan. Karavaev-Ozdoev-Zobnin kolmikko vain pysyy paikoillaan keskikentällä eikä lähde välittömään vastaprässiin, vaan antavat serbialaisen kuljettaa vapaasti hetken matkaa.


Zobnin lukee syötön eteenpäin ja katkoo sen lopulta. Jos hän olisi lähtenyt spurttaamaan eteenpäin kuten todennäköisesti vielä EM-karsinnoissa olisi tapahtunut, tämä katko olisi jäänyt tekemättä. Toki voi olla, että siinä tapauksessa puolustuslinjasta Dzhikiya tai Semenov olisi tukenut korkeaa prässiä ja irronnut eteenpäin tekemään samanlaisen riiston kuin Zobnin nyt. Mutta joo, jään seuraamaan mielenkiinnolla jatkossa sitä, mihin suuntaan Venäjän pelaaminen kehittyy negatiivisissa tilanteenvaihdoissa. Peruuttaako se jatkossakin herkemmin kohti omaa maalia vai yrittääkö se saada riistoja yläalueilla aggressiivisella vastaprässillä kuten EM-karsinnoissa?

Venäjä pallottomana:


Serbia oli sikäli mielenkiintoinen vastus, että se pelasi kolmella topparilla, joten jos Suomikin aikoo kesällä pelata viiden alakerralla Venäjää vastaan, tästä pelistä sai jotain osviittaa Venäjän prässipelaamisesta. Toki EM-karsinnoissakin Belgia pelasi kolmella topparilla luonnollisesti Venäjää vastaan. Silloin Venäjä prässäsi ylhäältä paperiryhmityksen mukaisesti 4-2-3-1:lla ja niin tapahtui tässäkin ottelussa kuten kuvassa näkyy. Serbia rakensi alhaalta 3-4-3:lla ja puolessa kentässä sen muoto oli 3-2-5, jolloin Serbialle jäi alas 5v4 ylivoima, mutta Venäjän kenttäpuoliskolla isännillä oli 6v5 ylivoima puolestaan.


Prässivastuut olivat kutakuinkin tällaiset. Laiturit huolehtivat Serbian sivutoppareista. Dzuyba prässäsi keskimmäistä topparia että myös sulki syöttösuuntia toiselle pohjapelaajalle. Serbian toinen pohjapelaaja on pudonnut Venäjän muodon ulkopuolelle topparilinjaan asti hakemaan palloa. Sinne asti kymppipaikan Bakaev ei turhaan lähde seuraamaan, vaan peittää syöttösuuntia vain keskellä.


Tässä näkyy, kuinka Serbia kierrättää pallon vasemmalle topparille, jolloin Ionov iskee kiinni. Bakaev sulkee keskellä syöttösuunnan toiselle pohjapelaajalle Gudeljille. Dzuyba puolestaan on lähellä keskimmäistä topparia Ni. Maksimovicia, mutta valmiudessa myös hölkkäämään alaspäin kiinni toiseen Serbian pohjapelaajaan Ne. Maksimoviciin. Painottoman puolen laituri Zhirkov on pohjapelaajien kanssa samassa tasossa, joten voisi jopa sanoa, että Venäjän muoto muuntui aina hetkellisesti 4-3-3:een, kun Serbia kierrätti pallon sivutoppareille, koska silloin painottoman puolen laituri putosi alemmas luomaan ikään kuin jopa 7v5 ylivoiman omalle puoliskolle. Vasta siinä tapauksessa, että Serbia pystyi pelaamaan keskelle toiselle pohjapelaajalle ja tämä ohittamaan Bakaevin/Dzuyban prässin, toinen pohjapelaajista irtosi vastaan hidastamaan tempokuljetusta.


Kuudennelta minuutilta lyhyt klippi 4-2-3-1 prässistä vielä. Serbia palauttaa alas ja Dzuyba prässää keskitoppari Maksimovicia. Tämä kierrättää laitaan, jolloin Ionov puskee eteenpäin. Samalla Bakaev keskellä estää Gudeljia kääntymästä, jolloin tämä joutuu palauttamaan takaisin laitaan ja lopulta vieraat on pakotettu pelaamaan aina maalivahdille asti. Pitkän avauksen Mitrovic onnistui voittamaan ykköspallon omille, mutta useammin vastaava pallo päätyy isännille.


Esimerkiksi tässä kuvassa Serbian maalivahti on pakotettu taas pitkään avaukseen ja Dzhikiya irtoaa puolustuslinjasta voittamaan ykköspallon Mitrovicia vastaan. Yhä edelleen avaukset kannattaa ennemmin suunnata Semenovin puolelle minun mielestäni eli jos Suomi pelaa kahdella kärjellä kesällä, Pohjanpalon tulisi olla Semenovin puolella ja Pukin Dzhikiyan kuten Irlantiakin vastaan Pukki puolestaan oli kankean Duffyn puolella ja Pohjanpalo kamppaili heikompaa pääpelaajaa Egania vastaan.


25. minuutilta seuraava kuva. Pohjakaksikosta Zobnin on noussut hetkellisesti Bakaevin avuksi merkkaamaan keskeltä toisen pohjapelaajan ja Karavaev vasemmalla laidalla irtoaa kiinni wingbackiin, joten oikealla topparilla Milenkovicilla ei ole syöttöpaikkoja ja hän joutuu pelaamaan ilmassa kohti yläkolmikkoa SMS-Mitrovic-Tadic.


Syöttö meni kuitenkin Tadicin yli suoraan Dzhikiyalle asti. Venäjä oli tuttuun tapaansa niin tiivis muodossa puolustaessaan, että Serbia joutui usein turvautumaan tällaisiin syöttöyrityksiin alimman linjan taakse tai sen etupuolelle ohittaakseen Venäjän kuusi ylintä pelaajaa, mutta menestys ei ollut hirveän hyvää. Silti vieraille pitää antaa krediitit kovasta pallonhallintaprosentista ensimmäisten 25 minuutin aikana. Ihan jokainen joukkue ei ota 62 prosentin pallonhallintaa vieraissa Venäjää vastaan, vaikka isäntien maltillisempi lähestymistapa siihen osasyynä olikin, kun Serbian topparit saivat melko rauhassa pitää palloa.


Venäjän 3-1 osuma syntyi riistosta. Olemme 80. peliminuutilla ja Venäjä prässää yhä 4-2-3-1 muodossa Serbian 3-2-5/3-4-3 avausmallia vastaan. Serbialla on kuvassa 5v4 ylivoima, mutta se ei pysty sitä hyödyntämään ja prässiä ohittamaan, kun Maksimovic liukastuu yhtäkkiä.


Dzuyba poimii irtopallon ja sijoittaa sen tarkasti vasempaan alakulmaan.


Unkari teki Venäjää vastaan ehkä syyskuun upeimman maaottelumaalin riisumalla vieraiden prässin tylysti. Tilanne alkoi siitä, kun avasi alhaalta kohti Dzuybaa, mutta pallo karkasi isäntien maalivahdille asti. Dzuyba jatkoi juoksunsa loppuun, mutta Gulacsi kierrättää pallon tässä sivutopparille, jota prässää tietysti vasen laituri Kuzyaev. Unkari pelasi kolmella topparilla siis Serbian tavoin. Ionov merkkaa kuvan alalaidassa vasemman topparin.


Oikea toppari Szalai ehti kierrättämään pallon eteenpäin wingback Beselle ennen kuin Kuzyaev ehti iholle. Kudryashov ja Miranchuk ovat myöhässä prässäämässä omia vartioitaviaan eli Besea ja Nagya, joten Besekin ehtii jatkamaan yhdellä kosketuksella pallon eteenpäin, joten hetkessä Venäjän yläseitsikko on ohitettu ja pallo on pelattu Venäjän suojaamattoman puolustuslinjan etupuolelle.


Besen chippi tavoitti Unkarin yläkolmikosta kohdepelaaja Szalain, joka pudotti Kalmarille. Venäjän vasen toppari Dzhikiya on joutunut kaventamaan kohti laitaa, kun Kudryashov on pelistä pois ylempänä. Samalla 23-vuotias Freiburgin laituri Sallai spurttaa pystyyn Semenovin ja Fernandesin välistä.


Semenov ei yltänyt katkomaan Kalmarin chippiä linjan taakse kohti Sallaita.


Fantastinen hyökkäys päättyi siihen, että Sallai chippasi vielä pallon yli Shuninin. Huikeasti purettu prässi yhden kosketuksen syötöillä ilmassa. Maali liikkuvana kuvana löytyy tästä linkistä: https://twitter.com/i/status/1302698312924098562


Syvemmällä omalla alueellaan Venäjä puolusti tutusti 4-4-2:lla. Kuvassa näkyy hyvin se, kuinka tiiviinä pituussuunnassa kymmenen miehen kollektiivi on. Tuon muodon sisään pelaaminen ei ole helppoa ja vaikka Serbia liikutti sivuttain nopeasti palloa, muoto ei hajonnut. Taisin jo aiemmin joulukuussa kirjoittaa Venäjä-esittelyssäni, että itänaapurimme on maailman parhaita maajoukkueita säilyttämään muodossa puolustettaessa etäisyydet kunnossa.


Venäjän muoto oli tosiaan niin tiivis, että Serbian piti yrittää pelata joko linjan taakse tai keskittää laidoilta, koska keskeltä eteneminen maitse oli kovin haastavaa. Vaikka Ionov on vähän myöhässä peittämässä Kosticin keskitystä, boksissa toppareilla on hyvin kontrollissa Mitrovic-Milinkovic-Savic kaksikko, joten tästä ei syntynyt vaaraa, koska Mitrovic pääsi palloon käsiksi niin vaikeassa asennossa.


Kuitenkin heti perään vain minuutti edellisestä Serbia keskitti jo toistamiseen. Se oli selkeästi katsonut nauhalta muun muassa Belgia-peliä, jossa Semenov ei vakuuttanut ihan aina pääpalloissa. Tämä oikean wingbackin Lazovicin keskitys kuitenkin kaarsi Shuninille asti tavoittamatta Mitrovicia Semenovin takana.


27. minuutilta seuraava kuva. 4-4-2:n sijasta Venäjä on 4-2-3-1:ssa ylempää prässätessään. Yksi Serbian toppareista ohittaa Dzuyban kuljettamalla, mutta vastassa on vielä yhdeksän miehen tiivis kollektiivi, joten ainoa vaihtoehto on yrittää läpisyöttöä puolustuslinjan selustaan.


Shunin kuitenkin ehti palloon ennen Tadicia.


Avausjakson edetessä Serbia muutti rakenteluaan 3-1-6:een, jotta se sai yhden miehen enemmän isäntien muodon sisään. Näin ollen syntyivät tasavoimat 4v4 ja 6v6.


Toisella jaksolla kertaalleen 2-1 maalissa Serbia sahasikin Venäjän 4-2-3-1 prässin mallikkaasti. Se avaa aluksi 3-1-6 muodolla puolessa kentässä ylläolevan kuvan tapaan. Venäjä ottaa vastaan siis 4-2-3-1:lla edelleen.


Milenkovic pelaa muodon sisään nousseelle pohjapelaajalle Ne. Maksimovicille. Ozdoev on vähän myöhässä prässäämässä. Samalla toppareista Dzhikiya empii liikkuako kiinni välikaistalla vapaana olevaan Tadiciin.


Niin ei tapahtunut, joten Tadic sai vapaasti vastaanottaa Maksimovicin yhden kosketuksen jatkon. Samalla Maksimovic jatkoi liikettään Dzhikiyan selustaan auenneeseen tilaan eikä Ozdoev pysy perässä. Sivurajalla puolestaan Karavaev keskittyy Lazoviciin eikä kavenna siksi ajoissa.


Maksimovic saa seinäsyötön takaisin Tadicilta ja samalla Lazovic on voittamassa juoksukilvassa Karavaevin. Ozdoev ja Dzhikiya ovat jääneet Maksimovicin taakse, joten tämä saa rauhassa syöttää Lazovicille avoimella jalalla.


Lopuksi Lazovic kääntää vain takatolpalle ja Mitrovic puttaa tyhjiin. Venäjän muoto on siis mahdollista murtaa maitsekin, mutta se vaatii tällaista yhtäaikaista laadukasta suorittamista useammalta pelaajalta, mikä ei ole selviö.


Aiemmin avausjaksolla vähän vastaavassa tilanteessa Karavaev pystyi pitämään Lazovicin kurissa juoksukilvassa rinta rinnan, kun Milinkovic-Savic pelasi selustaan pystysyötön.


Tämä kamppailu päättyi lopulta siis Karavaevin voittoon, mutta puolustajana oleminen on raakaa, koska yksittäiset virheet näkyvät herkemmin tulostaululla.


Siirrytään vielä Unkari-peliin ja isäntien toiseen osumaan. Venäjällä on yhdeksän pelaajaa tiiviinä pallon alla, joten vain linjan taakse on tilaa pelata. Sinne 19-vuotias Szoboszlai (Salzburg) chippaakin pallon.


Alas laskeutunut laituri Zhirkov häviää ykköspallon Beselle. Semenov ei puolestaan takatolpalla havainnoi ollenkaan selustaansa, kun Szalain korvannut Nikolics juoksee kohti maalia.


Besen nikkaus tuli täydellisesti takatolpalle Nikolicsille, joka ei tästä tietenkään erehtynyt. Semenov on auttamattomasti myöhässä.


Loppuun muutama transitio eli Venäjän positiivinen tilanteenvaihto. Venäjä prässää tutusti 4-2-3-1:lla Serbian 3-2-5/3-4-3:a vastaan. Vasen toppari Pavlovic lähtee haastamaan Ionovia jalalla leikkaamalla keskelle, mutta kosketus karkaa pitkäksi ja Venäjä saa riiston puolessa kentässä. Bakaev pääsee tempokuljettamaan vapaasti, mutta Gudelj pelastaa lopulta tilanteen ja saa vielä hankittua maalipotkun. Mutta joo, keskiblokin sisään on vaikea pelata, joten jalalla haastaminen on yksi vaihtoehto aiheuttaa sekaannusta muotoon, mutta siinä on aina riskinsä, kun lähtee kuskaamaan noin tiivistä pakkaa vastaan. Serbia kuitenkin selvisi säikähdyksellä, kun Shaqiriin vertautuva tekninen vasuri Bakaev ei saanut jalkaansa ihan auki boksin reunalla.


Viimeinen näyte on Unkari-pelin alusta. Venäjä makaa 4-4-2:ssa tietysti tiiviisti. Unkarin sivutoppari Orban hakee alhaalta syöttöä muodon yli linjan taakse, mutta Fernandes on topparien apuna voittamassa ykköspallon. Dzhikiya lähettää sen jälkeen nopeasti syötön pystyyn kohti Dzuybaa, joka on aina ensisijainen kohde, jos Venäjä saa riiston syvällä. Venäjällä on 2v2-tilanne puolessa kentässä kahta topparia Langia ja Szalaita vastaan. Dzuyba sai jatkettua ykköspallon pystyyn kohti Miranchukia. Szalain suosiolla avustuksella lopulta Miranchuk pääsi mahtavaan maalipaikkaan, mutta laukoi ohi ja onnistui maalinteossa vasta kymmenen minuuttia myöhemmin.

[Salming]

On aika päivittää tulevien EM-vastustajien otteita lokakuulta. Ajattelin lähinnä käydä läpi tehtyjä ja päästettyjä maaleja, koska pelitavallisia nyansseja olen jo aiemmin käynyt läpi riittämiin. Toki jos jotain muutoksia oli tapahtunut, mainitsen niistä, mutta marraskuussa on jälleen vasta aika tehdä syvempi otteluanalyysi, kun Belgia isännöi vuorostaan Tanskaa.

Aloitetaan kuitenkin Tanskasta nyt. Se kaatoi lokakuussa sekä Islannin (0-3) että Englannin vieraissa (0-1). Avauskokoonpano oli molemmissa peleissä sama, joten uusi valmentaja Hjulmand vaikuttaa lukinneen suosikkikokoonpanonsa toistaiseksi muotoon:

Dolberg 12
Brathwaite 9 - Eriksen 10 - Poulsen 20
Delaney 8 - Höjbjerg 23
Skov 7 - Christensen 6 - Kjaer 4 - Wass 18
Schmeichel 1

Tanskan hyökkäysmuoto puolessa kentässä oli 2-3-5. Höjbjerg jäi keskiviivalle pyörittämään peliä laitapuolustajien Skovin ja Wassin kanssa, kun toinen pohjapelaaja Delaney nosti itsensä ylemmäs Belgian kahden alimman linjan väliin välikaistoista toiselle (yleensä vasen kuten tässäkin kuvassa). Eriksen miehitti toisen välikaistan periaatteessa, koska laiturit Brathwaite ja Poulsen olivat leveydessä ja Dolberg keskellä. EM-karsinnoissa Tanska hyökkäsi varovaisemmin kovia maita vastaan 2-4-4 muodolla puolessakin kentässä luottaen kapealla pelaavan ylänelikon yhteistyöhön, joten jo tässä on havaittavissa selkeä muutos, koska EM-karsinnoissa lähinnä kotikentällä helpompia maita vastaan (esim. Georgia-kotona) Tanska hyökkäsi 2-3-5 tai jopa 2-2-6 muodolla nostaen yhtä aikaa molemmat laitapuolustajat ylös.


Tanska puolestaan avasi myös alhaalta yllättävän usein peliä tuolla 2-3-5:lla tai 2-3-2-3:lla eli Höjbjerg oli selvästi alempana hakemassa palloa kuin Delaney, joka on taas Eriksenin kanssa ylempänä. Välillä toki Delaney putosi auttamaan, mutta tämä oli se pääasiallinen avausmalli Hareiden ajan 2-4-4:n asemesta eli näyttää siltä, että Hjulmand haluaa joukkueensa panostavan vähän enemmän hyökkäyspelaamiseen varman päälle pelaamisen ja oman maalin suojelun sijasta. Muita syitä 2-3-5/2-3-2-3 avausmallin valintaan ovat voineet olla se, että Belgian 4-3-3 prässi on kuitenkin melko ohjaava ja maltillinen. Yläkolmikko iskee kiinni vain, jos se oikeasti havaitsee riistomahdollisuuden. Muutoin Lukaku, Mertens ja tässä tapauksessa Carrasco tyytyvät peittämään ennemmin syöttö- ja etenemissuuntia. Puolen kentän 2-3-5 hyökkäysmallin valintaan puolestaan saattoi vaikuttaa se, että Belgia tosiaan puolustaa viiden linjalla pallottomana, kun vasen wingbackkin laskeutuu puolustuslinjan tasolle, joten nostamalla Delaneyn ylemmäs Tanska sai periaatteessa 5v5-asetelman aikaan Belgian alinta linjaa vastaan. Toki sitten Witsel ja Tielemans auttoivat luomaan ylivoimia puolustuslinjan yläpuolta suojellessaan. Jos ja kun menemme jo hieman asioiden edelle ja Suomikin harkitsee viiden linjalla pelaamista, tällainen 2-3-5 lähestymistapa Tanskalta on erittäin todennäköinen.


Jatketaan osin Poulseniinkin liittyvillä hyökkäysnäytteillä. Tanskahan pelasi Hareiden alaisuudessa hyvin suoraviivaisesti kohti neljää ylintä pelaajaa ja käytti paljon pitkiäkin syöttöjä ilmassa ohittaakseen riskittömästi vastustajan ylimmät prässilinjat. Oikean topparin Kjaerin mainio oikea jalka oli yhtenä aseena ja tässä pelissä ensi kerran kolmannella minuutilla hän lähettää läheltä puolta kenttää bravuuripaikaltaan läpisyötön selustaan kohti Poulsenia.


Belgia vuotaa eniten puolustussuuntaan wingbackin ja laitatopparin välisistä raoista ja siitä raosta Poulsenkin on pystyjuoksunsa tehnyt eli T. Hazardin ja Vertonghenin välistä, mutta tilanne oli niukka paitsio. Samalla kuvassa näkyy se, kuinka hajallaan yläkolmikko on eli kapealla olosta ei ole tietoakaan, kun laiturit ovat tosiaan lähtökohtaisesti leveydessä, Dolberg keskellä ja Eriksen on sekunteja aiemmin pudonnut hämäyksenä palloa vastaan muodon ulkopuolelle hivuttaen Belgian koko kollektiivia samalla lähemmäs puolta kenttää, jotta linjan takana olisi entistä enemmän tilaa pystyjuoksulle!

Tanska rakensi alhaalta syyskuun tapaan 2-3-2-3 muodolla, jossa paperiryhmityksen pohjakaksikosta Höjbjerg hakee palloa toppareiden yläpuolelta ja Delaney nostaa itsensä ylemmäs Eriksenin tasolle. Delaney-Eriksen kaksikko miehittää välikaistoja ja yläkolmikko on sitten leveällä siten, että Poulsen ja Brathwaite halaavat sivurajoja ja Dolberg on keskellä. Hareiden ajan varovaisempi 2-4-4 lähestymistapa näyttää olevan historiaa, kun vieraissa Englantiakin vastaan Tanska lähti peliin tällä 2-3-2-3 avausvariaatiolla ja pyrki pelaamaan maitse prässin ohi, kun vielä EM-karsinnoissa se yllättävän herkästi avasi pitkän pallon puoleen kenttään kohti kapealla ollutta ylänelikkoa, jos paine kävi liian suureksi.


Tässä on oiva näyte Englanti-pelin alusta siitä, kuinka Tanska ohittaa pelaamalla Englannin korkean prässin. Kjaer kierrätti Wassille, joka pelasi keskelle Höjbjergille ja tämä jatkoi seurakaverinsa edestä pallon sivurajalle. Poulsen laskeutui palloa vastaan leveyden yhä pitäen ja pelasi seinän takaisin Höjbjergille, jota Kane seurasi laiskasti. Höjbjerg pääsi takaisin palloon kiinni ja löysi Eriksenin oikealta välikaistalta, jossa tämä nykyään siis jatkuvasti viihtyy uuden valmentajan alaisuudessa kuten syyskuun Belgia-pelin kuvista voi ylempää nähdä. Eriksen pelasi niin ikään vain seinän ja Höjbjerg löysi tämän jälkeen keskeltä Delaneyn, joka jatkoi pallon Brathwaitelle ja tämä hankki lopuksi vapaapotkun haastollaan.


Tanskan voittomaali syntyi rankkarista, mutta siihen johtanut tilanne oli puolestaan klassista jo ex-valmentaja Hareiden ajan Tanskaa. Vieraat saivat vapaapotkun puolesta kentästä ja se annettiin siten, että hyökkäysmuoto oli käytännössä hetkellisesti 2-3-5:n sijasta 3-2-5, kun Höjberg antoi vaparin toppareiden välistä ja laitapuolustajat nostivat yhtä aikaa ylemmäs. Samalla tietysti Poulsen ja Brathwaite kavensivat leveydestä välikaistoille ja Eriksen-Delaney kaksikko puolestaan yhä keskemmälle kohti Dolbergia.


Englanti on hölmö, kun Kjaer saa täysin rauhassa pitää palloa ilman minkäänlaista painetta avoimeen jalkaan, vaikka hänen syöttörepertuaarinsa pitäisi olla tiedossa. Delaney on "yläviisikosta" se, joka tekee aloitteen selustaan. Kjaer rakastaa viljellä vastaavia palloja Brathwaitelle ja Poulsenille, mutta tällä kertaa Delaney siis säntää pystyyn.


Maguire ylsi puoliksi ykköspalloon...


... mutta kakkospallon Delaney väänsi itselleen Walkeria vastaan ja tämä rikkoi potkaisten kevyesti Delaneya jalkaan pallon sijasta.

Tanska puolestaan nosti kulmissaan jopa kuusi pelaajaa boksiin ja nuo kuusi yksilöä jakaantuivat kahden pareihin. Poulsen ja Brathwaite olivat vitosen alueella, Delaney ja Dolberg taka-alueella ja Kjaer-Höjbjerg pari keskellä pilkun tuntumassa. Belgia otti viisi tanskalaista vartiointiin. Denayer oli yksin kahta vastaan taaempana ja päätti jättää Dolbergin auki.


Eriksenin keskitys tuli etutolpalle. Brathwaite jatkoi sen kohti takatolppaa, jonne vapaaksi jätetty Dolberg kirmasi, mutta Brathwaiten pusku ei tullut perille, vaan meni yli maalin. EM-karsinnoissa Kjaer ja Poulsen olivat pääasialliset kohteet, mutta eivät ainakaan tässä ensimmäisessä kulmassa.

Kulmapotkurutiineja Tanska oli muuttanut siten, että syyskuun 2+2+2 variaatioista oli palattu viiden kohdepelaajan käyttöön. Voi olla, että tähänkin syynä olivat vieraspelit, koska sekä Islantia että Englantia vastaan boksissa oli aina viisi pelaajaa ja Höjbjerg tarjosi lyhyen vaihtoehdon liikkuen sitten boksin reunalle, kun Eriksen lähetti pallon ilmaan, joten vastaiskujen varalta Tanskalla oli yksi pelaaja enemmän pallon alla kuin viime kuussa.


Kjaer ja Poulsen olivat suosituimmat kohteet EM-karsinnoissa ja nyt oli sikäli palattu vanhaan, että Eriksenin pallo kiersi keskelle suoraan Kjaerille, joka voitti oman miehensä ja nikkasi pallon kohti maalia. Lopulta Islanti sähläsi pallon omaan maaliin kimmokkeiden kautta, kun maalivahti Halldorsson torjui pallon päin omaa puolustajaa.


Tanskan toinen maali Islannissa puolestaan syntyi vastaiskusta, kun Islanti nosti rutkasti miehiä ylös rajaheitossa. Höjbjerg blokkasi kaukolaukauksen ja Eriksen sai kirmata karkuun viimeistelemään läpiajosta vasempaan alakulmaan. Tanskan koko joukkue on pallon alla, joten sikäli Islannin oli perusteltua nostaa kahdeksankin pelaajaa pallon yläpuolelle ja jättää alas kaksi pelaajaa varmistamaan.


Harmi vain, että kumpikaan kahdesta varmistajasta ei saanut Erikseniä kiinni, vaan pettivät luottamuksen.

Toisella puolella Skovkaan ei epäröi tukea hyökkäyksiä toistaiseksi entisenä laiturina, vaan jos painopiste on Wassin laidalla, Skov voi helposti kaventaa lähemmäs keskustaa etsimään kaukolaukauspaikkoja loistavalle vasurilleen.


Tällä kertaa hän kuitenkin chippaa linjan taa kohti Poulsenia, mutta syöttö karkaa Mignoletille asti. Hareiden aikana molempien laitapuolustajien yhtäaikainen nouseminen oli sallittua lähinnä helpompia maita vastaan, mutta nyt edessä ovat uudet tuulet Hjulmandin alaisuudessa ja jäämme seuraamaan, tuleeko tästä uusi normi Tanskalle. Vertailun vuoksi esimerkiksi marraskuun Irlanti-vieraspelissä vain kertaalleen Dalsgaard ja Stryger Larsen olivat yhtä aikaa ylhäällä ja Tanska hyökkäsi 2-2-6:lla.

Kolmas maali Islantia vastaan oli Skovin käsialaa, kun hän ylemmän lainauksen kaltaisesti kavensi voimakkaasti laidaltaan keskelle pallon ollessa Poulsenin laidalla puolittaisen vastaiskun päätteeksi. Ennen Skovia laituri Brathwaite oli itselleen tyypillisesti myös kaventanut keskelle, mutta vielä tuota liikettä Poulsen ei poiminut, vaan...


... pelasi pallon keskelle vasta, kun Skov tuli esiin laitapuolustajan takaa voittaen maakaksinkamppailun väkisin boksin reunalla.


Skov viimeisteli lopuksi tyylikkäästi oikeaan yläkulmaan heikommalla oikealla jalallaan.

Samalla näkyy Tanskan puolustusmuoto, joka oli 4-4-2:n sijasta 4-1-4-1. Tämä oli uusi havainto. Höjbjerg oli yksinäinen ankkuri puolustuslinjan edessä, kun Eriksen ja Delaney olivat keskikentän linjan keskustassa laiturit ympärillään.


Myös Englantia vastaan puolustusmuoto oli organisoituna 4-1-4-1. Linjojen välissä operoi vain Höjbjergin korvannut Christian Nörgaard ensimmäisessä maaottelussaan. Hän on 26-vuotias Brentfordin puolustava keskikenttäpelaaja. EM-karsinnoissa häntä ei valittu kertaakaan maajoukkueeseen, mutta nyt Kansojen liigassa uuden valmentajan alaisuudessa tuli saman tien debyytti. Toinen muutos Tanskan avauksessa tässä pelissä oli kolmostoppari Zankan tulo Kjaerin tilalle.


Ylhäältä Tanska prässäsi hyvin ahnaasti Belgia-pelissä ja sai aiheutettua rutkasti ongelmia vieraille, joka kärsi poissaoloista. Se prässäsi tämän kuvan tapaan eli Dolberg hoiti Denayerin ja Poulsen-Brathwaite kaksikko laitimmaiset topparit Vertonghenin ja Alderweireldin. Eriksen ja Delaney puolestaan merkkasivat Tielemansin ja Witselin keskikentällä. Wingbackit Tanska jätti rauhaan.


Kuten näkyy, Tanskalla on 5v3 ylivoima puolustuslinjassa, kun Höjbjerg on jäänyt suojaamaan alinta linjaa ja laitapuolustajat ovat kapealla eivätkä lähde prässäämään Belgian wingbackeja, vaan Tanskan laitureiden tehtävä on paahtaa alaspäin laitimmaisten toppareiden luota kiinni wingbackeihin.

Tanskan pelaamisessa lähinnä ainoa muutos näytti olevan se, että sen puolustusmuoto oli 4-2-3-1 niin ylempänä kuin puolessakin kentässä, kun vielä syyskuussa vain Höjbjerg jäi suojaamaan puolustuslinjaa ja Delaney prässäsi selkeästi ylempää.


Kuten näkyy, Delaney on Höjbjergin rinnalla luomassa 6v3 ylivoiman Englannin yläkolmikkoa Rashford-Kane-Mount vastaan, kun vielä kuukausi sitten ylivoima oli numeroin ilmaistuna vain 5v3 esimerkiksi Belgian yläkolmikkoa vastaan. Pitääpä jatkossa seurata tarkasti, että onko tämä pysyvä muutos vai kenties voimassa vain vieraspeleissä.


Tässä on vielä otos kuvan alusta puolesta kentästä, jossa muoto oli niin ikään 4-2-3-1 Delaneyn jäädessä suojaamaan puolustuslinjaa eikä hän syyskuun tapaan noussut osaksi keskikentän linjaa kuin aniharvoin.

*********

Belgia oli puolestaan lokakuussa melko siipirikkoinen. Maalista puuttui taas Courtois, topparikolmikosta Vertonghen ja Vermaelen ja ylempää Hazardin veljekset sekä Mertens, joten De Bruyne pääsi avaamaan yläkolmikossa Englantia vastaan, mutta Islanti-pelistä hänkin oli lisäksi poissa. Boyata-Denayer-Alderweireld topparikolmikko aloitti molemmat pelit ja Tielemans puolestaan paikkasi De Bruynea Witselin rinnalla keskikentän keskustan kaksikossa. Mielenkiintoisinta oli ehkä se, että Castagne ja Meunier olivat yhtä aikaa avauksessa wingbackeina, kun tavallisesti he kilvoittelevat oikean wingbackin paikasta, mutta T. Hazardin ollessa poissa Castagne avasi vasemmalla Englantia vastaan Carrasco yläpuolellaan, mutta Islanti-pelissä Carrasco kokeili pitkästä aikaa wingbackin roolia ja Doku oli hänen yläpuolellaan kaventamassa välikaistalle. Castagne tuli tuossa pelissä vasta vaihdosta sisään toisella jaksolla Dokun tilalle, jolloin Carrasco nousi pykälän ylemmäs taas laituriksi ja Castagne otti paikkansa wingbackina. Lukaku sentään oli käytettävissä piikissä molemmissa peleissä.

Belgia hävisi Englannille 1-2, mutta kaatoi Islannin samoin numeroin. Tappio oli ensimmäinen kilpailullisissa otteluissa sitten Kansojen liigan päätöskierroksen 2018, jolloin Belgia hävisi Sveitsille 5-2.


Belgia käytti Englanti-pelissä tuttua 3-2-5 muotoa puolessa kentässä. Englanti vastasi tuohon 5-3-2:lla eli puolustuslinjassa oli 5v5 tilanne, mutta keskikentällä 3v2 ylivoima Tielemans-Witsel kaksikkoa vastaan. Toisaalta Belgian toppareilla oli yhden miehen ylivoima ja siksi Alderweireldkin saa tässä kuvassa vapaasti olla pallossa ilman välitöntä prässiä.


Wingbackit huolehtivat tietysti leveydestä ja "laiturit" Carrasco sekä De Bruyne kavensivat välikaistoille Lukakun ollessa pääosin keskellä. Tässä kuvassa toki Carrasco ja Lukaku ovat hetkellisesti toisin päin, mutta yhtä kaikki, Meunier säntää selustaan nähtyään, että Alderweireldilla on jalka avoinna. Kaikki viisi hyökkäyskaistaa ovat tunnollisesti täytettynä.


Meunier ehtii palloon ennen päätyä ja kääntää sen Trippierin ohi keskelle kohti Carrascoa, joka on vaihtanut siis Lukakun kanssa paikkoja.


Carrasco ampuu toisella kosketuksellaan pallon maaliin ohi Pickfordin, mutta osuma hylättiin painottomalta puolelta boksiin kaventaneen Castagnen oltua paitsioasemassa ja hänen tulkittiin häirinneen Pickfordia.


Belgia puolusti syvällä tutusti 5-2-3:lla jättäen yläkolmikon selkeästi pallon yläpuolelle kyttäämään vastaiskuja. Nyt kun T. Hazardin sijasta Castagne oli vasempana wingbackina, tämä varsinkin laskeutui suosiolla puolustuslinjaan asti hyvissä ajoin kuten Meunier normaalisti. Witsel-Tielemans kaksikko suojasi tiloja puolustuslinjan edessä ja tukki sivuttaisliikkumisellaan välejä wingbackien ja toppareiden välissä.


Belgian ainoa maali syntyi pilkusta Wembleylla, kun edeltävä osuma hylättiin. Englanti yritti pystysyöttöä juuri wingback Meunierin ja sivutoppari Alderweireldin välistä tuloksetta. Witsel ei ihan sijoittumisellaan saanut estettyä syöttöä, mutta Alderweireld-Meunier kaksikko kavensi oikea-aikaisesti kohti toisiaan ja he pääsivät katkoon boksin reunalla. Meunier jatkoi pallon eteenpäin Witselille, joka sitten pelasi pystyyn De Bruynelle, joka oli sijoittunut välikaistalle Carrascon tavoin Lukaku heidän välissään. Asetelma olisi ollut sama, jos E. Hazard ja Mertens olisivat olleet kehissä eli he olisivat olleet samoilla jalansijoilla kuin KDB ja Carrasco, joten systeemi ei muuttunut, vaikka pelaajisto kylläkin. De Bruyne kesti välittömän vastaprässin ja sai pelattua takaisin Witselille, joka puolestaan vapautti Lukakun 1v1-tilanteeseen Dieria vastaan. Vauhtiin päästyään Big Romia on mahdoton pysäyttää. Hän rynni väkisin Dierin ohi ja kalasti rankkarin, jonka hän myös itse upotti. Mutta joo, maali syntyi ennen kaikkea siksi, että Belgian yläkolmikko odotti alempana tapahtuvaa riistoa siellä missä pitikin ja Witsel tiesi heti, mihin pelata pallon saatuaan. Yläkolmikko myös tässäkin muodossa oli vastaprässin kestävää tekoa, kun joskus aiemmin kirjoitin, että Belgia on tilanteenvaihdoissa siksi aliarvostetun vaarallinen, että niin Hazard, Mertens kuin Lukaku pystyvät pysymään pallossa ja pyörähtämään ohi vastustajasta.


Kulmapotkut Belgia puolusti entiseen tapaan vartioinnilla ja lisäksi boksissa oli kolme ylimääräistä pelaajaa De Bruyne, Carrasco ja Alderweireld, jotka puolustivat aluetta. Lukaku oli ainoa rangaistusalueen ulkopuolella odottamassa kakkospalloa. Tanskaa vastaan syyskuussa hän oli välillä samassa paikkaa, mutta välillä myös De Bruynen paikalla puolustamassa etutolpan aluetta, joten ehkä odotin, että ennemmin hän olisi ollut puolustamassa taas vaihteeksi etutolpan ympäristöä vahvana pääpelaajana ja vaikkapa Carrasco boksin reunalla, jolloin KDB olisi voinut täyttää tuon Carrascon paikan.


Meunier hävisi oman yksykkösen Hendersonille repien tämän maihin kevyesti ja tuomiona oli pilkku, jonka Rashford puolestaan upotti.


Hyökkäyspään kulmissa boksissa olivat Lukaku, Witsel ja topparit, joten tässä ei ollut mitään uutta auringon alla, vaan asetelma oli ihan sama kuin Tanskaakin vastaan viime kuussa. Kuvan ulkopuolella ovat boksin reunalla Tielemans ja Carrasco sekä alimpana varmistamassa wingbackit Meunier ja Castagne.


Englannin voittomaalissa Belgialla on taas seitsemän pelaajaa pallon alla. TAA keskittää välikaistalta ja toinen wingback Trippier kipittää selustassa olevaan tilaan.


Syöttö oli tarkka ja Trippier voitti ykköspallon Meunieria vastaan pudottaen sen taakse Mountille.


Alderweireld ja Witsel ovat nopeasti tuplaamassa Mountin, mutta tämä sai kuitenkin jalan auki ja laukoi takanurkkaan onnekkaasti Tobyn jalan kautta.


Voittomaalia edelsi se, että Belgia prässäsi ylhäältä tutusti 4-3-3:lla siten, että toinen wingback laskeutui heti topparikolmikon tasolle ja toinen jäi roikkumaan keskustan kaksikon tasolle. Tässä kuvassa näkyy yläkolmikko KDB-Lukaku-Carrasco. Englanti ohittaa Belgian ylimmät prässilinjat pitkällä syötöllä puolustuslinjaan asti.


Tässä kuvassa näkyy keskikentän linja, jossa ovat Witsel, Tielemans sekä vähän yllättäen Meunier, kun tavallisesti viimeksi mainittu on wingbackeista se, joka putoaa heti alimpaan linjaan saakka ja vasen wingback useimmiten jää roikkumaan vähän ylemmäs, mutta tässä pelissä Castagne näemmä putosi suosiolla aikaisemmin alas tukemaan toppareita.


Kuten näkyy, Castagne on puolustuslinjassa neljäntenä lenkkinä. Denayer voitti ykköspallon, mutta kakkospallo meni isännille ja kymmenen sekunnin päästä pallo oli sitten TAA:lla ylemmän kuvan keskityspaikassa.


Islanti-pelin avausmaalissa yhdeksännellä minuutilla Belgia on tutusti 3-2-5:ssa puolessa kentässä. Pallo kierrätetään topparikolmikon parhaalle pallolliselle pelaajalle Alderweireldille, joka Kjaerin tavoin pystyy jakamaan ruokaa hyökkääjille pidemmilläkin syötöillä.


Alderweireld lähetti pystysyötön keskellä painivaa Lukakua kohden. Kaikki viisi kaistaa ovat taas täytettynä, kun yksi belgialaisista eli Meunierin kanssa hetkellisesti paikkoja vaihtanut Trossard on vielä kuvan ulkopuolella oikealla sivurajalla.


Lukaku paini pallon väkisin itselleen, suojasi sitä, pyörähti kohti maalia ja tuplattunakin pystyi viimeistelemään vasempaan yläkulmaan. Hurja maali!


Islanti tasoitti kuitenkin pian. Belgia ei päässyt Islannin välittömän vastaprässin ohi vastaiskuun, kun yläkolmikossa De Bruynea ja Mertensia oikealla puolella tuurannut Trossard murtui prässin alla harhasyöttöön eikä ollut niin timanttinen prässin alla pysymään pallossa kuin kollegansa. Seurauksena Bjarnason kierrättää nopeasti keskelle ja Tielemans ei ehdi prässätä ajoissa Sigurjonssonia, joka haavoittaa Belgiaa vasemman wingbackin ja sivutopparin välistä eli aukosta, josta se vuotaa herkimmin ottelusta toiseen ja jonka Tielemans yritti sulkea sijoittumisellaan. Islannin oikea wingback Saevarsson tekee oikea-aikaisen painottoman puolen nousun Carrascon pimeältä puolelta ja viimeistelee etualakulmaan toisen maajoukkuemaalinsa 93. esiintymisessään ennen kuin Denayer ehtii iholle.


Voittomaali syntyi pilkusta. Belgia hyökkää taas 3-2-5:lla. Pallo on nyt pelattu muodon sisään Tielemansille, jonka jalkaa Islannin ylimmät prässilinjat eivät saa kuriin. Lukaku säntää keskeltä taas pystyyn.


Tielemans poimii juoksun ja chippaa selustaan tyhjään tilaan. Islannin toppareista Eyjolfsson liukuu huolimattomasti kaataen jätin. Lukaku ei ole siis vain selkä maalia kohden pelaava korsto, vaan varsinkin näissä lokakuun peleissä väläytti kykyjään muun muassa hankkia rankkareita suoraviivaisella eteenpäin rynnimisellä.

************

Venäjä kohtasi lokakuussa Turkin ja Unkarin kotonaan, mutta jäi 1-1 ja 0-0 tasapeleihin. Al. Miranchuk ja Golovin olivat yhä ryhmästä poissa, mutta Cheryshev oli takaisin vahvuudessa. Avauksessa olivat molemmissa peleissä kuitenkin Kuzyaev vasemmalla laidalla ja Anton Miranchuk kymppipaikalla Cheryshevin tullessa vasta vaihdosta sisään. Dzuyba ja Ionov puolestaan olivat tutusti piikissä ja oikealla laidalla. Pohjakaksikkona hääri myös yhä Ozdoev-Zobnin molemmissa peleissä.

Zhirkov oli pudotettu laiturin roolista vasemmaksi laitapuolustajaksi, kun Kudryashov paikkasi Dzhikiyaa vasempana topparina. Syyskuussa toisessa pelissä avauksessa ollut Karavaev oli myös ryhmässä mukana, mutta hän puolestaan paikkasi Fernandesia oikeana laitapuolustajana Turkki-pelissä ja tuli Unkaria vastaan vaihdosta Zhirkovin paikalle vasemmalle. Puolustuslinjassa ainoana pysyvänä elementtinä oli säilynyt Semenovin oleminen oikeana topparina. Oikeana laitapuolustajana pelasi tosiaan ensimmäisessä pelissä Karavaev ja toisessa Smolnikov. Shunin jatkoi maalissa syyskuun pelien tapaan. EM-karsinnoissa päävastuun kantanut Guilherme ei ollut tällä kertaa edes penkillä, mutta olen liian laiska tarkistaakseni syyn tuolle, koska se on sinänsä merkityksetön asia. Maalitonta Unkari-peliä en löytänyt kokonaisena internetin syövereistä, joten alla olevat kuvat ovat vain Turkki-pelistä.


Venäjän ainoassa osumassa ohjaaja nukkui sen verran, että hyökkäyksen alkuvaihe jäi pimentoon, mutta ilmeisesti pohjakaksikosta Zobnin on kuljettanut itse Turkin 4-2-3-1 muodon sisään röyhkeästi. Samalla Dzuyba vie yhden topparin keskeltä pois tehden tilaa kymppipaikan Miranchukille, joka aistii tyhjän tilan keskellä.


Zobnin syötti keskelle ja Miranchuk viimeisteli tästä paikasta yläkulmaan ennen kuin Turkin ja Lillen 23-vuotias laitapuolustaja Celik ehti kaventaa kiinni Antoniin.


Turkki tasoitti sivuvapaapotkusta. Calhanoglu oli pallolla. Venäjällä oli boksissa 6v5 ylivoima, koska tässä kuvasssa on viisi turkkilaista ja neljä venäläistä.


Pallo tuli taka-alueelle. Kudryashov ei seurannut Demiralia, joka pääsi vapaasti jatkamaan pallon keskelle.


Keskellä Zobnin-Semenov kaksikko puolestaan näytti ikään kuin lopettavan pelaamisen kesken jo hyvissä ajoin ennen kuin laituri Karaman puttasi tyhjiin. Hämmentävä osuma, koska eihän vitosen viivalla kultaisella sektorilla vain voi olla vastustaja noin vapaana.


Sitten muihin huomioihin. Venäjä prässäsi ylhäältä tutusti paperiryhmityksen mukaisesti 4-2-3-1:lla.


Hyökkäyspään kulmapotkuissa boksissa oli tavallisen viiden pelaajan sijasta nyt poikkeuksellisesti jopa kuusi yksilöä, mielenkiintoista. Koska boksin reunallakin on kaksi pelaajaa, alhaalla oli vain yksi pelaaja varmistamassa. Dzuyba kuitenkin pysyi keskellä aiempien pelien tapaan ja pallo laskeutuikin hänen päähänsä täydellisesti viiteen metriin, mutta Artem nikkasi yli avopaikasta.


Alhaalta Venäjä rakensi tutusti 2-4-4:llä. Ozdoev-Zobnin kaksikko keskellä on lähempänä keskiviivaa, jotta toppareilla on enemmän happea ja tilaa pyörittä Turkin yksinäistä piikkiä.


Shunin joutui silti avaamaan pitkällä ja silloinhan kohteena on Dzuyba, jonka ympärille liikkuivat ylänelikon muut jäsenet Kuzyaev, Miranchuk ja Ionov. Turkin vasta 20-vuotias Schalkessa pelaava toppari Kabak kuitenkin alisti venäläistä härkää tässä pääpallossa voittaen sen vieraille. Tämän enempää kuvia Venäjästä ei tarvitsekaan päivittää, kun avoimessa pelissä mikään ei vaikuttanut muuttuneen hyökätessä tai puolustaessa.



Venäjä puolusti tuttuun tapaan niin tiiviisti kahdeksalla pelaajaa pallon alla, että Turkki kokeili jonkin verran kaukolaukauksia muodon ulkopuolelta. Ensimmäisen yrityksen Shunin haki etuyläkulmasta ja toinen kopahti ylähirteen. Ensimmäisessä tilanteessa toki Venäjä oli myös sen verran epäorganisoitunut Turkin puolinopean vastahyökkäyksen jäljiltä, että vieraat löysivät tilaa puolustuslinjan edestä keskeltä, kun jälkimmäisessä laukaus lähti boksin kulmalta. Lodin kaukolaukausuhka voi olla Huuhkajillekin yksi ase kesällä Venäjää vastaan, jos hän samaan tapaan leikkaa oikealta keskeltä ja laukoo kierteisen pallon kohti takakulmaa sen sijaan, että hakisi läpisyöttöä Pukille selustaan.


Viimeinen näyte. Venäjä hyökkää puolen kentän jälkeen tutusti vähintään viidellä pelaajalla ja tässä muoto muistuttaa jopa 2-2-6:ta 2-3-5:n asemesta. Zhirkov huolehtii vasemmalla leveydestä. Toinen pohjapelaajista keskellä eli Ozdoev chippaa hänelle laitaan. Laituri Cheryshev on kaventanut välikaistalle. Keskellä ovat valmiina Dzuyba, Ionovin korvannut 22-vuotias Zenitin laituri Mostovoy ja painottomalta puolelta boksiin myös noussut Karavaev, joten samalla oli tämä taas osoitus siitäkin, että Venäjä ei arkaile varsinkaan kotona nostaa molempia laitapuolustajia yhtä aikaa päättämään hyökkäyksiä. Zhirkovin keskitys putosi etutolpalle Mostovoylle, mutta tämän ohjauksen Istanbulin 31-vuotias maalivahti Günok torjui eikä reboundiakaan Dzuyba saanut haudattua verkon perukoille.

[Salming]

Missä menet, Belgia? Entä Tanska?

Belgia 3-4-3 vs. Englanti

Mertens 14 - Lukaku 9 - De Bruyne 7
T. Hazard 10 - Witsel 6 - Tielemans 8 - Meunier 15
Vertonghen 5 - Denayer 2 - Alderweireld 2
Courtois 1

Belgia kaatoi marraskuussa kotonaan Englannin ja Tanskan. Englanti kaatui 2-0 ja Tanska 4-2. Katsoin Englanti-pelin ja tein huomioita avausjaksolta. Belgian kokoonpano oli hyvin lähellä ideaalia. Vain E. Hazard puuttui yläkolmikosta ja siksi KDB paikkasi häntä ja Tielemans avasi Witselin rinnalla keskikentän kaksikossa. Mertens pelasi poikkeuksellisesti vasemmalla puolella E. Hazardin paikalla, jotta KDB pääsi oikealle.

Belgia pallollisena


Avausmalli alhaalta oli alussa tuttu 3-4-3/3-4-2-1. T. Hazard ja Meunier wingbackeina ovat samassa tasossa kuin Witsel ja Tielemans. Mertens-KDB kaksikko on Lukakun alapuolella.


T. Hazard pelasi Mertensille, joka ei vuotanut prässin alla, vaan chippasi sivurajalta pallon Lukakulle samalla, kun Hazard lähti paikkaamaan Mertensin jättämää aukkoa yläkolmikossa ja KDB spurttasi tyhjään tilaan Lukakun imiessä Mingsin itseensä.


Lukaku pudotti viereen, mutta Mings ehti hidastamaan KDB:n etenemisen. Meunier tuli painottomalta puolelta mukaan.


Chilwell ei ehtinyt peittämään Meunierin keskitystä autettuaan Mingsiä KDB:tä vastaan, mutta boksissa Lukaku oli yksin, joten Dier siivosi ylivoiman turvin keskityksen muualle, mutta ihan näyttävä prässinpurku isänniltä heti alkuun, jossa hyödynnettiin Lukakun kohdepelaajan ominaisuuksia ja yläkolmikon laitimmaisten pelaajien kykyä sietää prässiä.


Martinez oli kuitenkin kehitellyt Belgialle uusiakin avausmalleja. Ensimmäinen nähtiin viiden minuutin kohdalla, kun Witsel ja Meunier ovat poikkeavilla paikoilla. Meunier on kuvan alalaidassa noussut Englannin viimeiseen linjaan, joten siksi Chilwellkin makaa puolustuslinjassa luomassa 4v2 ylivoiman Lukakua ja Meunieria vastaan. Lisäksi Witsel on nostanut itsensä KDB:n ja Mertensin väliin, joten vain Tielemans on keskellä topparikolmikon yläpuolella. Muotoa voisi kuvailla kallellaan olevaksi 3-2-3-2:ksi.


Ja kun pallo kierrätettiin Alderweireldille, Meunier ei pudonnutkaan sivurajaa pitkin alemmas, vaan KDB liikkui auttamaan ikään kuin wingbackin paikalle. Alderweireldilla ja KDB:lla on 2v1 ylivoima Englannin vasenta laituria Grealishia vastaan, koska Chilwell ei voi tukea korkeaa prässiä siksi, että hän joutuu vartioimaan Meunieria ja Englannille on epäselvää, että kenen pitäisi liikkua KDB:n perässä laitakaistalle. Erittäin mielenkiintoista. Meunier pysyi siis keskiviivalla kuvan ulkopuolella Lukakun kanssa samassa tasossa imien siten Chilwellin pois sieltä, missä KDB nyt on. Englantihan prässäsi 5-2-3 muodossa, joten jos Henderson tai Rice lähtisi keskeltä seuraamaan KDB:tä, Witsel ja Mertens saisivat 2v1 ylivoiman keskelle, nerokasta.


Pallo kierrätettiin Vertonghenille ja tämä antoi pidemmän syötön suoraan Witselille. Ehkä ideana oli myös saada toinen kohdepelaaja ylös, jolle pelata Lukakun lisäksi ohi korkean prässin tarpeen vaatiessa? Witsel pystyy tästä asennosta helposti pitämään Hendersonin selässä ja pudottamaan pallon Mertensille tai KDB:lle, miksei myös Tielemansille.


Tässä kuvassa näkyy nyt vielä ehkä se ykkösidea eli saada 2v1 ylivoimalla pallo KDB:n jalkaan, jonka jälkeen tämän tempokuljetustaidoilla eteneminen syvältäkin kohti Englannin maalia olisi ollut vaivatonta. Tai jos Henderson-Rice kaksikosta toinen irtoaa luomaan 2v2-tilanteen laitaan nuolen kaltaisesti, Belgialle jää toisen ympyrän kaltainen 3v2 ylivoima painottomalle puolelle toista keskikenttäpelaajaa ja Trippieriä vastaan, jolloin eteneminen onnistuu ristipallolla T. Hazardille, joka on vapaana Tripperin kaventaessa kiinni Mertensiin.


Minuutin päästä KDB on taas hakemassa palloa wingbackin paikalta ja Meunier ylempänä samalla laitakaistalla. Englanti ratkaisi Grealishin alivoimaiseksi jäämisen siten, että Chilwell sai luvan nousta kiinni KDB:hen ja Mings sitten levitti kohti Meunieria, mutta samalla Belgia on reagoinut siten, että T. Hazard ja Mertens ovat Lukakun kanssa viimeisessä linjassa muodon ollessa epäsymmetrinen 3-2-2-3 tällä kertaa. Kuvassa näkyy seitsemän englantilaista, joten viimeisessä linjassa on 3v3-tilanne Hazard-Mertens-Lukaku vastaan Trippier, Walker ja Dier.


Tässä näkyy tuo eristetty 3v3-tilanne vasemmalla laidalla. Mings on kaukana muista toppareista Meunierin vuoksi.


Koska Kane peitti syöttöjä Tielemansille, tämä liikkui sivuun avaten keskitoppari Denayerille tilaa kuljettaa. Samalla KDB lähti pystyyn ja kun Chilwell palasi ajoissa puolustuslinjaan, KDB leikkasi keskelle tyhjään tilaan pelattavaksi ja näin ollen Belgia oli päässyt ohi prässin puoleen kenttään jauhamaan tuttua pallonhallintaansa. Martinez piti Southgatea opetuslapsenaan pelin alussa.


Kahdeksas minuutti. Alderweireld kierrättää ohi Grealishin. KDB putoaa kolmannesta tasosta toiseen tasoon Tielemansin rinnalle Chilwell selässään.


KDB sai pelattu laitaa pitkin ohi Chilwellin Meunierille, jota seuraa Mings edellisen tilanteen tapaan.


Meunierilla riitti rohkeutta pudottaa Denayerille asti. Mount on yksin kahta pelaajaa vastaan, kun Kane oli kaventanut kohti Alderweireldia eikä ehtinyt palata ajoissa keskelle.


Denayer siirsi sivuun ja Vertonghen sai vapaasti kuljettaa vuorostaan puoleen kenttään. Henderson tullessa vastaan hän pelaa helposti keskelle Witselille, joka kuljettaa lopulta pallon Englannin kenttäpuoliskon puoleenväliin, kun tilaa on. Innovatiivista Roberto Martinezia kerta kaikkiaan, wau!


11. minuutilta seuraava kuva. Muoto on taas 3-2-3-2, kun T. Hazard on Tielemansin rinnalla ja Meunier Lukakun. Topparikolmikko ja KDB-Witsel-Mertens muodostavat omat kolmikkonsa.
 Englanti on jättänyt alas 4v2 ylivoiman Lukakua ja Meunieria vastaan kuvan ulkopuolelle. Keskellä on 3v3-tilanne, kun Trippier auttaa Hendersonia ja Ricea, mutta alhaalla Belgialla on vuorostaan 5v3 ylivoima Englannin yläkolmikkoa vastaan avausvaiheessa.



Vapaa pelaaja löytyi vasemmalta sivurajalta. Trippier ei ehdi millään Mertensin luota ajoissa kiinni Hazardiin. Jottei Mertens puolestaan jää auki, topparikolmikosta Walker irtoaa eteenpäin.


Tässä kohtaa ajatukset menevät ristiin uudella avausmallilla pelatessa. Mertens yrittää jatkaa ykkösellä keskelle Witselille, mutta tämä lähtikin spurttaamaan Walkerin jättämään tilaan jättäen Ricen selkäpuolelleen.


Witsel reagoi hyvin ja on valmiina vastaprässäämään heti yläpuolelta. Apuun syöttösuuntia tulevat peittämään Tielemans ja KDB.


Lopulta Tielemans päätyi kaatamaan Ricen ja Englanti sai vapaapotkun, joten oli Belgialla pieniä kasvukipujakin uutta kokeillessaan eikä kaikki sujunut kuin ruusuilla tanssi.


14. minuutilta vähän samanlainen tilanne. T. Hazard putoaa laidallaan vastaan, mutta Trippier on valmiiksi iholla, joten Vertonghen ei voi pelata hänelle tällä kertaa ohi Mountin. Tielemans ja Witsel ovat vaihtaneet ikään kuin paikkoja hetkellisesti, joten Denayerin kautta Witselille pelaaminen voisi tulla kyseeseen tai pudotus Courtoisille, mutta...


... Vertonghen lähti itse harhauttamaan Mountia. Hän otti liian kovan kosketuksen ja pallo karkasi Kanelle saakka. Samalla Grealish hakeutuu vetopaikalle boksin reunalle, mutta Alderweireld lopulta blokkasi hänen kutinsa, joten Belgia selvisi säikähdyksellä.


Avausjakson edetessä Belgia palasi tutumpaan 3-4-2-1 avausmalliinsa. Meunier on nyt taas alempana laitakaistalla Chilwell selässään ja KDB viimeisessä linjassa Mingsin luona.


Englannin korkean miesvartiointiprässin alta Toby chippasi pallon ohi Grealishin puoleen kenttään kohti Lukakua ja Dieriä. KDB ja Mertens ovat valmiina auttamassa.


Lukaku onnistui pudotuksessaan De Bruynelle. Samalla Mings lähti juoksemaan kohti omaa maalia auttaakseen Walkeria Mertensin kanssa. Trippier on myös kaventanut lähemmäs Walkeria, joten Hazardilla on tilaa laitakaistalla. Sinne KDB pallon toimittaakin.


Thorgan pääsi kuljettamaan vapaasti lähes boksin reunalle asti. KDB tuli taustalta mukaan tehden itsensä pelattavaksi keskelle.


Rice rikkoi KDB:tä selästä...


... ja seuranneen vapaapotkun sijoitti etukulmaan tyylikkäästi Mertens. Belgia kaksi, Englanti nolla. Englannin prässi vuoti kohtalokkaasti liian montaa kertaa avausjaksolla.


Puolessa kentässä Belgian muoto oli alkuun tuttu 3-2-5. KDB ja Mertens täyttivät välikaistat wingbackien huolehtiessa leveydestä. Witsel ja Tielemans kierrättivät palloa toppareiden yläpuolella Englannin 5-2-3 muotoa vastaan.


Belgia houkutteli Englannin muotoa hieman ylemmäs hetken aikaa, kunnes se hyödynsi Alderweireldin oikeaa jalkaa Lukakun ampaistessa selustaan tyhjään tilaan.


Pystysyöttö jäi kuitenkin hieman taakse, joten Lukaku joutui pysähtymään eikä saanut passia haltuunsa, vaan se karkasi Walkerille asti.


Belgialta nähtiin kuitenkin jonkin verran myös 3-1-6 variaatiota, jossa Witsel nousi myös kahden alimman linjan väliin. Tässä kuvassa näkyy hyvin, kuinka T. Hazard ja hetkellisesti wingbackin paikalla oleva KDB venyttävät Englannin muotoa imien itseensä Trippierin ja Chilwellin. Englannin sivutoppareista Mingsista ja Walkerista on selkeä rako wingbackeihin ja Witsel-Meunier kaksikko muodon sisässä on asemoinut itsensä välikaistoille noiden aukkojen kohdalle. Keskellä Mertens ja Lukaku ovat kapealla vetäen Englannin topparikolmikon myös lähelle toisiaan, jolloin raot sivutoppareista wingbackeihin kasvavat entisestään.


17. minuutilta samanlainen tilanne. Meunier ja KDB ovat taas "väärinpäin", mutta pitää muistaa, että vielä tässä vaiheessahan Belgia kokeili avata alhaalta uudella mallillaan, jossa Meunier oli Lukakun rinnalla viimeisessä linjassa ja KDB alempana, joten sama kokeilunhaluisuus säilyi puoleenkin kenttään tultaessa toisinaan eli KDB huolehti leveydestä ja Meunier ajelehti muodon sisään. Hän ja Witsel ovat taas välikaistoilla siten, että he voivat sännätä pystyyn sivutoppareiden ja wingbackien välistä, mutta nyt esimerkiksi Trippier on paljon lähempänä Walkeria, joten rako ei ole niin suuri, mutta samalla se tarjoaisi Belgialle mahdollisuuden edetä laitakaistalta, jos T. Hazard peruuttaisi muutaman askeleen.


Belgian toppareilla ja Tielemansilla oli yhä 4v3 ylivoima keskiympyrässä. Denayer hyödynsi sen ohittamalla jalalla Kanen ja samalla T. Hazard putosi leveyteen. Trippier lähti seuraamaan, rako repesi hänen ja Walkerin väliin ja välittömästi Witsel haavoittaa sitä spurttaamalla pystyyn Hendersonin takaa!


Trippier ehti kuitenkin niin lähelle, että hän sai blokattua Thorganin jatkon kohti Witseliä, mutta jälleen Belgia leikitteli hienosti Englannilla.


Ristipallot olivat myös yhä osa hyökkäyspelikirjaa. Tässä Hazardin rajaheiton jälkeen Lukaku pudottaa pallon Mertensille.


Kun suunnilleen Englannin koko muoto oli kallellaan pallolliseen laitaan, Mertens lähetti yhden kosketuksen puolenvaihdon. Meunier ehti Chilwellin selustaan ja KDB tuli alapuolelta auttamaan ollen ikään kuin wingbackina taas hetkellisesti ja Meunier osa yläkolmikkoa.


Meunier pudotti taakse ja KDB pääsi keskittämään aika lailla samoilta jalansijoilta kuin usein Cityssä, joten ehkä Meunierin ja KDB:n paikkojenvaihdoilla haettiin myös sitä, että KDB pääsisi maajoukkueessakin keskittämään oikealta puolelta kuten Cityssä? Boksissa on kaksi kohdetta. Keskitys ei löytänyt Lukakua tai Mertensiä, mutta kulmapotkun Belgia sai kuitenkin, kun Dier purki pallon päädystä yli.

Belgia pallottomana


Belgia prässäsi ylhäältä tutusti 4-3-3 muodossa, mutta erona normaaliin tapaan oli se, että kun yleensä Meunier putoaa heti puolustuslinjaan ja T. Hazard jää keskikentän linjaan, olivat nyt roolit toisinpäin. Meunier on Hazardin sijasta keskikentän linjassa ja Hazard on pudonnut viimeiseen linjaan saakka.


Sama juttu 26. minuutilta. Hazard makaa puolustuslinjassa ja Meunier on osa keskikentän linjaa, mutta tuohon on syynä myös se, että Englanti avaa tässä kuvassa muodossa 2-4-4 alhaalta eli oikea toppari Walker on sivurajalla keskimmäisessä tasossa Hendersonin, Ricen ja Chilwellin kanssa, kun puolestaan wingback Trippier on puskenut laidallaan vielä ylemmäs pakottaen siten Hazardinkin olemaan aloillaan, jotta Belgia saa 4v4 tasavoiman puolustuslinjaansa.


Kuten näkyy, Trippier on keskiviivalla Hazardin lähellä. Belgian topparit peilaavat puolestaan Mount-Kane-Grealish kolmikon. Belgia prässää periaatteessa jopa 4-4-2 muodossa tässä kohdin peilatakseen Englannin 2-4-4 avausmallin, kun Mertens on pudonnut Walkerin vuoksi enemmänkin keskikentän linjaan ylimmän prässilinjan sijasta.


Englanti rakensi toki myös 3-4-3:lla.


Hazard on silti puolustuslinjassa ja iskee kiinni Trippieriin vasta, kun pallo tälle todella kierrätetään.


Samalla Meunier painottomalla puolella hölkkää puolustuslinjaan, jotta Belgia säilyttää 4v3 ylivoiman Englannin yläkolmikkoa vastaan. Periaatteessa Martinez siis aina haluaa, että puolustuslinjassa on vähintään neljä pelaajaa, mutta hetkelliset 4v4 tilanteet eivät haittaa toisin kuin 3v3 tilanteet, koska jälkimmäisistä voi syntyä hetkessä 3v2 tilanteita, jotka ovat pahempia kuin hetkelliset 4v3 tilanteet vastustajalle.


Belgia meni 1-0 johtoon yhdeksännellä minuutilla. Poikkeuksellisesti molemmat wingbackit ovat yhtä aikaa puolustuslinjassa tässä kohden luomassa 5v3 ylivoiman toppareiden kanssa, mutta valmiudessa myös puolustamaan eteenpäin, jos Englanti kierrättää pallon Trippierille tai Chilwellille. Witsel-Tielemans kaksikko merkkaa tietysti Hendersonin ja Ricen ja Belgian yläkolmikko Englannnin topparikolmikon, joten vastuut ovat selvät ja eiköhän samanlaista prässiä ole luvassa kesälläkin, jos Huuhkajat pelaa kolmella topparilla Pietarissa belgialaisia vastaan. Nojoo, Dier yrittää antaa murtavan syötön maitse ohi Lukakun suoraan Belgian viimeisen linjan etupuolelle palloa vastaan tulevalle Mountille. Vertonghen on tämän selässä 1v1-kamppailussa.


Vertonghen pääsee tarpeeksi etupuolelle tökätäkseen pallon Mertensille.


Mertens kääntyy ja jatkaa pallon eteenpäin suojaukseen Lukakulle boksin reunalle. Tämä pitää vaivatta Dierin selässään, joten helppoa ei Pauluksellekaan tule olemaan Romelun pysäyttäminen.


Lukaku pudotti pallon Tielemansille ja tämä laukoi tarkasti oikeaan alakulmaan voittomaalin.


Syvällä Belgia puolusti tutun tiiviisti 5-2-3:lla ja kollektiivi on tässäkin alle 15 metrin sisässä toisistaan pituussuunnassa, joten tilaa on lähinnä linjan takana.


Samasta kuvasta pitää tehdä myös se huomio jälleen, että Tielemans-Witsel kaksikko tukki puolustuslinjaan syntyneitä rakoja omalla sijoittumisellaan. Esimerkiksi tässä Toby puolustaa eteenpäin ja väli Denayeriin kasvaa, jolloin Tielemans tukkii osin tuota rakoa omalla sijoittumisellaan ja on valmiudessa seuraamaan mahdollisen pystyjuoksun, jos joku englantilaisista pyrkii haavoittamaan Belgiaa tuosta aukosta.


29. minuutilla puolestaan Witsel auttaa Meunieria ja Alderweireldia Kanen ja Grealishin puolustamisessa. Yläkolmikko pallon yläpuolella kyttää riistoa ja vastaiskua.


Witsel riistääkin pallon ja pelaa sen heti KDB:lle, joka on keskellä ja Lukaku laidassa eli he ovat toisinpäin, mutta MM-kisoissakin muun muassa Brasilia-puolivälierässä muistamme, kuinka tilanteenvaihdoissa Lukaku rynni oikeaa laitaa pitkin ylös monesti, joten pelipaikka ei ole hänelle uusi.


De Bruyne imi kolme pelaajaa itseensä ja tempokuljetuksen päätteeksi vapautti Lukakun höyryveturin lailla vauhtiin Mingsin selustaan.


Mings kuitenkin onnistui pysäyttämään Lukakun ja riistämään pallon tältä puhtaasti. Kova suoritus. Tässä oli kuitenkin oiva osoitus jälleen Belgian vaarallisuudesta vastahyökkäyksissä, koska yläkolmikko ei tosiaan vuoda vastaprässin alla, vaan De Bruynekin tyynesti imi pelaajia kasan itseensä, kunnes luopui pallosta vapaaehtoisesti.

Kulmapotkut


Hyökkäyspään kulmapotkuissa Belgia nosti boksiin tutusti viisi kohdetta. Lukakun ja Witselin lisäksi topparikolmikko oli boksissa. KDB oli pallon takana. Mertens-Tielemans kaksikko puolestaan boksin reunalla, joten wingbackit jäivät alemmas varmistamaan. Englanti puolestaan puolusti miesvartioinnilla ja lisäksi sillä oli kolme ylimääräistä pelaajaa puolustamassa aluetta Hendersonin edessä. Grealish ja Mount ottivat boksin reunalta kiinni Mertensin ja Tielemansin.


KDB:n pallo jäi liian matalaksi ja aluetta puolustanut Chilwell siivosi ykköspallon ennen kuin Denayer ja Alderweireld pääsivät siihen käsiksi. Taaempana olisi ollut ainakin vielä Kane puolustamassa aluetta myös. Witsel-Lukaku-Vertonghen kolmikko puolestaan hakeutui takatolpalle tässä variaatiossa.


Englannilla sen sijaan oli jopa kuusi kohdetta boksissa kuten Tanskallakin Parkenilla syyskuussa Belgiaa vastaan ja tuolloinkin Belgia laski kaikki kymmenen kenttäpelaajaa omaan boksiin kuten tässä. Englantilaiset ovat vartioinnissa ja lisäksi Vertonghen-Lukaku-KDB kolmikko puolustaa vitosen aluetta. Mertens on valmiudessa kirmaamaan kakkospalloihin boksin reunalle. Pallon takana Englannilta olivat vuoron perään wingbackit Trippier ja Chilwell, jotka antoivat kulmia ulospäin. Se, kumpi ei antanut kulmia, oli boksin reunalla Ricen kanssa. Alempana kuvan ulkopuolella ainoa varmistamassa on tuulennopea Walker, joten kohteet boksissa olivat Kane, Mount, Grealish, Henderson, Dier ja Mings eli muistisääntönä yläkolmikko+topparit, mutta Walker korvattuna Hendersonilla.


Kane voitti ykköspallon Denayeria vastaan pilkun kohdalla, mutta...


... aluetta puolustanut Lukaku otti nerokkaasti pari askelta taaksepäin ja siivosi pallon maaliviivalta Courtoisin apuna.

[Salming]

Englannin kaatamisen jälkeen Belgia kohtasi Suomen toisen EM-kisavastustajan Tanskan pelissä, joka päättyi siis 4-2. Tanskalla oli loppujen lopuksi aika lailla ykkösmiehistö kehissä, kun kentällä olivat Schmeichel, Christensen, Kjaer, Wass, Delaney, Höjbjerg, Eriksen, Poulsen ja Brathwaite. Piikissä pelannut Kööpenhaminan 21-vuotias Wind ja vasen laitapuolustaja Maehle olivat lähinnä sellaisia pelaajia, jotka eivät normaalisti avaukseen kuulu noille pelipaikoille. Belgia oli puolestaan tehnyt kaksi muutosta Englanti-peliin. Witselin korvasi keskustassa Dendoncker ja Meunierin wingbackina Chadli, jolloin Hazard vaihtoi puolta oikealle ja Chadli pääsi vasemmaksi wingbackiksi. Ajattelin tästä ottelusta käydä lähinnä läpi vain maalit, joita syntyi kuusi.

Belgia 3-4-3

Mertens 14 - Lukaku 9 - De Bruyne 7
Chadli 22 - Tielemans 8 - Dendoncker 6 - T. Hazard 10
Vertonghen 5 - Denayer 3 - Alderweireld 2
Courtois 1

Tanska 4-2-3-1

Wind 21
Brathwaite 9 - Eriksen 10 - Poulsen 20
Höjbjerg 23 - Delaney 8
Maehle 5 - Christensen 6 - Kjaer 4 - Wass 18
Schmeichel 1


Tanska oli vähän muuttanut pelinavaamistaan tätä peliä silmällä pitäen. Syksyllä Hjulmandin alaisuudessa se on ajanut sisään 2-3-2-3 avausmallia, jossa Höjbjerg hakee palloja toppareiden yläpuolelta ja Delaney-Eriksen kaksikko on yläkolmikon alapuolella. Tässäkin pelissä Delaney ja Eriksen asemoivat itsensä välikaistoille yläkolmikon Brathwaite-Wind-Poulsen alapuolelle, mutta Höjbjerg putosi aina topparien tasolle asti kierrättämään palloa, koska muutoin Christensen ja Kjaer olisivat jääneet alivoimaisiksi Belgian yläkolmikkoa vastaan. Toki jos Tanska olisi yhä avannut 2-3-2-3:lla tai ajoittain 2-4-4:llä Delaneynkin pudotessa vähän alemmas, luultavasti Belgia olisi tuolloin muuttanut prässiään Englanti-pelin tapaan 4-4-2:een, mutta nyt se pystyi kuitenkin prässäämään tutusti 4-3-3:lla/ajoittain 3-4-3:lla, kun Tanska avasi alhaalta käytännössä 3-4-3:lla.


Kun Tanska valitsi avata 3-4-3:llä, kentälle syntyivät luonnolliset vastinparit. Tila edetä on laitapuolustajien kautta, koska Belgian wingbackit Chadli ja Hazard eivät ole täysin kiinni Tanskan laitapuolustajissa Maehlessa ja Wassissa, vaan ovat puolitiessä valmiina luomaan puolustuslinjaan 4v3 ylivoiman. Tässä kuvassa voisi jopa sanoa, että Chadli vasemmalla on osana puolustuslinjaa luomassa 4v3 ylivoiman, koska Martinez haluaa, että alhaalla on aina vähintään neljä pelaajaa, joten Chadli on jättänyt etäisyyttä Wassiin melko paljon. Viimeisessä linjassa tasavoima 4v4 on sallittu, mutta 3v3 ei, koska jälkimmäinen on jo liian riskaabelia. Keskellä Tielemans ja Dendoncker merkkaavat Eriksenin ja Delaneyn.


Tanska ei löytänyt vapaata pelaajaa maitse, joten pallo palautettiin Schmeichelille, joka avasi pitkällä. Silloin kohteena oli tietysti Poulsen oikealla sivurajalla kuten niin monesti aiemmin. Chadli kuitenkin tiesi tuon, peruutti ajoissa ja voitti ykköspallon. Varmaankin osasyynä siihen, että Chadli pelasi vasemmalla ja Hazard oikealla oli juuri tämä eli Tanskan taipumus pelata pitkät pallot prässin alla kohti Poulsenia, jota vastaan Chadli oli parempi vaihtoehto pääpalloihin kuin Hazard.


Kakkospallo pomppi Mertensille.


Vajaan kymmenen sekunnin päästä pallo olikin jo pelattu Lukakulle suojaukseen boksin reunalle kuten Englanti-pelin avausmaalissa. Tielemans kyttää taustalla.


Lukaku pudotti Englanti-pelin tavoin pallon Tielemansille ja tämä pyssytti tällä kertaa vasurillaan pallon oikeaan alakulmaan ohi seurakaveri Schmeichelin ennen kuin Brathwaite ehti häiritsemään yläpuolelta. Molemmissa peleissään Belgia teki siis avauskympillä avausmaalin melko identtisellä tavalla. Se katkaisi vastustajan pelinavaamisen puolessa kentässä, pelasi nopeasti Mertensin kautta pallon Lukakulle suojaukseen ja tämä pudotti Tielemansille, jonka kanuunat olivat tarkkoja.


Belgia meni johtoon kolmannella minuutilla, mutta Tanska tasoitti 17. minuutilla. Se avaa jälleen 3-4-3:lla ja Belgia puolustaa 4-3-3/3-4-3:lla riippuen vähän wingbackien sijainnista, mutta tässä kuvassa muoto on lähempänä 4-3-3:a, kun Hazard on valunut puolustuslinjaan asti ja Chadli on sitten osana keskikentän linjaa kaventaen toki hiljalleen Wassin luota kohti puolustuslinjaa Tanskan kierrätettyä pallon toiselle puolelle. KDB antaa tässä kuvassa keskellä yläkolmikkoa painetta Höjbjergille, joka on pudonnut jälleen topparien tasolle asti hakemaan palloa ja on tällä kertaa jopa heidän välissään eikä sivussa.


Höjbjerg pelasi eteenpäin ohi KDB:n kohti Erikseniä, joka oli poikkeuksellisesti vasemmalla välikaistalla oikean sijaan. Yhtä kaikki, Witselin korvaaja Dendoncker rynni itsensä ulos tilanteesta, kun katkoyritys meni vihkoon.


Eriksen pääsi tempokuljettamaan vapaasti kohti suojaamatonta linjaa. Hazard seuraa Maehlea, Alderweireld laitaa vaihtanutta Poulsenia ja Denayer keskellä Windiä, mutta myös Vertonghen on kaventanut keskemmäs luomaan ylivoiman Windiä vastaan, joten Brathwaitella on siksi enemmän tilaa edetä oikealta, kun Chadlikaan ei ole ehtinyt viimeiseen linjaan saakka Wassin luota. Eriksen pelasikin pallon Brathwaitelle.


Koska Chadli ei ehtinyt ajoissa alas auttamaan, Vertonghen irtosi Windin ja Denayerin luota kohti Brathwaitea, mutta tämä ehti virittää laukauksensa.


Tanska oli onnekas, koska laukaus muuttui Vertonghenista tulleen kimmokkeen kautta keskitykseksi, jonka Wind puski sisään Denayerin selkäpuolelta. Courtois liikkui kohti toista kulmaa ja Wind puski oikeaan kulmaan, josta Courtois oli jo liikkumassa pois. Lopun onnekkuudesta huolimatta maali rakentui alhaalta järjestelmällisesti palloa liikuttaen linja kerrallaan edeten. Eriksen-Delaney ja Poulsen-Brathwaite kaksikot olivat lisäksi vaihtaneet puolia Belgiaa sekoittaakseen.


Lyhyen maalipotkun Tanska avasi 2-3-2-3:lla eli Höjbjerg ei laskeutunut ihan alas, jottei oma boksi ruuhkautunut, vaan oli toppareiden yläpuolella kuten tavallisemmin. KDB jätti hänet syöttövarjoon, joten Kjaer lähti avaamaan itse jalalla hyödyntäen mainiota oikeaa jalkaansa. Belgia prässää 4-3-3:lla eli Chadli on osana keskikentän linjaa, joten sillä on 6v7 alivoima Tanskan alaseitsikkoa vastaan, mutta viimeisessä linjassa isännillä on 4v3 ylivoima Tanskan yläkolmikkoa vastaan, kun Hazard on pudonnut topparien tasolle.


Kuten Tanskan tasoituksessa, Brathwaite ja Poulsen ovat taas vaihtaneet laitoja. En tiedä, oliko tämä jokin pysyvämpi asiaintila sitten. Kuten Belgian avausmaalissa, avaus alhaalta suuntautui tosiaan sen hetkiselle oikealle laiturille, joka on nyt Brathwaite, mutta Vertonghen vuorostaan puolustaa eteenpäin ja voittaa 1v1-tilanteen.


Kakkospallo tuli Tielemansille, jonka Delaney repi maahan osoittaen, että Tanska on yhä yksi maailman parhaista joukkueista negatiivisissa tilanteenvaihdoissa eikä arkaile rikkoa välittömästi menetyksen jälkeen estääkseen vastustajan nopean vastaiskun.


Belgia oli kuitenkin vielä ovelampi. Tielemans laittoi vapaapotkun samantien liikkeelle KDB:lle ja Lukaku spurttasi selustaan Tanskan nukkuessa.


Vaikka seuraavaksi Maehle yritti repiä Lukakun kumoon, tämä pääsi nokikkain Schmeichelin kanssa ja Maehle itse kellahti nurmeen väkivahvan Romelun suojatessa palloa erinomaisesti. Lopulta sitten Lukaku viimeisteli pallon tästä maaliin, vaikka Schmeichel hieman ylävartaloaan saikin väliin, mutta pallo kimposi hänen ylitseen painuen roikkuna maaliin.


Syksyn aiempien pelien tapaan Tanska puolusti 4-1-4-1 muodossa Höjbjergin ollessa ankkurina linjojen välissä. Belgia puolestaan hyökkää Englanti-pelin tapaan ajoittaisella 3-1-6 muodollaan tavanomaisemman 3-2-5:n sijasta, kun Dendoncker on noussut linjojen väliin ja vain Tielemans on topparikolmikon yläpuolella.


Jottei Windin tarvitse yksin prässätä kaikkia toppareita, keskikentän linjasta Delaney irtoaa hänen avukseen, mutta Denayerilla riittää jalkanopeutta ja tempokuljetuskykyjä ohittaa Dortmundin keskikenttäpelaaja, joten sikäli Denayer tuo kyllä erilaisen vaihtoehdon Vertonghenin ja Alderweireldin väliin verrattuna esimerkiksi Boyataan tai Vermaeleniin.


Denayer ei löytänyt tilaa murtavalle syötölle, joten kun Tielemans putosi hänen alleen, Lyon-toppari pelasi vain helpon syötön viereen. Tielemans sen sijaan lähtee tästä paikasta pelaamaan Hazardille leveyteen laitakaistalle. Maehle on kapealla, koska hän joutuu paimentamaan kapealla olevaa Mertensiä, joka tässä pelissä näemmä viihtyi paljon omimmalla paikallaan oikealla välikaistalla, joten Hazardilla on tilaa leveydessä, kun lisäksi Tanskan laituri Poulsen on muutama sekunti aiemmin ollut aavistelemassa mahdollista syöttöä Alderweireldille eikä ehdi millään Hazardiin enää kiinni.


Tielemansin ristipallo laskeutui täydellisesti Thorganille. Kuten todettua, Poulsen ei ehdi enää prässäämään yläpuolelta ja Maehlekin jää puolitiehen Mertensia vartioidessaan. Boksissa Kjaer puolestaan päästää kohtalokkaasti Lukakun sisäpuolelleen.


Hazardin pallo oli myös täydellinen eikä Lukaku erehdy päästessään puskemaan näin läheltä etukulmaan. Kjaerilta kohtalokkaasti hävitty 1v1-tilanne, mutta toisaalta Belgia jo ylempänä houkutteli Tanskaa hajottamaan muotoaan ja pelasi sitten nopean ristipallon, kun Delaney ja Poulsen eivät olleet parhaimmalla mahdollisella tavalla enää sijoittuneet.


Tanska kavensi vielä 3-2:een 86. minuutilla. Belgia avaa alhaalta 3-4-3:lla. Tanska kahden maalin tappiolla on nostanut pakkaa ylemmäs ja yrittää vain miesvartioinnilla prässätä pallon itselleen. Keskellä Eriksenin rinnalla on Brentfordin 24-vuotias Mathias Jensen, joka korvasi 70. minuutilla Delaneyn. Poulsenin paikalla on puolestaan Aalborgin 26-vuotias laituri Lucas Andersen.


Wasskin on laitapuolustajana noussut tukemaan prässiä ja on kiinni Chadlin selässä, joten tämä joutuu pudottamaan Courtoisille.


Courtois tekee hradeckyt ja pallo livahtaa jalan alta omaan maaliin. En kuitenkaan odota häneltä vastaavaa virhettä ensi kesänä.


Belgia iski lopullisen niitin kuitenkin jo minuutin päästä. Tanska prässää taas miesvartioinnilla muodon ollessa sekoitus 4-2-3-1:tä ja 3-4-3:a. Belgia rakentaa 3-4-3:lla. Koska Tanska on jättänyt alas 4v3 ylivoiman Mertensiä, KDB:tä ja Lukakua vastaan nelikon Kjaer, Christensen, Maehle ja Höjbjerg voimin, Hazard on täysin vapaana painottomalla puolella ja jälleen kerran Tielemans väläyttää ristipallokykyjään ja lähettää Eriksenistä huolimatta tarkan pallon laitakaistalle.


Poulsenin paikkaaja Andersen yhtä lailla ei ehdi kirmata ajoissa sulkeakseen Hazardin avoimen jalan. Lukaku on puolestaan livahtanut taas Kjaerin sisäpuolelle.


Matala keskitys tuli kaikkien läpi aina KDB:lle asti, joka ei erehtynyt, vaan viimeisteli varmasti takakulmaan loppuluvut 4-2.

******

Ennen Belgian kohtaamista Tanska kohtasi kotonaan Islannin ja voitti ottelun 2-1. Mielenkiintoista oli se, että joukkue pelasi kolmella topparilla ensi kerran Hjulmandin aikakaudella. Kjaerin ja Christensenin rinnalla nähtiin Southamptonin Jannik Vestergaard. Wass ja vielä EM-karsinnoissa paljon laitapuolustajana vastuuta saanut Stryger Larsen olivat wingbackeina. Belgiaa vastaan vaihdosta sisään tullut Jensen oli avauksessa Delaneyn kanssa keskikentän keskustassa ja heidän yläpuolellaan oli Eriksen. Kärkiparina oli Poulsen-Brathwaite, joka lähtökohtaisesti täydentää toisiaan melko hyvin eikä kummallekaan kärjessä pelaaminen ole uusi asia, vaikka maajoukkueessa he ovat sisäänleikkaavia laitureita pääasiassa. Vastassa ollut Islanti oli pelannut kolmella topparilla Kansojen liigassa Belgia-peleissä ja ehkä Tanska aavisteli, että Islanti saattaisi kokeilla samaa Tanskaakin vastaan vieraissa, jolloin pelaamalla myös kolmella topparilla he pystyivät peilaamaan Islannin muodon. Toisaalta koska Tanskalla oli käytettävissä enemmän laatua toppariosastolla kuin muilla pelipaikoilla, kolmen topparin käyttäminen oli jopa luonnollista, kun penkille jäi vielä muun muassa Zanka. Jos Tanska ei olisi pelannut kolmella topparilla, avaukseen olisi pitänyt laittaa piikkiin Wind (niin tapahtuikin Belgiaa vastaan) tai jompaan kumpaan laitaan Andersen/Sisto, joten periaatteessa Tanska sai aika lailla parhaat pelaajat kentälle 5-2-1-2/5-2-3/3-5-2 paperiryhmityksellä, koska Höjbjerg ei ollut käytettävissä tässä ottelussa, sillä hän olisi joutunut karanteeniin Tanskaan matkustaessaan, mutta Belgia-vieraspeliin hän siis myöhemmin osallistui.

Tanska 5-2-3 vs. Islanti

Poulsen 20 - Brathwaite 9
Eriksen 10
Delaney 8 - Jensen 15
Stryger Larsen 17 - Vestergaard 3 - Kjaer 4 - Christensen 6 - Wass 18
Schmeichel 1


Tanska hyökkäsi belgiamaisesti jopa 3-1-6 muodolla. 4-2-3-1 paperiryhmityksellä sen muoto puolessa kentässä on 2-3-5 laitureiden huolehtiessa leveydestä ja Eriksen-Delaney kaksikon noustessa linjojen väliin välikaistoille. Nyt Jensen peri Höjbjergin roolin yksinäisenä pallonkierrättäjänä keskiympyrässä toppareiden yläpuolella. Kun normaalisti Tanskalla on viiden pelaajan puolustusvalmius enemmän tai vähemmän, tässä pelissä heillä oli neljän pelaajan puolustusvalmius, koska kuten tästäkin kuvasta näkyy, molemmat wingbackit huolehtivat yhtä aikaa leveydestä sivurajoilla ja Eriksen-Delaney kaksikko on taas välikaistoilla linjojen välissä etsimässä tiloja Islannin muodon sisästä. Eriksen on oikealla ja Delaney vasemmalla kuten koko syksyn.


Islanti puolusti 5-3-2:lla, joten Tanskalla oli 4v2 ylivoima Islannin kärkiparia vastaan ja siksi nopealla kierrättämisellä sivutopparit Christensen ja Vestergaard pääsivät ohittamaan jalalla Islannin ylimmän prässilinjan ja kuskaamaan muodon sisään keskikentän linjan etupuolelle. Huuhkajilla on kolmella topparilla pelatessa onneksi kärjessä ainakin Pukki, joka jaksaa uurastaa sivuttaissuunnassa ja estää tämänkaltaisen toiminnan.


Christensenin kuljetus saa aikaan Islannin keskikentän linjan repeytymisen ja syntyy aukko, josta pelata Eriksenille. Tämä on omalla paikallaan välikaistalla ja ottaa vielä pari askelta keskemmälle tyhjään tilaan linjojen välissä. Wass wingbackina huolehtii leveydestä oikealla, kärkipari on keskellä ja Stryger Larsen huolehtii leveydestä vasemmalla.


Islanti puolusti toki lopulta sen verran hyvin, että Eriksen ei päässyt etenemään kohti maalia, vaan hänet hidastettiin useamman pelaajan voimin. Wass löytyi toki yhä vapaana leveydestä.


Delaney oli kaventanut voimakkaasti vasemmalta välikaistalta Eriksenin ja Wassin avuksi. Hän saikin Wassilta syötön päätyrajalle ja pääsi sieltä keskittämään. Boksissa on kolme vastaan kolme -tilanne, mutta tämän Islanti selvitti. Hienosti pelattu hyökkäys isänniltä.


Oli muoto mikä tahansa, Kjaerin pystysyötöistä linjan taakse Tanska ei ollut luopunut.


Kohteena oli tällä kertaa Poulsenin sijasta Brathwaite, joka toki myös tuppaa tekemään aloitteita pystyyn. Poulsen itse liikkui kakkospalloon alapuolelle.


Yussuf pääsi pommittamaan volleyn Brathwaiten voitettua ykköspallon, mutta laukaus blokattiin.


Islanti avasi alhaalta 3-5-2 muodolla. Tanska prässäsi siten, että Poulsen ja Brathwaite periaatteessa kahdestaan vastasivat Islannin topparikolmikon prässäämisestä. Tässä kuvassa keskimmäinen toppari on vapaa tekemään pallollisen mitä haluaa ja Poulsen-Brathwaite kaksikko keskittyy sivutoppareihin. Eriksen oli selvästi kärkiparin alapuolella ottamassa kiinni yhden Islannin kolmesta keskikenttäpelaajasta (yleensä Bjarnason). Delaney ja Jensen ottivat huolekseen kaksi muuta pelaajaa kolmikosta A. Sigurdsson-G. Sigursson-Bjarnason eli yleensä Sigurdssonit.


Wingbackit prässäsivät tietysti wingbackeja, mutta belgiamaisesti siten, että yleensä aina toinen oli kuitenkin viimeisessä linjassa. Tässä kuvassa pallollisen puolen Wass on ylempänä osana keskikentän linjaa prässäämässä alalaidassa olevaa Skulasonia. Vasemmalla puolella Stryger Larsen on valunut viimeiseen linjaan luomaan 4v2 ylivoiman Islannin kärkiparia vastaan, mutta hän on valmiudessa puolustamaan eteenpäin, jos Islanti kierrättää pallon Saevarssonille oikeaan laitaan, jolloin Wass putoaa puolestaan painottomalla puolella puolustuslinjaan. Tanskan muotoa pallottomana voi siis kutsua 5-2-1-2:ksi, 5-2-3:ksi, 4-3-3:ksi tai 4-3-1-2:ksi. Idea on kuitenkin selitetty yllä.


Syvällä Tanska puolusti 5-2-3:lla eli Eriksen ja kärkipari jäi pallon yläpuolelle useimmin. Schmeichel koppaa tässä kaukaa laitakaistalta ohi Wassin tulleen keskityksen syliinsä varmasti. Islannin kärkiparista ei ole pahemmin uhkaa boksissa.


Sitten vielä maalien pariin, joita syntyi kolme. Ensimmäinen syntyi kymmenen minuutin jälkeen. Myös sivutoppari Vestergaard jakeli kjaermaisia chippejä linjan taakse. Jälleen kärkiparista Brathwaite tekee aloitteen Islannin tiiviin 5-3-2 muodon taakse tyhjään tilaan boksiin.


Tällä kertaa Magnusson voitti ykköspallon. Eriksen olisi ollut vieressä pudotusta varten.


Negatiivisten tilanteenvaihtojen erikoismaana Tanska vastaprässää kolmospallon itselleen, kun useampi pelaaja sulkee syöttö- ja etenemissuunnat.


Seitsemän sekuntia myöhemmin Poulsen pudotti pallon Jensenille, joka chippaa vuorostaan Wassille selustaan. Kuuden pelaajan hyökkäys- ja neljän pelaajan puolustusvalmius säilyvät, kun Delaney on pudonnut yläkuusikosta pallollisen Jensenin alapuolelle varmistamaan Christensenin rinnalle.


Skulason hävisi wingbackien taiston eikä saanut Wassia kuriin, kun tämä teki nopean vartaloharhautuksen liikkuen sisäpuolelta vielä ulkopuolelle ja vasta sitten pystyyn. Skulason jäi siten lopullisesti väärälle puolelle ja rikkoi pilkun arvoisesti. Eriksen tykitti pilkusta Tanskan 1-0 johtoon. Pilkkuun johtanut tilannekin osoitti kuitenkin sen, että kesällä Parkenilla Huuhkajat tarvitsee puolustuslinjaan pääpeliosaamista rutkasti ja siten kolmella topparilla pelaaminen kuulostaisi entistäkin perustellummalta, koska Tanska viljelee varmasti silloinkin palloja selustaan.


Islanti tasoitti 85. minuutilla. Tanska oli ryhmittynyt 5-2-3:een. Islannin pitkän maalipotkun jälkeen Delaney häviää kuitenkin keskikentän irtopallon.


Kjaer häviää niin ikään 1v1-tilanteen viimeisessä linjassa.


Sen jälkeen kapteeni-Kjaer ryhtyy korjaamaan nauhaansa ja se kostautuu, kun kaksi pelaajaa spurttaa selustaan hänen ohitseen.


Kjaer jäi ratkaisevasti jälkeen korjailtuaan kapteeninnauhaansa ja Kjartansson laukoi pallon takakulmaan ohi Rönnöwin, joka korvasi puoliajalla Schmeichelin, mutta tämä oli kuitenkin kunnossa seuraavassa pelissä Belgiaa vastaan. Tästä maalista ei ole sen kummempaa analysoitavaa kuin se, että Tanska vain hävisi kasan kaksinkamppailuita ja sekin voi joskus johtaa takaiskuun.


Peli ei ollut kuitenkaan vielä ohi, vaan Tanska maalasi lisäajalla. 89. minuutilla kentälle vaihdettiin Wind piikkiin ja Tanska siirtyi tuttuun 4-2-3-1 muotoon, kun Vestergaard otettiin vaihtoon. Eriksen oli kymppipaikalla ja Andersen-Poulsen kaksikko laidoilla. Tässä kuvassa Tanska on purkanut alhaalta ja Wind painii ykköspalloa itselleen. Hyvin nopeasti ylänelikon muut jäsenet ovat auttamassa Windin alapuolella.


Wind ei onnistunut voittamaan ykköspalloa, mutta hän kaapi väkisin kakkos- tai kolmospallon lopulta itselleen ja jatkoi sen laitaan Andersenille. Islanti on organisoimaton oman hyökkäyksensä jäljiltä.


Andersen eteni suoraviivaisesti kohti päätyä. Eriksen, Wind ja Jensenin keskikentällä korvannut Jönsson juoksevat keskellä kohti maalia. Poulsen sen sijaan oikeana laiturina hiipii takatolpalle. Islanti triplaamisesta huolimatta ei saa kuriin Brathwaiten korvanneen Andersenin vasuria. Keskellä on periaatteessa 3v3-tilanne, kun Magnusson pitää kaventaa kohti tanskalaiskolmikkoa luomaan tasavoima ja jättää Poulsen vapaammaksi.


Kun Magnusson huomasi, että Andersenin keskitys leijaili takatolpalle asti, hän otti askeleita taaksepäin, mutta liian myöhään. Poulsen voitti ykköspallon ja puski sen Magnussonin käteen, josta tuomittiin rangaistuspotku ja Eriksen upotti illan toisen rankkarimaalinsa.

Venäjän surkeaan marraskuuhun (Moldova-tasapeli 0-0, Turkki-häviö 3-2 & Serbia-häviö 5-0) lupaan palata maaliskuuhun mennessä.

[Salming]

Venäjän surkeaan marraskuuhun (Moldova-tasapeli 0-0, Turkki-häviö 3-2 & Serbia-häviö 5-0) lupaan palata maaliskuuhun mennessä.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ennen maaliskuun pelien läpikäyntiä palataan pikaisesti syksyyn, jolloin Venäjä jäi Kansojen liigassa Suomen tavoin omassa B-liigan lohkossaan toiseksi. Se keräsi kuudesta ottelusta kahdeksan pistettä jääden Unkarista kolmen pisteen päähän. Marraskuussa se tosiaan hävisi sekä Turkille että Serbialle, joten unelma noususta A-liigaan mureni, vaikka sitä ennen syksy oli mennyt erinomaisesti kahden voiton ja tasapelin myötä.

Asiat lähtivät vyörymään väärään suuntaan jo ennen tosipelejä harjoituspelissä Moldovaa vastaan, kun tuo pieni ja piskuinen isäntä piti Venäjän nollilla kotonaan. EM-karsinnoissa ykkösmaalivahtina toiminut Guilherme teki paluun tolppien väliin, kun Shunin oli influenssassa ja poissa marraskuun otteluista. Shuninin lisäksi marraskuun otteluista oli muun muassa poissa häveliäässä kohussa ryvettynyt ykköskärki ja kapteeni Dzuyba. Halukkaat löytävät Googlesta varmasti lisätietoja. Dzuyban poissaollessa marraskuussa kapteeninnauhaa kantoi vasen toppari Dzhikiya. Moldova-ottelussa melko uusia pelaajia ainakin minulle olivat piikissä avannut 22-vuotias CSKA:n Fedor Chalov, toisena pohjapelaana operoinut Daniil Fomin (24 vuotta, Dynamo Moskova) ja CSKA:n 21-vuotias oikea toppari Igor Diveev. Chalov on toki mainittu tämänkin ketjun avaussivulla, kun hän jo viime kaudella tehoili CSKA:ssa. Tällä kaudella hän on tehnyt 5+4 tehot 17 otteluun. Fomin puolestaan oli jo vuosi sitten listattuna yhdeksi syvyyskenttäpelaajaksi ilman sen suurempaa mainintaa. Hän on kuitenkin paukuttanut 4+3 tehot 20 ottelussa itäisessä pääsarjassa, joten jotain potentiaalia on ylöspäinkin olemassa. Diveev puolestaan on 193-senttinen toppari, joka on tehnyt yhden osuman 14 ottelussa tällä kaudella.

Turkki -  Venäjä 3-2

Turkkia vastaan puolestaan Venäjä kokeili ensi kerran maaliskuun 2019 kolmea topparia. Kukaan uudemmista tulokkaista ei ollut avauksessa. Ainoa entuudestaan tuntemattomampi nimi oli kärkeen valittu Sotshin 29-vuotias Anton Zabolotnyi. Hän on 191-senttinen jässikkä, joka on iskenyt tätä tekstiä aloittaessa Venäjän pääsarjassa kuusi maalia 18 ottelussa. Ehkä hänen oli sitten tarkoitus täyttää Dzuyban jättämä kohdehyökkääjän rooli. Lisäksi hän oli ollut aiemminkin Cherchesovin joukkueessa mukana, mutta viimeksi syksyllä 2018 ja suurin osa kymmenestä aiemmasta maaottelusta oli kertynyt harjoituspeleistä. Tuon Turkki-pelin avauskokoonpano oli siis:

Cheryshev - Zabolotnyi - Al. Miranchuk
Zobnin - Odzoev
Zhirkov - Kudryashov - Dzhikiya - Semenov - Kuzyaev
Guilherme

4-2-3-1 systeemissä oikean laiturin tontin vallannut Ionov oli penkillä ja Al. Miranchuk otti hänen paikkansa, kun varsinaista kymppipaikan roolia ei ollut hänelle tarjolla. Tuttu keskustan kaksikko Zobnin-Ozdoev aloitti. Serbia-pelistähän sitten Zobnin oli poissa, kun keltaisten korttien tili tuli täyteen Turkki-pelissä. Puolustuslinjassa Zhirkoville soveltuu täydellisesti wingbackin rooli, koska hän pystyy pelaamaan kaikkialla vasemmalla laidalla. Kudryashov pystyy myös pelaamaan sekä laitapuolustajana että topparina, joten vasemman sivutopparin paikka oli niistä luonnollinen yhdistelmä. Dzhikiya - Semenov on puolestaan normaalisti avauksen topparipari 4-2-3-1:ssä ja he olivat sitten Kudryashovin vierellä. Ehkä ainoa yllätys näin jälkikäteen tarkasteltuna oli se, että keskikentän pohjalla tai vasemmalla laidalla yleensä pelaava Kuzyaev aloitti oikeana wingbackina, vaikka penkillä olisi ollut aiemmin syksyllä kertaalleen oikeana laitapuolustajana avauksessa ollut Karavaev. Ehkäpä Kuzyaevin oikean jalan keskityksiä ja ylipäätään osallistumista hyökkäyssuuntaan pidettiin laadukkaampina, joten hän oli avauksessa.

Muutoinhan Venäjä oli siis viime marraskuuhun saakka kurinalaisesti pitäytynyt puolentoista vuoden ajan 4-2-3-1:ssa, mutta päättyneiden maaliskuun pelienkin perusteella Cherchesov on tuomassa kolmen topparin käytön toiseksi realistiseksi vaihtoehdoksi. Turkki oli pelannut aiemmat ottelunsa Venäjän tavoin 4-2-3-1:lla, joten mistään vastustajan kolmen topparin systeemiin vastaamisesta ei ollut kyse, vaan Cherchesov jostain muusta syystä päätyi viiden alakertaan marraskuussa pitkästä aikaa.

Kovin paljoa dataa kolmen topparin käytöstä ei Venäjälle kertynyt, kun Semenov otti punaisen kortin 24. minuutilla kaadettuaan tulkinnanvaraisesti alimpana miehenä Cenk Tosunin. Ennen ulosajoa Venäjä johti 0-1 juuri Kuzyaevin alustettua johtomaalin, mutta lopputulos oli siis 3-2. Poimin kuitenkin joitain huomioita tuosta Turkki-pelistä talteen, koska noita maaliskuun pelejä ei oikein ole enää katseltavissa internetissä.


Venäjä hyökkäsi 3-4-3/3-2-5 muodossa Turkin 4-1-4-1:tä vastaan...


... ja puolusti 5-2-3:lla.


Tässä näkyy vielä tarkemmin Venäjän tapa prässätä ylempää. Koska Turkki puolusti 4-1-4-1:llä, se avasi luonnollisesti peliä 2-3-2-3 mallilla. Laiturit Cheryshev ja Miranchuk merkkasivat topparit Ayhanin ja Demiralin. Kärjessä pelannut Zabolotnyi laskeutui ottamaan pois ankkuri Yokoslun. Keskikentän keskustan kaksikko Zobnin-Odzoev puolestaan vartioi Turkin hyökkääviä keskikenttäpelaajia eli kasipaikkojen Calhanoglua ja Tufania. Wingbackeista toinen puolestaan tukee korkeaa prässiä ja toinen makaa puolustuslinjassa luomassa 4v3 ylivoiman Turkin yläkolmikkoa Karaman-Tosun-Ünder vastaan. Tässä tapauksessa Karavaev on ylempänä estämässä syöttöä laitapuolustaja Erkinille, mutta sen sijaan Zhirkov on kuvan ulkopuolella alempana, mikä tarkoitti sitä, että Venäjä jätti aina kerrallaan pallottoman puolen laitapuolustajan vapaaksi eli tässä tapauksessa Turkin oikea laitapuolustaja Celik on vapaana kierrätystä varten. Turkilla oli siis alempana peliä avatessaan 7v6 ylivoima vapaan pelaajan ollessa vuorollaan toinen laitapuolustaja, mutta Venäjällä oli puolestaan sen kenttäpuoliskolla 4v3 ylivoima Turkin yläkolmikkoa vastaan. Tapa jättää vastustajan toinen laitapuolustaja/wingback kerrallaan vapaaksi on hyvin yleinen, joten sikäli tässä ei ollut mitään mullistavaa.


Vasta tässä kohden, kun Ayhan sai pallon ja hänellä oli mahdollisuus valita maalivahdin sijasta Celik syötön kohteeksi, Zhirkov irtosi alempaa tukemaan prässiä.


Hyökkäyspelaamisessa oli tuttuja piirteitä, vaikka muoto oli eri. Zabolytnyi peri Dzuyban roolin kohdepelaajana ja häntä kohden pelattiin suoraviivaisesti ilmassa palloja joko selustaan tai puolustuslinjan eteen. Tässä kuvassa Dzhikiya ohittaa Tosunin ja Turkin ylimmät prässilinjat syötöllä kohti Zabolotnyia.


Zabolotnyi tosiaan yli 190-senttisenä miehenä onnistui voittamaan ykköspallon ja Cheryshev teki vastaliikkeen topparin jättämään tilaan, mutta nikkaus ei ihan tullut juoksulinjalle, joten Turkki selvisi.


Alempaa 3-4-3 ei ollut ainoa avausmalli, vaan ajoittain Venäjä rakensi 2-4-4 muodolla, jota se käyttää silloin, kun paperiryhmitys on tavanomaisempi 4-2-3-1. Tässä pelissä 2-4-4 toteutettiin siten, että Kudryashov nousi vasempana sivutopparina keskikentälle selvästi kahta muuta topparia Semenovia ja Dzhikiyaa ylemmäs. Zhirkov käyttäytyi kuin laitapuolustaja jääden keskimmäiseen tasoon vasemmalla. Ozdoev ja Zobnin olivat puolestaan kaksi muuta pelaajaa tuossa keskimmäisessä tasossa, joten...


... oikea wingback Kuzyaev nousi siis yläkolmikon tueksi Turkin puolustuslinjaan. Vähän samaan tapaan Bosnia ja Hertsegovina käyttäytyi Ranskaa vastaan eli vaikka se puolusti viiden alakerralla 5-3-2 muodossa, se rakensi alhaalta silti tutulla 2-4-4 muodolla useammin kuin 3-4-3:lla. Bosnialla oikea wingback Todorovic käyttäytyi puolestaan samoin kuin Kuzyaev tässä kuvasssa eli hän nousi laidallaan vastustajan viimeiseen linjaan avaus- ja rakenteluvaiheessa.


Tässäkin tilanteessa muuten samaan tapaan Zabolotnyi oli Dzhikiyan syötön kohde ja Cheryshev kirmasi laitapakki Celikin jättämään tilaan, mutta Z:n nikkaus jäi hieman taakse, joten Celik ehti pallon alle vielä.


Samoin hyökkäyskolmanneksella muoto ei ollut aina 3-2-5 kuten sopi olettaa, vaan ajoittain 2-3-5, jota Venäjä on käyttänyt 4-2-3-1 paperiryhmityksen kanssa. Semenov ja Dzhikiya jäivät kahdestaan keskiviivalle, kun Kudryashov nousi keskimmäiseen tasoon Ozdoevin ja Zobninin kanssa. Kudryashov käyttäytyi siis kuten esimerkiksi Ukrainan Mykolenko. Hän ei suostunut jäämään kolmanneksi toppariksi alas, vaan rohkeasti nousi syvemmälle vastustajan kenttäpuoliskolle. Viiden pelaajan puolustusvalmius on toki tässäkin olemassa onpa muoto sitten hyökätessä 3-2-5 tai 2-3-5, mutta tietysti kun Zhirkov on vielä ylempänä omalla laidallaan, Venäjän vasemmalla laidalla on selustassa tilaa, jota Huuhkajatkin voi mahdollisesti hyödyntää, kun Kudryashov ei ole suojaamassa Zhirkovin selustaa niin alhaalla kuin Semenov esimerkiksi suojaa oikean wingbackin Kuzyaevin selustaa.


Turkin ollessa tiiviinä muodon sisään ei ole helppoa pelata, joten Venäjä pyrkii tässäkin pelaamaan selustaan. Dzhikiya jatkaa jo EM-karsinnoista tuttua syöttödominanssiaan, mutta Erkin onnistui katkomaan syötön kohti Kuzyaevia. Jos jonkun jalka pitää saada suljetuksi, Venäjän alakerrasta se on Dzhikiyan. En ihan sanoisi hänen syöttötaitoaan Kjaerin veroiseksi, mutta ei hän kauaksi jää noiden pidempien syöttöjen tarkkuudessa.


Venäjä voitti kuitenkin kakkospallon ja höynän jälkeen Zobnin oli vaihtanut paikkoja Kuzyaevin kanssa saaden siirron laitakaistalle. Sieltä lähti keskitys kohti Zabolotnyia.


Zabolotnyi voitti ykköspallon Ayhania vastaan, mutta puski vasemmalta ohi. Dzuyba olisi kenties jyrännyt itsensä vielä paremmin pallon päälle ja nikannut pelivälineen reppuun.


Ottelun avausmaali syntyi ainoana osumana tasavoimin. Turkin maalivahti Günok antoi lyhyen maalipotkun Demiralille, jonka Miranchuk ahdisti prässillään menetykseen.


Kuzyaev oli taas laidallaan tukemassa prässiä, kun toinen wingback Zhirkov oli alempana. Niinpä nopeasti Miranchukin riiston jälkeen Kuzyaev jatkoi liikettään pystyyn ja Turkin laitapuolustaja Erkin jäi hänestä jälkeen seisovin jaloin.


Boksissa löytyi vapaana Cheryshev, joka ohjasi vasurillaan pallon takakulmaan.


Tasoitus syntyi kaksi minuuttia ulosajon jälkeen rajaheiton jälkeen. Erkin sai jalan auki keskitystä varten. Boksissa on 5v5-tilanne kohdealueella. Zobnin tuijottaa liiaksi palloa ja hänen miehensä Karaman on asemoinut itsensä taitavasti Zobninin ja Dzhikiyan väliin periaatteessa juuri siihen tilaan, josta Semenov on lähtenyt pois ulosajonsa myötä.


Keskitys laskeutui vitosen alueelle Karamanin päähän ja tämä nikkasi tasoituksen ohi Guilhermen. Oman rangaistusalueen puolustaminen keskitystilanteissa ei aiemminkaan ole ollut Venäjän vahvuus ja tässäkin pelissä se kävi toteen, joten Pohjanpalolle olisi käyttöä avauksessa ainakin Venäjä-pelissä.


2-1 maalissa Turkki vastaprässää menetyksen jälkeen. Puolustuslinja tukee korkeaa prässiä ja Ayhan blokkaa Zhirkovin etenemisen sekä syötön.


Seitsemän sekunnin päästä pallo oli Venäjän rysässä, kun Ünder sijoitti pallon takakulmaan.


Kolmas maali syntyi rankkarista, joka tuli sekin oman alueen menetyksestä. Guilhermen avaus alhaalta ohi prässin kohti Cheryshevia ei mene perille, vaan oikea keskikenttä Tufan pääsee väliin.


Tufan murtautui boksiin ja Kuzyaev veti häneltä jalat alta.


Kuzyaev tosiaan siirtyi wingbackista keskikentälle, kun Semenov ajettiin ulos, Karavaev otettiin sisään ja Cheryshev vaihtoon. Venäjä alkoi hyökätä 2-4-3 muodolla, jossa Karavaev oli leveydessä oikealla viimeisessä linjassa eli samassa roolissa kuin Kuzyaev avausjaksolla. Kuzyaev puolestaan otti Kudryashovin paikan, kun tämä putosi Semenovin paikalle Dzhikiyan rinnalle avaamaan peliä. Tässä kuvassa tosin Karavaev on keskimmäisessä tasossa ja Kuzyaev osana yläkolmikkoa eli he vaihtelivat rooleja jonkin verran.


Zobnin sai koiville keskialueella ja Venäjä laittoi vapaapotkun nopeasti peliin. Miranchuk laiturina oli tutusti kaventanut keskemmälle tehdäkseen tilaa wingbackin/laitapuolustajan nousulle. Karavaev liittyykin mukaan hyökkäykseen ja Kuzyaev painaa boksiin painottomalta puolelta.


Kuten avausmaalissa, takaviistokäännöstä syntyi tulosta, kun Karavaev löysi Turkin maalin edestä Kuzyaevin vapaana. EM-karsinnoissakin jo Venäjä teki paljon maaleja vastaavista matalista keskityksistä, joten niiden puolustamista tulee harjoitella ennen itänaapurin kohtaamista!

Serbia - Venäjä 5-0

Serbiaa vastaan Venäjä palasi 4-2-3-1:een, mutta tuloksena oli karmea 5-0 tappio vieraissa. Ottelu ratkesi avausjakson neljään serbialaismaaliin. Zobninin ollessa pelikiellossa Kuzyaev oli valmiiksi keskikentän pohjalla Ozdoevin vierelle eikä enää wingbackina. Semenov oli myös pelikiellossa punaisen kortin takia, joten ylempänä mainittu Diveev pääsi avaukseen oikeaksi toppariksi. Karavaev otti oman paikkansa oikeana laitapuolustajana ja Zhirkov jatkoi vasemmalla. Al. Miranchuk siirtyi laidalta omalle paikalleen kympiksi Zabolotnyin alapuolelle. Ionov ei kuitenkaan päässyt avaukseen tässäkään pelissä, vaan hyökkäävä keskikenttäpelaaja koulutukseltaan oleva Erokhin avasi oikealla. Miranchukeista Anton puolestaan aloitti vasempana laiturina Cheryshevin sijasta. Antonhan paikkasi aiemmin syksymmällä kymppipaikalla Alekseita, kun tämä ei ollut maajoukkueen matkassa, mutta hän pystyy pelaamaan laidallakin. Serbia-peliä en löytänyt kokonaisuudessaan internetistä, mutta nuo avausjakson päästetyt maalit ajattelin silti käydä läpi, koska ne opettavat jälleen sen, miten Venäjän voi murtaa yksinkertaisilla keinoilla.


Avausmaalissa Venäjä puolustaa sille tyypillisesti neljän alakertaa käytettäessä hyvin tiiviissä 4-4-2 muodossa. Linjojen välit ovat kapeat, joten tila edetä on laidoilta tai selustaan pelaamalla. Kaukolaukaukset ovat myös yksi tapa saada jotain aikaiseksi, kun keskikentän linja valuu puolustuslinjan syliin melkeinpä toisinaan. Niinpä Hertha Berlinin laituri Radonjic leikkaa laidalta keskelle ja hänen vastinparinsa laitapuolustaja Zhirkov ei pysy kyydissä mukana.


Ozdoevin joutui astumaan esiin, muttei hänkään saanut kuljetusta pysähtymään, kun Radonjic harhautti.


Onnivalakarimainen vasemman jalan sijoitus painui takayläkulmaan.


Toisessa maalissa Venäjä on taas kapealla tukkinut keskustan, joten Serbia hyödyntää leveyttä ja keskittää sieltä kuten Turkkikin teki ensimmäisessä maalissaan.


Vasemman laiturin Mladenovicin nosto tavoitti Jovicin, joka nikkasi Dzhikiyan ja Zhirkovin välistä pallon reppuun. Vähemmän yllättäen Venäjä päästi maalin keskityksestä häviten pääpallon kriittisellä alueella.


Kolmas maali syntyi taas kaukolaukauksesta boksin reunalta, kun lähemmäs ei päässyt kahden alimman linjan oltua niin kasassa. Jovicin laukaus oli niin painava, että Guilherme sylki sen eteensä ja oikean topparin Diveevin varjopuolelta reboundiin ehti ensimmäisenä Vlahovic.


Neljäs maali oli puolestaan toisinto toisesta maalista. Serbia on liikuttanut pallon leveyteen vasemmalle ja ennen kuin muoto liikkuu perässä, Mladenovic keskittää jälleen boksiin. Jovic tekee juoksun topparien väliin.


Ja lopulta Jovic nikkasi Guilhermen käsien kautta pallon maaliin voitettuaan pääpallon.