Pyörittelin pitkään tematiikkaa ja lähestymiskulmaa tulevalle kaudelle. Perusasiat ovat kunnossa: liigakelpoinen runko kasassa jo varhain syksyllä, valmennus ja taustat pitkäjänteisellä sitoutuneisuudella, nälkäisen oloinen kakkosjoukkue ja junnut, kasvavat yleisömäärät ja yleinen mielenkiinto, kohtuullista menestystä ja Cupin voiton kaltaisia kokemuksia. Millaista nousujohteisuutta tuleva kausi voi tarjota jalkapallon aktiiviseuraajalle? Vai olisiko paikallaan vaihtaa tarkastelukulmaa elämyshakuisesta, hedonistisesta menestyshakuisuudesta johonkin yksilöä suurempaan ja merkityksellisempään?
Ilveksellä on historia. Historiaa on mahdoton feikata, väärentää, näytellä. Aktiivisinkaan uuden rakentaja ei voi reissata Euroopan stadioneilla kopioimassa omaan toimintaansa parhaita paloja muiden seurojen historiasta. Historia luo merkityksiä ja syvyyttä keltavihreään elämäntapaan. Ilveksellä on historiassaan paljon varjoisia laaksoja. Ne luovat kontrastia tehden hyvistä hetkistä ja menestyksen pilkahduksista nautittavampia. Ilveksen johto tuntuisi ymmärtävän historiaa ja laajemminkin seuratoiminnan merkitystä yhteisölle.
– Kun tulin Tampereelle aikoinani, minulla oli kaksi isoa tavoitetta. Halusin, että ilvesläiset pikkujuniorit voivat kantaa ylpeänä Ilveksen värejä. (...)
Karri Kivi,
Aamulehti (30.9.2019)
Haluaisin ajatella, että tavoite ei ollut Karrin yksityisajattelua, vaan esittelee laajemminkin seuran arvoja, tavoitteita ja strategiaa. Jos Karri Kivi -sitaatti tai Risto Jalo -maininta eivät ole riittäviä provokaatioita, nostetaan esille myös käsite
Ilves-perhe, jolle jotkut tuntuvat olevan allergisia. Aivan syyttä - pitää tiedostaa, että me perheettömät futisnörtit olemme marginaalissa. Todellinen seuratyö tehdään ruohonjuuritasolla osallistumisen kautta, parhaimmillaan lajien välisessä idealistisessa harmoniassa. Siellä lapsuuden kokemusmaailmassa, Ilves-perheen syleilyssä, rakentuu aito, kestävä tarttumapinta keltavihreän sävyttämään universumiin. Monella suhde katkeaa teini-iässä, mutta pohjat ovat rakentuneet myöhemmälle lämminhenkiselle uudelleenheräämiselle.
Ilves toimii tällä hetkellä jopa määrätietoisen oloisesti rakentaessaan pohjaa Keltavihreälle Tampereelle. Keltavihreä Tampere tuntuu arjessa, se tuottaa mielekästä ja yhteisöllistä sisältöä elämään. Keltavihreää voi nykyään kantaa ylpeästi niin lapset kuin vanhemmatkin. Keltavihreää ei tarvitse hävetä myöskään kentällä. Keltavihreä tarjoaa lupsakkaa ja luturistista ohjelmaa paikkakunnalle muuttaneille savolaisille tai täällä vieraileville helsinkiläisille. Ison matsin jälkeen on hienoa, jopa universaalin kansainvälistä liikuskella keltavihreänä kesäiltaisella kaupungilla. Keltavihreällä verukkeella voi reissata seikkailuhenkisesti, jopa kaikki mielekkyyden rajat ylittävälle Maarianhaminan reissulle, joita tulee väkisinkin muisteltua vuosikaudet tapahtumien jälkeen. Keltavihreä rakentaa puitteet miellyttävään istuskelun ja jutustelun niin Tammelan, Pirkkahallin kuin Ratinankin katsomossa.
Tulevalta kaudelta odotan ennen kaikkea tämän yhteisöllisyyden ylläpitoa ja vahvistamista. Menestys on aina nautittavaa, mutta sen pitää tapahtua kestävällä tavalla. Menestymättömyyskään ei haittaa, jos perusasiat ovat kunnossa ja tekemistä ei tarvitse hävetä. Edistys on ollut tasaista ja maltillista vuodesta 2007 alkaen. Toivottavasti käyrä jatkuu nousevana myös tulevalla kaudella.
Viimeinen kausi Tammelassa?Tammelan stadionprojekti on tällä hetkellä tarjousvaiheessa. Mukana kilpailussa ovat YIT, SRV ja Pohjola. Allianssitoteutus on tavoitteena käynnistää 31.1.2020 mennessä jolloin toteuttaja olisi luonnollisesti selvillä. Alustavien suunnitelmien mukaan rakennustyöt alkavat 2021 ja stadion valmistuu 2023.
Näillä tiedoin tuleva kausi 2020 on siis viimeinen nostalgisessa nyky-Tammelassa. Tämän jälkeen siirrytään ainakin pariksi kaudeksi evakkoon Ratinaan. Kannattaa nauttia perinteisestä tunnelmasta vielä kun se on mahdollista. Uusi stadion on väistämättä muovinen (ei siinä mitään, niin se vaan menee), sekä kentällä että katsomoissa. Toivottavasti pahimmat miinat ja geneerisyydet vältetään suunnittelussa ja pystytään luomaan vähintään Seinäjoen tasoista toimivuutta. Muovimattoa alustana on mahdoton välttää, mutta toivottavasti suunnittelu hoidetaan niin, että takaisin luonnonnurmeen on mahdollista vaihtaa (lähi)tulevaisuudessa.
PaikallisottelutYksi tulevaa kautta leimaava asia on Tainion mestarillisesti johtaman Hakan nousu liigakartalle. Myös Hakaan pätee paljon edellä kirjoitettua, vaikkakin väestö- ja kaupunkikehitys ei tarjoakaan aivan yhtä suotuisaa toimintaympäristöä. Henkilökohtaisesti symppaan Hakaa todella paljon ja tuntuu että pirkanmaalaisten joukossa tällaista suhtautumista on laajemminkin, joten keinotekoisten vastakkainasetteluiden rakentaminen tuntuu hankalalta. Vaikka matsien jännite ja tunnelma ei nousisiskaan tästä syystä yhtä dramaattiseksi kuin vaikka Klubia vastaan, niin tupa on varmasti täynnä niin Koskissa kuin Tammelassakin.
Euro-ottelutKaudella 2020 palataan jälleen Eurooppa-liigan karsintaa vuoden tauon jälkeen. Slavia Sofia -otteluiden jälkeen Wiss nosti esille kouriintuntuvat taso-, tempo- ja kovuuserot. Materiaalieroille ei voi tietysti kauhean paljon, mutta tällä kerralla lähtökohdat ovat varmasti konkreettisempana tiedossa etukäteen. Toivottavasti valmistautuminen ja tahtotason virittäminen osuu kohdalleen ja onnistutaan hankkimaan pääsy toiselle kierrokselle. Helppoa se ei missään tapauksessa tule olemaan, sillä arvonnassa ollaan tällä eurohistorialla sijoittamattomien puolella.
Toissa kaudella makua laimensi seurajohdon piikkiin mennyt pelipaikkafiasko. Vaikka ottelupari ei varmasti ratkennut vieraskentällä pelattuun kotiotteluun, oli se ikävä isku meille euro-ottelua kuumeisesti odottaneille kannattajille. Epäonnistumisesta on varmasti opittu kaikki mahdollinen ja ilmeisesti Ratina on jo tässä vaiheessa buukattu kotiotteluiden mahdollisiin ajankohtiin.
