Lutuuriseurat, joissa ei tyydytä

[jaanu$]

Alasarjafutis-entusiastina ja jalkapalloromantikkona minua on aina vituttanut se, että Suomessa on niin paljon seuroja, joiden olemassaolon tarkoitus on vain olla olemassa. Sellaisia yhdistyksiä, joissa ei selvästikään olla suunniteltu miltä halutaan näyttää, tai minkälaisia effortteja halutaan antaa seurayhteisön rakentamiseksi ja myöhemmin sen vahvistamiseksi. Eli pähkinänkuoreen niitattuna: Liian monessa seurassa jalkapalloa ajatellaan ehkä vain pelattavana pelinä. Ei niinkään lajina, jonka voima parhaimmillaan ulottuu syvälle suurempien yhteisöjen (esim. kyläyhteisö) ytimiin yhdistäen ihmisiä omaksi "ala-yhteisöikseen" seurojen ympärille.

Vastavuoroisesti taas kiinnostaa erityisen voimakkaasti sellainen ajatus, että seuratoiminnan eteen annetaan "vähän enemmän", ja paukutetaan olemassa olevien resurssien rajoja siten, että esim. ottelutapahtumat, joukkueen ulkoinen habitus tai vaikkapa preesens viestimissä on suurempaa, kuin mitä sarjaporras antaisi odottaa. Useinhan tällaisten tarinoiden takana on pari henkilöä, jotka omasta persnahastaan raastavat homman uomilleen ja slikin näköiseksi.

TamUn nousu takaisin liiton sarjoihin on vahva esimerkki tästä. Toki hieman kärjekäs esimerkki, sillä jo valmiina olleen fanipohjan johdosta mahdollisuudet ovat olleet toisenlaiset, kuin vaikkapa jossain kuolevissa tuppukylissä. Epäilemättä myös Tampereella ovat jotkut kuitenkin tehneet huomattavan määrän duunia sen eteen, että seura on näyttänyt jo vitosessa Veikkausliigaseuralta, vaikka pelin taso ei tähän ole varmastikaan taustatulta juuri antanut.

Toinen tästä lähiseudulta mieleen tuleva esimerkki on Heinolan Union Plaani. Siellä kaikki ainakin omaan silmään tehty alusta asti isommin, kuin mitä käytössä olevat resurssit ovat ehkä antaneet odottaa.

Kiinnostaisi tietää, onko muualla Suomessa hyviä esimerkkejä seuroista, joissa ei tyydytä olemaan vain kutosdivari-joukkue tai nelosen hissiseura, vaan ymmärretään jalkapalloa ehkä vähän laajemminkin kulttuurillisena käsitteenä. Sellaisia seuroja, joissa ei mielletä seuraa/joukkuetta vain yksiköksi, joka joko menestyy pelillisesti tai sitten ei, vaan uskotaan seuran ympärille rakentuvan yhteisön voimaan. Ja ennen kaikkea uskotaan, että omalla pitkäjänteisellä työllä voidaan yhteisön syntymiseen ja vahvistumiseen vaikuttaa.

[Maakuntasatraappi]

Tähän voisi ehkä tuoda erään kielialueita koskevan kulttuurisen aspektin...

Suomenruotsalaisilla alueilla + Ahvenanmaalla (ahvenanmaalaiset eivät yleensä lue itseään suomenruotsalaisiksi vaan ahvenanmaalaisiksi) seuratoiminnan syvyys ja voima on usein hämmästyttävällä tasolla.

Jossain Pedersören kunnan Ähtävän eli Essen kylässä rakennetaan junnuille jalkapallohalli (kenttä 60x30) isolta osin talkootyöllä + sponsorirahalla ja seuraukot syystäkin kulkevat ylpeänä Esse IK:n tuulitakeissa. Miesten edustusjoukkue (naisjoukkuekin löytyy) toki on sitä kolmosen jyystämisen tasoa, mutta tuhannen ihmisen syrjäisessä kylässä se ei ole hirveän huonosti ja Esse IK on toiminut Jaron kasvattajaseurana. Naisten ykkösjoukkue pelaa kakkosta.

https://www.besthall.com/sv/referenser/en-fotbollshall-med-konstgras-hur-en-liten-fotbollsklubb-forverkligar-sina-drommar/

Esse IK vietti juuri 100-vuotisjuhliaan, jotka sisälsivät mm. luennon seuran historiasta, keskustelutilaisuuden tulevaisuudesta sekä jopa muotinäytöksen (!). Talkootyönä valmistettu gaalaillallinen sisälsi mm. härkää (punaviinikastike oli kuulemma erityisen hyvää) sekä merilohta.

Essen kylä - aiemmin oma kuntansa - on muuten vallitsevan historiankäsityksen mukaan saanut nimensä kylän perustaneen keskiaikaisen germaanikauppiaan Edzen mukaan. Melko juureva nimi siis seurallakin.

---

Tuollaisia tarinoita on ruotsinkielisellä Pohjanmaalla enemmänkin. Ahvenanmaalla on sitten seuroilla omia klubitalojakin, Esse IK:lla tosiaan toissa vuonna valmistunut hallinsa.



Lisätään vielä, että näiden ruotsinkielisten seurojen lutuuri jää melkein aina havaitsematta suomenkielisessä Suomessa. Se ei ole kenenkään vika eikä asialle varmaan oikein voi mitään, mutta harmillista siltä. Näissä Esse IK:n kaltaisten seurojen toiminnassa kun olisi esikuvaa ja mallia koko Suomeen. Tosin sadan vuoden perinteet ja suvuissa kulkenut seurauskollisuus ovat tietty juttuja joiden syntymiseen menee se sata vuotta tjsp, joten pikavoittoja ei tässä toimintamallissa ole. 

[jaanu$]

Just näin Kyllä noissa ruottalaisissa kylissä ja kaupungeissa tosiaan tulee tunne, että ollaan (jalkapallo)kulttuurillisesti enemmän Ruotsissa kuin Suomessa. Pitäski joskus ottaa asiakseen tehdä alasarjakierros Etelä-Suomesta vähän etäämmälle.

[D mies]

Paimion Hakalla oli ainakin kymmenisen vuotta sitten hyvä pöhinä päällänsä, kun Vitosen/Nelosen peleissä oli meininki isollansa - kuulutukset, kahviot, pallopojat, puoliaikaohjelmat, fanituotemyynnit jne oli kaikki hoidettu viimeisen päälle, ja varmaan tämän myötä sitten oli katsomossakin väkeä. Hieman samanlaista henkeä on ollut havaittavissa Jämsänkosken Ilveksellä Keski-Suomessa.  

Nämä vaan varmaan tuppaa menemään hieman sykleissä, ja sitten kun Kolmoseenkin saakka saadaan noustua, niin pitäisi se urheilullinen puoli olla myös iskussa, ja se noilla pikkupaikkakunnilla tulee aina ongelmaksi, kun peli-ikäisiä (+21-v) ja osaavia pelimiehiä ei tahdo enää riittää kasvukeskusten ulkopuolelle.

Oma lukunsa on nämä kaveriporukoiden kulttiseurat, joista esimerkkeinä vaikkapa Salon Toverit ja Harjun Potku. Molemmilla kuitenkin katto tullut vastaan jo Nelosesta Kolmoseen nousussa. Vähänkään ohuempaan ilmaan pääseminen tuntuu vaativan perinteisen seuraorganisaation taakseen.

[JDredd]

Töölön Taistolla on somepreesens, viestintä, markkinointiyhteistyö ja muu tekeminen aika hyvällä tasolla seuran kokoon ja sarjatasoon nähden. Tämäkin alkujaan kaveriporukka ja puuhamiehet käsittääkseni ainakin joskus vaikuttaneet foorumillakin.

[valkopäämerilutka]

Olen itsekin seurannut sivusta tätä ruotsinkielisen pohjanmaan hienoa seurauskollisuutta. Jääkiekon puolelta hyvänä esimerkkinä toimii MIF. Ilmeisesti pääosin talkootyönä ja paikallisella rahalla rakennettiin Maalahteen moderni jäähalli, ja edustusjoukkueen ympärille on luotu hienoa pöhinää.

[Valzo]

En ole mitenkään isosti koskaan seurannut alasarjafutista, kun oma seura on Veikkausliigan ja Ykkösen puolella pelinsä mun aikana aina pelannut.

Kuitenkin hyvät fiilikset jäänyt mm. Turun Weikoista (TuWe) Littoisten Työväen Urheiljoista (LTU) ja Paimion Hakasta.

Kolme viimeistä ovat kyllä selaisia koko kylän seuroja vimosen päälle. Vanhat pappat talkoilemassa, vaimot pitää buffettia peleissä ja kunnon pöhinä päällä, ainakin viitisen vuotta sitten.

[pallourpoilija]

Mainitaan nyt entisen Turun piirin Nelosen seuroista (tietenkin Bodan lisäksi) vielä PiPS, jossa myös ainakin viime kaudella ihan symppis ottelutapahtuma kuulutuksineen, makkaroineen sekä keskustan mainoskyltteineen.

Yksi parhaista kesäharrastuksista kierrellä näitä oman alueen divaripaikkakuntia ja vertailla vähän eri ottelutapahtumia. Olisipa taas kesä.

[honkala]

Kuopion seudulta ehkä....

AC BARCA

Vahva oman kylän seura. Junnujoukkueita paljon, hypeä, fanituotteita, talkoilla kohennettu omaa "stadionia" ja somessa aktiivisesti kaikenlaista menoa. https://www.facebook.com/acbarcaedustus/posts/1594586137358705

Elo

Tänä vuonna oli isohkot 100 -vuotisjuhlat. Aktiivinen somessa, fanituotteita, junnujoukkueita ja legendaarinen oma kenttä. Selkeä identiteetti oman kaupunginosan joukkueena. Aiemmin myös vahva poliittisesti lataus seuralla työväenseurana. Ei ehkä kuitenkaan samantyylinen lutuuriseura mitä avauksessa haettiin sillä oli pitkään merkittävä seura ylimmillä sarjatasoilla. Uuden alun takana kuitenkin on juuri pari henkilöä, jotka omasta persnahastaan raastavat homman uomilleen ja tarkoitus ei vissiin ole tyytyä olemaan kaveriporukan Nelosen seura.


Ehkä NP-H ja ToU myös.

[Tri Pe]

Täysin samaa mieltä avauksen kanssa mutta itseäni vituttaa myös korkeimmilla sarjatasoilla pelaavat joukkueet joiden ainoa tarkoitus on "pelata Veikkausliigassa". Näissä puuttuu samalla tavalla ymmärrys yhteisöstä tai edes halu kehittää sellaisia. Kun seura tippuu niin rahamiehen tai parin puuhamiehen kiinnostus lopahtaa ja seura katoaa, kaipaamaan jäivät... ei monikaan. Sitten voidaan kysyä oliko näille seuroille kysyntää alunperinkään, ehkä parempi että katosivat. Vantaan "edustusjoukkeet" ehkä parhaina esimerkkeinä viime vuosina.

[Kroatian Pele]

Mutta eiks Vantaalla loppunut vain raha. Kiinnostusta olis kai ollut vaikka kuinka.

[Tri Pe]

Mutta eiks Vantaalla loppunut vain raha. Kiinnostusta olis kai ollut vaikka kuinka.

Kiinnostusta mitä kohtaan? Jotain tiettyä seuraa vai pääsarjafutista? Sitten kun rahaa taas Vantaalta löytyy ja joku seura pääsarjassa pelaa niin sen nimi tuskin on AC Allianssi ainakaan.

edit: Enkä usko että nimi on Atlantis tai PK-35 Vantaakaan.

[batong]

Muun muassa Allianssin, PK-35/Vantaan ja Legiruksen kanssa oli se ongelma, ettei kukaan oikein tunnistanut tätä seuraa missään vaiheessa "omakseen", kun kyseessä oli tyhjästä/fuusioiden kautta keinotekoisesti luotu edustusjoukkue. Siinä vaiheessa kun toivottua menestystä ei tule, tukijoiden etsiminen on vaikeaa.

[Nigel Kugelschfeir]

VJS Vantaa nyt kuitenkin vähän tähän topiciin kuuluu. Vaikka kentällä ei pelit sujuneet ihan toivotulla tavalla, somessa on ihan hyvä ja aktiivinen meno päällä, taustalla on muutakin organisaatiota kuin valkku ja peleissäkin kävi ihan hyvin yleisöä. Junnutoimintaa riittää ja omat hallit ja kaikki löytyy. Nyt vaan kakkosen kokonaistaso tuli ehkä vähän yllätyksenä koko organisaatiolle mutta toivottavasti asioista otettiin opiksi ja vahvempana takaisin.

[jaanu$]

Täysin samaa mieltä avauksen kanssa mutta itseäni vituttaa myös korkeimmilla sarjatasoilla pelaavat joukkueet joiden ainoa tarkoitus on "pelata Veikkausliigassa". Näissä puuttuu samalla tavalla ymmärrys yhteisöstä tai edes halu kehittää sellaisia. Kun seura tippuu niin rahamiehen tai parin puuhamiehen kiinnostus lopahtaa ja seura katoaa, kaipaamaan jäivät... ei monikaan. Sitten voidaan kysyä oliko näille seuroille kysyntää alunperinkään, ehkä parempi että katosivat. Vantaan "edustusjoukkeet" ehkä parhaina esimerkkeinä viime vuosina.

Tämä on täysin totta. Veikkausliiga tuntuu olevan monelle "paikka auringossa", jonka jälkeen ei ole mitään (muuta kuin ns. perinneseuroille). Toisaalta taas voisin kuvitella, että ykkösessä on seuroja, joile nousu Veikkausliigaan olisi enemmän kirous kuin siunaus. Mikäli sellainen sattuisi kohalle osumaan. Eli onko syytä ajatella, että Suomessa on ehkä 16 veikkausliigaan kykenevää ja paikkaa tavoittelevaa seuraa. Loput ovat sitten ykköseen sementöityjä seuroja tai jotain ykkösen ja kakkosen väliltä. Piirisarjat sitten omana lukunaan.

Kiva, että täällä on herännyt hieman keskustelua. Voisi kesällä perityn matkailuauton voimin suorittaa muutamia matsireissuja itselle vähän eksoottisempiin mestoihin. Mitenkäs Itä-Suomi, Pohjois-Suomi ja eteläisempi Pohjanmaa? Jalkapallon takamaata, vai löytyykö väriläiskiä?

[citykarhu]

Koivukylän Palloseura oli positiivinen yllätys viime kesänä. Buffetti ja kannattajatuotteita myynnissä. Yleisöäkin ihan mukavasti, etenkin seuran omia junnuja.

[putsari]

Etelä-Karjalasta tämän ketjun aiheeseen sopiva seura voisi olla Kaakon nelosessa pelaava Kotajärven Pallo. Kolmentuhannen asukkaan Lemiltä tuleva KoPa omistaa kenttänsä ja kentän viereisen klubitalon. Ottelutapahtumissa on katettu terassi oluenmyyntioikeuksineen. KoPasta on tarinaan youtubesta löytyvästä jalkapallokulttuuridokumentissa "Pieni talo periferiassa."

[honkala]

Etelä-Karjalasta tämän ketjun aiheeseen sopiva seura voisi olla Kaakon nelosessa pelaava Kotajärven Pallo. Kolmentuhannen asukkaan Lemiltä tuleva KoPa omistaa kenttänsä ja kentän viereisen klubitalon. Ottelutapahtumissa on katettu terassi oluenmyyntioikeuksineen. KoPasta on tarinaan youtubesta löytyvästä jalkapallokulttuuridokumentissa "Pieni talo periferiassa."

Kuulostaa että tuonne voisi kesäreissulla poiketa

[batong]

Etelä-Karjalasta tämän ketjun aiheeseen sopiva seura voisi olla Kaakon nelosessa pelaava Kotajärven Pallo. Kolmentuhannen asukkaan Lemiltä tuleva KoPa omistaa kenttänsä ja kentän viereisen klubitalon. Ottelutapahtumissa on katettu terassi oluenmyyntioikeuksineen. KoPasta on tarinaan youtubesta löytyvästä jalkapallokulttuuridokumentissa "Pieni talo periferiassa."

Ja tämä Byyrin artikkeli: https://byyri.com/kotajarven-pallo-yhteiso-kaiken-edella/

[Paska]

Nostaisin lutuuriseurojen kastiin Atletico Malmin, joka on niin tarinan puolesta kuin tekemisiltäänkin mukava poikkeus alasarjoissa. Aloittivat vuonna 2002 Helsingin piirin Seiskassa (sijoittuen lohkonsa viimeiseksi), mutta vuosien mittaan kehitys on ollut vahvaa ja joukkue taistelee nykyään Kolmosen kärkisijoista ties kuinka monetta vuotta putkeen.

Lisäksi joukkue on saanut mukavasti valtakunnallista näkyvyyttä mm. julkaisemillaan poikakalentereillaan (infoa uusimmasta: https://www.atleticomalmi.com/atletico-malmin-poikakalenteri-2020/), julkaissut vuosi sitten yli 300-sivuinen omakustannehistoriikin ja kerännyt useampia tonneja hyväntekeväisyyteen järjestämällä mm. harrastepuolen turnauksia. Tähän päälle vielä laadukkaat otteluraportit ja alasarjojen parhaimmistoon kuuluva Twitter-seuranta.

[tt03]

Töölön Taistolla on somepreesens, viestintä, markkinointiyhteistyö ja muu tekeminen aika hyvällä tasolla seuran kokoon ja sarjatasoon nähden. Tämäkin alkujaan kaveriporukka ja puuhamiehet käsittääkseni ainakin joskus vaikuttaneet foorumillakin.

Kiitos arvostavista sanoista - mukava lukea, ettei hommia tehdä ihan turhaan.

Kaveriporukalla harrastesarjoista viitisentoista vuotta sitten aloitettiin ja kolmoseen on noustu, ja vaikka kavereita edelleen ollaan, niin ehkei kaveripoppoosta enää voi puhua. Into tekemisessä kuitenkin pysynyt.

Paljon on myös asioita, joita haluaisi ja voisi tehdä paremmin, jos vaan aikaa itsellä ja muilla taustavoimilla riittäisi, ottelukoosteet, kuulutukset, säännöllisemmät makkara- ym. tarjoilut, vielä laadukkaampi viestintä, sata asiaa itse urheilutoiminnassa jne. Toivottavasti joku päivä!

T. Puuhamies

PS. Ja Helsingistä ainakin edellämainitulle Atleticolle hatunnosto hyvästä duunista. Monessa asiassa esikuva.

[Andreas]

Esseen ja ja Maalahteen kyllä samaa. Molemmissa paikoissa käyneenä (Maalahden tapauksessa kendo) voi todeta että meininki on ihan sympaattista kun miettii mitä tasoa ne pelaavat. Jos tiet käyvät täälläpäin, niin kannattaa piipahtaa jos on ottelu lähellä.

[Zazar]

Tänä vuonna tuli uutena tuttavuutena seurattua Kakkosen pohjoislohkoa ja siellä parikin seuraa yllätti positiivisesti esim. livestriimaamalla kotimatsejaan netissä. Siitä huolimatta sarjan viestintäskeneä dominoi aivan ylivoimaisesti FC Vaajakoski, joka tekee omakustanteisesti maailmanluokkaisia ottelukoosteita maailmanluokkaisia ottelukoosteita vieraspeleistäänkin.

[JoenDoe]

Tänä vuonna tuli uutena tuttavuutena seurattua Kakkosen pohjoislohkoa ja siellä parikin seuraa yllätti positiivisesti esim. livestriimaamalla kotimatsejaan netissä. Siitä huolimatta sarjan viestintäskeneä dominoi aivan ylivoimaisesti FC Vaajakoski, joka tekee omakustanteisesti maailmanluokkaisia ottelukoosteita maailmanluokkaisia ottelukoosteita vieraspeleistäänkin.

Lisätietoja täältä:

https://byyri.com/otto-eskola-vastaa-fc-vaajakosken-upeista-ottelukoosteista/

[Tritonus]

Kuopion seudulta ehkä....

AC BARCA

Vahva oman kylän seura. Junnujoukkueita paljon, hypeä, fanituotteita, talkoilla kohennettu omaa "stadionia" ja somessa aktiivisesti kaikenlaista menoa. https://www.facebook.com/acbarcaedustus/posts/1594586137358705

Elo

Tänä vuonna oli isohkot 100 -vuotisjuhlat. Aktiivinen somessa, fanituotteita, junnujoukkueita ja legendaarinen oma kenttä. Selkeä identiteetti oman kaupunginosan joukkueena. Aiemmin myös vahva poliittisesti lataus seuralla työväenseurana. Ei ehkä kuitenkaan samantyylinen lutuuriseura mitä avauksessa haettiin sillä oli pitkään merkittävä seura ylimmillä sarjatasoilla. Uuden alun takana kuitenkin on juuri pari henkilöä, jotka omasta persnahastaan raastavat homman uomilleen ja tarkoitus ei vissiin ole tyytyä olemaan kaveriporukan Nelosen seura.


Ehkä NP-H ja ToU myös.

Elolla joo hieno historia, kotikenttä ja joskus ollut vahva identiteetti Männistön/Itkonniemen alueen seurana. Kuitenkin tuo perustettiin uudelleen jo 2012 eikä ole sen jälkeen kahdeksassa kaudessa pystynyt nousemaan Viitosesta kuin yhtä sarjaa ylemmäs Neloseen, vaikka sarjojen taso ei päätä huimaa ja kabinetin kautta on jaettu paikkoja vuosittain roppakaupalla niin Kolmoseen kuin Neloseenkin. En siis sanoisi "lutuuriseuraksi, jossa ei tyydytä", vaikka urheilullinen menestys ei välttämättä tässä kontekstissa se pääasia olekaan.

Barcalla on ihan hyvä pöhinä tosiaan päällä ja pelasivat ennakkoon nähden ihan hyvän kauden Kolmosessa, olisi luullut että tuolla porukalla olisi ollut aivan viimeisenä tai ainakin toiseksi viimeinen mutta onnistuivat ilmeisen hyvällä valmennuksella ja asenteella raapimaan hyvähkön määrän pisteitä. Yrittävät kuitenkin luoda itsestään kuvaa jonain Riistaveden omana seurana, vaikka saivat KuPSin junnuista paljon apuja eikä omista pelaajistakaan taida suurin osa olla sieltä päin kotoisin vaan Kuopiosta, vaikka onhan siellä oman kylän poikiakin jonkin verran. Ihan hyvä homma tuo rahalahjoitus Vartialan kenttää varten mutta sikäli vähän epäreilu homma että Barca sai tuota varten kymppitonnin käyttöönsä eikä monille muille aivan yhtä lailla tuon ansaitseville kuopiolaisseuroille ole annettu penniäkään tukea vuosiin.