Hyssyttelystä asiaan:
Tai sitten arvailusta mutuiluun ja melkein hysteriaan.
Sen sijaan Norjan pääsarjan taso on lahjomattomalla Kassiesa-eurorankingilla sijalla 23. eli ei mitenkään karmea sijoitus, mutta jos haarukoidaan vaikka otos välillä viiden sijan sijaa ylöspäin ja alaspäin ja pohditaan ko. maiden kakkostasoja, niin ei joku Kyproksen, Valko-Venäjän tai Azerbaidzanin divari varmaan hirmuisesti intoa kenessäkään herättäisi?
Se taas johtuisi kulttuurista.
Esimerkiksi jo Kyproksen pääsarjan meiningistä lisätietoja Berat Sadikin ketjuista.
Norjan divari on toimintaympäristöltään aika vakaa ja seura vaikuttaa olevan niin sanotusti menossa eteenpäin.
Okei, tietenkin vaatimattomalta kuulostava pesti voi olla juuri tietyllä hetkellä tietylle valmentajalle oikea jo siksi, että vähemmän vaatimattomia ei ole tarjolla. Mutta miksi Bana nyt 15 vuoden seurajoukkuevalmentajauran jälkeen on päätynyt sinne Norjan pietarsaareen divarikoutsiksi?
Varmaan niin yksinkertainen syy, että seuran ja Lehkosuon intressit ja näkemykset ovat kohdanneet?
Honkavaaran Belgiasta saamaa tarjousta ja Valakarin Tromssa-pestiä lukuunottamatta pelkkä suomalaisuus jo karsii valmentajapalkkauksen yhteydessä, ellei ole pelaajataustaa kuten Hyypiällä tai Paatelaisella. Jäljellä jäävät tarjoukset ovat sitten tosiaan jotain Azereita, Kyproksen pikkuseuroja ja vastaavia, joissa todennäköisyys epäonnistua on 110 % . Lisätietoja noista maista vaikka Eremenko seniorilta ja Maliselta.
Jäljelle sitten jäävät Euroopan sarjat, joista tarjouksia on suomalaisille tullut aika usein kriiseuroista, joihin muut eivät koske ja eivät myöskään suomalaiset, Valakari oli poikkeus. Honkavaaran tarjousta lukuunottamatta ei hyviä tarjouksia ole kamalasti, joten se että Lehkosuo päätyy selkeästi vakaaseen seuraan ja molemmat osapuolet vaikuttavat tyytyväiseltä antaa aika hyvät edellytykset onnistua, jonka jälkeen on paljon helpompaa päästä kovempaan pestiin.
Olisi tarjota niinkin tylsä vastaus että siksi, koska tuollaisella otannalla voivat potentiaaliset työnantajat muodostaa jo jonkinlaisia arvioita siitä, millaista urheilullista tulosta valmentaja kykenee kulloinkin käytössä olevalla materiaalilla ja resursseilla tuomaan.
Tässä vaan mennään liian pitkälle.
Olet itsekin vaikuttanut jalkapallojoukkueen johdossa, joten siltä pohjalta voi pohtia mikä on ylipäätään millään tasolla seurojen johtajiston osaaminen. Niitä erikoisia ratkaisuja löytyy ihan top4-sarjoista. Ei siellä noin pitkälle mietitä ja tehdä edes FF2-tason analyysejä.
Lehkosuo on ylittänyt ekana suomalaisuusesteen, josta Valakarikin on puhunut. Sen jälkeen on katsottu ansioluettelosta, että on tullut mestaruuksia, EL:n lohkovaihe ja kutsuttu Lehkosuo haastatteluun.
Kyseinen asia kun on sellainen, että nyt on Banan uralla tullut se vihonviimeinen aika kun niitä todellisia tuloksellisia ilotulituksia pitäisi alkaa paukkua tai valmennusura voidaan kaikissa spekulaatioissa siirtää suomifutiksen entiset suuret lupaukset -osastolle.
Ainoastaan FF2:lla mestaruuksia voittanut, EL:n lohkovaiheeseen kääpiömaan joukkueen vienyt ja maajoukkueen valmennustiimissä työskennellyt 50-vuotias valmentaja on menetetty tapaus.
Ei Norjan divariseurassa mitään erityistä hohtoa ole, mutta kaikesta päätellen seuralla ja Lehkosuolle on yhteinen sävel, seura on vakaa ja tavoittelee eteenpäin menoa, joten ihan hyvä paikka saada avattua ura ulkomaille. Seuran pitäminen divarin kärkipäässä tai jopa nousu antaa pohjaa seuraavaa pestiä varten. Merkintä valmentamisesta ylipäätään muuala kuin Suomessa voi auttaa siihen, että seuraava seurapomo avaa CV:n.
Aloittihan Graham Potterkin valmentamisen Ruotsin nelostasolta.
Olennaista on se, että oikea henkilö on oikeassa seurassa oikeaan aikaan.
