Vs: Kansainvälinen jalkapallo & talous ympäri maailmaa

[Piippu-Virtanen]

Kuluneina vuosina nykyään nimensä varsinaisesti Serie A:ksi virallistanut Ecuadorin Serie A, Costa Rican Primera Division josta muuten lähivuosina on mahdollisen täysammattilaisuuden ja tietenkin juurikin sen maan sarjatason palkkakiistojen kuten minimipalkkakiistan ratketessa uusi liiga tuomaan maahan ammattimaisuutta eli Liga Promerica jolloin Segunda Divisionista on tulossa uusi Primera Division, kuluneina vuosina nykyään nimensä varsinaisesti Liga Salva Vidaksi virallistanut Hondurasin Liga Nacional, Kolumbian Liga Aguila, Guatemalan Liga Nacional ja El Salvadorin Liga Mayor tai Liga Primera ovat olleet varsin pitkään historiassa melkoisia taistelijoita ja yllättävänkin tasaisia liigoja tai sarjoja sinänsä keskenään.

Näistä kaikista puhuttaessa tällä hetkellä Ecuadorin Serie A, lähivuosina Liga Promericaan valmistautuva Primera Division Costa Ricassa ja Hondurasin Liga Salva Vida ovat näillä näkymin muuttuneet keskenään kaikkein tasaisimmiksi sarjoiksi.

Näissä maissa minimipalkan on kuluneella kaudella tosiaan pitänyt olla ainakin suurin piirtein maiden keskimääräistä palkkatasoa vastaava mikä ei ole ollut tietenkään helppo toteuttaa Costa Ricassa joskin kun Primera Divisionista tulee uusi Liga Promerica niin tuolloin sen on laskettu toteutuvan paljon helpommin kuin nykyään.

Näitä kolmea vauraampi sarja viimeisen kahden vuoden ajalta on ollut Liga Aguila Kolumbiassa jossa paikallisen palkkatason täytyy olla parhaimmillaan huomattavastikin edellä Ecuadorin, Costa Rican tai Hondurasin vastaavaa kun se on Kolumbian Palloliiton ja Liga Aguilan päättäjien päätösten jälkeen muuttunut paljon voimakkaammin kuukausipalkkaa koskevammaksi siinä missä noissa kolmessa tasaisuuden maassa nyt tämän hetken pohjalta niillä tasolla sääntökirjoissa tuntuu olevan takeet lähinnä vain olosta maan minimipalkkatasolla, paikoilleen palkallisessa kehityksessä on jäänyt polkemaan Guatemalan Liga Nacional siinä missä se oli päättyneen vuosikymmenen eli 2010-luvun ajan ainakin Costa Rican alemmilla sarjatasoilla hyvinkin edistyksellinen sarja palkanmaksun suhteen ja El Salvadorin Liga Mayor tai Liga Primera on lähtenyt tiettävästi vakavaan taantumasuuntaan ja tulee olemaan köyhempi ilman ihmeitä kun Costa Rican tuleva Liga Promerica.

Tietenkin vain mikäli tilanne sellaisenaan Costa Ricassa toteutuu mikä ei ollut helppo juttu Costa Rican Palloliitonkin oikuttelujen suhteen.

[Piippu-Virtanen]

Aiemmin esitelty uusi NISA-Liiga Yhdysvaltain kieltämättä mielenkiintoisena uutena sarjana on ollut myös varsin levoton aiemmin kerrotun tapaan.

Uusia seurojakin on silti tulossa ja niitä olisi tulossa tämän vuoden aikana vielä FC Connecticut, FC Providence ja näitä selvästi varmempana New York Cosmos tietenkin uuden sukupolven sellaisena.

Ja vetäytyneistä seuroista mainittavin oli tietysti Philadelphia Fury.

Ammattimaisuuteen siirtyneitäkin seuroja oli kuten Detroit City FC.

Stumptown Athletics vuorostaan on ainakin alustavasti ollut sarjan rahaseura kun alustavasti eräänlainen yläraja pelkästään pelaajabudjetteihin Charlotten Pohjois-Carolinan Matthewsista kotoisin olevalla seuralla oli 1,4 miljoonaa Yhdysvaltain Dollaria.

Lähtökohtaisempi toteutunut pelaajabudjetti taitaa kuitenkin valtavista alustavista kehuista huolimatta ollut enemmänkin 400 000-miljoonan Yhdyvaltain Dollarin luokkaa.

Joissakin lähteissä on myös sanottu osin kokonaan uuden sarjan aiheuttamien ongelmienkin myötä olevan niinkin vähän kuin aivan enintään 400 000 Yhdysvaltain Dollaria tuo pelaajabudjetti.

Seurapresidentin ja toimitusjohtajan eli Casey Carrin mukaan mahdollisuus oli myös parempiinkin pelaajabudjetteihin, mutta tuolloin ne olisivat olleet riippuvaisia pääsylipputuloista tai sponsorilisien ylimääräosuuksista kauteen.

Lisäksi seuralla oli Carrin mukaan jonkin verran pienemmän luokan pelaajarajoituksia suhteessa palkkoihin.

Siten vaikkapa esimerkiksi 20 palkallisen pelaajan rajalla nimenomaan täyspalkallisena ja esimerkiksi 400 000 Yhdysvaltain Dollarin summalla pelaajabudjetin osalta homma vielä olisi saattanut toimia eikä se olisi muutoin vaarantanut pelaajien toimeentuloa sinänsä esimerkiksi tämän sarjatason eli periaatteessa Yhdysvaltain välillisesti toisen tai kolmannen sarjatason pääsarjaksi henkilöityneen sarjan osalta.

Toisaalta joidenkin mielestä pelaajien osuus oli paljonkin vähemmän kuin 400 000 Yhdysvaltain Dollaria.

Joidenkin kriittisten kantojen mukaan jo esimerkiksi noin 12 henkilön seuran oheisjohto vaati pyörityksiin pelkästään tuon 400 000 Yhdysvaltain Dollaria kauteen jolloin mahdollisesti silti edelleen ihan hyvinkin maksettaessa sinänsä pelaajien ja varsinkin yksittäisen pelaajan oma tilipussi olisi jäänyt varsin laihaksi kauteen.

[Piippu-Virtanen]

RFL eli Venäjän Liiga, Venäjän Jalkapalloliiga tai Venäjän Palloliiga. Joskus myös Venäjän Ammattilaisliigana tämä sarjataso on mainittu.

Nykyajan RFL muodostettiin vanhasta Venäjän Jalkapallon 2. Divisioonasta/2-divisioonasta tietenkin ihan viimeistään olemaan maan kolmas sarjataso aiemmin kerrotusti Vladimir Putinin ajoista lähtien.

Tällä sarjalla on ollut Venäjän talousongelmien vuoksi omalla tavallaan tietenkin ollut myös merkittäviä vaikeuksia eikä sitä yhä niiden pahentuessa ole voinut enää pitää ammatillisena sarjana käytännössä samalla tapaa kuin aiemmin Putinin valtakaudella tai välissä olleen Dmitri Medvedevin aikakaudella.

Päättäjät sarjassa ovat korostaneet edelleen ammattimaisuutta, mutta aivan täydellisen täydellisiä ammattivaatimuksia samalla tapaa niissä ei ole toisin kuin yllättävänkin monen muun maan vastaavissa on.

Lisäksi se on sallinut niin ammattilaispelaajien kuin puoliammattilaistenkin pelaajien vapaan käytön sarjassa.

Lisäksi sarjassa tuntuu olevan tietenkin pelaajasopimustenkin osalta selkeä sopimus kuhunkin seuraan ja nimellinen muukin työehtosopimus missä noudatetaan tietenkin työnantajan ehtoja tai voidaan olla mahdollisesti eläköityessään sitten seuran työntekijä ainakin jonkinlaisen siirtymäkauden ajan, mutta tuolloinkin tai silloin kun pelaaja vielä kulloinkin pelaa urallaan niin ei ole täysiaikaisuuspakkoa siihen mitä sopimuksiin tulee tällä sarjatasolla.

Ongelmia tosiaan on ollut jo vähän yli viimeisen 10 vuoden ajan ainakin eri seuroilla.

Kenellä enemmän ja kenellä vähemmän.

Muun muassa FC Khimik Dzerzinskillä ei käytännössä ollut vuonna 2009 rahaa oikeastaan mitenkään seurassa ja se oli käytännössä jos ei köyhin niin hyvin lähelle sarjan köyhin seura ja muun muassa Valmentajan ja melko kuuluisan jalkapalloilijan eli Vladimir Kazakovin mukaan seuran elinehdot olivat vaakalaudalla, käytännössä elinkelvottomat ja oikeammin se olisi kuulunut venäläisiin alasarjoihin kun näin korkealle pelaamaan sinänsä.

Kazakovin valmennusvuotena eli 2009 tosiaan tilanne oli niin huono seurassa, että Kazakov maksoi muun muassa seuran ruokailurahat omasta kukkarostaan ja samasta kukkarosta lähti maksuun seurakassan tyhjetessä käytännössä myös joukkueen jokainen vähänkin ylimääräinen harjoitusmaksu tai ottelumatka josta ei ollut ennen kautta ollut puhetta.

Ennen pitkää tuonkin seuran tarina päättyi lopulliseen konkurssiin vuonna 2016 kun se oli taas tippunut tälle sarjatasolle pelattuaan vuodesta 2013 lähtien Venäjän Jalkapallon Vysshajassa eli toiseksi korkeimmalla sarjatasolla joka tunnetaan myös Jalkapallon Venäjän Kansallisliigana tai Putinin ajoista lähtien on tunnettu myös Venäjän Kakkosvalioliigana.

Nykyään tai aivan viime vuosina (Kuten päättyneenä viime vuotena.) on tässä maan kieltämättä ajoittain erikoisessakin kolmannessa sarjatasossa noussut esille muutamia erikoisiakin uusia tai melko uusia Venäjän Palloliiton ja sarjan päättäjien haluamia lakeja.

Tällä sarjatasolla seura on päätyöllistäjänä (Venäjäksi основное место работы.) ja se on velvoitettu ylläpitämään työrekisterikirjaa pelaajasopimusten yhteydessä (Venäjäksi трудовая книжка.) ja kaikkiaankin tilivelvollinen muutamaan muuhunkin melko tärkeään asiaan.

Tällä sarjatasolla Venäjällä seurat antavat varsinkin taloudellisen tilanteen ollessa niin huono kuin nykyään on pelaajilleen vapauksia työskennellä ja olla periaatteessa muidenkin seurojen ehdoilla ja jopa kirjoillakin niin paljon ja kauan kun vain itse pääasialliset velvoitteet tulevat itse päätyönantajalle hoidettua.

Myös muitakin töitä saa tämän pohjalta tehdä.

Tämä termi on jalkapallossa venäläisittäin tunnettu termillä совместительство ja se tarkoittaa osa-aikaisuutta tai kuutamopalloilua tai keikkailua tietenkin asiayhteydestä riippuen.

Ollakseen jalkapalloammattilainen (Venäjäksi футболист-профессионал.) on niin tässä sarjassa kuin tietenkin ylemmissäkin sarjoissa Venäjällä tähdennetty koko ajan uusiutuvien säännösten mukaisesti sitä kohtaa, että päätyöllistäjän täytyy olla ammattimainen tai sellaisena yleisesti ottaen pidettävä jalkapalloseura.

Lisäksi erikoista on ollut Venäjän Palloliiton tai tämän sarjan päättäjien linjausten mukaisesti se, että mikäli on vaikkapa ammatiltaan pankkiiri tai parturi tai vaikkapa vähänkin erehtyy pelaamaan säännöllisempää vapaa-ajan jalkapalloa ikään kuin ammattimaisesti vähänkin sitä muistuttavana niin tuolloin ammattimaisen jalkapalloilijan asema ja mahdollisten ongelmatilanteiden aiheuttamat oikeudet tukiin ja avustuksiin jalkapalloilijoille voidaan myös kieltää muitta mutkitta.

Ristriitoja aiheuttaa tai on ainakin aiheuttanut sellainenkin tulkinta Venäjän Palloliitolta tai tämän tason sarjapäättäjiltä, että niin kauan kun sinänsä työskentelee tai yleensäkin elättää itsensä jalkapallon ulkopuolelta ja aivan enintään nk. Kuutamokeikkailee jalkapalloilun parissa on oikeutettu kuitenkin rekisteröitymään seuraan ja saamaan tietyin lisenssiehdoin avustuksia ja tukia joiden osuuden suuruus käytännössä määrittelee puoliammattitasoa.

Käytännössä sarjaa ei oikein ole voinut pitää ammattimaisena ainakaan sen jälkeen kun tällaisiakin uudistuksia on tehty sarjaan viime vuosina, ne ovat ajaneet seuroja osin entistäkin paheneviin talousvaikeuksiin huolimatta tietyllä tapaa myös helpotuksistakin ja kun se on yllättävänkin laajamittaisesti sallinut nk. Kuutamokeikkailevat pelaajat sarjassa.

Sen sijaan Jalkapallon Vysshaja ja Venäjän Valioliigassa on nk. Kuutamokeikkailun kieltävät säännöt olleet voimassa erittäinkin kauan.

Venäjän taloustilanteen pahentuessa tilanne voi sitten tietysti asteittain muuttua toiseksi.

FC KAMAZ Naberezhnye Chelny eli FC KAMAZ viime vuonna tai oikeammin sen kaksi vuotta sitten periaatteessa päättyneen vuoden ja juuri tämän hetken mittapuun mukaan käytti kuitenkin varsin huomiota herättävästi aika kovankin palkan seuramiestä tälle tasolle ja josta tuli tietenkin kohu juurikin noiden mainittujen sopimusten rikkomisesta johtuen.

Julkisuustempusta aiheutuneessa kohussa jääkiekkoa normaalisti pelaava Artjom Lukojanov AK Bars Kazanista ja KHL:stä kävi tosiaan tässä seurassa pelaamassa vähän yli viisi minuuttia kentällä ja tienasi muutenkin pelkästä viikkovierailustaan tuosta seurasta puhuttaessa yhteensä enemmän kuin seuran pelaajat enemmän vuoteen ja pelkästään tuolla vierailulla oli melkein saman tien sarjan rikkain pelaaja.

Maksuhomma ei tietenkään FC KAMAZ:sta koskien miellyttänyt sarjan muita seuroja tai päättäjiä kun sopimuksia ja sääntöjä rikottiin aika räikeästi kieltämättä melkoisella julkisuustempulla.

Sittemmin FC KAMAZ oli joutua ja tulee joutumaankin tempun toistuessa uudelleen sarjasta suljetuksi ja 5 vuoden osallistumiskieltoon Vysshajaan ja 10 vuoden osallistumiskieltoon Venäjän Valioliigaan mikäli se sitten erikseen aina voittaisi tässä sarjassa.

FC KAMAZ oltiin alustavasti muutenkin sulkea sarjasta tai laittaa mahtavaan sakkosumman maksajaksi, mutta sittemmin onnistuneiden valitusten myötä päästiin ainakin näillä näkymin parhaimmassa tapauksessa ilman sakkomaksua tai muu mahdollinen sakkomaksu oli paljon pienempi.

Sarjastakaan seuraa ei suljettu, mutta sittemmin nuo tilannemäärittelyt Venäjällä ovat olleet melkoisenkin tiukkoja tai sitä on ainakin toivottu, että mikäli nk. Kuutamokeikkailua harrastetaan niin noin räikeää sääntörikkomusta ei mielellään saisi enää tapahtua kuin mitä tapahtui Lukojanovin tapauksessa.

[Piippu-Virtanen]

Australian Länsi-Liigassa on aiemmin esitellysti viime vuosina ollut aika korkeita palkkatasoja ja niin on ollut kuluneena päättyneenä vuotenakin.

Australian Länsi-Liigassa perustason palkka kaudessa on päättyneenä vuotena ollut 16 000 Euroa ja on noussut nyt täksi vuodeksi 16 344 Euroon.

Ja jälleen ensi vuonna se tulee kohottumaan varsin paljonkin, jopa 33 % vähintäänkin tämän vuoden tai kuluneen päättyneen vuoden tasosta.

Voi olla enemmänkin, mutta sen näkee vasta sitten kun Australian Palloliittokin asiasta jotakin päättää.

Erilaisin korotusosin tietenkin Australian Länsi-Liigan palkat ovat tietenkin nykyään paljon korkeammat kuin mitä pari-kolme vuotta sitten jolloin silloinen CBA:n perustason erinäiset korotusosat olivat 10 000-12 200 Euroa jolloin vaikkapa 10 000 Euron vuosipalkkaan tuli käytännössä vielä tuo summa automaattisena päälle kauteen.

Australian Länsi-Liiga on siten erittäinkin rikas alueelliseksi sarjaksi Australiassa.

Myös erinäiset pelaajavakuutusmaksutkin ovat korkeita etuuksineen.

Vaikka nuo Australian Länsi-Liigan summat ovat tämän vuoden osalta tai päättyneen vuoden osalta alemmat kuin esimerkiksi Australian normaalin kansalaisen keskipalkka vuoteen niin käytännössä pitää muistaa seuraavat asiat:

- Australian Länsi-Liigassa käytännössä lyhyemmän pelikauden takia tuo kaikki tulee käteen lyhyemmällä peliajalla eli 4-5 kuukauden kaudesta pelkästään kuin vain vuotena maksettaessa ja aivan enintään 9 kuukaudelta vuotta kohti mikä esimerkiksi tekee jo pelaajille enemmän kuin mitä saisi olemalla vaikkapa Australian minimipalkkalain mukaisessa työpaikassa töissä vuoteen huolimatta siitä, että Australian minimipalkka on näinä päivinä suhteellisesti korkein maailmassa tasoltaan ja kuukausisuhde paranee Australian Länsi-Liigan pelaajille edullisemmaksi tulevan palkankorotuksen myötäkin

- Verrattuna moneen muuhun Australian korkeampaan jalkapallosarjaan ja niihin liittyviin muiden elämänosa-alueiden työllisyysrajoituksiin nähden Australian Länsi-Liigassa pelaajat eivät ole samalla tapaa sidottuja ympärivuotisiin olemisiin seurassa ja ovat sitä kautta siten vapaampia hakemaan töitä tarpeen tullen muistakin seuroista tai käymään vapaammin muissa töissäkin jalkapallon ulkopuolella

- Edelleen maksusuhde Australian Länsi-Liigassa on korkeampi kuin mitä keskimäärin maksetaan korkeintakaan mahdollista Suomen ansiosidonnaista työttömyyskorvausta vastaavaa Australian työttömyyskorvausta vuoteen vaikka satunnaisesti jotkut Australian Suomen ansiosidonnaista työttömyyskorvausta vastaavat summat voivatkin olla erittäin korkeita kuukausitasolla

- Sanomattakin on selvää myös, että Australian Länsi-Liigassa on korkeampi maksusuhde kuin mitä keskimäärin maksetaan korkeinta mahdollista Australian toimeentulotuen tai korotetun toimeentulotuen osuutta vuoteen vaikka satunnaisesti joskin selvästi erilaisiin Australian työttömyyskorvauksiin nähden harvemmin Australiankin toimeentulotuessa tai etenkin korotetussa toimeentulotuessa onkin huomattavia korotusosuuksia kuukausitasolla

- Australian Länsi-Liigassa maksetaan oikeastaan maksusuhteensa osalta jo nykyään käytännössä samaa tasoa palkoissa kuin mitä Australian korkeimman sarjatason eli Australian A-Liigan pelaajat saavat viikkorahana käteen, mutta ymmärrettävästi Australian Länsi-Liigassa tienataan vähemmän kun ylemmillä sarjatasoilla aina A-Liigaan asti Australiassa koska pelikausi on vain niin lyhyt kun on

- Nämäkin mainitut summat ovat olleet Australian Länsi-Liigassa vain perustasoa ja paljon paremminkin tienaavia pelaajia on tasolleen mikä käytännössä saattaa olla hyvinkin lähellä tehdä tästä sarjasta oman tasonsa eniten maksavimman sarjan jopa koko maailmassa tällä menolla ainakin ellei nyt ehkä ihan jalkapallon suurmaita oteta huomioon, mutta ei niissäkään makseta samalla tapaa Australian Länsi-Liigan vastaavin eduin samoin sarjatasoin ajateltaessa tai ei olla ainakaan useimpia maita vaivaavan taloustaantuman takia ympäri maailmaa!

[Piippu-Virtanen]

Australian Naisten Liigakin on viime vuosien tapaan ollut jatkuvasti suuressa nousussa.

Aiemmin mainitusti alkavalta vuosikymmeneltä lähtien päättyneen vuoden tapaan se on jo selvästikin noussut uhkaamaan Ranskan D1F:ää tai edes nyt sentään Frauen-Bundesliigaa Saksan osalta puhuttaessa, mutta jonkin verran niitä matalampi se on ollut palkkanousustaan huolimatta.

Tosin näinä vuosina edellyttäen koko ajan kasvun jatkuvan positiivisena se voi hyvinkin mennä niiden molempien ohi tai ainakin toisesta näistä naisten sarjoista.

Australian Naisten Liigan yksi ongelma on kuitenkin yllättävänkin vaikea näkyvyysongelma kun se joutuu niin paljon kilpailemaan miesten toisen, kolmannen tai neljännen sarjatason seurojen kanssa katsojista kuin yleisestä tunnettavuudestakin tavallaan.

Puhumattakaan Miesten Australian Länsi-Liigasta viime aikojen rakettimaisesti suosiotaan ja palkallisuuttaan nostaneesta sarjasta puhuttaessa.

Australian Naisten Liigan nopean taloudellisen nousun takia on tullut ongelmia myös ammatillisuuden ja puoliammatillisuuden määrittelyssä uudelleen.

Tämän hetken Australian Naisten Liigan pelaajat tienaavat myöskin jo enemmän kauteen kuin mitä tienaisi olemalla töissä esimerkiksi Australian minimipalkkatason töissä vuoteen, mutta hirveän paljon enempää he eivät välttämättä pysty nostamaan näin äkkiseltään ihan lähivuosille tulotasoaan ilman todella suuria ihmeitä.

Joillakin alueilla kuten Victorian alueen seuroilla on myös puhuttu siitä, että palkkakupla Australian Naisten Liigassa voi jopa olla puhkeamassakin.

Siten esimerkiksi Perth Gloryn Alexia Morenon kaltaiset rahamimmit alkavat olla melko harvinaista nähtävää mikäli näkymät tosiaan ovat noin huonot kuin mitä on synkimmillään manailtu paikallisissa puheissa.

Ja Miesten Australian Länsi-Liigaan nähden Australian Naisten Liigalla ei ainakaan nyt ihan tälle tai ensi vuodelle ja ei välttämättä muutamankaan vuoden päähän mentäessä voi uhata esimerkiksi normaalia Australian työläisen elintasoa siinä missä Australian Miesten Länsi-Liigalla on siihen kyllä periaatteessa tosiaan jo korotusosin etenkin huomattava mahdollisuus lähivuosille.

[Piippu-Virtanen]

Australian Länsi-Liiga pystyy näinä päivinä täyttämään muutaman seuraavan kysymysehdon määrittelyistä jotka tulevat tähän alle kun palkallisuutta miettii tai ammattiehtoja kun aina voi asettaa muitakin ehtoja, mutta nämä määrittelyehdot tulevat seuraavaksi tähän alle:

Palkallisuuden ehdon tulee täyttää ja ylittää maan sosiaalitukien taso tai ylittää maan köyhyysraja summissa kuukauteen tai vuoteen maksusuhteessa säännöllisesti? Tämän ehdon se pystyy täyttämään

Palkallisuuden ehdon tulee täyttää ja ylittää maan korkeinkin mahdollinen työttömyyskorvausten taso summissa kuukauteen tai vuoteen maksusuhteessa säännöllisesti? Tämän ehdon se pystyy täyttämään

Palkallisuuden ehdon tulee täyttää ja ylittää maan korkeimmat mahdolliset korotetutkin sosiaalitukien tasot tai ylittää maan köyhyysraja, sen on ylitettävä maan korkeinkin mahdollinen työttömyyskorvausten taso mukaan luettuna erilaisten työttömyyslisien tasot ja sen on oltava korkeampi kuin mitä saisi maan kansallista minimipalkkaa maksavassa minimipalkkatöissä ja missä saisivat nämä tulot korotusosin olla satunnaisesti sitä parempia vähintään kerran kuukauteen vuodessa, mutta ei enintään 4 kuukautta enempää vuositasolla silloin kun palkallisuuden kuukausisuhde on sopimusta vastaava? Tämän ehdon se pystyy täyttämään silloin kun sopimus on ollut vähintään 4 kuukautta tai sitä pidempi ja suurilta osin kyllä käytännössä myös 1-3 kuukaudenkin sopimuksilta puhuttaessa käytännössä kun muistaa korotusosat ja osin ilman niitäkin

Palkallisuuden ehdon tulee täyttää tai ylittää vähintään vuosittainen maan keskimääräinen palkkataso tai tulotaso silloinkin kun pelikausi on lyhyempi kuin tasan vuosi maksusuhteessaan? Tätä ehtoa se ei pysty täyttämään

Australian Länsi-Liiga kykenee siis nykyisellään täyttämään ainakin kolme ehtoa neljästä siinä missä moni muu vastaava sarjataso maailmalla ei pysty täyttämään noista kuin ehkä 1-2 ja joskus ei yhtäkään.

Voi olla, että tulevaisuudessa lähivuosina Australian Länsi-Liiga kykenee täyttämään kaikki nuo ehdot kunhan palkankorotukset toteutuvat tai ovat vielä odotettuakin parempia.

Muitakin huomioita on lähinnä kolmoskohdasta ajateltuna.

Etenkin kun Australiassa minimipalkka ei korotuksistaan huolimatta siltikään nyt aivan liian mahtava ole, tosiaan on varsin vaihtelevia työttömyyskorvausten tasokin ja vain äärimmäisen harvoin kaikkein korkein mahdollinen korotettu toimeentulotuki voi olla tosiaan korkeampi maassa kuin mitä tämän sarjan tienesti kuukauteen on, mutta silloin puhutaan tietenkin vain poikkeustapauksista tai sellaisista henkilöistä esimerkiksi jotka odottavat Australian Työkyvyttömyyseläkettä ja joilla ei ole oikeutta nauttia Australian Sairaspäivärahaa ja jolla ei esimerkiksi olisi enää oikeutta mitenkään työttömyyskorvausten alimpiin tasoihin jotka ovat suurin piirtein samaa luokkaa tai vähän parempia kuin ihan surkeimmillaan hieman pienempiä kuin Suomen Työmarkkinatuki.

Siten tosiaan sellaisille henkilöille maksetaan Australian Työkyvyttömyyseläkkeen odotusajalta usein parempaa korotettua toimeentulotukea kuin mitä tavallisesti maksetaan.

[Piippu-Virtanen]

Etelä-Afrikassa oli aikanaan melkoista palkallisen ammattimaisuuden edelläkäyntiä kun Etelä-Afrikan Liiga tai Etelä-Afrikan Valioliiga oli jo tuolloin täysammattimaiseksi sarjaksi julistautunut sarja maassa.

Vuosi oli niinkin varhainen kuin 1959.

Sen jälkeenkin ja aina näihin päiviin asti ammatillisuus on jatkunut vaikkakin tietenkin se on ajoittain ollut uhan alla ja Apartheidin aikaan tilanne Etelä-Afrikan jalkapallossa oli kieltämättä erikoinen.

Etelä-Afrikan jalkapalloilu nykyään sarjoittain menee hieman eri tavalla kuin aiemmin kuvatusti vuonna 2014 ja se on seuraavanlainen kun joitakin vuosia sitten sarjajärjestelmää maassa uudistettiin:

Etelä-Afrikan Valioliiga (Tunnetaan maan korkeimpana sarjatasona tietenkin myös nimellä Etelä-Afrikan Liiga tuttuun tapaan joskin hieman harvemmin.)

Etelä-Afrikan ABSA-Liiga (Tunnetaan maan toiseksi korkeimpana sarjatasona tietenkin myös nimellä Etelä-Afrikan Valiodivisioona. Tämä on uusi toiseksi korkein sarjataso sillä kuutisen vuotta sitten vuonna 2014 maan toiseksi korkein sarjataso oli Etelä-Afrikan Kansallinen Divisioona. Myös ehdotusta Etelä-Afrikan Palloliiga tai Etelä-Afrikan Jalkapalloliiga on pidetty hyvänä ehdotuksena uudeksi nimeksi kun toiseksi korkein sarjatasohan on Afrikaansiksi Sokkerliga ja korkein olisi Premier Sokkerliga tai Die Hoogste Sokkerliga.)

Etelä-Afrikan Kansallinen Divisioona (On nykyisin maan kolmanneksi korkein sarjataso kun vielä vuonna 2014 oli maan toiseksi korkein sarjataso. Entinen nimi oli 1. Divisioona/1-divisioona. Toisinaan ja hyvinkin lähivuosina aikaisintaan ensi vuodesta lähtien tämän sarjatason nimeksi on ehdotettu Etelä-Afrikan Kansallisliigaa, Etelä-Afrikan GladAfrica-Liigaa sponsorisyistä tai Etelä-Afrikan Mestaruussarjaa eli South African Championshipiä brittityyliä matkien.)

Etelä-Afrikan SAFA-Liiga (On nykyisin maan neljänneksi korkein sarjataso kun vielä vuonna 2014 oli maan kolmanneksi korkein sarjataso. Entinen nimi oli 2. Divisioona/2-divisioona. Toisinaan ja hyvinkin lähivuosina aikaisintaan ensi vuodesta lähtien tämän sarjatason nimeksi on ehdotettu Etelä-Afrikan Provinssiliigaa, ABC-Liigaa, Vodacom-Liigaa ja Motsepe-Liigaa sponsorisyistä. Myös nimeämistä Etelä-Afrikan Kansalliseksi Kakkosdivisioonaksi on ehdotettu ja osin joukkueiden suurten tasoerojen johdosta yleensä maahan on haluttu luoda tämän sarjan ja luokkaa alemman SAB-Liigan väliin myös kokonaan uusi SAFA-Liiga 2. Mene ja tiedä sitten tuon kaiken toteutumisesta.)

Etelä-Afrikan SAB-Liiga (On nykyisin maan viidenneksi korkein sarjataso kun vielä vuonna 2014 oli maan neljänneksi korkein sarjataso. Entinen nimi oli 3. Divisioona/3-divisioona tai aina kulloisestikin nimen mukaan vaihdellut paikallisliiga. Tätä sarjaa on ehdotettu nimettävän RL:ksi tai SARL:ksi eli Regional Leagueksi tai South African Regional Leagueksi eli Etelä-Afrikan Paikallisliigaksi. SAB-Liiga saattaa tulevaisuudessa ainakin osasta seurojaan menettää oikeuden nousta suoraan SAFA-Liigaan ainakin mikäli vielä tämän sarjan ja sen väliin luodaan uusi sarjataso eli SAFA-Liiga 2.)

Etelä-Afrikan Alueliiga (On nykyisin maan kuudenneksi korkein sarjataso ja alin mahdollinen. Entinen nimi oli historiallisempana aikana 4. Divisioona/4-divisioona. Tämä sarja on tunnettu toisinaan myös Etelä-Afrikan Kyläsarjana, Etelä-Afrikan Amatöörisarjana, Etelä-Afrikan Ikämiesliigana, Etelä-Afrikan Nuorten Liigana tai Etelä-Afrikan Nuorisoliigana koska tässä sarjassa pelaa todella paljon ikämiestason pelaajia tai nuorten ikäluokkien pelaajia keskimäärin vuosilta 19-21 tai niiden alle.)

Etelä-Afrikan sarjajalkapallon osalta ja niiden rahoituksesta on mainittava sen verran, että Etelä-Afrikan Valioliigaa, ABSA-Liigaa ja Etelä-Afrikan Kansallista Divisioonaa rahoittaa Etelä-Afrikan Valioliigayhdistys erikseen ja muita sarjoja Etelä-Afrikan SAFA-Liigasta alas päin rahoittaa ja hallinnoi Etelä-Afrikan Palloliitto.

[Piippu-Virtanen]

Viime aikoina aika montakin kertaa aiemmin mainitun Nigerian Valioliigan lisäksi palkallisuuteen joskin tuskaisin ja vaivaisin askelin on siirtymässä myös Nigerian toiseksi korkein sarjataso eli Nigerian Jalkapallon Kansallisliiga jossa vielä joitakin vuosia maksettiin aivan erittäin vähän ja jokunen vuosikymmen sitten ei käytännössä lainkaan.

Sen palkkataso ei tosin edelleenkään päätä huimaa ja vaikka tosiaan pelaajille nykyään maksetaan sielläkin niin summat ovat vain murto-osia tämän hetken Nigerian Valioliigan vastaavien pelaajien tasosta.

Etenkin kun erinäisiä Nigerian Valioliigaa koskevia minimipalkkapakkoja ei samalla tapaa ole ihan niin kovasti voimassa luokkaa alempana.

Tätä alempana onkin käytännössä vain aivan viime vuosina tai jopa huonoimmillaan viime vuonna edes jollakin tavalla osapalkallisesti pelaajilleen maksamaan alkanut sarjataso eli Nigerian Jalkapallon Kansallisliiga 2 joka tunnetaan tietenkin myös entisenä Nigerian Jalkapallon 1. Divisioonana/1-divisioonana ja jolloin aikanaan se oli maan toiseksi korkein sarjataso myös palkallisena, mutta palkallisten romahdustensa ja sarjatasonsa menettämisen myötä tämä sarja tunnettiin pitkään myös nimeltään Nigerian Amatööriliiga.

Tätä alempia ovat vielä nykyinen Nigerian Amatööriliiga ja Nigerian Amatööriliiga 2 eli toisin sanoen maan entiset Jalkapallon Nigerian 2. Divisioona/2-divisioona ja Nigerian 3. Divisioona/3-divisioona jotka tietenkin olivat aikanaan ennen Nigerian vanhemman Amatööriliigan muuttumista Nigerian Jalkapallon Kansallisliiga 2:ksi entiset Nigerian Amatööriliiga 2 ja Nigerian Amatööriliiga 3.

[Piippu-Virtanen]

Yhdysvalloissa on viime vuosina tietenkin Yhdysvaltain Palloliitto tehnyt paljon uusia sääntöjä ja pyrkimyksiä kohti ammattipalkallisesti suojattuja sarjoja.

Ja tietenkin muitakin sarjoja kohtaan kuin vain aiemmin lähinnä MLS:n, Yhdysvaltain Mestaruusliigan tai Yhdysvaltain nk. Uuden Ykkösliigan kaltaisten sarjojen osalta.

Tulevaisuudessa ammattipalkallisten suojattujen sarjojen aseman pitäisi yltää aina maan 1. Divisioonan/1-divisioonan tasoisestakin sarjasta aina 3. Divisioonan/3-divisioonan tasolle asti.

Suunnitelmien toteutumiseen taitaa mennä vain ainakin sen 10-30 vuotta aikaa tästä vuodesta ulottaa ihan noin alhaisille sarjatasoille asti sellaisenaan ammattipalkallisesti suojattua sarjatasoa.

Ja voi mennä tietenkin vielä huomattavankin paljon pidempään.

Tätä huomattavasti todennäköisempi on tietenkin maan toiseksi korkeimman ja kolmanneksi korkeimman sarjatason välille taitotasoaan itseään henkilöittävän ja aiemmin kerrotun NISA-Liigan oma ammattipalkallisesti suojatun sarjan tasoon pääsy.

NISA-Liigan joukkueista ainakin Detroit City FC ja Chattanooga FC ovat alusta alkaen aikoneet maksaa täysiammattilaisen tason palkkaa sen pelaajille.

California United Strikers FC Kalifornian Orange Countyn Irvinesta kotoisin olevana vuorostaan ainakin näillä näkymin maksaa täysammattimaista palkkaa jonkin verran rajoittaen sitä saavien pelaajien määrää ja sen määrän sanottiin olevan rajattu 16 pelaajaan.

Omistajatar Bronwyn Capriottin mukaan tuleville vuosille ollaan kuitenkin taloudellisuutta parantamassa joten täysipalkkaisuus jokaisen pelaajan osalta näillä näkymin on vain ajan kysymys enemmän kuin, että seurassa oltaisiin heikentämässä taloutta.

Bronwynin poikahan tunnetusti on ihan Englannissakin pelannut Duncan Capriotti ja aviomies ja Duncanin isänä on tietenkin Pete Capriotti joka on tietysti ollut toimitusjohtajana ja pääjohtajana Cotti Foodsissa ja alempana johtajana Pieologyssa, Wendy'sissä ja Taco Bellissä.

California United Strikers FC on kuitenkin tarjonnut myös kompensaatioita ja vähintään nuorten pelaajien rahasto-osuuksia ikään kuin palkkana esimerkiksi seurassa pelaaville college-tason pelaajille joille on ollut ensisijaista vain saada jokin taloudellinen sopimus aikaan.

NISA-Liigalle seuroineen taloudellinen lottovoitto on ollut saada myös osallistumisoikeus Jalkapallon Yhdysvaltain Avoimeen Cupiin tai Avoimeen Turnaukseen eli US Open Cupiin Jalkapallossa.

Tänä vuonna esimerkiksi voittaja saa tai tulee saamaan 300 000 Yhdysvaltain Dollaria, toiseksi sijoittuva joukkue 100 000 Yhdysvaltain Dollaria ja muun muassa pisimmälle matkannut ei-ammattimainen eli käytännössä jokin Yhdysvaltain alasarjojen jalkapalloseura käytännöllisesti amatööriasemalla tai enintään puoliammattimaisella asemalla ja todennäköisesti jopa esimerkiksi alle Yhdysvaltain Jalkapallon 3. Divisioonan/3-divisioonan tason joukkueena tulee saamaan 25 000 Yhdysvaltain Dollarin palkinnon pääsystä riittävän korkealle, mutta kuitenkin ei aivan esimerkiksi US Open Cupin Loppuotteluun pääsemisestä jolloin tuo summa tulisi automaattisesti siihen vielä päälle jolloin nimellisesti alemman tason seuroilla on mahdollisuus 125 000 Yhdysvaltain Dollarin kakkostilaan tai erittäin epätodennäköiseen 325 000 Yhdysvaltain Dollarin arvoiseen voittoon.

[Piippu-Virtanen]

Periaatteessa Yhdysvalloissa on sen jalkapallossa ollut ainakin aiemmin ajoittain hyvin selkeät kuviot nykypäivään verrattuna.

Vanhempaan aikaan kun maan sääntöjen mukaan jalkapallossa vain pystyi olemaan joko ammattimainen tai amatöörimäinen seura kirjaukseltaan ja sen mukaan sitten piti yrittää luovia eteenpäin.

Nykyhetken mukainen NISA-Liiga ei välttämättä siten ihan tuoreena sarjana kyllä täyttäisi ammattimaisen tason sarjan vaatimuksia vaan olisi enemminkin vahvan kilpa-amatöörimäinen sarja.

Tosin kun uutta sarjaa muutenkaan ei ole vieläkään pelattu kovinkaan pitkään niin lyhyellä elinajallaan sillä on ollut täydet edellytykset muuttua myös vanhempienkin Yhdysvaltain seurakirjausten tasoltaan ammattimaiseksi sarjaksi.

[Piippu-Virtanen]

Yhdysvaltain NISA-Liigaa vastaan kilpaileva aiemmin esitelty maan nk. Uusi Ykkösliiga Yhdysvalloissa on omana sarjatasonaan ollut kieltämättä ammattilaishehkutuksestaan huolimatta jossain määrin ristiriitaisessa tilanteessa.

Mikäli vielä ammattimaiset ehdot ovat kunnossa niin palkkarajoitetumpia pelaajia tuntui olevan jopa uutta NISA-Liigaa enemmän kun yleinen asennoituminen kokoaikaisen pelaajan palkkaamiseen tuntui olevan yllättävänkin nuivaa luokkaa tilanteessa missä nk. Uusi Ykkösliiga yrittää henkilöityä korkeammaksi sarjaksi sarjatasoltaan kuin NISA-Liiga.

Murheellisia ovat olleet myös katsojaluvut jopa uuteen NISA-Liigaan nähden vaikka tietenkin vasta vähän pidemmällä aikavälillä näkee sitten nk. Uuden Ykkösliigan ja NISA-Liigan välisen taistelun lopputuloksen.

Valitettavasti nk. Uusi Ykkösliiga on katsojaluvuissa hävinnyt jopa World Seriesin Minor League-A:n Pesäpallolle eli Baseballille amerikkalaisittain ja tosiaan World Series Minor League-A:n pelit eivät paljoakaan vedä katsojia kun se on yhdysvaltalaisessa pesäpallossa neljänneksi, viidenneksi ja aivan vähimmillään kuudenneksi korkein sarjataso siinä missä välitön World Seriesin alapuolella sarja on tietenkin World Series Minor League Baseball tai pelkkä Minor League Baseball tai MiLB jossa myös ilman muuta on erittäin korkeita katsojalukuja sarjan otteluilla ja vahvan palkallista toimintaa täynnä.

Kun sitä vertaa esimerkiksi uuden NISA-Liigan katsojalukuihin niin muun muassa Oakland Roots SC on vetänyt säännöllisesti otteluihinsa yli 5000 katsojaa ja se on itse asiassa enemmän jo kuin melkein kaikilla joukkueilla edes oli yhteensäkään katsojakeskiarvonakaan NASL-Liigan viimeisellä pelatulla kaudella kolme vuotta sitten ennen kuin tosiaan pari vuotta sitten välivuoden jälkeen viime vuonna tuo NASL-Liiga julistettiin konkurssiin.

Myös Detroit City FC on parhaimmillaan myös vetänyt NISA-Liigassa yli 5000 katsojaa peleihinsä ja satunnaisissa eri sarjojen näytöspeleissä eri puolilla Yhdysvaltoja se on ollut hyvinkin katsottu seura.

Myös Yhdysvaltain Mestaruusliigaan loikannut Miami FC on vetänyt erittäin paljon porukkaa peleihinsä ja muita onnistujia on ainakin kotiareenan parannustensa jälkeen ollut Atlanta SC.

Tosin Miami FC:n sarjaloikkauksen lisäksi katsojalukujen parantumista voi selittää myös sillä, että pelipaikka seuralla nykyään on toinen kotiareenan osalta toisin kuin vanha Länsi-Miamissa sijainnut kotiareena mikä oli kyllä aika pieni ja ahdas.

Toisaalta mikäli yleisömäärät olisi täydellisiä ammattilaisuuden määritelmän kysymyksiä sinänsä niin ei Yhdysvalloista kyllä sillä menolla hyvin äkkiä löytyisi yhtäkään ammattiseuraa tai edes järkevän puoliammattimaisiakaan seuroja.

Tai ei ainakaan miltään Yhdysvaltain 3. Divisioonan/3-divisioonan jalkapallotasolta nyt ainakaan.

Ja ei monellakaan Yhdysvaltain alemmalla jalkapallon sarjalla ole toivoa päästä esimerkiksi edes vaikkapa MiLB-tason pesäpallon katsojalukuihin.

Joskus tietenkin on mielenkiintoista miettiä, että onko sellainen pelaaja jossakin seurassa kuten vaikkapa entinen Swope Park Rangersissa Yhdysvaltain nk. Uudesta Ykkösliigasta sen 200 katsojan edessä pelaavana yhtään sen enemmän mediassa huomatumpi henkilö kuin vaikkapa jokin tunnetumpi Yhdysvaltain amatöörisarjojen pelaaja vaikkapa alempien Euroopan, Keski-Amerikan tai Etelä-Amerikan sarjoissa kymmenen tuhannen tai kymmenien tuhansien katsojien silmien edessä parhaimmillaan ihan joka pelissäkin.

Aivan kaikkea ei sillä voi määrittää, mutta jotain kyllä.

Etenkin kun hyvinkin helposti yllättävänkin monen Keski-Amerikan sarjan joukkueista voivat ihan alemmillakin tasoilla saada yhteen ainoaan otteluunsa enemmän katsojia kuin mitä vaikka Yhdysvaltain nk. Uuden Ykkösliigan seurat saavat katsojia koko vuonna sarjatason peleihinsä.

Siltikin kun kansainvälinen huomio on suurta maan ollessa Yhdysvallat niin sitä on helpompi pitää seuratumpana maana ja sen alempiakin sarjoja seurataan tai on yleensä edes jollakin tapaa enemmän seurattu kuin vaikkapa El Salvadorin Liga Mayoria tai Liga Primeraa.

Ja tosiaan noista puhuttaessa sentään El Salvador on sentään vähän enemmän itse maana tai kansana kansainvälisen mediahuomion keskipisteenä kuin sen jalkapallon korkein sarjataso.

Samanlainen mediahuomio on helppo osoittaa vaikkapa Yhdysvaltain nk. Uudessa Ykkösliigassa pelaavaan FC Tucsoniin huomattavasti enemmän kuin vaikkapa juuri mihinkään Costa Rican Liigan joukkueeseen.

Edelleen kuitenkin on paha sanoa, että mihin kilpailu nk. Uuden Ykkösliigan ja NISA-Liigan kesken kehittyy kun jälkimmäinen tosiaan on hyvin tuore sarja ja ei nk. Uusi Ykkösliigakaan nyt niin kovin pitkäikäinen sarja ole.

Swope Park Rangers on tietenkin nykyään Yhdysvaltain Mestaruussarjaan nostettuna ja ostettuna seurana nykyiseltä nimeltään Sporting Kansas Cityn Reservijoukkue. Sporting Kansas City on tietenkin MLS:n joukkue pääjoukkueensa osalta.

[Piippu-Virtanen]

NISA-Liigassa tosiaan on ollut vaihtevia pelaajien kuukausipalkkoja uutena sarjana.

Muun muassa San Diego 1904 FC:llä kuukausipalkkojen kattosumma on ollut summana 3400 Yhdysvaltain Dollaria kuukaudessa tai 40 800 Yhdysvaltain Dollaria vuoteen.

Toisaalta perustaso ei ole ollut seurassa lähimainkaan noin suuri kuukausipalkkojen osalta vaan enemmän on ollut liikehdintää 1400-2000 Yhdysvaltain Dollarin kuukausipalkan tai 16 800-24 000 Yhdysvaltain Dollaria vuoteen.

Myös alemmankin palkan pelaajia oli tai jos ei ollut perustasoa alempia palkkoja niin sitten niitä yritettiin kyseisessä seurassa rajata melko paljonkin kauteen.

Esimerkiksi joskus tuo 1400-2000 Yhdysvaltain Dollarin osuus kuukaudessa oli rajoitettu koskemaan vain enintään muutamia kuukausia sillä summalla olemista.

Joidenkin ihan köyhimpien pelaajien osalta sanottiin esimerkiksi maksetun 1400 Yhdysvaltain Dollaria vain enintään 3 kuukauden verran mikäli he halusivat niinkin paljon saada palkkaa kaudelta käteen eli sopimuksen päättyessä 4200 Yhdysvaltain Dollaria.

Välillä palkkaehtoja yritettiin rajata koskemaan vain esimerkiksi osakausiluontoisesti ja ollaan haluamassakin tulevina vuosina rajoittaa koskemaan esimerkiksi heikompaa syyskauden palkallisuutta ja sitten vahvistaa nimenomaan kevätkauden palkallista osuutta.

Vastineeksi muun muassa San Diego 1904 FC tarjosi muun muassa konsultointiapua työnhaussa, hoitamaan muun muassa majoituskuluista ottelumatkoilla tai tarpeen mukaan ulkopuolellakin asuntoasioita olevia kuluja kuten myös urheilustipendien osuuksien käytön neuvontaa ja ihan otti varsinaisesti seuran kirjoillekin töihin tarpeen mukaan mahdollista työttömäksi joutumista estämään.

Toisaalta tuo 1400-2000 Yhdysvaltain Dollarin osuus kuukaudessa oli silti enemmän varsinkin säännöllisenä lyhytaikaisestikin kuin mitä neljännen sarjatason kattosarjassa eli NPSL:ssä tai Super NPSL:ssä sai kuukaudessa tai useimmiten edes välttämättä kauteen.

NPSL ja oikeammin juuri tarkalleen nelostason sarjatasosta puhuttaessa Super NPSL eli joskus suomennettuna myös Yhdysvaltain Jalkapallon Kansallinen Supervalioliiga tai Yhdysvaltain Jalkapallon Kansallinen Valioliiga on sarja jossa tosiaan on sekaisin ammattilaisia ja puoliammattilaisia vaihtelevan ja yllättävänkin heikoin palkkatasoin.

Se eli NPSL tai Super NPSL kilpailee neljännen tai viidennen sarjatason oikeudellisuudesta Yhdysvaltain nk. Uuden Kakkosliigan kanssa ja tämän taistelun toistaiseksi on voittanut NPSL tai Super NPSL.

Siten Yhdysvaltain nk. Uusi Kakkosliiga entisen Yhdysvaltain Jalkapallon Kehitysliigan tai PDL:n korvaajana on toistaiseksi viidenneksi korkein sarjataso vaikka neljäntenäkin sitä on voitu pitää ja sitten on vielä Yhdysvaltain Jalkapallon Kansallisliiga eli NSL kuudenneksi korkeimpana sarjatasona kun sen alapuolella seitsemänneksi korkeimpana sarjatasona on sitten tietenkin vielä varsinainen Yhdysvaltain Valioliiga tai Jalkapallon Amerikan Valioliiga eli Premier Soccer League eli PSL tai APSL eli American Premier Soccer League.

Jossain näiden sarjojen rinnakkaisina sarjoina tai niitä alempina ovat tietenkin aiemmin mainitut Yhdysvaltain omat jalkapallon erinäiset divisioonasarjat.

Kun esimerkiksi vaikkapa olisikin säännöllisesti tuo 1400 Yhdysvaltain Dollaria kuukaudessa tai 16 800 Yhdysvaltain Dollaria vuoteen niin se itse asiassa on alle Yhdysvaltain oman köyhyysrajan vuositasolla.

Joskin tuolloin riippuu tilanne hieman köyhyysrajasta ja siitä ennen kaikkea, että mitä Yhdysvaltain köyhyysrajaa haluaa käyttää.

Yhdysvaltain päättyneen vuoden ja tämän vuoden alustava köyhyysraja yksinelävän henkilön osalta on 12 490 Yhdysvaltain Dollaria vuoteen ja tämän yli itse asiassa mennään tuolla seuran kuukausipalkalla ainakin mikäli saisi säännöllisesti tuon 1400 Yhdysvaltain Dollaria kuukaudessa.

Pariskunnan köyhyysraja Yhdysvalloissa vuorostaan on 16 910 Yhdysvaltain Dollaria vuoteen päättyneen vuoden ja tämän vuoden osalta alustavasti ja tälle kyllä hävitään, mutta enää vain 110 Yhdysvaltain Dollaria vuositasolla.

Korkein köyhyysraja lähtökohtaisesti Yhdysvalloissa esimerkiksi 8 henkeä käsittävälle perheelle on näin esimerkiksi jo sitten 54 310 Yhdysvaltain Dollaria vuoteen.

Lisäksi Yhdysvalloissa jokainen suurperhe (Yhdysvalloissa suurperheen määritelmä on nykyään vähintään 9 lasta tai enemmän omaava perhe.) on oikeutettu kolmiportaisella avustusjärjestelmän osuuksilla saamaan eli manner-Yhdysvalloissa 48 osavaltion ja Columbian Piirikunnan Sosiaalisen Hyvinvoinnin Liittovaltiollisella Sopimuksella 4420 Yhdysvaltain Dollarin lisävuosiavustukseen korkeintaan vuotta ja jokaista ylimääräistä lasta kohti ensimmäisessä portaassa, toisessa portaassa Hawaijilla 5080 Yhdysvaltain Dollarin lisävuosiavustukseen korkeintaan vuotta ja jokaista ylimääräistä lasta kohti ja kolmannessa portaassa Alaskassa 5530 Yhdysvaltain Dollarin lisävuosiavustukseen korkeintaan vuotta ja jokaista ylimääräistä lasta kohti.

[Piippu-Virtanen]

Kun tämän hetken NWSL:ää Yhdysvaltain Naisten puolella miettii niin sen osalta tulotaso sarjassa normaalimmin on kehittynyt olemaan mitä tahansa 20 000-50 000 Yhdysvaltain Dollarin väliltä kautta kohti ja mikä tahansa yli 70 000 Yhdysvaltain Dollarinkaan osuus kautta kohti ei ollut aiemmin esiteltyyn vuoteen 2013 verratessa edes kovinkaan suuri summa.

Etenkin kun joillakin sarjan tähtipelaajilla tai lähelle tähtipelaajan luokkaa olevilla pelaajattarilla on tänä vuonna ollut pelkkä allekirjoitusbonus jo 650 000 Yhdysvaltain Dollaria kautta kohti ja käytännössä voitiin puhua vuoteen 2017 verrattuna selvästi enemmästäkin määrästä myös miljoonatason pelaajiakin parhaimmillaan sarjassa olevan.

Toisaalta aiemmin mainitsin, että vuonna 2017 Yhdysvaltain NWSL:n päättäjät eivät halunneet silloin sarjaan 15 000 Yhdysvaltain Dollarin yleistä minimipalkkiota kauteen.

Vuonna 2017 Yhdysvaltain NWSL:n päättäjät olisivat halunneet mieluummin ilomielin hyväksyttynä vain sarjaan yleisen minimipalkkion tullessa siihen tosiaan silloisin näkymin 6000 Yhdysvaltain Dollarin vastaavan kauteen maksettavana.

Siihen tosin eivät silloin sarjan seurat pelaajayhdistyksineen suostuneet.

Kolmen vuoden aikana NWSL:ssä on nykyään myös olemassa sarjan yleinen minimipalkkio kauteen, mutta se on tasoltaan juurikin äsken mainitun Miesten Jalkapallon NISA-Liigan San Diego 1904 FC:n palkanmaksun tasoa eli kuukausiluokassa aivan enintään 3400 Yhdysvaltain Dollaria kuukaudessa eli jopa 40 800 Yhdysvaltain Dollaria kaudessa tai olisi mikäli tietenkin tuokin summa miesten puolen seurassa ei olisi ollut kuin vain ihan enimmäisraja jolloin oikeampi tämän hetken yleinen minimipalkkiosarjassa pyörii 1400-2000 Yhdysvaltain Dollarin kuukausitasoa eli 16 800-24 000 Yhdysvaltain Dollarin vuositasoa ja sekin vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä joskin ei enää niin paljon kuin tuo kattosummatason minimipalkkioluokka kauteen.

Huonoimmillaan on voinut olla paljon vähemmänkin kauteen, mutta todennäköisimmin kun sarjassa se kerran nykyään on kuten on niin sen sanottiin noudattavan tuolloin tullessaan lajiin kulloistakin Yhdysvaltain köyhyysrajaa kuukauteen eli siinä tapauksessa minimipalkkio on luokkaa 1040,83333-4525,83333 Yhdysvaltain Dollaria ainakin.

Mahdollisesti voi olla tosiaan alinta mahdollista köyhyysrajan vuosiluokkaa eli 12 490 Yhdysvaltain Dollaria kun sen on sanottu tulleen kerralla varsin suurena kun se yleinen minimipalkkio hyväksyttiin viime vuonna tai pari vuotta sitten lajiin.

Tuo 12 490 Yhdysvaltain Dollaria olisi ollut ja olikin toteutuessaan varmasti NWSL:n pomoille kova pala niellä sellaisenaan 3 vuoden mietinnän jälkeenkin, mutta edelleenkin toki 3 vuoden tapaan liian suurena pidetyn 15 000 Yhdysvaltain Dollarin vastaavan alapuolella.

[Piippu-Virtanen]

Nykypäivän jalkapallossa tuloerot suhteessa kansaan ja sen tavallisiin palkkoihin joko suhteutettuna tai reaalisen korkeina ovat tuloeroina olleet ajoittain hyvinkin järkyttäviä eri maissa kun erilaista pääsarjan jalkapalloa miettii.

Kiinan Jalkapallon Superliiga on tällä hetkellä tuloeroiltaan räikein sarja suhteessa tavallisen kansan tavallisiin palkkoihin nähden.

Yllättävänkin heikon tulotason omaava tuon sarjankin pelaaja ihan kotimaisittainkin voi tienata 160 kertaakin enemmän rahaa kuin mitä normaali kiinalainen keskimäärin tienaa vuoteen.

Yllättävän nk. Heikko tai nk. Normaali tai sen alapuolella oleva tämän hetken Kiinan Jalkapallon Superliigan palkka on miljoonaluokkaa, tarkemmin sanottuna 1,051603 miljoonaa euroa vastaava summa.

Normaalin tai melko tavallisen joskin kaupungeissa useimmiten nykyään jopa alipalkkaisen varsinkin erityisen rikkailla olevilla alueilla olevien kiinalaisten palkan maan Jalkapallon Superliigan pelaajalta saamiseen kuluisi vain 2 päivää, 6 tuntia ja 43 minuuttia tienata tuo oletettava kiinalaisen kansalaisen palkkasumma kentällä pelatessaan.

Normaalin tai melko tavallisen ja nykyään kaupungeissa jopa alipalkkaisen summan vuoteen etenkin erityisen rikkailla alueilla asuvien ja tienaavien kiinalaistenkin olisi aivan turhaa unelmoidakaan maan Jalkapallon Superliigan pelaajien palkasta.

Vielä vähemmän etenkin kun muistaa, että Kiinan taloudellisen kehittymisen ja valtion yleisenkin satsauksen takia Kiinan Jalkapallon Superliiga kuuluu tai on kuulunut lähivuosina maailman kuuden rikkaimman jalkapallosarjan joukkoon.

Niin uskomatonta kun se onkin!

Erittäin helposti myös Espanjassa ja Englannissakin tienaa La Ligan ja Valioliigan pelaaja omien maidensa normaalikansalaisen vuositulon lyhyessä ajassa, keskimäärin heikoimmillaankin sanottuna vain 3 päivässä ja nopeimmillaan oikeastaan melkein yhtä nopeasti kuin miten Kiinassa tienataan.

Muita isojen tuloerojen maita ja pääsarjoja ovat seuraavat suhteessa kansantuloon nähden nk. Heikon tai nk. Normaalin tai vähän sarjan sisäisessä sijoittumisessa normaalin alapuolella palkallisesti olevat maat sarjoineen tilanteelta joidenkin kohdalta lueteltuina ja nyt aiemmin  vain maan osalta mainittuna päivitetään eron kertaisuus suhteessa maan kansantuloon ja täsmennetään Englannin Valioliigan tuloeron kerrannaisuutta:

Espanja ja La Liga: 125-kertainen ero

Englanti ja Valioliiga: 115-kertainen ero

Venäjä jä Venäjän Valioliiga: 103-kertainen ero

Turkki ja Turkin Süper Lig: 99-kertainen ero

Ukraina ja Ukrainan Valioliiga eli myös Vyscha: 95-kertainen ero

Brasilia ja Brasilian Campeonato Serie A do Brasil: 80-kertainen ero

Italia ja Serie A: 75-kertainen ero

Intia ja Intian Superliiga: 64-kertainen ero

Meksiko ja Liga MX: 58-kertainen ero

Nuo kaikki yllä mainitut ovat siis isoimpia tuloerojen sarjoja maailmassa kymmenen suurimman sellaisen osalta.

Siitä alemmas päin maailmassa yllättävänkin monen sarjan suhteellinen tuloero tavallisen kansan tienesteihin nähden ovat pienemmät tai alkavat ennen pitkää pienentyä suhteellisenkin selvästi.

Ja lopulta on myös paljon maita joissa pääsarjassa jalkapallon pelaaminen ei ole oikeastaan sen mainittavampaa kuin missä tahansa normaalissa työssä ansaitseminen.

Sitten on tietenkin myös ääripää toiseen suuntaan eli maita jossa maan pääsarjassa pelaaminenkaan ei auta pääsemään maan normaaliin tulotasoon välttämättä kiinni eli jäädään siis jopa kansan keskipalkan tai oletettavan keskipalkan allekin.

PS. Päivitetty tuloerojen kertoimia ja Valioliigan vastaavaa täsmennetty.

[Piippu-Virtanen]

Kun miettii sellaisia maita missä tosiaan maan korkein jalkapallon sarjataso jää palkoiltaan jopa normaalin työväen keskipalkan tai oletettavan keskipalkan alle vuodessa niin hirveän paljoa sellaisia maita ei ole kun suurin osa tietenkin ovat tietenkin rahakkaita sarjoja tavallisen kansan tulotasoon nähden tai ainakin huonoimmillaan edes samanarvoista kuin mitä tavallisenkin kansan oletettavat tai selkeät keskipalkat vuoteen ovat.

Euroopassa on kuluneen vuoden perusteella ollut vain 9 pääsarjatasoa 8 eri maan osalta jossa on ollut tällainen tilanne.

Ne ovat olleet seuraavat ellei sitten jostakin tietysti löytyisi vielä tarkempia lukuja tai myöhemmin tulisi tänä vuonna vielä korjaavampia maan suhteellista tulotasoa ilmaisevampaa aineistoa paremmin ilmi:

Armenia ja Armenian Valioliiga

San Marino ja Campionato Sanmarinese

Latvia ja Virsliga

Islanti ja Urvalsdeild Karla eli Jalkapallon Valiodivisioona/Pääsarja

Luxemburg ja Jalkapallon Divisioonaliiga/Liigadivisioona

Eesti ja Meistriliiga/Premumliiga

Suomi ja Veikkausliiga

Yhdistyneiden Kuningaskuntien Pohjois-Irlannin Valioliiga

Yhdistyneiden Kuningaskuntien Walesin Valioliiga

Iso-Britanniassa erikoista todella on se, että Pohjois-Irlannin ja etenkin Walesin Valioliigan palkallisuus on käytännössä yksi huonointa mahdollisinta nykyään suhteessa tosiaan jopa tavalliseen kansan palkkatasoon nähden kun muutoin maassa brittien ja skottien sarjoihin varakkuus on keskittynyt siinä missä aiemmin kaikilla Iso-Britannian osilla varakkuus oli yllättävänkin taattua ja tuntuvaa muihin maihin nähden.

Walesin Valioliigassa muun muassa normaalimpi tulotaso vuoteen on jopa niinkin surkeaa tasoa huonoimmillaan kuin 6313 euroa ja parhaimmatkin palkat eivät aina yllä edes koko Iso-Britannian omaan kansalliseen keskipalkkaan mikä on noin 34 188 euroa vuodessa.

Pohjois-Irlannin Valioliigassa ei myöskään olla paljoa Walesin vastaavan yläpuolella. Pohjois-Irlannin Valioliigassa muun muassa normaalimpi tulotaso vuoteen on edelleen erittäin surkeaa tasoa, huonoimmillaan vain 7555 euroa ja parhaimmatkin palkat eivät yllä kuin ihan vähän Walesin Valioliigaa useammin edes koko Iso-Britannian omaan kansalliseen keskipalkkaan mikä on tietenkin noin 34 188 euroa vuodessa.

Erittäin lähellä suhteellista maan keskituloa reilusti alemmaksi jääväksi sarjaksi tänä vuonna on ollut jäädä myös Liettuan A-Lyga tai Lyga A jalkapallon osalta, mutta siellä on tosiaan hieman yleisesti ottaen parempi se tilanne ollut nyt kuluneena, päättyneenä vuotena ja tänä vuonna muutoin lukemattoman lohduttomaksi jääneessä sarjassa odotetaan palkallisesti parempaa vuotta jolloin se ei ole suhteeltaan nyt aivan niin täysin mahdottoman huono kuin mitä on tai on ollut.

Suomen Veikkausliigan ja Eestin Meistriliigan/Premumliigan osalta tietenkin vaikeutena ovat monet Suomen osalta aiemmin omalla tasollaan mainitut ongelmat ja Eestissä tietenkin ihan vielä lopullisesti Liettuan ohi ei päästä vaan sen takia kun on niin vähän sellaisia koko ajan säännöllisesti kuukaudessa tienaavia kuukausipalkkaisia pelaajia suhteessa Liettuaan ja sen Lyga A:n tilanteeseen nähden huolimatta siitä, että Eestissä kyllä jo tienataan käytännössä Liettuaa enemmän sinänsä jalkapallossa ja reilusti enemmän kuin mitä Latviassa tienataan.

Kaikkein heikoin maa palkkataso suhteessa ammatin harjoittamiseen nähden pääsarjatasolla Euroopassa on Armenia ja Armenian Valioliiga missä kyseisen maan ongelmien joukossa nykyään jopa yllättävänkin köyhä Armenian kansalainen saattaa oikeastikin tienata vuodessa omista vähäisistä summistaan huolimatta jopa 400 euroa silti enemmän nykyään kuin mitä todellakin käytännössä palkattomaksi muuttuneessa Armenian Valioliigassa pelaajat itse tienaavat.

Keskipalkkaisesta armeenikansalaisesta nyt sitten puhumattakaan.

PS. Lisätty Pohjois-Irlannin Valioliigan alin palkkataso kun jäi mainitsematta aiemmin.

[Piippu-Virtanen]

Kun miettii edelleen maailmassa olevia suurten tuloerojen sarjoja nimenomaan korkeimman sarjatasonsa osalta kunkin maan kansantuloon nähden niin 20:n suurimman tuloeron sarjoissa heti aiemmin mainitun 10:n suurimman tuloeron sarjojen jälkeen mukana ovat seuraavat sarjat sijoilla 11-20:

Saksa ja Bundesliiga: 49-kertainen ero

Ranska ja Ligue 1: 40-kertainen ero

Argentiina ja SAF-Liiga/Argentiinan Superliiga: 31-kertainen ero

Saudi-Arabia ja Saudi-Arabian Jalkapallon Ammattilaisliiga: 30-kertainen ero

Kazhakstan ja Kazhakstanin Valioliiga: 23-kertainen ero

Portugali ja Liga Primeira: 21-kertainen ero

Azerbaidzhan ja Azerbaidzhanin Valioliiga: 19-kertainen ero

Kanada ja Kanadan Valioliiga: 14-kertainen ero

Etelä-Afrikka ja Etelä-Afrikan Valioliiga: 13-kertainen ero

Romania ja Campionatul Romana/Campionatul Divizia/Campionatul Divizia A/Liga Romana eli Romanian Mestaruussarja, Romanian Mestaruusdivisioona/Romanian Mestaruusdivisioona A/Romanian Päädivisioona/Romanian Pääsarja/Romanian Liiga: 12-kertainen ero

Mikäli maiden ja sarjojen määrää laajentaisi vielä viidellä maalla ja sarjatasolla aina 25:een maahan asti sijoilla 21-25 niin siihen liittyisivät mukaan vielä seuraavat maat pääsarjoineen:

Belgia ja Kuninkaallinen Liiga: 11-kertainen ero

Kreikka ja Kreikan Superliiga/Superliiga 1: 11-kertainen ero

Japani ja Jalkapallon J-Liiga: 10-kertainen ero

Kroatia ja Hrvatski Prva Liga: 10-kertainen ero

Serbia ja Serbian Superliiga: 9-kertainen ero

Muutaman eri maan toiseksi korkeimmankin sarjatason taloudellinen ero oli uskomattoman pieni suhteessa pääsarjaan. Muun muassa Belgian Kuninkaallinen Divisioona A, Kroatian Jalkapallon Ykkösliiga ja Etelä-Afrikasta maan ABSA-Liigalla ja Kansallisella Divisioonalla peräti jo kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Etelä-Afrikassa olivat yllättävänkin pienet erot suhteessa ihan maan pääsarjaan ja yleiseen kansantuloon nähden eroina.

[Piippu-Virtanen]

Kun vielä kaikkiaan miettii muita maailman sinänsä korkeita, mutta ei useinkaan harhaanjohtavan uutisoinnin takia erityisen kovien tuloerojen korkeimman sarjatason maita maailmassa niin 50:n suurimman tuloeron sarjojen maihin maailmassa liittyvät vielä mukaan myös jo Pohjoismaat ja niistä tietenkin kaksi eniten maksavinta sarjaa suhteessa ja räikeimmin kansantuloon nähden eli Tanska ja Ruotsi Superliigallaan ja Allsvenskanilla.

Toki liian törkeitä ne eivät sentään ole enää Ruotsissa, mutta silti länsinaapurissakin ero oikeastaan on viime vuosina ollut järkyttävä viime vuosina tavallaan kun Tanskan tavallaan hieman mieltääkin jo perinteidenkin takia suurempien tuloerojen sarjaksi ja ennen senkin taloudellista heikentymistä tavallaan Tanskassa olivat tuloerot tavallaan vielä paljon suuremmat kuin mitä nykyään.

Sijoilla 26-50 ovat siis tuloerojen tasolla suhteessa tavalliseen kansaan nähden vielä seuraavat maat korkeimpine sarjatasoineen:

Puola ja Ekstraklasa: 9-kertainen ero

Chile ja Liga Primera/Campeonato Nacional: 8-kertainen ero

Unkari ja Liga Magyar/Magyar Liga/Labdarugo Liga/Liga Labdarugo/Liga Bajnoksag/Bajnoksag Liga/Nemzeti Bajnoksag/Magyar Labdarugo Liga Nemzeti Bajnoksag: 8-kertainen ero

Hollanti ja Eredivisie: 8-kertainen ero

Bulgaria ja Parva: 8-kertainen ero

Valko-Venäjä ja Valko-Venäjän Valioliiga/Pääliiga/Eliittiliiga/Vysheyshaja Liga: 7-kertainen ero

Yhdysvallat ja MLS: 7-kertainen ero

Skotlanti ja Skotlannin Valioliiga: 7-kertainen ero

Itävalta ja Jalkapallon Ö-Bundesliiga: 6-kertainen ero

Etelä-Korea ja K-Liiga: 6-kertainen ero

Sveitsi ja Sveitsin Superliiga/Raiffeissen Liga: 5-kertainen ero

Tsekki ja Tsekin Liiga: 5-kertainen ero

Gruusia ja Erovnuli/Umaglesi: 5-kertainen ero

Israel ja Israelin Valioliiga: 4-kertainen ero

Nigeria ja Nigerian Valioliiga: 4-kertainen ero

Tanska ja Tanskan Superliiga: 3-kertainen ero

Kypros ja Kyproksen Jalkapallon Pääsarja/Kyprosken Liiga/Cyta-Liiga: 3-kertainen ero

Albania ja Kategoria Superiore/Albanian Jalkapallon Superliiga: 3-kertainen ero

Australia ja A-Liiga: 3-kertainen ero

Makedonia ja Liga Makedonska/Makedonian Liiga: 3-kertainen ero

Bosnia ja Hertsegovina ja Bosnia-Hertsegovinan Valioliiga: 3-kertainen ero

Slovakia ja Slovakian Superliiga/Slovencina Liga/Slovencina Liga Fortuna/Corgon Liga: 3-kertainen ero

Ruotsi ja Allsvenskan: 3-kertainen ero

Moldova ja Kansallinen Divisioona: 2-kertainen ero

Slovenia ja Prva Liga: 2-kertainen ero

Jälleen muutaman eri maan toiseksi korkeimman sarjatason ero itse korkeimpaan sarjaan nähden oli uskomattoman pieni. Esimerkiksi Chilen Primera A:ssa, Primera B:ssä ja muutamassa muussakin sarjassa pienenä poikkeuksena sääntöön useimpienkin sarjatasojen myötä aina Chilen omaan Ykkösdivisioonaan eli Primera Divisioniin nähden tuloerot verrattuna sinänsä itse korkeimpaan sarjaan nähden ovat yllättävänkin pienet Chilessä.

Myös Valko-Venäjän Ykkösliigalla toiseksi korkeimpana sarjatasona oli pieni ero suhteessa Valko-Venäjän Valioliigaan, Tsekin Fortuna Narodni Ligalla eli Tsekin Ykkösliigalla oli pieni ero suhteessa Tsekin Liigaan, Kyproksella Jalkapallon 1. Divisioona/1-divisioona kuten myös sen eräänlainen rinnakkainen sarja, välisarja tai putoamissarja maan 2. Divisioonaan/2-divisioonaan eli A-divisioona oli yllättävänkin pieni tuloeroiltaan Kyproksen Pääsarjaan nähden.

Albaniassa Kategoria e Pare eli maan toiseksi korkein sarjataso ja sen eräänlainen rinnakkainen sarja, välisarja tai putoamissarja maan kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle eli Kategoria e Dyteen eli A-divisioona oli yllättävänkin pieni tuloeroiltaan Kategoria Superioreen nähden.

Kategoria e Dytessä on tietenkin nykyään olemassa vielä myös oma vastaava rinnakkainen sarja, välisarja tai putoamissarja ennen maan neljänneksi korkeinta ja käytännön viimeistä sarjatasoa eli Kategoria e Treteä eli B-divisioona, mutta sen palkkatason ero on järkyttävä suhteessa ylempiin sarjoihin kaikessa vähäisyydessään.

Makedoniassa tai nykyisin myös Pohjois-Makedoniassa sen oma Liga Prva Makedonska tai Makedonian Prva Liga tai myös Makedonian Jalkapallon Ykkösliiga maan toiseksi korkeimpana sarjatasona on myös tuloeroltaan pieni verrattuna Makedonian Liigaan jalkapallossa.

Muina erikoisuuksina mietittäessä tosiaan Australiassa ainakin listan ulkopuolisista sarjatasoista mietittynä Australian Länsi-Liiga huomattavasti alemmalla tasolla olisi hyvin nopeasti yksi korkeimman tuloerojen sarjoja kuten myös parhaiten maksavimpia sarjoja muutenkin melkein maan oman A-Liigan tai sitä vähän vähäisempienkin liigojen sarjatasolla mikäli vain pelikausi olisi siihen riittävän pitkä.

Yhdysvalloissakaan talouserot eivät tosiaan ole ihan niin suuret kuin mitä kasvuun lähteneellä Kanadan Valioliigalla on ja Tanskan Superliigassa on perinteisesti nyt ihan viime vuosina olleet 4-10 kertaa suuremmat erot suhteessa kansantuloon nähden ja historiallisesti vielä paljon enemmän, mutta sittemmin kun Tanskassakin on ollut tilanne huonompaa niin se on lähtenyt laskusuuntaan ja on nyt ihan vähän sinänsä Ruotsia epätasa-arvoisempi suhteessa tuloeroihin.

Ruotsissa toisaalta lähivuosille ilman äkkiliikettä toiseen suuntaan odotetaan tuloerojen vakavaa kasvua juurikin miettien huippu-urheilua ja maan kansantuloa.

[Piippu-Virtanen]

Aivan viime vuosina ainakin kolmessa maassa on ollut suhteellisessa kansantulon erossaan harvinaisesti sellainen tilanne, että niiden jalkapalloilijat ovat aiemmasta varakkuudestaan nähden puhuttaessa oikeastaan ajautuneet vaaravyöhykkeelle ja jopa tippumaan pahimmassa tapauksessa suhteellisesti pitkästä aikaa tavallisenkin kansan tienestitason ulkopuolelle.

Nämä maat ovat Norja Jalkapallon Eliteserienillään, Montenegro omalla Jalkapallon Valioliigallaan jonka tulotaso ei eroa käytännössä mitenkään Montenegron Jalkapallon Ykkösliigasta eli maan omasta sarjatasosta ja Irlanti tietenkin Irlannin Liigallaan.

Niistä tulee pientä selvistystä tässä:

Norja ja Jalkapallon Eliteserien: Nykyään keskimäärin tai ainakin normaalimmin Norjassa ansaitaan vuoteen 61 865,20 euroa ja yllättävänkin monen jalkapalloilijan tulot Norjassa tässä sarjassa eivät siihen välttämättä yllä.

Kun yltävät tai menevät reilustikin yli niin eräänlainen kattoraja on silti alhainen verrattuna aiempaan monenkertaiseen tuloerojen tasoon nähden maan öljyajan alussa tai ennen öljyrahan löytymistä maahan. Kattoraja tulotasossa on näillä näkymin ihan huippupelaajilla tosiaan ollut pieni ja se on ollut vuoteen keskimäärin vain ehkä enintään sen 86 831 euroa.

Se ei ole paljon, vain 1,4 kertaa keskimäärin suurempi ja oletettavampi tulevan vuoden taso on putoamassa alempaankin suuntaan.

Parhaimmissakin tapauksissa pyöritään sen puolitoista kertaa tai aivan enintään kaksi kertaa rikkaammassa tulotasossa kuin mitä keskiverto norjalainen tienaa tänä päivänä. Tällä menolla tulevina vuosina Norjassakin jalkapalloilija ei voi paljonkaan harjoittaa ammattiaan.

Montenegro ja Montenegron Valioliiga: Nykyään keskimäärin tai ainakin normaalimmin Montenegrossa ansaitaan vuoteen 6961,66 euroa ja erittäinkin monen jalkapalloilijan tulot Montenegrossa eivät siihen yllä. Kun yltävät tai menevät reilustikin yli niin kattoraja on erittäin alhainen jälleen aiempaan moninkertaiseen tai maan köyhyyden muistaen moninkymmenkertaisen tuloerojen tasoon nähden.

Kattoraja on ollut huippupelaajillakin suorastaan kääpiömäistä luokkaa ja vuoteen se on ollut sen 7874 euroa. Montenegron Ykkösliigalla ollaan vain hyvin vähän jäljessä Montenegron Valioliigaa näinä päivinä käytännössä samalla tulotasolla.

Hädin tuskin ollaan rikkaampia kuin tavalliset kansalaiset käytännössä ja kun ollaan niin tuo ilmoitettu luku on 1,13 kertaa suurempi kuin mitä kansalainen tienaa maassa normaalisti. Tällä menolla edes tietenkin monen jalkapalloilijan edutkin maassa huomioiden Montenegrossa ei jalkapalloilija voi paljonkaan harjoittaa ammattiaan.

Irlanti ja Irlannin Liiga: Aiemmin ajoittain paljonkin talousvaikeuksista kärsinyt sarja maan jalkapallossa ei ole toipunut talouskasvussaan tai taloustaantumassa oikeastaan mihinkään vaan palkat ovat viime vuosina ja suhteellisesti koko ajan 2000-luvulla tai 2010-luvulla jääneet polkemaan paikoilleen.

Toki ilman muuta Irlannin Liigassa maksetaan enemmän kun maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli Irlannin Pääsarjassa puhumattakaan sitten kolmanneksi korkeimmasta sarjatasosta eli Irlannin 1. Divisioonasta/1-divisioonasta kun siellä vain on niin paljon enemmän säännöllisiä kuukausipalkattuja pelaajia ja kun tietenkin Irlannin Liigassa turvataan tulotaso niin monen edunkin kanssa tavallaan.

Toki Irlannin Liigassa on myös palkkojen nousua rajoittavia sääntöjäkin joiden mahdollisesta purkamisesta tai niiden edelleen säilyessä niiden nostorajoista on puhuttu maassa paljonkin viime vuosina.

Siltikin Irlannin Liigassa pelaajat tienaavat vain hyvin vähän enemmän kuin miten itse kansalaiset oletettavasti tai ihan oikeastikin tienaavat vuoteen töissään. Välttämättä vaikka myös palkkojen nousua rajoittavia sääntöjä ei maassa sen jalkapalloilussa olisikaan.

Irlannin Liigassa 40 000 euroa pelaajapalkkana vuoteen tuntuu olevan edelleen se sellainen ihan enimmäistason palkka vuoteen aivan kuten oli vuonna 2015 näin esimerkiksi.

Vertailun vuoksi tavallisempi vuositaso Irlannissa keskimäärin kansalaisella on ollut kuluneina vuosina tai viime vuonnakin esimerkiksi 37 957,23 euroa.

Irlannin Liigassa yleisempi palkka on vain kansan normaalia tulotasoa mukaileva ja yleisesti ottaen huomattavasti alhaisempi.

Eräänlainen Irlannin Liigan nk. Köyhyysrajakin on pelaajille lähempänä arkea ja se tarkoittaa maan liigapäättäjien suositusten mukaan 17 380 euroa vuodessa ja tuo on alle puolet tavallisen Irlannin kansalaisen vuosipalkasta.

Irlannissa on siten ollut jalkapalloilijan ihan maan korkeimmallakin sarjatasolla vaikeuksia harjoittaa ammattiaan.

Nuo kaikki kolme mainittua maata sarjatasoineen ovat tosiaan kukin suhteellisesti putoamassa tällä menolla tosiaan ainakin mikäli palkkatasoa pelaajille ei saada nostettua tai mikäli sitten noiden kaikkien kolmen maan tavallisen ihmisen elintaso on kohoamassa paljonkin niin alipalkattujen jalkapallomaiden joukkoon.

[Piippu-Virtanen]

Kun noita aiemmin ilmoitettuja eri suhteellisia palkkoja miettii niin Suomen Veikkausliigalla ja Eestin Meistriliigalla/Premiumliigalla on myös kieltämättä moneen maahan takamatkaa kiinni kurottavana.

Erikoista tietenkin myös on se, että periaatteessa pelaajien palkka alkaa olla aika korkealla tasolla ainakin mikäli ihan aina pitäisivät ilmoitetut kausipalkat paikkansa.

Suomen Veikkausliigalla ongelmana tietysti on se, että vuoden 2011 jälkeen ei ole ollut kertaakaan sellaista ihan täysin kunnon kattavaa palkkatutkimusta samalla tapaa kuin mitä sitä ennen oli erittäinkin pitkään tavallaan ja viimeinen erittäinkin paljon tarkasteltu vuosi sinänsä ilman sellaista todella kunnollista palkkatutkimusta oli heti palkkatutkimusvuosien jälkeisenä vuotena eli 2012.

Sen jälkeen onkin ollut vaikeampaa saada sellaista todella kokonaisvaltaista palkkatutkimustietoa sinänsä.

Tai pikemmin sanoen on todella jouduttu melko usein luottamaan ilmoitettujen palkkojen pitävän paikkansa.

Lisäksi ilmoitetut kausipalkat tuntuvat aina myös muuttuneen lopulta melko paljon tai sisältäneen jotain sellaista mitä niissä ei pitäisi olla.

Sama vika vaivaa myös Eestin Meistriliigaa/Premiumliigaa tavallaan ja varmasti ainakin erittäin vanhaan aikaan vaivasi silloin kun tilanne oli mitä oli etelänaapurissamme silloin.

Esimerkiksi muutamana 1990-luvun puolenvälin vuotena on ollut melko korkeita palkkoja silloisissa Eestin Kruunuissakin, mutta tuolloin niihin on melkein varmasti täydytty laskea mukaan myös jo esimerkiksi valmentajapalkkoja, palkanlisiä, europelirahoja tai monen monta muutakin ajoittain asiaan kuulumatonta rahalisää.

Siten ostovoimakorjattu tai muilla tavoin erikseen korjattu jalkapalloilijan palkka vieläkin voi olla Suomessa tai Eestissä usein ilmoitettua pienempi.

Esimerkiksi jo viime vuoden luvuilla Veikkausliigassa tai tavallaan pian oikeastaan jo noin parin vuoden takainen palkka olisi ollut tai olisi pitänyt olla huomattavastikin korkeampi vuotta kohden kuin mitä oli ja jolloin sitten lopulta lukujen tarkennuttua oltiin jäljessä myös viimeistä melko hyvin tutkittua, mutta ei aivan täysin sellaisenaan palkkatutkimuksen tarkastelun piiriin kuuluneena vuotena eli vuonna 2012.

Viime vuonna tai pian oikeastaan sen pari vuotta sitten Veikkausliigassa palkka lopullisten lukujen tarkentumisen jälkeen mitä ilmeisimmin oli vuositasolla 19 800 euroa.

Se oli viimeisen edes jotenkin erittäin hyvin tutkitun palkallisen vuoden eli vuoden 2012 Veikkausliigan lukua jäljessä 3274 euroa eli tuolloin palkka oli siis 23 074 euroa.

Viime vuoden tai oikeammin noin pari vuotta sitten luvut muutoin eri sarjoissa Pohjoismaissa olivat seuraavat tietenkin vuositasolla:

Tanskan Superliiga: 136 000 €

Ruotsin Allsvenskan: 98000 €

Norjan Eliteserien: 75 000 €

Suomen Veikkausliiga: 19 800 €

Islannin Urvalsdeild Karla: 14 000 €

Päättyneenä viime vuotena ilmoitetut luvut Pohjoismaissa tulevat pian, mutta sitä ennen laitetaan hieman lukuja Suomen Veikkausliigasta ja Eestin Meistriliigasta/Premiumliigasta:

Suomen Veikkausliigan ilmoitettu vuosipalkka kauden ajalta kuluneena ja päättyneenä vuotena: 27 778,5032 euroa

Eestin Meistriliigan/Premiumliigan ilmoitettu vuosipalkka kauden ajalta kuluneena ja päättyneenä vuotena: 20 940 euroa

Noiden lukujen valossa sitä voisi kehua paljonkin mikäli aivan kaikki näillä näkymin pitäisi paikkansa, mutta niihin molempiin sarjoihin toisinaan on tunnuttu puolin ja toisin näin päättyneen kauden mittaan joko lisätyn eri lukuja, ne ovat muilla tavoin sitten ennen pitkää ostovoimakorjattuna tai muilla tavoin korjattuna mitä ilmeisimmin pienempiä.

Suomen Veikkausliigan lukujen osalta kaiken miettien asialle on keskusteluissa ilmentynyt kahta koulukuntaa:

Molemmissa yhteistä on se, että viime vuodesta kaiken huomioiden luvut ovat kasvaneet.

Ongelmana on vain se, että kuinka paljon.

Ensimmäisen väittämän mukaan näillä näkymin todellinen palkka olisi 20 000 euroa kauteen kaikkien muiden eri juttujen jälkeen jolloin oltaisiin 200 euroa korkeammalla palkkatasolla kuin viime vuonna.

Vähän tätäkin paremmaksi ensimmäisen väittämän nimeen vannovat ovat tulotason sanoneet olevan, mutta eivät paljon ja kun ovat niin noin 20 749,5 euroon asti.

Toisen väittämän mukaan kun kerta kaikkiaan seurat ovat tänä vuonna saaneet rahaa paremmin kuin aikoihin, ovat paremman taloudenhoitonsa takia nyt kerrankin melko hyvässä asemassa myöntääkseen palkkaa tai kun ne ovat muilla tavoin tehneet voittoa osin myös Suomen Jalkapallon EM:n menestyksen vanavedessä niin palkat ovat siten olleet korkeammalla tasolla ja parhaimmillaan melkein ihan yhtä hyvät kuin mitä viimeisenä melko hyvin julkisuudessa tutkittuna palkkavuotena eli vuonna 2012.

Ei aivan yhtä hyvät, mutta melkein.

Eestin Meistriliigan/Premiumliigan osalta vuorostaan ongelmana kuluneen, päättyneen vuoden osalta on tietenkin ajoittain Veikkausliigaakin isompien taloudellisten eriarvoisuuksien olemassa oleminen, edelleen kasvaneesta määrästään huolimatta melko harvat säännölliset kuukausipalkkaiset pelaajat, kuukausipalkkojen erittäin räikeä kuukautta kohti tuleva keskimääräinen pelaajasumma liian vaihtelevana käteen toisin kuin Veikkausliigassa ja sitten tietenkin vielä Veikkausliigaa isommat riippuvuudet myös suurseurojen rahoista tai Eestin Palloliiton europelien lisistä joita välillä noita lukuja miettiessä on tunnuttu liitettävän joukkoon.

Sitä taustaa vasten kun kaikkea miettii ja etenkin kun Eestissäkin jäädään jalkapalloilussa ihan pääsarjan tasolla tulotasoltaan melko alhaiselle tasolle ihan tavallisen kansankin keskuudessa tai ollaan käytännön samassa luokassa niin ostovoimakorjattu tai yleinen muu taloudellisesti tasoltaan korjattu summa Eestissä on näillä näkymin jäämässä pienemmäksi.

Suomen Veikkausliigan lisäksi tosiaan etelänaapurissammekin keskustelua todellisesta palkkatasosta on yllättävänkin paljon pyöritelty ja koulukuntia on hyvinkin monta ja ajoittain varsin riitaistakin sellaista.

Mikäli kuitenkin olettaisi, että se olisi jonkin verran Eestin tämän hetken normaalin kansalaisen tulotasoa vastaavaa summaa alempi vuodessa niin sen pitäisi täsmälleen sitä vastatessaan olla vuositasolla kuluneina lähivuosina tai viime vuonna 16 641,88 euroa.

Huomattavasti tuotakin pienempiä summia vuositasolla on esitetty maan pelaajille ajoittain ja esimerkiksi mikäli nuo aiemmin olleet luvut eli 20 940 euroa tai vähän tätä aiemmin ennen noita julkisuudessa esiintyneitä lukuja päättyneellä vuodella eli 20 000 eurolla vuodessa oltaisiin jo vähän ylikin Eestin normaalin kansalaisen vuositulotason.

Puhumattakaan jo vähän parempia kuin kaikkein pessimistisimpien Suomen Veikkausliigan palkka-arvioidenkin yläpuolella ja takamatkakin olisi siinä mielessä Suomen Veikkausliigaan nyt pian tulevien mahdollisten parempien lukujenkaan valossa melko vähäinen ellei erittäinkin vähäinen.

Kuluneen, päättyneen vuoden ja oikeammin sanottuna nyt viime vuonna sitten luvut muutoin eri sarjoissa Pohjoismaissa olivat seuraavat tietenkin vuositasolla:

Tanskan Superliiga: 158 020 €

Ruotsin Allsvenskan: 135 477,18 €

Norjan Eliteserien: 78 147,9 €

Suomen Veikkausliiga: 23 055 €

Islannin Urvalsdeild Karla: 15 891 €

Tämä Suomen Veikkausliigan yllä ilmoitettu toinen luku tosiaan olisi enää hyvin vähän jäljessä vuoden 2012 lukua, itse asiassa vain 19 euroa vähemmän kun silloin oli 23 074 euroa se vuositaso ja johon esimerkiksi juurikin se 20 000 euron vuositaso olisi ollut jäljessä 3074 euroa.

Norjan Eliteserienin aiemmin ilmoitettu raja tosiaan oli se lähtökohtainen yläraja kun tosiasiallisempi vuositaso on ollut kasvultaan selvästi heikompi näinä päivinä lähtökohtaisesti toisin kuin mitä on julkisuuteen ilmoitettu kun siihen aiempaan on jo lisätty maan huippupelaajienkin tienestit milloin se periaatteessa sitten olisi niinkin korkea kuin peräti 86 831 euroa kuten aiemmin.

Tulevana jalkapallovuotena tänä vuonna on odotettu vain nollatasoa kasvussa tai erittäin rajua heikentymistä ilman ihmeitä Norjassa ja lähivuosille suunta tuntuu olevan samaa luokkaa.

Julkisuudessa Tanskan Superliigan osalta on ollut vähän pienempiäkin tienestimääriä aina 144 801,48 euroon asti vuodessa ja Ruotsin Allsvenskanin osalta vähän pienemmät tienestimäärät vuoteen ovat olleet 114 675 euroon asti vuodessa.

Ruotsissakin on joskus manailtu Allsvenskanin tulotason tippumista, mutta vaikka ne tippuisikin niin oletusarvona on silti helpostikin pidetty nyt ainakin edes sitä noin 100 000 euron vuositasoa tulevan vuoden jalkapallon kesän osalta tai lähivuosille ellei nyt sitten tietenkin Ruotsilla toteudu vallan muut jalkapallon ulkopuoliset uhkakuvat jotka voisivat tulla ongelmaksi nimenomaan jalkapallon lisäksi myös maan jääkiekollekin.

Kun Norjassa Eliteserienin osalta palkkatason nousu ei näillä näkymin lähivuosina tule olemaan kovin todennäköistä niin ainoat yli 100 000 euron tai noin 100 000 euron tasossa olevat Pohjoismaan sarjat voisivat olla siten vain ja ainoastaan Tanskan Superliiga ja Ruotsin Allsvenskan.

Ruotsin Allsvenskanissakin tilanne 100 000 euron tulotason tienesteissä on hyvin uutta siinä missä Tanskassa se on ollut erittäin tavallista jo pitkään ainoana sellaisena Pohjoismaissa ja Norjassa oli tietenkin tilanne toinen aiemmin kun silloin vielä oltiin suuremman kulutusinnon vallassa jalkapallonkin puolella jolloin myös siinäkin tulotasot periaatteessa pystyivät olemaan sen 100 000 euroa.

Islannin Urvalsdeild Karlanin osalta tienestimäärät pienimmillään olivat Suomen Veikkausliigan tapaan hieman edellistä vuotta tai noin parin vuoden takaista isommat eli 14 301,9 euroa vuodessa ennen lukujen tarkentumista olemaan oletettuakin suuremman tasoiset.

Kansalaisten tulotaso Norjassa oli normaalin tai keskimääräisen kansalaisen osalta kuluneena ja päättyneenä vuotena tietenkin aiemmin ilmoitettu 61 865,20 euroa vuodessa, Islannissa 59 619,51 euroa vuodessa, Tanskassa 48 267,16 euroa vuodessa, Ruotsissa 45 159,06 euroa vuodessa ja Suomessa 37 828,71 euroa vuodessa.

Suomen osalta tietenkin on esitetty vähän pienempiäkin lukuja eli 34 045,839 euroa vuodessa keskitulona ja sitten tietenkin myös äärettömänkin paljon pienempiä normaalin tai keskimääräisen kansalaisen ilmoitettuja tulotasoja vuodessa keskitulona.

Sama koskee Eestiäkin missä esimerkiksi tuota mainitsemaani tulotasoa eli 16 641,88 euroa vuodessa olisi sanottu jopa vähän enemmänkin kuin normaalin tai keskimääräisen tulotason yläpuolella vuoteen olevaksi jolloin vähän pienempi vuositaso tosin Eestissä itsessäänkin nykyäänkin normaalia tai keskimääräiseksi tulotasoksi hieman alempaa tulotasoa on sanottu sen olevan 14 977,692 euroa vuodessa ja se sitten muka olisi se nk. Oikea tulotaso vuoteen etelänaapurissamme.

[Läski-Julle]

Erittäin mielenkiintoisia tietoja. Mistä nämä kaikki tiedot on koottu?

[Piippu-Virtanen]

Erittäin mielenkiintoisia tietoja. Mistä nämä kaikki tiedot on koottu?

Enimmäkseen tässä tapauksessa näin laajassa yhteydessä puhuttaessa eri puolilta maailmaa.

Tietenkin kyseisten eri valtioiden omista lehdistä, lajin erikoislehdistä, sarjojen virallisista taloudellisista tuloslaskennoista ja muutoin tietenkin myös eri maiden paikallisilta netin forumeilta.

Eestin yhteydessä puhuttaessa Soccernet.ee:stä näin esimerkiksi tietoja on kerätty ja Suomen vertailuja kansainvälisen jalkapallon ollessa muutoin kyseessä vähäisin vertailuin vaikkapa nyt ihan uusimpien vertailujen pohjalta Helsingin Sanomista.

Siellä kun oli ihan vähän noita Veikkausliigaa koskevia tuoreemman ajan vertailupohjia.

Tosin kotimaiselle ja osittain juurikin Eestin jalkapallon omaa taloudellista vertailua varten on niiden laajuuden ja osin erittäin läheisen naapurisuhteen vuoksikin oma aihealueensa.

Kansainvälisen jalkapallon osalta ongelmia kuluvan vuoden taloudellisen vertailun osalta tulee väistämättä lisäämään sen päättyessä koronavirus.

PS. Pitäisi varmaan jossakin välin palata tälle aihealueelle laittamaan viestejä enemmänkin, mutta juuri nyt tai lähiaikoina ei valitettavasti ole aikaa siihen erityisen paljoa. Etenkin kun noita kotimaisenkin jalkapallon alempien sarjatasojen vanhempien aikojen yleisömääräselvityksiä on vielä tekemättä.

[Läski-Julle]

Ahaa. Toivoin vähän, että noita tietoja olisi saatavilla vähän keskitetymmin jossain, mutta hyvä, jos jaksat kaivella. Luultavasti koronan myötä jalkapallonkin taloustilanteet muuttuvat nopeasti, niin uusinkin tieto olisi mielenkiintoista.

[Coulijoe]

Tässäpä SwissRamblen laskemia lukuja veloista, saatavista jne jne. Pääasiassa koskee valjun Top6, mutta on siellä käppyröitä joissa mukana joukkueita euroopan muistakin sarjoista.

https://twitter.com/SwissRamble/status/1313005547340300294?s=19