- Honka kamppailee mestaruuden sijaan yläsarjapaikasta ja eloonjäännistä. Hehkutettu hyökkäyspeli takkuaa, rosteri on liian kapea europelikiireiden keskellä ja takalinjat paljastetaan yllättäen ynnä muuta -laaduksi sarjan kärkijoukkueisiin verrattuna.
Osittaiset osumat yliviivattuna ja isot hudit kursivoituna. Honka ei yltänyt mestaruuskamppailuun, mutta oli selvä yläloppusarjajoukkue syksystä. Maaleja tuli huonosti, mutta oma häkki pysyi tyhjänä kärkijoukkueen tasoisesti.
- Haka floppaa ja taistelee sarjapaikastaan. Tainion kultainen kosketus näyttää jäävän piippuun ja joukkue ei voita elokuussa peliäkään. Markkanen kärsii poissaoloista ja maalinteko on liikaa Salomo Ojalan harteilla. Loppukaudesta Haka rämpii kuiville kaapimalla tärkeistä matseista voitot.
Ehkä parhaiten osunut ennustus Hakan ollessa pitkin kautta sarjan häntäpäässä ennen loppukauden pyrähdystä pois karsintamatsista. Syksyn kaksi keskinäistä voittoa Tepsistä antaa yliviivauksen tärkeiden matsien voittamiselle, toki loppukaudesta Hakan saldo oli muitakin vastustajia vastaan kunnioitettava. Markkasen ehjä kausi kursivoi osan ennustuksesta – sisäisessä maalipörssissä Ojala 6, Markkanen 5, Chidi 3, Popovits & Hilska 2, kokonaisuutena 11 eri maalintekijää ja kolmanneksi vähiten maaleja kaikista joukkueista. Hudin puolelle kallistuisin, mutta eipä tuo mikään vakuuttavakaan saldo ollut.
- HIFK aloittaa kauden vahvasti ja Kiinasta tulee pinkka valmiiksi allekirjoitettuja shekkejä, joilla joukkue hankkii skandaalinhakuisesti Markus Halstin Klubin nenän edestä. Hetken näyttää jopa, että joukkue olisi mukana mestaruustaistossa, mutta syksyn tullen joukkueen otteet tasoittuvat ja seura kamppailee viimeisissä otteluissa kynsin hampain europelipaikasta ensi kaudelle.
HIFKin kauden kuntokäyrä osui oikeaan, mutta Kiinasta ei tullut shekkejä vahvan alkukauden jälkeen ja uusien vahvistusten sijaan Luis Henrique menetettiin kesken kauden.
- Mestaruustaistosta tulee jälleen erittäin tiukka ja koko kauden ajan ykköskeskusteluaiheena on, miksi HJK ei dominoikaan ja mikä Klubin pelissä kiikastaa. Ulkkarihankinnat joutuvat sylkykupiksi, kun oikeasti syy löytyy Lingman-Schüller-kaksikon jäämisessä jalkoihin vastustajiinsa nähden. Eetu Vertainen varmistaa lopulta kauden toiseksi viimeisessä ottelussa ristiriitaisen tuplan Klubille yksilösuorituksellaan.
Mestaruustaisto oli pitkän aikaa tiukka, mutta erilailla, mitä hain ennustuksessani kärkijoukkueiden paukutellessa pitkään yli kahden pisteen ottelukeskiarvolla. Eetu Vertainen oli mukana varmistamassa tuplaa toiseksi viimeisellä kierroksella tehden maalin ja syöttäen toisen(?)
- Tim Väyrynen voittaa maalipörssin 14 häkillä, mutta miehen jokainen maali on tehty polvella, perseellä tms. eikä miehen sopimusta uusita seuraavalle kaudelle
Tim Väyrynen 9 maalia, Roope Riski 16. HJK:n hyökkäys toimi hyvin pitkin kautta, joten kuukauden pelaaja saanee turvallisin mielin odotella ensi kautta Klubin paidassa.
- Ilves johtaa sarjaa kesän ajan, mutta syksyksi Lauri Ala-Myllymäki siirtyy Skotlantiin ja joukkueen selvä puute maalintekijöistä pysäyttää mestaruusjunan. Loppukaudesta aloittavana kärkenä pelaa toppari Diogo Tomas.
Kaikin puolin pahin huti listassani. Ilves aloitti surkeasti, Lämmi ei siirtynyt kesken kauden, Tomás sai pysyä topparin tontillaan, kun ulkomailta kärrättiin Missi Mezu kärkeen tuhnuroimaan. Maalintekijöitä oli lopulta varsin laajalla skaalalla ja kausi kaatui huonoon puolustamiseen ennemmin kuin maaleihin.
- Ilves ohittaa HJK:n yleisökeskiarvossa
Pitkään edellä, mutta parilla viimeisellä kierroksella Klubi ohi. Vajaa 40 päätä per peli jäi eroa.