Tv2, Jalkapalloilta - 100 päivää EM-kisoihin

[Nooa]

Oli YLE:ltä aika rohkeaa antaa vieraiden puhua juniorivalmennuksesta tuolta kantilta. Täytyy lisätä kilpailullisuutta, kaikki haluavat kilpailua lasten urheiluun, vaatimustasoa täytyy nostaa yms. Koskahan SUEK ja media hyökkää keskustelijoiden kimppuun, koska nimenomaan päinvastaista halutaan suomalaisessa juniorivalmennuksessa lajissa kuin lajissa.

Ei nykyään lapsia voi laittaa kilpailemaan, osa ei pärjää jolloin kokevat tulleensa kaltoinkohdelluksi, nöyryytetyksi, kiusatuksi. Ja jos joku lapsi näin kokee, niin sehän heti virallinen totuus. Lapsia kiusataan ja nöyryytetään valmentajien toimesta. Muuten hyvää keskustelua, mutta tämä kilpailullisuuden ja vaatimustason korostaminen ei kuulu nykyaikaan.

[Jortsukka]

Puhutaan että meillä junnut putoaa jossain ikäluokassa kansainvälisestä kyydistä. Käytännössä ne putoaa siinä vaiheessa kun liittyvät johonkin ohjattuun jalkapallotoimintaan. Ja ongelma on se, että valmennuksesta ison osan hoitaa junnujen isät ja äidit.
Eikö islanti tehnyt ihmeensä sillä, että laitettiin valmennus kuntoon ja jokaisella täytyy olla koulutus valmennukseen, meillä junnuja ”valmentamaan” pääsee käytänössä kuka vaan.
Eli tullaan taas rahaan, sitä ei ole tai ei käytetä sinne mihin pitäisi.

Paljon puhuttiin "karahvista", mutta ei siitä mistä se useimmin johtuu eli rahasta. Jalkapalloharrastuksen hinta kasvaa jatkuvasti. Puhuttiin perheiden vastuusta liikuttajina, mutta liian suuret maksut poistavat harrastajia muihin harrastuksiin kuten e-urheiluun, pesäpalloon, salibandyyn, koripalloon... Nähty on! Jääkiekko on saman rahaongelman edessä, vaikka viekin toisesta syystä jalkapallolahjakkuuksia joka vuosi.

Seurojen muuttuminen yritysten kaltaisiksi nostaa omalta osaltaan hintoja, mutta suurin syy on yhteiskunnan kykenemättömyys tarjota kilpailukykyisiä olosuhteita edes kasvukeskuksiin. Niinpä asiaa hoitavat seurat itse tai vielä valitettavammin kaupalliset voittoa tekevät toimijat. Laskun maksavat lasten 2 huoltajaa. Jos on vain 1 huoltaja, niin vaikeaksi menee. Välineurheilulajeissa testataan kuka rikkaiden lapsista on paras, mutta jalkapallossa Suomella ei ole varaa menettää lahjakkuuksia ja niitä löytyy myös köyhemmista perheistä. Sen ovat muut maat todistaneet.


Lyhyesti sanottuna jos jalkapalloharrastuksen hinta/laatu-suhde on tarpeeksi hyvä, niin jokaisen perheen on helpompi olla mukana. Toivottavasti köyhemmätkin hyväksytään mukaan.

Samaa mieltä että raha on ongelma. Samaa mieltä siitä että tarvitsemme valmennukseen sitä lisää ja jalkapallon tulisi olla halvempi harrastus. Ongelmia ovat siis sekä se että emme saa riittävästi urheilullisia lapsia mukaan että emme saa riittävän laadukasta valmennusta näille junioreille. Suomessa on vain muutamia seuroja missä edes 5-12 vuotiaana saat kohtalaista/hyvää valmennusta. Puhumattakaan myöhemmistä vaiheista. Näitä seuroja kyllä on, mutta niitä on vain kourallinen. Sitten vielä niissä se pelaaminen maksaa liikaa. Jos et pääse tälläiseen seuraan (yli syy taloudellinen, maantieteellinen tai mikä vain) niin jäät todella kauas kyydistä todella nopeasti.

Nyt sitten voin jo lukea tähän vastauksen "mutta tuleehan pienemmistä seuroista pelaajia". Tulee, mutta suhteellisesti aivan liian vähän ja nämä pelaajat ovat sellaisia pelaajia jotka olisivat tulleet kuitenkin ja toisekseen usein eivät pysty saavuttamaan omaa potentiaaliaan sen takia että riittävän hyvää valmennusta ei ole riittävän ajoissa annettu.

Kyösti Lampinen tämän erinomaisesti sanoi. Meillä on todella vähän pelaajia jotka sekä osaavat pelata jalkapalloa että ovat urheilijoita. Näitä erikseen löytyy sitten enemmän, mutta ne kellä olisi molemmat on todella vähän.

Olen pettynyt että seurojen profiloitumisesta ei ottanut palloliitto mitenkään kantaa. Tuntuu muutenkin että liitolla oli hienoja "sloganeita", mutta ei mitään konkretiaa. Esim. miten oikeasti saadaan valmennuskoulutus paremmaksi. Nyt se on toki parantunut jo, mutta selvästi tarvittaisiin enemmän aikaa noihin koulutuksiin että päästään syvemmälle asioihin.

[Jalitsumies]

Lassas oli kyllä väärä henkilö tähän ohjelmaan. Hänen kohdalla kyse ei ollut siitä että olisi kuumoisesti halunnut jatkaa jalkapallon pelaamista, mutta pakko oli kuitenkin suunnata muualle että voisi tienata elantonsa. Päinvastoin, ei yksinkertaisesti arvostanut lajia tarpeeksi ja koki opiskelut ja sen tuomat mahdollisuudet houkuttelevampina. Pääsyy ei ollut raha vaan se että ei kokenut lajia tarpeeksi kiinnostavaksi. Kaksi täysin eri asiaa.

Tämä. Uskon, että sen takia empi tuossa 5000e/kk vastauksessaan, koska ei halunnut sanoa suoraan, että lopetti jalkapalloilun rahan takia. Uskon, että hänellä oli motiivina se, että huomasi olevansa liian huono tekemään kansainvälisen uran tai pääsemään absoluuttiselle huipulle, eikä kunnianhimoisena henkilönä ollut kiinnostusta jäädä vääntämään Veikkausliigaa.

Itsekin päädyin junioriputken jälkeen siihen lopputulokseen, että lopetan jalkapalloilun ja keskityn opiskeluun, koska tiesin, ettei minulla ole mitään asiaa kv-kentille. Tuskin olisi ollut asiaa edes Veikkausliigaan.

[Sokrateen puskumaali]

Hyvä keskustelu ja osittain hämmentävää nähdä suomalaisia ihmisiä keskustelemassa keskenään ilman, että jatkuva toisen puheen keskeyttäminen on käynnissä. Ilmeisesti nyt ei oltu haettu tarkoituksella voimakasta vastakkainasettelua. Moni aiheista oli tuttua aihepiiriä seuranneille, mutta uuttakin tuli prosessoitavaksi.

Samaa mieltä että raha on ongelma. Samaa mieltä siitä että tarvitsemme valmennukseen sitä lisää ja jalkapallon tulisi olla halvempi harrastus. Ongelmia ovat siis sekä se että emme saa riittävästi urheilullisia lapsia mukaan että emme saa riittävän laadukasta valmennusta näille junioreille. Suomessa on vain muutamia seuroja missä edes 5-12 vuotiaana saat kohtalaista/hyvää valmennusta. Puhumattakaan myöhemmistä vaiheista. Näitä seuroja kyllä on, mutta niitä on vain kourallinen. Sitten vielä niissä se pelaaminen maksaa liikaa. Jos et pääse tälläiseen seuraan (yli syy taloudellinen, maantieteellinen tai mikä vain) niin jäät todella kauas kyydistä todella nopeasti.

Tähän valmennuksen huonouteen tekee mieli aina kysyä, että miksi ulkomaille menneet valmentajat lähestulkoon aina kertovat muualla metodien olevan lähestulkoon kivikautisia ja huonoja laadultaan, mutta niillä metodeilla harjoitusten teho, vaatimustaso ja lopulta kehittyminen on parempaa? Onko meillä muuta keinoa kuin ehkä vaan vääntää valmennusmetodeja vaativampaan suuntaan, jotta se valmennuksen taso paranee? Mikä on tähän ratkaisu?

Kyösti Lampinen tämän erinomaisesti sanoi. Meillä on todella vähän pelaajia jotka sekä osaavat pelata jalkapalloa että ovat urheilijoita. Näitä erikseen löytyy sitten enemmän, mutta ne kellä olisi molemmat on todella vähän.

Samaa mieltä. Toisaalta voisi kysyä, että kuinka monta urheilijaa Suomi tuottaa per ikäluokka ylipäätänsä. Veikkaisin, että aika vähän.

Olen pettynyt että seurojen profiloitumisesta ei ottanut palloliitto mitenkään kantaa. Tuntuu muutenkin että liitolla oli hienoja "sloganeita", mutta ei mitään konkretiaa. Esim. miten oikeasti saadaan valmennuskoulutus paremmaksi. Nyt se on toki parantunut jo, mutta selvästi tarvittaisiin enemmän aikaa noihin koulutuksiin että päästään syvemmälle asioihin.

Profiloitumisen puolesta Palloliitto voi puhua vaikka kuinka paljon, mutta ilman lempeää pakottamista tuohon ei varmaan tule mitään muutosta. Ja kun sellaiseen ei ole selkeää halua, niin turha siitä on kai hurskastella.

En ole varma siitä, että onko koulutusten muuttaminen kuvaamaasi suuntaan se tärkein kehittämisen kohde. Toki jos se on ainut asia, mitä voimme muuttaa, niin sitten varmaan sitä, mutta siinä helposti saavutetaan sellainen tilanne, missä hyöty per käytetty lisäresurssi muuttuu aina vaan marginaalisemmaksi.

[Nordle]

Puhutaan että meillä junnut putoaa jossain ikäluokassa kansainvälisestä kyydistä. Käytännössä ne putoaa siinä vaiheessa kun liittyvät johonkin ohjattuun jalkapallotoimintaan. Ja ongelma on se, että valmennuksesta ison osan hoitaa junnujen isät ja äidit.
Eikö islanti tehnyt ihmeensä sillä, että laitettiin valmennus kuntoon ja jokaisella täytyy olla koulutus valmennukseen, meillä junnuja ”valmentamaan” pääsee käytänössä kuka vaan.
Eli tullaan taas rahaan, sitä ei ole tai ei käytetä sinne mihin pitäisi.

Vahvasti samaa mieltä tästä. Itsellä oli FC Kouvola ja sen lopettamisen jälkeen Susissa sama valmentaja joka oli erään pelaajan isä. Kaikki kunnioitus siitä, että jaksoi valmentaa meitä junnuista siihen hetkeen kun päätös peruskoulun loppupuolella jatkamisesta piti tehdä ja mihin suuntaan. Itsellä ei ollut epäilystäkään siitä minkä tien valitsen, koska jo silloin koulu ja treenit 5xviikossa + matsit + turnaukset ja tiedostin ettei rahkeet itselläni riitä ammattilaiseksi. Muutenkin yhteisö ja organisaation puuhastelu Susissa ei ole tässä viimeiseen 15 vuoteen ilmeisesti muuttunut. Hiukan ehkä off topicicsi meni, mutta pointti on se, että varsinkin junnuna valmentajan merkitys kehitykseen, itsetuntoon yms perusasioihin on harvinaisen tärkeää. Meillä oli joitain leirejä missä vaihettiin valmentajia joukkueiden välillä ja siinä huomasi miten erilaista valmennus voisi olla ja sen positiivisen vaikutuksen itseensä lyhyelläkin otannalla. Oikeanlainen valmennus ja ilmapiiri ovat kriittisiä juniorivalmennuksessa.
Täytyy vielä YLElle heittää kiitosta tämmöisen järjestämisestä, toivottavasti asioille pystyttäisiin tekemään jotain.

[practice]

Olen pettynyt että seurojen profiloitumisesta ei ottanut palloliitto mitenkään kantaa. Tuntuu muutenkin että liitolla oli hienoja "sloganeita", mutta ei mitään konkretiaa. Esim. miten oikeasti saadaan valmennuskoulutus paremmaksi. Nyt se on toki parantunut jo, mutta selvästi tarvittaisiin enemmän aikaa noihin koulutuksiin että päästään syvemmälle asioihin.

Tässä on hienosti kiteytetty se ongelma: Raha jaetaan suunnittelijoille ja sloganien keksijöille. Pomoja ja alempia pomoja ja vieläkin alempia pomoja ja kaikkien näiden avustajia on palkattu (laaja ongelma yhteiskunnassamme). Kun suunnitelmat pitäisi laittaa käytäntöön toivotaan vaan, että lasten vanhemmista löytyy tarpeeksi paljon innokkaita vetäjiä. Ja ne kun käy valmennuskurssin, niin tempun pitäisi olla hoitunut. Väärin.

Totuus on, että moni innokas vanhempi on yksinkertaisesti tyhmä varsinkin jalkapallon suhteen. Ihan sama kuinka paljon koulutetaan. Toki löytyy poikkeuksia, mutta yleisesti pelaajataustan omaava valmennuskurssiton on vähintään 90 %:sti parempi kuin kurssit käynyt pelaajataustaton (tai hyvin pienen pelaajataustan omaava) vanhempi, vaikka molemmilla olisi perusälykkyys ja esiintymistaito samalla tasolla. Lisäksi yleensä isä on lopettanut valmennushommat, jos poika on lopettanut pelaamisen. Yllätys yllätys.

Palloliitolle valmennuskurssit ovat edelleen rahantienaamiskeino ja siksi mitä enemmän maksavia kurssilaisia haalitaan niin sitä parempi heille. Kurssilaisille tulee lisäksi muita kuluja kuten matkustus, joten valmentajakoulutus painottuu juuri näihin isommissa kaupungeissa asuviin ja/tai varakkaisiin vanhempiin. Valmennuksen laatu ei parane näin.

[Jortsukka]

Tähän valmennuksen huonouteen tekee mieli aina kysyä, että miksi ulkomaille menneet valmentajat lähestulkoon aina kertovat muualla metodien olevan lähestulkoon kivikautisia ja huonoja laadultaan, mutta niillä metodeilla harjoitusten teho, vaatimustaso ja lopulta kehittyminen on parempaa? Onko meillä muuta keinoa kuin ehkä vaan vääntää valmennusmetodeja vaativampaan suuntaan, jotta se valmennuksen taso paranee? Mikä on tähän ratkaisu?


Profiloitumisen puolesta Palloliitto voi puhua vaikka kuinka paljon, mutta ilman lempeää pakottamista tuohon ei varmaan tule mitään muutosta. Ja kun sellaiseen ei ole selkeää halua, niin turha siitä on kai hurskastella.

En ole varma siitä, että onko koulutusten muuttaminen kuvaamaasi suuntaan se tärkein kehittämisen kohde. Toki jos se on ainut asia, mitä voimme muuttaa, niin sitten varmaan sitä, mutta siinä helposti saavutetaan sellainen tilanne, missä hyöty per käytetty lisäresurssi muuttuu aina vaan marginaalisemmaksi.

Riippuu varmaan missä käy katsomassa ja kuinka objektiivisesti katsoo. Itse ainakin mitä nähnyt ja mitä kuullut niin kivikautinen ei kyllä kuvaa todellakaan huippuakatemioiden toimintaa. Todella kaukana siitä. Toki samaa mieltä että metodista ei ole mitään hyötyä, jos asiota ei tehdä riittävällä intensiteetillä.

Ja ratkaisu on se että ymmärretään Kyösti Lampisen sanoin että meillä pitää olla riittävän urheilullisia pelaajia, jotka osaavat pelata riittävän hyvin jalkapalloa sekä haluavat kilpailla että kehittyä. Näihin neljään asiaan pitää löytyä sitten tuki valmennuksesta, seuralta, vanhemmilta, jne.

Tällä hetkellä valmentajamme eivät ymmärrä riittävästi jalkapalloa eivätkä sen vaatimuksia(ei taidollisia, ei pelikäsityksellisiä, ei fyysisiä eikä henkisiä).

Tässä on hienosti kiteytetty se ongelma: Raha jaetaan suunnittelijoille ja sloganien keksijöille. Pomoja ja alempia pomoja ja vieläkin alempia pomoja ja kaikkien näiden avustajia on palkattu (laaja ongelma yhteiskunnassamme). Kun suunnitelmat pitäisi laittaa käytäntöön toivotaan vaan, että lasten vanhemmista löytyy tarpeeksi paljon innokkaita vetäjiä. Ja ne kun käy valmennuskurssin, niin tempun pitäisi olla hoitunut. Väärin.

Totuus on, että moni innokas vanhempi on yksinkertaisesti tyhmä varsinkin jalkapallon suhteen. Ihan sama kuinka paljon koulutetaan. Toki löytyy poikkeuksia, mutta yleisesti pelaajataustan omaava valmennuskurssiton on vähintään 90 %:sti parempi kuin kurssit käynyt pelaajataustaton (tai hyvin pienen pelaajataustan omaava) vanhempi, vaikka molemmilla olisi perusälykkyys ja esiintymistaito samalla tasolla. Lisäksi yleensä isä on lopettanut valmennushommat, jos poika on lopettanut pelaamisen. Yllätys yllätys.

Palloliitolle valmennuskurssit ovat edelleen rahantienaamiskeino ja siksi mitä enemmän maksavia kurssilaisia haalitaan niin sitä parempi heille. Kurssilaisille tulee lisäksi muita kuluja kuten matkustus, joten valmentajakoulutus painottuu juuri näihin isommissa kaupungeissa asuviin ja/tai varakkaisiin vanhempiin. Valmennuksen laatu ei parane näin.

Tähän huomiona että meidän pitäisi pystyä saamaan valmennuksesta vaihtoehto lopettaville sekä aikuis- että junioripelaajille. Ja tämä niin että pystymme parhaassa tapauksessa kouluttamaan jo ennen uran loppumista. Koulutus auttaa myös pelaajana ja tämän jälkeen kun pelaaminen loppuu, niin voi siirtyä suoraan(tai jopa sen lomassa) jo valmennukseen.

[Quattro10]

Riihilahdelta ja Turuselta hyvää antia. Avasi hyvin kuinka rahaa/tasoa poljetaan pois täältä halvalla. Usein kun on nähnyt noihin akatemioihin aikaisin lähteneitä, ei kyseessä ole kuin fyysisesti eli urheilullisesti tarpeeksi kova kilpailija ja jalkapalloiluset taidot ok, mutta mitään erityistä ei löydy. Eli hyviä sparraajia...


Erkko Meri omasi hyviä ja ei loppuun asti mietittyjä ajatuksia.
Seurojen palloliiton mieskin totesi hyvin väitteeseen, jossa seurassa pitäisi toimia pitkään (5-10vuotta? Oma käsitys mitä haki) , että ihmiset haluavat eteenpäin uralla ja vaihtuvuus pitäisikin olla näin ollen luonnollista.

Muutenkin koko kultalusikka keskustelu (seurat, blääblää) oli toksista kuunneltavaa. Pihapeleistä, kaduilta tulee aina lopulta parhaat futarit. Yksilöiden menestys tämän vuoksi erityisen tärkeää.

Litmasen menestys inspiroi varmasti enemmän oman aikansa ja jälkeen tulleita pelaajia, kuin arvokisoissa oleminen. En vähättäle nyt arvokisoihin pääsyä, mutta kun olet nuori ja sinulla on esikuvia niin Tim Sparv futarina nyt vaan ei löydy junnujen ihailun kohteista.

Saman havainnoin voitte tehdä kendon puolelta, kun ihannoidaan Malkineita, Ovetskineja ym. eikä Mikko Koivut, Leo Komarovit ym. oikeasti olekkaan ihailun kohteita junioreilla. Vanhempaan kansaan sitten eri.

[Raian]

Maralla oli ruutuun astuessaan metrin pituinen lista muistiinpanoja joista kaikista hänellä oli valtava palo päästä sanomaan jotain ja minuutti puheaikaa, oliko mikään ihmekään tuossa kohtaa että vanha mies ei saanut sanottua mitään loppuun asti.

Mara on aina ollut vaikeasti ymmärrettävä. Hänellä tosiaan taitaa olla pää täynnä asiaa, josta haluaa sanoa. Hän katkaisee virkkeitä kesken ajatuksen ja hyppää yllättäen aivan toiseen asiaan. Pitää ymmärtää yleensä aika paljon jo etukäteen aiheesta, jotta Maran jutuista pääsee kärryille.

Hänelle pitäisi antaa kunnolla aikaa ja haastattelijan pitäisi pystyä pitämään keskustelu tarkasti hallinnassa. Vastakeskustelijan toki pitäisi hallita myös aihe todella hyvin. Maralta varmasti löytyisi juttua ja faktoja pitkään yksilöhaastatteluun.

[laitakoira]

Litmasen menestys inspiroi varmasti enemmän oman aikansa ja jälkeen tulleita pelaajia, kuin arvokisoissa oleminen. En vähättäle nyt arvokisoihin pääsyä, mutta kun olet nuori ja sinulla on esikuvia niin Tim Sparv futarina nyt vaan ei löydy junnujen ihailun kohteista.

Meinaat että Pukki tai vaikka Hradecky evät sovi junnujen esikuviksi? Olen ehkä vähän eri mieltä.

[rangaistuspotku]

Onko tätä vielä nähtävissä? En löytänyt areenasta.