Holmgård
 Poissa
|
 |
Vastaus #159 : 13.03.2021 klo 00:42:20 |
|
Sanottakoon aperatiiviksi, että esimerkiksi Minskin Dynamo on oleillut yli kuukauden Sotsissa ( Tsodino Turkissa ja kuka missäkin) , reenaillut kovaa nurmella raikkaassa ulkoilmassa, ja pelanneet kahdeksan hyvätasoista ottelua. Tällainen valmistautuminen varmaan onnistuisi kotimaisiltakin pääsarjajoukkueilta, sillä jossain pirkka- ja puijohalleissa sisäsyrjää hinkkaamalla ei kansainvälisen tason jalkapalloa kehity ( ei tuon tarvitse juuri mitään maksaa) . Matsit pelattiin rauta- aitojen takana tiukassa pimennyksessä, sillä olisihan typerää tarjota vastustajille kelpo tietoa. Suomessa vastaavaa ei Rautiaisen Pasin ( joka yritti teljetä Talin hallin ovet ja kehitellä verhoja kahvilan lasiseinälle) jälkeen ole näkynyt.
Tämän kauden osallistujat viime kauden järjestyksessä:
( emme keskity translitterointiin sen enempää sillä se on paikallistenkin keskuudessa ristiriitaista)
Shaktar Soligorsk
BATE Borisov
Torpedo Tsodino
Dynamo Brest
Neman Grodno
Dynamo Minsk
Islots Minsk ( virallisesti Minskin raionin edustaja)
Rukh Brest
Slavia Mozyr
Energetik ( valtionyliopiston joukkue Minskistä)
FK Minsk
Vitebsk
Gorodeja
Slutsk ( säilyi karsinnan kautta)
sekä nousijat, tervetullut Gomel maan toiseksi suurimmasta kaupungista sekä paikallisvastustaja Sputnik läheisestä Retsytsasta. Kyläseura FK Smorgon Liettuan rajan läheisyydestä nousi talvella kabineteissa liigaan ensi kerran sitten vuoden 2009, Gorodeja, joka kyllä oli varsin kituva ilmestys, luovutti paikkansa. Sputnik oli divarin kuudes, ja pyysi vielä talvella pääsyä konkkaan.
Kärkipäästä toissakauden mestari, ja viime kesänä hienoja otteita europeleissä esittänyt Brestin Dynamo on tehnyt nuorennusleikkauksen ja halpuutuksen, joten ne, kuten pronssiyllättäjä Torpedo, joka myös heikentyi, voitaneen laskea ulos kärkikamppailuista.
Kevään ensimmäiset kierrokset pelataan yleisesti muovilla, jopa alkeellisilla kyläkentillä, ja nurmelle siirrytään kun se rupeaa vihertämään ( tämänkin tavan soisi Suomeen). Sarjaa leimasi alkukolmanneksen vahva kamppailuvoittoisuus ja kova tempo, joka keväällä johti tasaisiin ja vähämaalisiin peleihin, mutta kauden edetessä ja hyökkäämisen kehittyessä varsin villeihin ja runsasmaalisiin peleihin, sillä sarjassa yritetään hyökätä, ja kun hyökätään, yritetään tehdä maali. Tavoitetta vaikeuttaa sarjaan pelaajistorakenne, jossa puolustavat pelaajat ovat keskimäärin hyökkääviä parempia ( maalivahtien ollessa heikohkoja, suurinpiirtein Veikkausliigatasoa).
Jättiläinen BATE palkkasi viime vuoden pettymyksen jälkeen Islotsin nuorehkon Tshkukovskin penkinpäähän ( Islots pelasi hyvän kauden varsin kököll materiaalilla) , kun taas viime kaudella optimistisella banapallollaan BATEssa epäonnistunut Alshevski siirtyi viime kauden ilopilkkuun, lännen Brestin "käsiin". Sarjanousija Rukh pelasi viime kesänä upeaa, uljasta jalkapalloa, ja hurja päävalmentaja, railakkaan rokkifutiksen Diego Simeone Sednev lähti odotetusti rahakentille, osoitteena Kasakstanin Ordabasy. Seuraan saapui D. Brestin kova, värikäs ja potentiaalinen kamerunilaistoppari Gabi Kiki, joka mahtavan kapteeni Rakhmananovin kanssa ( jonka otteiden seuraaminen on nähtävyys itsessään) muodostaa parhaimmillaan häikäisevän, joukkuettakannattelevan kivijalan, johon suoraviivainen mutta näppärä monen miehen hyökkääminen voi rakentua.
Toinen erinomaisesti valmennettu joukkue, joka ennen tyhjennysmyyntiä pelasi erinomaisesti, oli yliopiston oranssipaitainen BGU. Siellä valmentaja Beljavski jatkaa, joten ei yllättäisi jos Energetik yllättäisi, jos siirtokorvaukset on käytetty hyvin.
Mestari Shaktar uudesta, hietamaalle 1958 perustetusta Soligorskin kaivoskaupungista, jatkaa Grigortsikin alaisuudessa. Joukkueen alkukausi oli varsin nihkeä. Palloa hierottiin ja hinkattiin vailla näkyvää määränpäätä, mutta kesän kynnyksellä peli meni uomiinsa, ja SS hallitsi suvereenisti tapahtumia, ottelut olivat kuin käsipalloa yhteen maaliin. Toki mestaruus meni marraskuun viimeisen minuutin viime sekunneille, mutta kausi oli etukäteisarvioiden kolmossuosikille selkeä onnistuminen. Nyt, kuten viimekin vuonna, hyökkäys on ohut ja kysymysmerkki, etenkin kun ykköspyssy Lisakovits lähti Moskovan rautateläisiin.
Mitaleita haistellut Neman jatkaa liimaletti Kovalevitsin laadukaassa valmennuksessa, mutta koko viime kausi vaikutti ylisuorittamiselta ja venymiseltä, ja kun elintärkeä ykköstähti ja pelienvoittaja Kadimyan on poissa, lienee Mozyrmainen keskikastin sija sekä suurien sitkeä kiusaaminen yksittäisissä matseissa grodnolaisten kohtalona.
BATE lienee kai taas suurseurana ykkössuosikki, Soligorskin ollessa toinen kova. Kolmantena, hyvän matkan päässä taitaa olla Dynamo Minsk. Mutta antaa sarjan näyttää, viime kausi osoitti että чемпионат Республики Беларусь по футболу среди команд высшей лиги on periksiantamaton, vaikea ja yllätyksellinen sarja, jossa pallo on pyöreä. Toiveissa olisi, ettei kukaan karkaisi kärjessä, ja ennen kaikkea se, että pienemmät seurat eivät olisi rappion tilassa ( Sputnik ainakaan ei näytä hyvältä), kuten riskinä Valko- Venäjän sarjassa on. Oman mausteensa tuo maan poliittinen tilanne, joka joidenkin seurojen kohdalla johtaa kannattajaboikotteihin. Mutta antaa haitareiden soida, votkan virrata, rappausten roiskua ja verkkojen venyä- maailman kovin on taas täällä!
|
