FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
28.11.2020 klo 00:58:45 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Joulupata 2020, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1]
 
Kirjoittaja Aihe: Huippu-urheilijoiden uusi arki - Peli selväksi ja kausi käyntiin  (Luettu 463 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Liian Komea

Poissa Poissa


: 04.05.2020 klo 12:21:34

Onko jossain pohdintaa millä spekseillä kausi urheilun saralla, niin jalkapallossa kuin muissakin lajeissa, voitaisiin saada käyntiin? Mitä se vaatii ja erityisesti mitä se vaatii päätähtien eli urheilijoiden osalta. Jos löytyy niin pohdinnan voi siirtää sinne.

Mietin asiaa taudin, sille altistumisen ja sen leviämisen näkökulmasta. Yleisö on kolikon toinen puoli ja toinen ovat itse toimijat lajin ympärillä. Keskityn nyt nimenomaan toimijoihin ja urheilijoihin.

Jaotellaan aika ennen koronaa, koronan aikana ja koronan (lääkkeet + rokote) jälkeen.

Aika ennen koronaa oli aikaa jolloin pelailtiin vaikka oli vähän flunssaa. Tärkeintä oli se minkälaisen panoksen pelaaja pystyi antamaan joukkueelleen sairastamisesta huolimatta. Jos sairaus vei tekemisestä liikaa tehoja levättiin. Jos pelaaja oli edelleen plusmerkkinen joukkueelle, oltiin mukana. Flunssat yms. olivat mittakaavassaan niin mitättömiä riskejä, ettei suurimmalta osalta edes huipputasolla mietitty muiden pelaajien altistumista taudille. Ei omien ja vielä vähemmän vastustajien.

Korona-ajassa ongelmaksi muodostuu taudin oletettu vakavuus. Jos yksi pelaaja saa koronan, voi se johtaa saman tien koko joukkueen mitätöitymiseen pidemmällä aikavälillä. Jos ennen tartunnan selvittämistä ehditään pelaamaan muita joukkueita vastaan, voi se koitua useamman joukkueen kohtaloksi pidemmällä aikavälillä. Pelit jäävät pelaamatta jne.

Ongelmaa ei siis voi ohittaa. Pitää tehdä päätös miten koronaan suhtaudutaan pelaajien tasolla. Lähdetäänkö tukahduttamisen ja eristämisen tietä eli vaaditaan osallistujilta täyttä puhtautta? Vai hyväksytäänkö koronassa oleminen ja sen tartuttaminen muihin pelaajiin osaksi arkea?

Jälkimmäinen vaihtoehto on helpompi tie. Pelaajat, jotka allekirjoittavat sopimuksen seuransa kanssa sitoutuvat ottamaan riskin koronan saamisesta ja sen välittämisestä eteenpäin. Jos pelaajia edellytetään pelaamaan riskin kanssa, saavat he varmaan myös ottaa riskejä urheilun ulkopuolisessa elämässä oman harkintansa mukaan? Tämähän tulee pätemään kaikkeen huipputason alapuolella olevaan urheiluun divareista aina puulaakiin ja muuhun harrasteluun saakka. Otat tietoisen riskin, jonka vastuun kannat vain ja ainoastaan yksin.

Jos lähdetään koronasta puhtaan tukahduttamisen linjalle, pitää keinojen myös olla jyrkempiä. Jos koronaan suhtaudutaan suurin piirtein nykyisellä vakavuudella, pitää sen leviäminen urheilijoiden ja toimijoiden välillä estää kaikin mahdollisin käytettävissä olevin keinoin. Siinä epäonnistuminen johtaa isoihin seuraamuksiin eli yksittäisten pelaajien eristämisestä joukkueiden eristämiseen ja aina sarjan keskeyttämisiin saakka. Miten voidaan onnistua pitämään sarjat "puhtaana" koronasta muuten kuin merkittävästi rajoittamalla osallistuvien yksilöiden perusoikeuksia?

Mielestäni ei mitenkään.

Tällaisessa tilanteessa pelaaja allekirjoittaa sopimuksen, jossa hän rahallista vastinetta vastaan luopuu tietyistä oleellisista elämänlaadullisista oikeuksista. Jotta voitaisiin taata puhtaus, pitäisi osallistuvien toimijoden elämistä rajoittaa merkittävästi. Kaikki altistumisriskiä nostava kanssakäyminen pitäisi rajoittaa minimiin. Tällöin oltaisiin tekemisissä vain oman joukkueen toimijoiden (muut urheilijat, valmentajat jne.) sekä välittömän lähipiirin (oma puoliso, lapset) kanssa. Sopimusta allekirjoittaessa pelaaja sitoutuu välttämään kaikkea muuta sosiaalista kansskäymistä ihmisten kanssa kyseessä olevan urheilusarjan ollessa käynnissä. Ei käyntejä baarissa, ei käyntejä sukulaisten luona, ei tinder-treffejä, ei käyntejä kaupassa kuin välttämättömällä tavalla. Julkisilla paikoilla pidetään kasvomaskia. Käytännössä urheilija sitoutuu riskiryhmäläisen tilannetta vastaaviin oikeuksiin elämässään vastineeksi rahallisesta korvauksesta. Sanomattakin selvää on se, että rikkoessaan sopimuksen ehtoja joutuu pahimmillaan todella raskaaseen vastuuseen tekosistaan.

Vastapainoksi tästä sopimuksen toisen osapuolen tulee kaikkien kykyjensä mukaan helpottaa vastakumppaninsa elämää esim. lähettipalveluiden yms. osalta, jotta eläminen pelkästään joukkueelle, sarjalle ja lajille olisi mahdollisimman mielekästä.

Molemmissa lähestymistavoissa on omat ongelmansa. Löytyykö jostain välimaastosta parempi ratkaisu ennen aikaa jälkeen koronan?

 
Sivuja: [1]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines