Katsoin Mortonin Youtube-tililtä Johanssonin kolmen viimeiseksi jääneen ottelun koosteet huhtikuulta 2019 (kun en kokonaisia pelejä enää löytänyt ja Johansson on sen verran mielenkiintoinen nimi, että halusin edes hieman scoutata hänen viimeisintä kädenjälkeään). Tein havaintoja 35 kuvan verran. Pököpeuran linkkaamassa artikkelissa ollut kommentti
"After we took some hammerings early on in JJ’s tenure he began setting us up in a back five. A complete lack of trust and apparent failure to actually coach the defence properly meant he felt he needed to just stick as many back there as possible piti kyllä osin kutinsa lyhyen otannan koosteissakin, joissa Johansson peluutti 5-3-2 paperiryhmitystä. Tuloksellisestihan nuo kolme viimeistä peliä ennen eroamista kauden viimeisen pelin alla sujuivat hyvin, kun saldona oli kaksi voittoa ja yksi tasapeli. Tasapelikin tuli kolmanneksi viimeisessä pelissä eli Johanssonin lähtö tapahtui kahden peräkkäisen vierasvoiton (0-2 & 0-1) jälkeen. Kaikkiaan 20/34 ottelussa Mortonissa Johansson suosi viiden alakertaa.
Puolustusmuoto:
Paperiryhmitys oli 5-3-2, mutta pallottomana muoto oli jopa 5-4-1, kun toinen kärjistä laskeutui vasemmaksi laituriksi.
Linjojen väliin on kuitenkin jäänyt valtava tila, josta vastustaja voi noukkia palloja jalkaan. Tämä oli ensimmäinen huolestuttava huomio Johanssonin kyvystä organisoida puolustuspelaaminen, mutta pitää toki muistaa, että tämä oli vain yksittäinen tilanne koosteissa ja pelaajathan siellä kentällä loppuviimein ovat huolehtimassa linjojen välisestä tiiviydestä.
Viimeiseksi jääneessäkin pelissä toinen kärjistä liikkui puolustamaan vasenta laitaa, mutta tässä muoto oli ehkä lähempänä 5-2-3:a.
Yhtä kaikki, yhdeksän pelaajaa pallon alla lienee ollut se suunnitelma omalla kenttäpuoliskolla.Organisoitu prässi vastustajan puoliskolla
Mortonin organisoitu korkea prässi ei hirveästi vakuuttanut koosteissa, vaan siitä tultiin ohi kombinaatioilla, kun puolustuslinja vetäytyi turhan aikaisin ajoittain ja viisi ylintä pelaajaa hävisi 1v1-tilanteita. Tässä pelissä vastustajakin pelasi kolmella topparilla ja wingbackeilla, joten jokaiselle pelaajalle löytyi kätevästi oma vastinpari. Johanssonin luotsaama Morton prässääkin ylhäältä miesvartioinnilla. Mortonin oikea wingback Tumilty on kuitenkin vähän myöhässä puolustamassa vastustajan vasenta wingbackia, joka pystyy jatkamaan pallon keskelle ohi prässin.
Keskellä Mortonin oikea toppari lähtee peruuttamaan sen sijaan, että hän iskisi kiinni ja yrittäisi pysäyttää hyökkäyksen suojaamatonta puolustuslinjaa vastaan, kun viisi ylintä Mortonin pelaajaa on ohitettu. Vierellä toki myös toinen puolustavammista keskikenttäpelaajista juoksee kohti omaa maalia, koska hän on alivoimaisena kahta vastustajaa vastaan, sillä toinen vastustajan kärjistä oli laskeutunut puoleen kenttään.
Ylemmäs jäänyt kärki spurttaa pystyyn samalla, kun ilman oikean topparin prässiä jäänyt pelaaja saa vapaasti jalka avoinna lähettää pystysyötön linjan taakse. Seurauksena oli puolittainen läpiajo, mutta ei maalia.
Kolmanneksi viimeisessä 2-2 tasapeliin päättyneessä ottelussa avausmaali syntyi samanlaisesta tilanteesta eli vastustaja tulee prässin ohi kombinaatiolla, kun vasemman wingbackin selustaan on jäänyt tilaa vastaavasti hänen oltuaan myöhässä tukemassa prässiä.
Vastustaja pääsee rullaamaan edeltävän tilanteen tapaan kohti suojaamatonta puolustuslinjaa. Keskellä olisi ollut pelaaja vapaana, mutta pallollisen pelaajan yksilötaito riitti tuplattunakin leikkaamaan välistä keskelle ja laukomaan pallon takakulmaan. Vaikuttaa siis siltä, että korkean ja puolikorkean prässin hiomisessa Johansson olisi voinut tehdä Skotlannissa parempaakin työtä, vaikka nämä ovatkin vain yksittäisiä esimerkkejä.
On jännittävää nähdä kuitenkin se, että jos TPS:ssäkin Johansson peluuttaa viiden alakertaa, kuinka monta kertaa vastustaja pääsee hyökkäämään kohti suojaamatonta puolustuslinjaa pelin aikana prässin murruttua ylempänä.Vastaprässi
Välitön vastaprässääminen vaikutti sen sijaan toimivan hyvin. Puolustuslinjasta irrottiin tarvittaessa reilusti vastustajan puoliskolle tukemaan menetysten jälkeistä vastaprässiä.
Seurauksena oli nopeita kääntöjä ja puolittaisia maalipaikkoja.
Tässäkin toppari katkoo hyvin ilmasta.
Vain vastustajan rike sivurajalla estää nopean monen pelaajan vastahyökkäyksen synnyn.
Vielä yksi erillinen kuva siitä, kuinka toppareista Kilday on tullut menetyksen jälkeen estämään vastustajan kääntymisen tempokuljetukseen. Seurauksena on pakollinen pudotus maalivahdille, joten vastustajan nopea hyökkäys pysähtyi onnistuneesti ennen kuin se ehti alkaakaan.
Oman rangaistusalueen puolustaminen ja etäisyydet puolustuslinjassa
Oman rangaistusalueen puolustaminen vaikutti sen sijaan jonkinlaiselta ongelmalta koosteissa. Hieman tuli mieleen jopa Paatelaisen ajan Huuhkajat.
Mielenkiintoista oli myös se, että monesti etäisyys wingbackista laitatoppariin venyi suureksi, jolloin keskikenttäpelaajien tehtävä oli tukkia välit kuten tässäkin kuvassa tapahtuu. Vastustajan laituri on leveydessä ja houkutellut itseensä wingback Tumiltyn. Mortonin oikea toppari ei kuitenkaan lähde omasta boksista mihinkään, vaan pysyy siellä kahden muun topparin kanssa ja keskikenttäpelaajan tehtävä on nuolen osoittamalla tavalla huolehtia tilasta, joka syntyy, kun vastustaja venyttää Mortonin muotoa sivuttaissuunnassa.
Keskityksen lopulta lähtiessä Mortonilla on ylivoima, mutta kuitenkin vain osa vastustajista kontrollissa. Taka-alueella näkyy yksi vapaa vastustaja ja samoin ennen kaikkea keskellä ympyröityjen kaksinkamppailuparien keskellä.
Keskitys putoaa juuri keskelle parhaalle maalintekosektorille, mutta McCrorien uskomaton pelastus estää maalin synnyn.
Vaihteeksi kuva viimeiseksi jääneestä pelistä. Etäisyys wingbackeista toppareihin on taas suuri, joten keskikenttäpelaaja laskeutuu tukkimaan tilaa.
Vasen wingback Iredale ei saanut laidalla vastustajan jalkaa kuriin eikä tuo keskikenttäpelaajakaan saanut katkottua matalaa syöttöä boksiin. Toppareilla on ylivoima, mutta oikein kummallakaan ei ole tilanne kontrollissa eli ylivoimasta huolimatta kommunikaatio ei pelannut. Samalla Mortonin alas pudonnut keskikenttäpelaaja ei seuraa boksiin suuntautuvaa juoksua keskityttyään liiaksi palloon.
Jälleen vain maalivahdin mainio vastaantulo estää maalin synnyn.
Tasapeliin päättyneen kolmanneksi viimeisen pelin 2-2 tasoitus syntyi keskityksestä. Taka-alueella oikea wingback Tumilty ei vuorostaan seuraa painottoman laiturin juoksua takatolpalle.
Keskityspallon kaarrettua toppareiden yli takatolpalle, vastustajalla oli helppo työ putata tyhjiin etualakulmaan ohi voimattoman maalivahdin.
Lukumääräinen ylivoima oli taas tosiasia, mutta vastustajat eivät olleet yhtään kontrollissa. Voi tietysti olla, että TPS:ssä näin heikkoa keskitysten puolustamista ei tulla näkemään, kun materiaalikin lienee oletettavasti edes hitusen parempi. Seuraan kuitenkin mielenkiinnolla sitä, että jos TPS puolustaa viiden linjalla, venyvätkö etäisyydet vastaavalla tavalla ja saavatko Strasser ja Lähde keskikentän keskustassa tehdä rutkasti töitä alaspäin peittääkseen syntyviä aukkoja, jos ja kun vastustaja venyttää vastaavasti Tepsin puolustuslinjaa sivuttaissuunnassa.
Hyökkäys:
Hyökkäyspelaaminen hyökkäyskolmanneksella vaikutti perustuvan pitkälti kolmen ylimmän pelaajan varaan. Tässä maalivahti on avannut pitkän pallon. Kärkipari roikkuu puolustuslinjassa ja heidän alapuolellaan on hyökkäävä keskikenttäpelaaja tukemassa lähellä.
Vastustajan sekoiltua kakkospallossa Mortonin toinen kärki Kiltie sai pallon itselleen, käänsi sen poikittain eikä kärkiparin alapuolella pelannut Telfer erehtynyt.
Melko pitkälti laitojen kautta Morton loi maalipaikkansa noissa koosteissa.
Yksi tapa oli se, että wingback imi itseensä vastustajan laitapuolustajan ja sitten kärkiparin alapuolella pelannut hyökkäävä keskikenttäpelaaja Telfie leikkasi laitapuolustajan selustaansa jättämään tyhjään tilaan.
Kärkipari pysytteli keskellä lähellä toisiaan. Muita kohdepelaajia boksissa ei sitten juuri koskaan ollutkaan.
Telfie voitti oman 1v1-tilanteensa boksin reunalla ja pääsi kuljettamaan kohti maalia. Hän antoi matalan keskityksen, jonka vaihtokärki Dallas pudotti Kiltielle ja tämä pyssytti oikeaan alakulmaan voittomaalin.
Tässä kuvassa Telfie leikkaa taas tyhjään tilaan laitapuolustajan takana ja kärkipari liikkuu samalla boksiin keskitystä varten.
Toiselta jaksolta kuva, kuinka kärkipari on taas boksissa ja hyökkäävä keskikenttäpelaaja on liikkunut oikeaan laitaan.
2-2 tasapelistä kuva siitä, kuinka vasemman wingbackin keskittäessä taas kerran vain kärkipari on kohdealueella eli keskikentältä ei välttämättä ihan hirveästi tulla näkemään juoksuja boksiin asti TPS:ssäkään. Painottomalla puolella on toki sitten vielä kolmas pelaaja ja tämä keskitys leijailikin aina hänelle saakka oikealle sivurajalle.
Mutta se, että boksissa on useimmiten vain kaksi kohdetta, takaa ensinnäkin sen, että puolustusvalmiuden ja tasapainon pitäisi säilyä hyvänä. Lisäksi kakkospalloistakin voi tehdä maaleja. Vaikka keskikentältä ei tehdä juoksuja boksiin asti juurikaan, keskikenttäpelaajat ovat kyllä sitten lähellä rangaistusalueen reunaa kyetäkseen ampumaan 20 metristä kaukolaukauksia. Tässäkin tilanteessa toiselta puolelta lähteneen uuden keskityksen päätteeksi vastustajan topparin puskema purkupallo on pudonnut suoraan vaihtopelaaja McCayleyn jalkaan.
Tyylikäs puolivolley painui oikeaan alakulmaan.
Voi olla, että Tepsiltäkin tullaan loppukauden aikana näkemään jokunen vastaava tykitys rangaistusalueen reunalta maalin perukoille kakkospalloista.Erikoistilanteet:
Kulmapotkuissa sen sijaan vastustajan boksissa voi olla jopa seitsemän pelaajaa yhtä aikaa.
Kaksi etualueella/vitosen viivan sisässä, kaksi keskellä parhaalla sektorilla ja kolme taka-alueella (yksi pelaajista on vähän piilossa vastustajan takana tässä kuvakaappauksessa). Rangaistusalueen reunalle on jäänyt yksi pelaaja ja kuvan ulkopuolella on vain yksi pelaaja varmistamassa alempana.
Runsas pelaajamäärä mahdollistaa kakkospallojen voittamisen ylhäällä. Rangaistusalueen reunalla aluksi ollut pelaaja on liikkunut pelattavaksi vasempaan puolitilaan ja laittaa sieltä uuden keskityksen maalille. Kohdealueella on 4v4-tilanne ja seurauksena oli Mortonille rangaistuspotku, kun yhtä heidän pelaajaa työnnettiin selästä. Kiltie upotti pilkun sisään, mutta toisesta peräkkäisestä vierasvoitosta huolimatta Johanssonia ei tämän illan jälkeen Mortonin peräsimessä enää nähty.
Sivuvapaapotkuissakin ainakin viisi pelaajaa on boksissa hämmentämässä ja pari pelaajaa sitten boksin reunalla. Kahdeksas mies juoksee myös ylös oltuaan hetkellisesti kuolleen pallon takana eli periaatteessa erikoistilanteen antajan lisäksi jälleen vain yksi pelaaja on alempana varmistamassa kuvan ulkopuolella.
Kulmapotkujen puolustamisesta ei näkynyt koosteissa näytteitä kuin pelissä Falkirkia vastaan. Tässä pelissä se hoitui kaavalla 4+5+1. Neljä pelaajaa puolusti viiden metrin aluetta. Viisi pelaajaa otti vartiointiin vastustajan viisi kohdepelaajaa ja ylimääräinen kenttäpelaaja kyttäsi kakkospalloja boksin reunalla. Ihan hirveästi tuo ei siis eroa tavasta, jolla TPS on tällä kaudella puolustanut minun näkemissäni peleissä eli Pikkarainenkin asetti neljä pelaajaa vitosen alueelle ja yhden huolehtimaan rangaistusalueen reunasta, mutta varsinaisia vartioijia oli boksissa viiden sijasta vain kolme, kun Jakonen ja Alhassan ottivat pois lyhyet variaatiot/peittivät etualuetta.
Lingman antoi Klubin kulmapotkuja ja Schüller tarjosi lyhyen vaihtoehdon.
TPS asetti aina kaksi pelaajaa oman boksin sivureunaan estämään lyhyitä variaatioita (Jakonen ja Alhassan) ja blokkaamaan matalat pallot etutolpalle. Viiden metrin alueelle TPS puolestaan ryhmitti neljä pelaajaa (järjestyksessä etutolpalta takatolpalle Strasser, Ääritalo, Pikkarainen ja Hernandez).
Tämä tarkoitti sitä, että
kolme muuta Tepsin pelaajaa miesvartioi kolmea klubilaista (Muzaci vs. O'Shaughnessy, Rähmönen vs. Tenho ja Tehe vs. Väyrynen) aina pilkun tuntumassa ja
yksi pelaaja (Lähde) oli vielä irrallaan tuosta kolmen porukasta puolustaen rangaistusalueen reunaa ja sinne suuntautuvia kakkospalloja kuten nuoli osoittaa.
