ACF Fiorentina 1926 - FutisForum2

Nome Cognome

Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again (ja Hifki!)

ACF Fiorentina 1926

: 07.08.2020 klo 10:15:49

Violetti. Yhdistelm� sinist� ja punaista, viisauden ja rakkauden v�rej�, ylh�is�n statussymboli antiikin ajoista l�htien. Sateenkaaren sisimm�inen keh�, josta tavallisesti paljaalla silm�ll� havaitsee vain pienen h�iv�hdyksen ja jonka erottaminen kysyy katsojalta herkkyytt�, intuitiota, mielikuvitusta. Kev�iset kukat Fiesolen rinteill�, mykist�v� auringonlasku Firenzen taivaalla. V�ri, jonka jalkapalloileva maailma automaattisesti assosioi yhteen seuraan. Fiorentina ja violetti � violetti ja Fiorentina. Niin kuuluu olla.

T�m� on tarina siit�, kuinka Fiorentinasta tuli violetti. Tarina, joka alkaa l�hes vuosituhannen takaa keskiajalta, maailmasta jossa ihmisyyden hienostuneimmat ilmentym�t ja niiden ��rimm�iset vastakohdat eliv�t rinta rinnan ihmisten jokap�iv�isess� arjessa. Virtsan- ja verenhajuiset v�rj�rien ja nahkurien ja teurastajien korttelit ja hienoimpien palatsien koristeellisimmat salit, ry�n�iset p��llyst�m�tt�m�t kadut ja patsain reunustetut piazzat ja loggiat, kaunein taide ja korkein tiede ja raakalaismainen, �killinen ja arvaamaton tai joskus spektaakkelin vuoksi pitkitetty v�kivalta. Oikukkaan sattuman ja puhtaan, laskelmoidun tarkoituksen ��rimm�isi� vastakohtia on my�s kertomus Fiorentinan violetista v�rist�.

Firenze, 1300-l.

Sattuipa kauan kauan sitten, kenties jo 1100-luvun loppupuolella, kaukana kaukana Toscanan lyyrisesti polveilevilta kukkuloilta ja Arno-joen hedelm�llisest� laaksosta, ett� muuan matkamies pys�ytti h�rk�vankkurinsa, kapusi alas kuskinpukilta ja asteli tienvarteen helpottaakseen luonnollisia tarpeitaan. Emme varmuudella tied� tapahtuman tarkkaa ajankohtaa tai paikkaa tai edes p��henkil��, mutta sen verran tiedet��n ja yleisesti tosiasiana tunnustetaan, ett� tuolla nimenomaisella keskiaikaisella kusitauolla oli historiallisen kauaskantoiset seuraukset. Nimitt�in vetens� laskettuaan mies huomasi, ett� j�k�l�isen ojan pohjalla h�nen virtsansa oli muuttunut violetiksi.

Kyseess� oleva matkalainen oli firenzel�inen kauppias, joka hyv�n kauppamiehen alati valppailla hoksottimilla v�litt�m�sti vainusi sattumassa piilleen kaupallisen potentiaalin. V�rj�ttyjen kankaiden kauppa oli ollut firenzel�isten leip�laji jo pitk��n ja muotitietoinen kaupunkilaiseliitti oli aina asutuskeskusten historian alkuh�m�rist� halunnut pukeutua hienoihin tekstiileihin sek� eksoottisiin v�reihin, mutta juuri syd�nkeskiajalla Italian kaupunkivaltioiden vaurastuva ylimyst� keksi alkaa my�s sisustaa kolkkojen ja kylmien kivilinnojensa saleja ja kammareita koreilla sein�kankailla. Laadukkaille tuotteille oli siis kasvava kysynt� ymp�ri niemimaan � hinnasta viis, kunhan on hienompi kuin kilpailevilla suvuilla. Ja mit� italialaiset edell�, sit� muu Eurooppa per�ss�...

Toki jo muinaiset roomalaiset olivat tunteneet violetin v�riaineen salat. Sit� saatiin tiettyjen meress� el�vien nilvi�islajien rauhasnesteest�, joistakin kukista, jopa mustikasta, ja sen hankkiminen oli p��t�huimaavan ty�l�st� ja kallista ellei teollisen mittakaavan tarpeisiin suorastaan mahdotonta. Samat tuottamattomat menetelm�t olivat silti edelleen k�yt�ss� keskiajalla. Niinp� kauppias pakkasi kuormansa sekaan muutaman ruukullisen j�k�l�� ja suuntasi kotiinsa Firenzeen toiveikkaana siit�, ett� oli tehnyt tekstiiliteollisuuden suurimman innovaation yli tuhanteen vuoteen.

Kauppiaan suku alkoi viljell� oricello-nimist� j�k�l�kasvia (my�h. Rocella tinctoria) Firenzess� ja rikastui kauniiden, s�v�ytt�vien violettien kankaiden myynnill�. Suku otti nimekseen Oricellari. Monia suvun j�seni� palveli Firenzen tasavallan aikana t�rkeiss� viroissa, ja Medicien vaikutusvallan ollessa kaupungissa korkeimmillaan he liittoutuivat Mediceist� suurimman, Lorenzo il Magnificon kanssa. Aidon renessanssidynastian hengess� he rahoittivat suurten taiteilijoiden ja arkkitehtien t�it� sek� is�nn�iv�t yksityisess� puutarhassaan filosofisia keskusteluiltoja, joissa mm. samaisen Lorenzon uusplatoninen akatemia sai alkunsa ja my�hemmin Machiavelli esitteli valtiollisia mietelmi��n. Sukupolvien saatossa, suvun rikkauksien, arvovallan ja maineen kasvaessa ja levitess� suvun nimi hiljalleen taipui elegantimpaan muotoon: Oricellari, Ruccellai, Rucellai.

* * *

Punavalkoinen Fiorentina vuodelta 1926.

On historiallinen paradoksi ettemme tarkalleen tied� syyt� siihen, miksi AC Fiorentinan perustaja ja puheenjohtaja markiisi Luigi Ridolfi, suuri Firenzen historian harrastaja ja jalkapallon yst�v�, vuonna 1929 p��tti muuttaa seuran pelipaidan v�rin juuri violetiksi. Voimme p��tell�, ettei Ridolfi osannut aavistaa kuinka t�rke� osa koko kaupungin identiteetti� vastaperustetusta jalkapalloseurasta viel� tulisi tai kuinka ikonisen aseman Fiorentinan viola maailman jalkapalloseurojen peliasujen kaanonissa saavuttaisi, eik� siksi kirjannut ajatuksenjuoksuaan mihink��n muistiin. Tiedet��n kuitenkin, ett� p��t�s oli yksin h�nen. Mutta miksi juuri violetti?

Violetit paidat Stadio Giovanni Bertan (nyk. Stadio Artemio Franchi) avausottelussa 13.9.1931.

Alun perin Fiorentina pelasi enimm�kseen punavalkoisissa paidoissa ja mustissa housuissa. V�rit viittasivat paitsi kaupungin oman vaakunan ja kaupungin ensimm�isen jalkapalloseuran Florence Football Clubin punaiseen ja valkoiseen my�s fuusio-Fiorentinan muodostaneiden Palestra Ginnastica Fiorentina Libertasin punamustiin ja Club Sportivo Firenzen valkomustiin asuihin. Punavalkomustat peliasut eiv�t kuitenkaan tuoneet seuralle onnea. Menestys ensimm�isin� vuosina oli surkeaa ja tuoreen fuusioseuran johtoportaassa juopa entisten kilpakumppanien v�lill� edelleen syv�, joten Ridolfi halusi Fiorentinalle uuden alun. Vanhan johtokunnan j�senet, ja mik� t�rkeint�, seuran v�rit piti ilman muuta vaihtaa.

Er��n suositun aikalaisanekdootin mukaan joukkueen huoltaja olisi punavalkoisia pelipaitoja - hurjimmissa versioissa pesussa olisi ollut mukana my�s sinisi� treeniverkkareita! - Arno-joessa pestess��n vahingossa saanut v�rit sekoittumaan kesken��n siten, ett� tuloksena olisi ollut jotakin hieman violettiin vivahtavaa roosaa. T�m� vahinkovioletti olisi sitten miellytt�nyt kannattajien silm�� siin� m��rin, ett� siit� p��tettiin tehd� seuran virallinen v�ri. Romantikot ovat my�s hakeneet selityst� niin ylemp�n� mainituista liljoista, joita kasvaa kaupunkia ymp�r�iv�ss� maastossa kuin auringonlaskun v�reist� Toscanan taivaalla.

Monien muiden tavoin en usko alkuunkaan n�ihin satumaisiin teorioihin, vaan pid�n uskottavampana ett� Ridolfin p��t�s oli laskelmoitu ja harkittu, joskin muutaman yksitt�isen satunnaistekij�n ryyditt�m�. Ajoituksellisesti t�rke� sattuma on Fiorentinan v. 1928 pelaama yst�vyysottelu unkarilaista �jpest FC:t� vastaan. Unkarilaisten violetti-valkoiset raitapaidat ovat todenn�k�isesti toimineet yhten� Ridolfin innoittajana. Lis�ksi violetti oli v�ri, jota ei mill��n italialaisseuralla ollut viel� k�yt�ss�. Mutta n�m� ovat vasta toisistaan irrallisia aihetodisteita, joilta puuttuu yhdist�v� tekij�, Daavid-veistoksen marmorinen selk�ranka, tarkkaan punnittu motiivi. Tiet�v�sti vihre��kin harkittiin, mutta lopulta violetti vei voiton.

Markiisi Ridolfi itsekin kauas Firenzen tasavallan alkuaikoihin ulottuvan, merkitt�v�n firenzel�issuvun vesana on hyvin tuntenut Rucellain suvun tarinan ja violettien kankaiden osuuden kaupungin vaurastumisessa, kaunistumisessa ja tunnetuksi tulemisessa, kasvussa siksi renessanssiajan maailmankuuluksi, matkituksi ja kadehdituksi helmeksi, johon miljoonat turistit kautta maailman edelleen suorittavat goethel�isi� pyhiinvaelluksiaan. Lis�ksi firenzel�iseen mentaliteettiin ei varsinaisesti kuulu oman kotikaupungin historiallisen merkityksen v�h�ttely. P�invastoin, kaikessa kuuluu aina korostaa Firenzen paremmuutta, erityisyytt� ja ainutlaatuisuutta suhteessa kaikkeen muuhun ja kaikkiin muihin, joskus ik�v� kyll� terveen j�rjen tai jopa totuuden kustannuksella. Onpa niit�kin, joiden mielest� violetti, siin� miss� silm�lasit ja kapitalismi, on per�ti firenzel�inen keksint�. Ja eik� markiisi olisi tuntenut luontaisesti vetoa juuri violettiin, tuohon aristokratian ikiaikaiseen tunnusv�riin?

Fiorentina vm. 1968-1969, tuleva scudetto-voittaja.

N�in sattumasta syntyi inspiraatio, josta kaupungin historia teki oman, ja lopulta muiden seurojen v�rien konteksti tarjosi mahdollisuuden erottautua, nousta kaikkien yl�puolelle. T�ss� on se orastavan seuraidentiteetin historiallinen ja kulttuurinen viitekehys, jossa Ridolfi Fiorentinan pelipaidan v�rin valitsi. Ylemmyys, perinne, distinktio. Firenze ja Fiorentina. Violetin v�rin tarina, kusiojan pohjalta ruhtinaiden ja kuninkaiden palatseihin ja lopulta vihre�n veran ballerinojen ylle suurimpien areenoiden kirkkaimpiin parrasvaloihin. Ma quanto sei bella.

Nome Cognome

Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again (ja Hifki!)

	Kirjoittaja	Aihe: ACF Fiorentina 1926 (Luettu 66774 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.