FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
22.10.2021 klo 06:24:55 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 2 [3] 4 ... 8
 
Kirjoittaja Aihe: ACF Fiorentina 1926  (Luettu 41081 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #50 : 26.10.2020 klo 21:06:16

Pitihän se peli katsoa. Samat miehet (loukkaantuneen Riberyn tilalla kärjessä Callehon), sama ryhmitys, samaa kuraa lähestulkoon. Alussa Viola prässäsi korkealta, Bonaventura nousi korkealle kolmanneksi kärjeksi prässissä, wingbackit ottivat kiinni yli keskikentän. Näytti jopa siltä, että olisiko herra I oppinut jotain ja muuttanut taktiikkaa. Mutta kaikki oli silmänlumetta, sitä kesti vain n 20 minuuttia. Loppu 70 min samaa totuttua bussia johtoasemassa, Udinese päästettiin peliin mukaan aivan itse. Pallonhallinta Udineselle 55 - 45 ja laukaukset 16 - 5. Dragowskin kaksi paraatitorjuntaa ja Friulilaisten tuhnuilu siivitti Fiorentinan onnekkaaseen voittoon.

Erityismaininnan voisi antaa Castrovillille (2+1) ja Biraghille (0+2), tämä kaksikko vasemmalla laidalla oli loistava, hyvää dynaamista liikettä ja pallovarmaa työskentelyä. Samat pelaajat ovat muutenkin olleet kauden alun parhaimmat.

Toinen erityismaininta kärkipelaajille. Ihan sama kuka  yrittää, ei siitä tule yhtään mitään. Vlaho, Kouame, Cutrone kolmikosta ei kukaan ole riittävän hyvä tällä hetkellä. Callehon ei ole kärki, mutta missäs peluutat häntä tässä systeemissä.

Sama oikeastaan kaikkeen. Sitä nojatuolistani käsin hämmästelin, miten joukkue voi tehdä kolme maalia ja samaan aikaan olla saamatta ketään neljästä kentällä käyneestä hyökkääjästä oikeastaan mitenkään mukaan peliin. Onko vika hyökkääjissä itsessään, joukkuetovereissa vai jossakin muussa? (Oikea vastaus: jossakin muussa.)

Mutta annetaan Iachinille sentään kiitosta siitä, mitä Castrovillille on tapahtunut. Kuulemma juoksujen ajoituksia ja viimeistelyä on harjoiteltu paljon, ja tulosta tulee. Nyt jo neljä maalia tällä kaudella ja kaikki siistejä sijoituksia boksin sisältä. Viime kaudella "Castro" paukutti vastaavista paikoista milloin mainoslautoihin, milloin kulmalipulle, milloin maata kiertävälle radalle. Ehkä joku hyökkääjistäkin alkaa kohta osua...

Iachinin itsensä veikkaan puolestaan saavan jatkaa kauden loppuun, vaikka onkin selvää, että mistään uskottavan projektin alkiostakaan ei tässä valmennuksessa voida puhua. Beppen pelastuksena on, että seuraava valmentajanvaihto halutaan suorittaa suunnitelmallisesti, hallitusti ja rauhanomaisesti, joten toistaitoinen päävalmentaja saa roikkua löyhässä hirressä niin kauan kuin joukkue ei ajaudu putoamiskriisiin. Toivottavasti seuraava valinta osuu nappiin. Sarri ja Spalletti keräävät klikkauksia mediassa, mutta veikkaan että joku Juricin kaltainen realistisempi vaihtoehto sieltä lopulta tulee. Jos sellaisen toivomuksen saisi kainosti esittää, että Rocco antaisi niiden urheilupuolen johtajien valita.
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #51 : 28.10.2020 klo 21:59:57

Uutinen
49' - Finisce qui la partita: la Fiorentina con estrema sofferenza supera 2-1 il Padova ed accede al IV turno di Coppa Italia


Udinese - Fiorentina, Coppa Italian 4. kierros keskiviikkona 25.11. Voittaja kohtaa seuraavalla kierroksella Interin.
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #52 : 02.11.2020 klo 16:16:48

Ovatko pelaajat niin nerokkaita ja laskelmoivan taktisia, että tahallaan ottivat Romalta täydellisen nöyryytyksen? Näin Fonseca näyttää keltapunaisten johdossa oivalta valmentajalta jatkoa ajatellen, eikä vaihdolle ole tarvetta, jolloin Sarrin ainoaksi (Italialaiseksi) vaihtoehdoksi jää Fiorentina!
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #53 : 02.11.2020 klo 17:54:25



Kyllä ne epätietoiset ja pelokkaat katseet ottelun viimeisellä 20-minuuttisella minusta ihan vilpittömiltä näyttivät. Ihan jo huolestutti, kun ei edes kiroiltu tai huudettu joukkuetovereille tai paiskottu palloja menemään, alistuneesti vain alibisyöteltiin vastustajan muodon ulkopuolella. Helposti Roma riisui Fiorentinan aseista molemmilla jaksoilla, vaikka jälkimmäisellä Iachinilta jonkinlaista reagointiakin nähtiin. Ei voi mitään, tällä hetkellä taso on tämä.

Eniten tässä tilanteessa ihmetyttää se, miksi Iachini nyt yht'äkkiä yrittää saada joukkueen pelaamaan kuin Kloppin Liverpool. Mitä järkeä on lähteä Olimpicolle yrittämään jotain totaalidominanssia heti avauspotkusta lähtien? Unohdetaan se neuvoton lamaantuneisuus pallollisessa vaiheessa - mihin on kadonnut kenttätasapaino? Kaksinkamppailupelaaminen? Taistelutahto? Joukkuehenki? Kesällä olin sitä mieltä (ja olen edelleen), että tällä kaudella tulosta olisi pitänyt hakea viime kauden kaltaisella iachinilaisella maalinestopelillä yhdellä kokeneella maalintekijällä täydennettynä. Saman valmennustiimin jatkamisen olisi pitänyt kaiken järjen mukaan tuoda näissä olosuhteissa edes lievää kilpailuetua moniin muihin nähden, mutta nyt tuokin potentiaalinen valttikortti on haaskattu tässä pelitavan järjettömässä mullistuksessa. Kädet levälläni kysyn: kenen idea?

Yhdistän pisteitä päässäni ja tulen seuraavaan lopputulokseen: kesällä Pradé ja Antognoni halusivat vaihtaa valmentajaa, mutta lopulta Rocco sanoi, että ei käy. Halusiko hän säästää palkkakuluissa, ajatteliko vakauttaa urheilutoimintaa, oliko kyse jostain kunniasanasta ja vanhan liiton arvoista, vai uskoiko aidosti Iachinin hoitavan homman? Tähän tuskin koskaan saadaan vastausta. Mutta veikkaan, että kun herrat P. & A. eivät saaneet sitä haluamaansa dezerbiä aloittamaan uutta uskottavaa projektia, he vaativat Iachinia "päivittämään" joukkueen pelitapaa. Valitettavasti vanhasta työhevosesta ei vain millään ole Prix d'Amériquen voittajaksi, vaikka kuinka piiskaisi.

Entä miten tästä eteenpäin? Kaudesta näyttäisi tulevan tasainen ja yllätyksellinen, joten kirvestä ei saa vielä heittää kaivoon. Edelleen en usko, että Sarria tai mitään muutakaan huippunimeä saadaan tähän hätään pelastajaksi, eikä uutta väliaikaisratkaisuakaan kannata yrittää. Jostain voisi kaivaa ne viime (kivi)kautiset prinsiipit ja antaa Iachinin olla Iachini. Huumorivaihtoehtona kutsutaan Montella takaisin ja sanotaan, että koutsaa kuin olis 2013!
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #54 : 02.11.2020 klo 18:58:09

Niinhän se tosielämässä taitaa mennä, että Iachini on ohjaksissa vähintään talvitaukoon asti. Sellaistakin heitetty ilmoille, että Aquillani nostettaisiin primaverasta väliaikaiskoutsiksi, jos nopeita ratkaisuja tehtäisiin.

En tiedä mitkä tunnelmat ovat pukukopissa, mutta voisin kuvitella, että pian aletaan olemaan pisteessä, jolloin on olemassa vain yksi tie ulos.

Itse laittaisin käytäntöön Commisson moton:
Fast fast fast!

Yhdistän pisteitä päässäni ja tulen seuraavaan lopputulokseen: kesällä Pradé ja Antognoni halusivat vaihtaa valmentajaa, mutta lopulta Rocco sanoi, että ei käy. Halusiko hän säästää palkkakuluissa, ajatteliko vakauttaa urheilutoimintaa, oliko kyse jostain kunniasanasta ja vanhan liiton arvoista, vai uskoiko aidosti Iachinin hoitavan homman? Tähän tuskin koskaan saadaan vastausta. Mutta veikkaan, että kun herrat P. & A. eivät saaneet sitä haluamaansa dezerbiä aloittamaan uutta uskottavaa projektia, he vaativat Iachinia "päivittämään" joukkueen pelitapaa. Valitettavasti vanhasta työhevosesta ei vain millään ole Prix d'Amériquen voittajaksi, vaikka kuinka piiskaisi.
Kuulostaa hyvin uskottavalta. Pelkästään Callehonin signaaminen antaa viitteitä siihen. Voiko olla enempää anti-Iachini pelaajaa kuin hän? Aikasemminkin jo ihmetellyt tätä hankintaa. Tähän on siis mielestäni kaksi vaihtoehtoa. Pelaaja on hankittu uutta tulevaa valmentajaa varten, tai Iachinia yritetään pakottamaan muuttamaan pelitapaansa, niin kuin mainitsitkin.
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #55 : 09.11.2020 klo 22:22:22

Uutinen
CESARE PRANDELLI E’ IL NUOVO ALLENATORE

ACF Fiorentina comunica di avere sostituito Giuseppe Iachini allenatore della Prima Squadra con Cesare Prandelli. 


https://www.acffiorentina.com/it/news/tutte/prima-squadra-maschile/2020-11-09/cesare-prandelli-e-il-nuovo-allenatore-dela-fiorentina
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #56 : 12.11.2020 klo 12:07:47

Vaihto oli pakollinen, pelaajien kasvoilla loisti epätoivo viimeisissä peleissä. Sopimus on kesään asti, jonka jälkeen siirtynee muihin tehtäviin organisaatiossa. Toimii siltana Sarria, Spallettia tai Juricia varten. Toivottavasti jo talvitauon mercato tuo tullessaan pelaajan tai pari tätä silmällä pitäen.

Luvassa on taatusti aktiivisempaa, hyökkäävämpää peliä. Ryhmitys ei ehkä heti muutu, ken tietää, mutta kuvittelisin sen olevan 4-2-3-1, kun tarpeeksi harjoituksia on saatu alle. Jos nyt omille parhaimmille pelipaikoille sijoittaisi pelaajat, sekin olisi valtavaa eteenpäin menoa. Prandellihan puhui, että Kouame ei ole centteri (valmensi häntä Genoassa), niin varmaan peluuttaa häntä laidalla Riberyn ja Callehonin ohella tuossa ryhmityksessä. Alemmille keskikentille on kivasti kolme pelaajaa tarjolla, Amrabat, Duncan ja Pulgar. Castrovilli itseoikeutetusti kymppipaikalla. Ribery ja Castrovilli voisi hyvin vaihtaa lennosta paikkoja välillä. Puolustuslinja Biraghi-Pezzella-Milenkovic-Lirola. Hyvältähän tämä näyttäisi, jos vielä nämä ysipaikan pelaajat alkaisivat onnistumaan. Commisso voisi kylläkin antaa joululahjan Belottin muodossa.

Mielenkiinto heräsi taas, ja nyt odottaa innolla seuraavaa peliä, mitä sieltä oikein tulee.

Benvenuto grande Cesare, forza Viola!
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #57 : 14.11.2020 klo 12:14:47

Muutaman päivän ajan valmentajanvaihtoa sulatelleena en vielä ihan pysty jakamaan sitä innostusta, jolla Prandelli on kannattajien taholta otettu vastaan. Ihana mies ja upeat muistot, mutta ura on ollut laskusuunnassa kauemmin kuin Montellalla. Eli aika pahuksen pitkään. Mutta tietysti ymmärrän realiteetit. Seura oli maalannut itsensä nurkkaan, eikä juuri nyt ollut saatavilla muita kuin jälleen yksi lämmin/lämpimähkö tuulahdus jostakin kaukaa iloisemmilta ajoilta. Menneisyyden mies yhtä kaikki. Mutta tietysti toivon Prandellille pelkkää hyvää - en pelkästään seuran menestyksen takia vaan myös miehen itsensä tähden. (https://image.isu.pub/160825125756-8c82630255975b781a89e7ee2af6d9b7/jpg/page_40.jpg)

Iachinin työtä arvioidessa täytyy ottaa huomioon se, ettei hän saanut sitä ysipaikan kiintotähteä, jonka kesällä halusi. Sama rakenteellinen ongelma on joukkueessa edelleen, huitoi käheä-äänisiä ohjeita teknisellä alueella sitten Prandelli tai Sarri tai Johannes Kastaja. Prandelli on profiililtaan myös jotakuinkin täydellinen Iachinin vastakohta: siinä missä Iachinin metodina on asettaa pyöreät palikat pyöreisiin aukkoihin ja jättää loput palikat tarpeettomina laatikkoon, Prandelli tunnetaan opettajavalmentajana, maestrona, joka tauotta opiskelee, tutkii, pohtii ja kehittää peliä. Iachinin metodilla laskusuuntainen kurssi yleensä kääntyy nopeasti, mutta rima ei lopulta nouse kovin korkealle. Prandellilla on toki potentiaalia onnistua tällä materiaalilla, mutta kuinka kauan kestää, että hän ja joukkue löytävät yhteisen sävelen? Ja ennen kaikkea: vieläkö hänestä on huippuvalmentajaksi?

Prandellin ensimmäisten kommenttien perusteella Ribéryn roolia säädetään siten, että hän pelaa jatkuvasti lähellä vastustajan rangaistusaluetta ja ysipaikan pelaajaa (Vlahovic?). Palloa pyritään pelaamaan hänelle positiiviseen peliasentoon. Toistaiseksi ranskalainen on laskenut toisinaan jopa Amrabatin tasolle palloa hakemaan, jolloin hänellä on usein ollut niskassaan nilkoille potkiva päällystakki. Mielestäni Ribéryn käyttäminen tällä tavalla on sotkenut paitsi hänen omaa peliään myös koko keskikentän keskustan tekemistä. Ylimpänä pelannut hyökkääjä on samalla jäänyt aivan liian yksin vastustajan topparien pihteihin. Vastustajille on usein riittänyt Fiorentinan niin sanotun hyökkäyspelin nollaamiseksi, kun on ottanut Ribéryn miesvartioinnilla pois pelistä. Samaten Callejón palannee siihen rooliin, jossa on saapasmaassa itsensä tunnetuksi ja arvostetuksi tehnyt. Todennäköisesti näin saadaan parempi tulos niin Ribérystä kuin Callejónista kuin Vlahovicistäkin, ja samalla keskikentästä ja hyökkäyksestä kollektiivisesti. Paperilla kaikki hyvin...



P.S. Ysipaikan pelaajista puheen ollen, mites toi Pedro? Flamengossa verkko on heilunut siihen tahtiin, että kutsu kävi jo isojen poikien maajoukkueeseen. Ilmeisesti riolaisseuralla ei nykytilanteessa ole varaa lunastaa Pedroa alun perin sovituilla ehdoilla. Tammikuussa odottamaton paluu Firenzeen? Omasta mielestäni noin lupaavasta kaverista luovuttiin aivan liian hätäisesti.
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #58 : 14.11.2020 klo 18:05:58

Pedron ulostamisessa oli tosiaan jotain hämärää. En nyt muista kuinka monta minuuttia Montella antoi edes mahdollisuuksia viime syksynä, mutta kovin vähiin jäi, jokunen kymmenen minuuttia. Jotkut salaliittoteoreetikot olivat sitä mieltä, että Fiorentina toimi vain välikätenä. Pedro siirtyi Fluminesesta Fiorentinaan kesällä 2019. Talvella matka jatkui Flamengoon. Näiden kahden Riolaisen joukkueen välillä on suuri vihasuhde ja Fluminese ei suostuisi myymään tai lainaamaan pelaajaa Flamengoon ainakaan kovin helposti. Tätä voisi verrata Tottenhamin ja Arsenalin väliseen suhteeseen. Mene ja tiedä mikä sitten on totuus... Mitä itse pelaajaan tulee, niin hän voisi olla jokerikortti, jos nyt talvella ei rahaa laiteta liikkeelle mottikaupalla uutta hyökkääjää varten. Joku sieltä on pakko tulla, olkoon sitten vaikka Pedro takaisin.
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #59 : 22.11.2020 klo 13:54:33

Päivä jolloin stadion hiljeni.

Kaksi ja puoli vuotta sitten tapahtui jotain, mikä liikutti ja vavisutti koko Italialaista jalkapalloyhteisöä pohjiaan myöten. Fiorentinan kapteeni, maajoukkueen pitkäaikainen pelaaja, Davide Astori menehtyi nukkuessaan sairauskohtaukseen.

Viikko hänen kuolemansa jälkeen pelattiin Fiorentina - Benevento ottelu. Stadion oli tupaten täynnä surevia kannattajia. Ennen peliä kaunis musiikki soi stadionilla, pientä juttelua näkyi ihmisten huulilla. Kun pelaajat marssivat, tai tässä tapauksessa raahauituivat kentälle, koko stadion muuttui hiirenhiljaiseksi. Tunnelma oli musta ja painostava. Tuomarin ei tarvinnut viheltää hiljaisen hetken merkin antamiseksi. Minuutin kuluttua, mikä tuntui ennemminkin viideltä minuutilta, Astorin nimeä alettiin huutamaan.

Peli alkoi ja stadion hiljeni jälleen. Astorin pelipaidan mukaan, pallo potkaistiin kolmannellatoista minuutilla sivurajalta ylitse, jonka jälkeen peli pysäytettiin minuutiksi. Curva Fiesole muuttui kokonaan Astori tifoksi ja taputukset kaikuivat ympäri Franchin betonisia rakenteita.

Itse pelistä jäi parhaiten mieleen Vitor Hugon puskumaali ja sen jälkeinen kunnianosoitus Astorille, hänen nostaen kaksin käsin paidan korkealle, jossa oli Astorin kuva. Loppuvihellyksen jälkeen jokainen Fiorentinan pelaaja lyyhistyi kentälle. Ottelu päättyi 1-0, mutta tuloksella ei ollut väliä.

Tänään pelataan tuo sama ottelu. Toinen kerta, kun nämä joukkueet kohtaavat Artemio Franchila ja jälleen katsomot ovat hiljaiset. Viimeksi kun katsoin ottelun, silmät kostuivat väkisin. Luulen, että tänään käy samoin.

« Viimeksi muokattu: 24.11.2020 klo 13:28:39 kirjoittanut RubuS »
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #60 : 24.11.2020 klo 09:55:38

Karmeahan tämä tilanne taas on, ei tässä voi muuta sanoa. Prandelli on parin viikon ajan puhunut mahtipontisin käsittein, kuten "mentalità vincente", "onorare la storia della maglia", ja sitten joukkue kentällä oli kuitenkin se sama epätietoinen, hidasliikkeinen ja epävarma lauma yksilöitä. Viisi, VIISI (!!!) laukausta koko ottelussa. Kotikentällä sarjanousijaa vastaan. Beneventolle täysin ansaittu voitto. Onnittelut hyvän matsin pelanneelle symppis-Perpalle!

Ottelun jälkeen Prandelli sitten totesikin, että "edessä on paljon työtä, siis todella paljon". Ensinnäkin joukkue täytyy saada fyysisesti parempaan kuntoon. Askel oli lennokas ehkä Torino- ja Inter-otteluissa, mutta sen jälkeen meno on ollut tahmeaa kuin von Trierin Melancholian unikohtauksissa. Samaan aikaan tuo lauma yksilöitä täytyy saada puhaltamaan yhteen hiileen henkisesti, tavoitteellisesti ja taktisesti. Montako viikkoa tähän kaikkeen kuluu? Jos huomenna Coppassa tulee noutaja, alkavat vähänkin hohdokkaat tavoitteet olla tämän kauden osalta mennyttä.

Eniten tilanteessa huolestuttaa joukkueen epäyhtenäisyys. Kuinka paljon pukukopissa on tyytymättömiä tai tulevaisuudestaan epävarmoja pelaajia? Milenkovic? Ribery? Pezzella? Cutrone? En  tahdo iskeä puukkoa kenenkään selkään - seuran kriisi on niin syvä ja monisäikeinen ja niin pitkällä ajanjaksolla kehittynyt, ettei siitä ketään yksittäistä henkilöä voi syyttää. Ei pelaajia, ei valmentajia eikä pomoja. Tarkoitan vain sanoa, että kaikki mahdolliset joukkuehenkeen vaikuttavat kysymykset pitää ratkaista viimeistään tammikuun siirtoikkunassa, jos halutaan edes säilyä sarjassa.

Eilen joukkue piti lehtitietojen mukaan harjoituskeskuksessa kriisipalaverin. Tietoja keskustelujen sävystä tai sisällöstä ei ole julkisuuteen tihkunut, ja hyvä niin. Borja Valeron sanoin: "Testa bassa, bocca chiusa, lavorare sodo."




PS. Viikonloppuna nukkui pois pitkäaikaisen sairauksen nujertamana Pietro Vuturo, Curva Fiesolen johtohahmoja jo 1970-luvulta lähtien, ajalta ennen Collettivoa. Vuturo oli suosittu paikallisradiojuontaja ja tunnettu calciante, joka edusti San Giovannin kaupunginosan vihreitä värejä Santa Crocen hiekalla. Julkiset surunvalittelunsa välittivät niin lukuisat ex-pelaajat Antognonista lähtien, päävalmentaja Prandelli kuin istuva pormestari Nardellakin.




Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #61 : 25.11.2020 klo 16:13:19

Reilun kolmen tunnin päästä, klo 18.30 Suomen aikaa, pelataan Coppa Italian 4. kierroksen ottelu Udinese - Fiorentina. Eilisessä lehdistötilaisuudessaan Fiorentinan tuore päävalmentaja Cesare Prandelli esitti yllättävän suorasanaisia kommentteja joukkueensa tämänhetkisestä tilasta. Tässä muutama valikoitu lausunto yllekirjoittaneen suomennosten kera.

Lainaus
https://www.fiorentina.it/prandelli-live-la-squadra-deve-dare-di-piu-e-tirar-fuori-il-carattere-commisso-vuole-grinta/

PAURA. “Dobbiamo lavorare, la squadra deve dare di più. E serve anche una condizione fisica intensa, con una mentalità aggressiva e con voglia di essere sempre squadra. Che vuol dire correre un po’ di più, per i compagni e non solo. I dati dell’altro giorno sono stati imbarazzanti dal punto di vista atletico”.

PELOSTA. ”Meidän täytyy tehdä töitä, joukkueen täytyy antaa itsestään enemmän. Tarvitaan myös intensiivistä fyysistä kuntoa, aggressiivista mentaliteettia ja halua toimia aina joukkueena. Tämä tarkoittaa enemmän juoksemista, joukkuetovereiden puolesta ja muutenkin. Benevento-ottelun data oli urheilullisesta näkökulmasta noloa luettavaa.”

ATTACCANTI E OCCASIONI. “Se stiamo ai dati…vanno interpretati. Bisogna capire come riuscire in poco tempo a cambiare questa abitudine di pensare che siamo una grande squadra, quando non è stato dimostrato nulla. Vlahovic ha corso con buona intensità, l’unico in campo ad aver fatto un determinato chilometraggio”.

HYÖKKÄÄJISTÄ JA MAALIPAIKOISTA. “Jos datasta puhutaan… sitä pitää osata tulkita. Täytyy ymmärtää, kuinka onnistua lyhyessä ajassa muuttamaan ajattelutapaamme siitä, että olemme huippujoukkue, kun emme ole osoittaneet yhtään mitään. Vlahovic juoksi hyvällä intensiteetillä, joukkueen ainoana joka saavutti tietyn kilometrimäärän.”

POST BENEVENTO. “Le seconde palle le prendeva tutte il Benevento, non va bene. Non c’è stata reazione. E questo non mi piace. Puoi subire reti, perdere, si sa. Un errore, ma ci deve essere sempre una reazione, e non c’è stata”.

BENEVENTO-OTTELUN JÄLKITUNNELMAT. “Benevento voitti kaikki kakkospallot, eikä sellainen vain käy. Joukkueelta ei tullut reaktiota, ja siitä en pidä. Maaleja voi päästää, hävitä otteluita, virheitä voi tulla. Kaikkea voi sattua, mutta joukkueen täytyy aina osata reagoida, ja nyt reaktiota ei tullut.”

DIFFICOLTA‘. “Quando sei in situazioni difficili conta prima l’uomo, poi il giocatore. E adesso voglio vedere chi è o meno un uomo vero. Se avessimo 5-6 Pezzella lotteremmo già per la Champions League. Nelle difficoltà si vede chi ha temperamento, chi reagisce, e chi no”.

VAIKEUKSISTA. “Vaikeissa tilanteissa otetaan ensisijaisesti mittaa miehestä, vasta sitten pelaajasta. Nyt tahdon nähdä kuka on oikea mies ja kuka ei. Jos meillä olisi 5-6 Pezzellaa enemmän, taistelisimme jo Mestareiden liigan paikoista. Vaikeuksien keskellä nähdään kenellä on luonnetta, kuka osaa reagoida ja kuka ei.”

UDINESE. “La paura ormai l’abbiamo provata. Ora basta. Ora basta scuse, basta alibi.”

UDINESE-OTTELUSTA. ”Pelko on meille jo tuttua. Nyt riittää. Tekosyitä ja alibeja – jo riittää.”

FIORENTINA DEL PASSATO. “Quando arrivai presi una Fiorentina che si era appena salvata. Ma c’erano due mesi di tempo per lavorare. Ora non c’è tempo. Scordatevi il calcio champagne, ora servono i punti. Abbiamo qualità singola, non collettiva. E lavoriamo su questo”.

YHTÄLÄISYYDET MENNEISYYDEN FIORENTINAAN. “Kun saavuin [kesällä 2005], Fiorentina oli juuri ja juuri säilyttänyt sarjapaikkansa. Mutta silloin meillä oli kaksi kuukautta aikaa valmistautua. Nyt aikaa ei ole. Unohtakaa shampanjafutis, nyt tarvitaan pisteitä. Meillä on laadukkaita yksilöitä, muttei kollektiivista laatua. Tämän eteen teemme työtä.”

ATTACCAMENTO. “In questi anni forse molti hanno avuto aspettative troppo alte. Automaticamente non puoi pensare di essere da alta classifica, se non hai quei valori. Io ora guardo la realtà. Serve spirito di gruppo, e appartenenza. Io sto provando a trasmettere i valori di Firenze e della Fiorentina”.

SITOUTUNEISUUS. “Viime vuosina monilla [pelaajilla] on ehkä ollut liian korkeat odotukset. Ei voi ajatella olevansa automaattisesti sarjataulukon kärkipäässä, jos ei ole [kaikessa tekemisessään] sillä tasolla. Tässä hetkessä katson realiteetteja. Tarvitaan ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Pyrin välittämään pelaajille Firenzen ja Fiorentinan arvoja.”

Nyt on selvästi toinen ääni kellossa viime kuukausiin verrattuna. Iachinihan oli julkisesti viimeiseen asti aina joukkueen ja pelaajien puolella vakuutellen, että harjoituskentällä tehdään hyvää työtä ja että joukkue kyllä kääntää kurssin ja ennen pitkää nousee niille sijoille, joille kuuluu. Henkinen takalukko kuulemma johtui yleisön kannustuksen ja paineen puutteesta. Johtoasemassa tai ennakkosuosikkina pelaaminen oli jotenkin pelottavaa. Prandelli penää pelaajilta vastuunottoa ja sanoo suoraan, että tekosyiden aika on ohi.

Tulevina viikkoina on mielenkiintoista seurata, ketkä pelaajat saavat vastuuta ja ketkä löytävät itsensä vaihtopenkiltä. Tuleeko vakiokokoonpanoon muutoksia muistakin kuin taktisista syistä? Ketkä ovat kuvitelleet itsestään liikoja? Keillä kovenee, kun peli menee kovaksi? Ketkä ovat niitä oikeita miehiä?

Keitä ne on, ne sankarit?




Edit. Ja sieltä se tuli - 439 maalittoman minuutin jälkeen, ottelun 112. peliminuutilla - ansaittu 0-1-voittomaali 20-vuotiaan Tofol Montielin vasemmasta jalasta. Cutronen syötöstä!

Kaunista tai sujuvaa peli ei missään vaiheessa ollut, mutta joukkueen taisteluilme oli kyllä tänään kohdallaan. Omasta mielestäni ottelun edetessä ja panosten kovetessa tasoaan nostivat seuraavat yksilöt: Igor, Caceres, Amrabat, Castrovilli.

Ilmeisesti neljännesvälierät pelataan vasta tammikuun alussa. Silloin vastustajana on Inter, kotijoukkue arvotaan myöhemmin.
« Viimeksi muokattu: 25.11.2020 klo 22:41:45 kirjoittanut Nome Cognome »
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #62 : 06.12.2020 klo 14:36:45

Viimesunnuntaista Milan-tappiota seurannut viikko on tarjonnut taas tarpeetonta draamaa ja parranpärinää, joka tuskin auttaa joukkuetta keskittymään huomiseen putoamiskamppailun (voih!) kannalta tärkeään otteluun Genoaa vastaan.

Alkuviikon isoin uutinen ei valitettavasti ollut harjoituskentän aitaan ilmestynyt pelaajille kohdistettu suorasanainen protestilakana, vaan päävalmentaja Cesare Prandellin maanantaiaamuna antama positiivinen koronanäyte. Prandelli oli osallistunut edustusjoukkueen yhteiselle illalliselle vielä maanantai-iltana, joten kaikki paniikin ainekset olivat kasassa. Koutsi karanteeniin, koko joukkue "kuplaan", ja ei kun odottelemaan ketkä muut rivistä putoavat. Onneksi Prandelli antoi seuraavina kolmena päivänä perättäiset negatiiviset näytteet, sai väärän positiivisen paperit ja joukkue palasi jälleen normaaliin päiväjärjestykseen. Valeuutismedia ehti kuitenkin alkuviikosta levittää juoruja hallitsemattomasta tartuntaketjusta joukkueen sisällä.

Pelaajarintamalla penkinlämmittäjän rooliin jumiutuneen Patrick Cutronen agentti antoi julkisuuteen haastattelun, jossa vihjasi suojattinsa tien Fiorentinassa nousseen pystyyn. Kuulemma täytyy vetää johtopäätöksiä, kun tällaisessa maalintekokriisissä peliaikaa ei tämän enempää heru. Hyvä ajoitus.

Myös stadionrintamalta kuuluu uutisia, eikä niitäkään voi hyvinä pitää. Edellinen virallinen askel prosessissa oli Fiorentinan marraskuussa kulttuuriministeriöön lähettämä kirje, jossa seura pyysi valtiovaltaa määrittelemään Stadio Franchin ne osat, jotka tulee kulttuurihistoriallisista syistä tavalla tai toisella suojella. Tämän kirjeen toimittaessa espressokupin alusen virkaa jossakin massiivisen marmoripalatsin ikkunattoman toimistohuoneen naarmuuntuneella pöydällä ovat kansainväliset kulttuuripiirit heränneet asian hälyttävään tärkeyteen:

Uutinen
https://www.nytimes.com/2020/12/02/arts/design/florence-stadium.html

Threat to Landmark Italian Stadium Enrages Heritage Advocates

[...]

Two weeks ago, Mr. Commisso’s team set the ball in motion, writing to the Culture Ministry to formally ask officials in Rome to verify whether there were elements of the stadium that would have to be preserved. The Franchi’s most distinctive elements are its helical staircases, cantilevered canopy and a tall slender tower known as the Marathon tower that overlooks the sports field — but heritage advocates say the entire stadium is a masterpiece that must be preserved in its entirety.

“As a piece of stadium design it was tremendously influential — you can point to dozens, if not hundreds of stadiums all over the world that were done in the early and mid-20th century that adopted a lot of same things that Nervi was exploring there,” said Thomas Leslie, a professor of architecture at Iowa State University, and one of the main promoters of the petition to save the stadium.

The ministry’s response is expected within 10 weeks.


Nämä maailman kulttuuriperinnön airuet ovatkin jo aikaansaaneet lukuisia nettiadresseja, kuten tämä, tämä tai tämä ICOMOS Heritage Alert. ICOMOS toimii yhteistyössä mm. Unescon kanssa, joten melkoisen vaikutusvaltaisissa sfääreissä Fiorentinan stadionprojektia nyt torpedoidaan. Tietysti stadionilla oikeasti viikosta toiseen käyville katsojille tällaiset kv. kulttuurielitistit ovat tietämättömiä snobeja, jotka puuttuvat jostakin valtamerten takaa asioihin joista eivät ymmärrä mitään. Asemat on otettu, poterot on kaivettu syvään. Jos tästä jotakin voi päätellä niin sen, että mikä tahansa kulttuuriministeriöltä heltiävä rakennus- tai remonttilupa kohtaa järisyttävän valitusprosessien aallon, ja kuka tietää kuinka monta vuotta niiden selvittämiseen kuluu. Riittääkö Roccon kärsivällisyys? Noihin linkkeihin kannattaa muuten perehtyä edes estetiikan tähden, arkkitehtuurin [sic] ja historian ystäville komeita otoksia Franchista vuosikymmenienkin takaa.

Maanantain myöhäisillassa vastassa on sitten sarjataulukossa viimeistä edellisenä majaileva Genoa, joka tarpoo myös perinteiseen tapaan syvällä kroonisen kriisin syövereissä. Joulukuun otteluruuhkassa kohdataan Atalanta, Sassuolo, Verona ja Juventus. Näistä Genoa on kerta kaikkiaan pakko voittaa, muutama muukin piste olisi kiva kerätä ennen lyhyttä joulutaukoa. Kauhuskenaariossa vuosi 2021 aloitetaan putoajan paikalta.
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #63 : 14.12.2020 klo 12:07:03

Maaliverkko, joka ei heilu. Tuska, joka ei hellitä. Kausi, joka ei vain lähde käyntiin.

"Sul 3-0 ci siamo liberati dai fantasmi", vaikkakin hieman kontekstistaan irrotettuna, on tuoreeltaan pelin jälkeen päävalmentajan suusta kuultuna jotakin niin mykistävän absurdia, ettei sitä kehtaa kääntää yhtään millekään kielelle. Alan jo epäillä Fiorentinan lipsahtaneen tästä maailmasta johonkin rinnakkaistodellisuuteen, jossa tapahtumien kulkua ohjailee kuka lie pähkähullu sarkastinen koomikko. Toki tässä tilanteessa alkaa itse kukin suunnata ajatuksiaan pois jalkapallosta, kohti perimmäisiä kysymyksiä. Onko väliä sen, kuka pelaa A:ta ja kuka B:tä, jos elämmekin kaikki jättiläisen silmässä?

Mutta kahdesta asiasta sentään löydän lohtua. Ensinnäkin siitä, että uskon tämän kauden Serie A:ssa olevan vähintään kolme vielä Fiorentinaakin pahemmassa solmussa olevaa limanippua. Toisekseen siitä, että asiat voisivat olla vielä huonommin - ja ovat sitä joskus myös olleet. Onko tämä nyt todellisuuspakoa vai henkistä varautumista pahimpaan, mutta tässäpä katsaus kauteen 1992-1993, jonka päätteeksi Fiorentina putosi Serie B:hen 54 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen.

Alkupalat tarjoilee Brian Laudrup jonkun skottilehden kolumnissaan:

Lainaus
"That's what brings back memories of my season with Fiorentina. Just as with Celtic now, things went from very good to very bad in the space of four months. And the anger was huge.

"Fiorentina have only ever won two league titles but, in the summer of 1992, owner Mario Cecchi Gori told everyone it was time to become kings of Serie A. People in this beautiful, but very intense, city really bought into it. They felt history was coming.

"Gabriel Batistuta was there. Stefan Effenberg and I both joined from Bayern Munich. It was a good team. Expectations went through the roof even though Fiorentina hadn't been champions since 1969.

"We were second in the league on January 2 when we played Atalanta. We lost 1-0 and the owner's son came into the dressing room and sacked the manager in front of the team. It became a disaster. We had another manager, then another one, then another one.

"When things began to turn bad, we had protests outside the stadium. Fans were allowed in for training sessions and they were throwing tomatoes and eggs at us.

"I remember coming back from an away game and understanding enough Italian by then to realise the older players were expressing concern about what could happen at our own stadium. At first it seemed quiet, but suddenly hundreds of people emerged from cars, bars and side-streets, screaming at us and throwing things at the bus. The police had to actually drag Effenberg into one of their cars to make sure he was safe. Being a footballer shouldn't be like that. There was no fun in it any more.

"A faction of Fiorentina's hardcore Ultras would be at the team hotel and we had to sit down and listen to what they told us about honouring the shirt. There was a little bit of a threat in their words. I took some of that onto the park. We all did.

"This kind of situation has to be stopped quite quickly. If it escalates then, as a team, you just can't perform.

"It all came to a head at the end of the season. We had gone from second to 15th and ended up relegated. Incredible, really.

"There was an underground car park at the stadium and rumours began to circulate that fans were waiting where the cars would come out. The advice was to get on the team bus and be driven outside of Florence, where you could be picked up by your wife, girlfriend or whoever.

"I chose to take my own car. My father told me he would drive and for me to get in the boot. I climbed in and we drove out. There were really hectic scenes - people with baseball bats, cars on fire, police in riot gear. Scary. We drove home and I left the club after that.”

Mario Faccenda, Laudrupin joukkuetoveri kyseiseltä kaudelta, tarjoaa tasapainottavaa näkemystä juutin ikäville muisteloille: "Minun muistini mukaan tilanne ei ollut niin vakava, oli protestointia ja dialogia. Käytiin paljon keskusteluja kasvotusten kannattajien kanssa, kiistojakin, mutta minä en henkilökohtaisesti todistanut koskaan väkivaltaisuuksia. On kokonaan toinen asia jos joku pelaajista on kokenut tilanteen pelottavana, mutta kukaan ei kohottanut sormeaankaan koska kannattajat pyrkivät auttamaan meitä, vaikkakin kovin keinoin. Ehkä Laudrup on kasvanut kulttuurissa jossa hän ei ollut tottunut moiseen, toisin kuin me täällä."

Vähän monipuolisemman ja yksityiskohtaisemman käsityksen katastrofikauden 92-93 kulusta saa tästä vapaasti suomentamastani Ultimo Uomon artikkelista tammikuulta 2018. Tekstistä tursuileva ysärinostalgia tyydyttänee nekin lukijat, jotka eivät erityisesti violettien pelipaitojen edesottamuksista sävähdä. Toivottavasti viihdytte!

Serie A:n odottamattomimmat sarjasta putoamiset: Fiorentina 1992-93

Vittorio Cecchi Gorin aika senaattorina antaa vielä odottaa itseään, kun syyttäjä Antonio Di Pietron korruptionvastaisten tutkimusten hiillostama Bettino Craxi kuumentaa kesän 1992 Ensimmäisen tasavallan historiaan jäävällä puheellaan. Pääministeri Amaton hallituksen luottamusäänestyksen alla sosialistipuolueen puheenjohtaja nimeää koko parlamentin syylliseksi Tangentopoli-nimellä tunnettuun puolueiden johdonmukaisesti ja tietoisesti harjoittamaan laittoman rahankeruun skandaaliin. Kuluisi vielä kaksi vuotta ennen kuin Cecchi Gorin suvun vesa valitaan senaattiin Partito Popolare Italianon listoilta. Sitä ennen ehtii vielä toteuttamaan näyttävän putoamisen jalkapallon saralla.

Fiorentinaa luotsaa Gigi Radice, jonka tehtävänä on karistaa seuran harteilta edeltäjänsä Sebastião Lazaronin puolitoista vuotta kestänyt kadotuksen aikakausi. Nimellisesti seuran presidenttinä toimii edelleen Mario Cecchi Gori, lyhytpinnaisen poikansa kiukutteluun väsynyt viisas isä. Pojan, joka tuskin malttaa odottaa hetkeä, jona saa liljatun lelunsa ohjakset täysin omiin käsiinsä. Mercato sujuu hyvin, kärkihankintoihin lukeutuvat Stefan Effenberg, Brian Laudrup ja Francesco Baiano. Tämä Fiorentina taistelee täysin rinnoin europaikoista. Ainoana kivenä kenkään jää tapaus Dunga, joka kuitenkin heivattaisiin Pescaraan marraskuun siirtoikkunassa. Kauden alla Cecchi Gori tempaisee Piazza Santa Crocella suurieleisen tilaisuuden, jota juontaa TV-kasvo Gianni Minà. Liljattujen vieraspelipaidan yläosan geometriseen kuviointiin tietokoneohjelman tahattomasti piirtämä hakaristi herättää kiusallista ja kansainvälistäkin huomiota, ja lopulta paidat vedetään pois käytöstä.



Fiorentinan notoorinen hakaristipaita syyskierrokselta -92. Kun sen kerran bongaa...

Kausi alkaa kahdella tasapelillä, joita seuraa seitsemän maalia Anconan verkkoon. Fiorentina pelaa todella hyvin. Puolustus esiintyy epävarmasti, mutta keskikenttä ja hyökkäys ovat huipputasoa. Batistuta tehtailee kaksi maalia vieraskentillä sekä Lazion että Interin verkkoon ennen Milanin aiheuttamaa 3-7-rökäletappiota, joka kuvastaa tätä hullua joukkuetta täydellisesti. Mieleenpainuvaa kyseisessä ottelussa on myös Sebastiano Rossin ja Effenbergin, kahden tyyneyden ja rauhallisuuden perikuvina tunnettun pelaajan, välinen lämminhenkinen kohtaaminen saksalaisen viimeistelemän maalin jälkeen.

Radicen rämäpäinen pelitapa tuottaa tulosta, ja parista yksittäisestä romahduksesta huolimatta Fiorentinan peli jauhaa tehokkaasti. Joulukuun alussa joukkue kirjauttaa vakuuttavan 2-0-voiton Juventuksesta Cecchi Gorin huudattaessa yleisöä lehtereillä. Seuraavalla kierroksella Fiorentina nappaa sarjataulukon jaetun kakkossijan yhdessä Torinon ja Interin kanssa. Nousukiito tyssää lähes kuukauden kestävään maaottelu- ja joulutaukoon. Kun kentälle taas palataan tammikuun kolmantena päivänä, Atalanta ryövää pisteet Franchilta Perronen vastaiskumaalilla. Pukuhuonekäytävällä Cecchi Gori antaa Radicelle potkut toimittajalauman edessä. ”Kävimme presidentin kanssa keskustelun, ja minua pidetään vastuullisena tähän huonoon tulokseen”, lausahtaa uskomattoman viilipyttymäinen Radice syvällä Franchin uumenissa.

Fiorentina - Atalanta 0-1, 3.1.1993

Valmennusvastuuseen hyppää kahden kauden mittaiselta sapattivapaaltaan naftaliinista kaivettu Aldo Agroppi. Eräs hänen ensikommenteistaan päävalmentajana on osuva: ”Jos Vittorio tahtoo ryhtyä valmentajaksi, minä alan presidentiksi.” Heti kättelyssä tulee isku vasten kasvoja: Udinessa ex-viola Branca tekee maalin jo 9 sekunnin pelin jälkeen ottelun päättyessä lopulta 4-0. Ensimmäiset 8 ottelua Agroppin alaisuudessa tuottavat Fiorentinalle surkeat 3 tasuria ja tappion jopa täysin sekaisin olevalle Anconalle. Ensimmäinen voitto tulee vasta 14.3. tuuliajolla olevaa Pescaraa vastaan. Radicen erottaminen painaa kuin tauti niskassa. Odottamaton 2-1-voitto Cagliarista tuo taas hieman uskoa, mutta jääkin Agroppin ajan viimeiseksi valon pilkahdukseksi. Sitten kolme tasapeliä ja 3-0-tappio Juventukselle Delle Alpilla. Jos syksyn Juve-voitto oli Fiorentinalle kauden huippukohta, on seura nyt, puoli kautta myöhemmin, virallisesti paniikissa. Epätoivon vimmassa valmentajaa vaihdetaan taas, ja viisi kierrosta ennen kauden loppua penkin päähän valitaan omituinen kaksikko Giancarlo Antognoni – Luciano Chiarugi. Seuraa tasapeli Parmassa ja dramaattinen 2-1-tappio Atalantan vieraana.

Fiorentina-Udinese on kuin pudotuspelien ratkaisuottelu, jossa kotijoukkueen nousu takaa-ajoasemasta 2-2-tasapeliin tuntuu puoliksi tappiolta. Sarjataulukossa Brescia saavuttaa molemmat, Anconan ja Pescaran lähtö B:hen on ollut selvää jo kuukausien ajan. Gheorghe Hagin ja kumppanien Brescia taistelee elintärkeän 1-1-tasapelin scudettojuhlia viettävän Milanin vieraana, Udinese voittaa Anconan 2-0 jättäen jälkeensä Fiorentinan, joka päätyy 1-1-tasapeliin Torinon vieraana. 90 minuuttia ennen kauden loppua Udinesella on 29 pistettä, Brescialla ja Fiorentinalla 28. Päätöskierroksella friulilaiset matkaavat Roman vieraaksi Fiorentinan isännöidessä Foggiaa ja Brescian Sampdoriaa. Batistuta ja Baiano taputtelevat homman nopeasti selväksi ja Fiorentina voittaa lukemin 6-2. Myös Brescia voittaa, joten putoaja ratkaistaan Olimpicolla. Thomas Hässler vie panoksetta pelaavan Roman johtoon, mutta sen jälkeen nähdään tapaus, joka synnyttää valtavan polemiikin: entinen ja tuleva Udinese-hyökkääjä Andrea Carnevale hukkaa tilaisuuden viedä Roma 2-0-johtoon laukomalla pehmoisesti tyhjää maalia kohti. Desiderin 1-1-tasoitusmaali varmistaa Udineselle pääsyn karsintaotteluun Brescian kanssa, ja tuomitsee Fiorentinan yhteen kaikkien aikojen absurdeimmista putoamisista.


« Viimeksi muokattu: 14.12.2020 klo 12:47:14 kirjoittanut Nome Cognome »
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #64 : 16.12.2020 klo 14:53:24

Hyviä kirjoituksia Nome!

Jostain luin, että Fiorentinan maaliodottaman keskiarvo alkukauden peleistä ennen Atalanta matsia oli yllättävän korkea, keikkui jollain seitsemännellä, kahdeksannella sijalla. Vaikka peli onkin näyttänyt kuralta, niin onhan Vlahovicilla paikkoja ollut vaikka kuinka moneen kaappiin, mutta ei vaan millään onnistu vaikka tyhjä maali ammottaisi edessä. Jostain syystä hän saa silti luottoa ja aina aloittaa kaikki pelit. Mistä tämä johtuu? Onko hän harjoituksissa muka sitten niin hyvä verrattuna Kouameen ja Cutroneen? Ihan kuin joku ylemmältä portaalta määräisi, että Vlahovicin on pelattava. Montella, Iachini ja nyt Prandelli, kaikki ovat käyttäneet häntä ykkösvaihtoehtona, vaikka esitykset kentällä eivät millään voi oikeuttaa tähän. Tänään taas mennään ja eiköhän siellä tuttu kärki aloita. Joku voisi viedä serbin kallonkutistajalle hypnotisoitavaksi, jos jotenkin saisi poistettua mentaaliset blokit.
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #65 : 20.12.2020 klo 22:21:53

Pieniä elon merkkejä.

Päättyvä viikko toi kaksi miehuullista taistelutasapeliä vaikeiksi vastustajiksi tiedettyjä Sassuoloa ja Veronaa vastaan. Irvileuoilla on viime päivinä riittänyt hekoteltavaa, kun Prandelli palasi jo keskiviikkona taktisesti siihen, mihin Iachini jäi: 3-5-2 (tai ehkä jopa 5-3-2) ja tsemppifutista ajatuksella "puolustus on paras puolustus". Maalipaikkojen luominen on edelleen uskomattoman vaikeaa, mutta nyt Fiorentina otti selvästi askeleen eteenpäin nimenomaan joukkueena pelaamisessa. Yksilöistä Amrabatilta (vihdoin!) ja Vlahovicilta selkeät tasonnostot, Ribérykin oli vireessä Sassuoloa vastaan. Pidän myös positiivisena merkkinä sitä, että Prandelli sittenkin osoittaa olevansa tarvittaessa pragmaatikko. Kun Genoa ja Torino jäivät tänään voitoitta, on ero viimeiseen putoajan paikkaan nyt 4 pistettä ja Speziakin jäi maalierolla taakse. Toisaalta näillä tasureilla keskikasti karkaa pian. Eli onhan se lasi edelleen puoliksi tyhjä, mutta on se puolikaskin sentään jotain!

Tiistaina härkäviikot päättyvät Juventus-vierasotteluun. Tarvitaan kauden surkeinta Juvea, parasta Fiorentinaa ja päälle vielä muutama joulun ihme, että siitä kamppailusta irtoaa mitään pukin konttiin.

Vaikka peli onkin näyttänyt kuralta, niin onhan Vlahovicilla paikkoja ollut vaikka kuinka moneen kaappiin, mutta ei vaan millään onnistu vaikka tyhjä maali ammottaisi edessä. Jostain syystä hän saa silti luottoa ja aina aloittaa kaikki pelit. Mistä tämä johtuu? Onko hän harjoituksissa muka sitten niin hyvä verrattuna Kouameen ja Cutroneen?

Verona-ottelun alla Prandelli sanoi haastattelussa, että tällä hetkellä Vlahovic vastaa mainituista pelureista ominaisuuksiltaan eniten sitä, mitä hän hyökkääjältä haluaa. Ajattelen tämän myös niin, että kun joukkueessa on kolme nuorta hyökkääjää joista kenelläkään peli ei erityisesti kulje ja itseluottamus on kaikilla hakusessa, on ihan fiksua antaa heistä yhdelle selkeä ykköskärjen asema sen sijaan, että kaikki kolme kävisivät vuorotellen toteamassa ettei taaskaan onnistunut. Ja onhan Vlahovic selvästi parantanutkin näissä neljässä edellisessä pelissä. On pystynyt suojaamaan palloa ja linkittämään peliä, päässyt maalipaikoille ja pedannut joukkuetovereillekin pari tonttia. Rankkarit vuorenvarmasti sisään, ehkä kohta osuu jo pelitilanteestakin...
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #66 : 21.12.2020 klo 00:41:31

Se edellinen kirjoitukseni taisi ollakin käänteinen jinksaus, sillä Vlahovic pelasi kaksi parasta otteluansa sen jälkeen! :D Kyllähän miehen potentiaali on tiedossa ja lunastamatta siitä on vielä vaikka kuinka ja paljon. Jos nyt tosiaan pääkoppaansa saisi kuntoon, se olisi hyvä alku. Parempaan suuntaan ainakin menossa, eli jatkakoon ykkösvaihtoehtona. Oppirahoja tosin Fiorentina on maksellut aika lailla, kun häntä on peluutettu näin paljon. Toivottavasti alkaa nyt kantamaan hedelmää vihdoin.
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #67 : 23.12.2020 klo 00:47:57

Tarvitaan kauden surkeinta Juvea, parasta Fiorentinaa ja päälle vielä muutama joulun ihme, että siitä kamppailusta irtoaa mitään pukin konttiin.

Osui, osui ja osui! Aikainen johtomaali, Cuadradon aikainen ulosajo ja päälle vielä J-Stadiumin kyökin iltavuorossa Yttenä ja Mossena häärineiden Bonuccin ja Alex Sandron leipaisemat joulutortut. Liian käsittämättömän hyvää ollakseen totta.

Rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta 2021 kaikille foorumin liljatuille!
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #68 : 23.12.2020 klo 15:08:13

Pientä analyysiä Prandellin ajasta tähän asti.

1. Tämän hetkinen rosteri soveltuu tosiaan parhaiten 3-5-2 ryhmitykseen. Laitahyökkääjien puute on niin ilmeinen, että turha edes yrittää mitään 4-3-3:sta. Ribery ei jaksa juosta tarvittavia määriä laidalla, Callehon ollut suuri pettymys. Muita laitureita ei edes ole joukkueessa tällä hetkellä. San Cesare kokeili ja oppi pian tämän.

2. Prandellin 3-5-2 on eri kuin Iachinin. Iachinin futis oli anti-jalkapalloa, bussin parkeerausta ja vastaiskuja. Veronaa vastaan toissa peliissä pallonhallinta oli 60-40 Fiorentinalle, tuollaisiin lukuihin ei hetkeen olla totuttu täällä. Keskikenttä ottaa korkeammalta kiinni, syöttösuuntia löytyy enemmän pallollisena.

3. Prandelli on rohkeasti kokeillut eri pelaajia, eri ryhmityksiä. Näyttää siltä, että nyt on tosiaan löytynyt pelaajat oikeisiin paikkoihin, vihdoin. Täälläkin aikaisemmin ihmettelyä herättänyt se, että Igor ei ole saanut vastuuta juuri yhtään. Nyt viimeisessä kahdessa pelissä ollut aloittava vasen toppari tultuaan Sassuoloa vastaan vaihdosta sisään, ja näyttää sementoineen paikkansa Pezzellan ja Milenkovicin vierellä. Caceres oli hazardi sillä paikalla. Siitä puheen ollen, Caceres pelasi parhaimman ottelunsa eilen, oikea wingback rooli näyttää soveltuvan paljon paremmin hänelle, höntyilyt eivät kostaudu samalla tavalla siellä ja näköjään kaverilla on kunto kohdillaan, juoksi kuin pieni eläin Juvea vastaan!

4. Amrabat ei ole regista, hän tarvitsee alapuolelleen jonkun rytmittäjän. Valero pelasi kohtuullisesti sillä paikalla, mutta ikä näkyyy vahvasti otteissa. Pulgar on rouhija, kenen syöttötyöskentelyssä on parantamisen varaa tuolle tontille. Regista pitäisi siis hankkia, tähän laittaisin itse kaiken tarmoni talvi-mercatossa jos olisin Prade.

5. Paljon parjattu Vlahovic (köh köh) on yksinkertaistanut peliä Prandellin alaisuudessa. Aikaisemmin nuorukainen haki aina sitä wow-efektiä ja kun ei onnistunut, turhautui. Työmoraalissakin oli toivomisen varaa. Nyt hän toimii, niin kuin sentterin kuuluukin, ottaa pallon haltuun, suojaa ison kokonsa avulla, tiputtaa alapuolelle. Vielä vähän aika sitten olin sitä mieltä, että talvella pitäisi hankkia uusi ykköshyökkääjä, nyt näyttää siltä ettei se olekaan välttämätöntä.

6. Pelaajien turhautuneisuus on selvästi kadonnut tai ainakin vähentynyt huomattavasti. Kunnioitus Prandellia kohtaan näyttäisi olevan suurempi, hänen ohjeisiin uskotaan ja ne ostetaan paremmin, muuta syytä vaikea keksiä. Alun kokeilujen jälkeen tuloksiakin alkaa tulla. Mukavaa kun on edes hitunen taas optimismia tulevaan, se riittää tällä hetkellä.


Johtoportaalla ollaan isojen kysymysten äärellä. Onko visiota, minkälaiseksi joukkue rakennetaan? Jos oikeasti haluaa menestyä, täytyy joukkue olla valmentajan näköinen, hankkia hänen toivomiaan palasia. Perusasioita. Kuinka paljon voidaan Prandellin varaan laskea? Jos kesällä hänen tilalleen tulee saletisti toinen valmentaja, onko parempi ettei tehdä mitään isoja hankitoja nyt? Vai annetaanko Prandellille OIKEA mahdollisuus, kuunnellaan häntä joukkueen kokoamisessa, ostetaan nyt 1-2 hänen toivomaansa pelaajaa (tyylillisesti) ja jos kevät menee hyvin, tehdään jatkosopimus. Jos tätä mahdollisuutta ei anneta, ainut tavoite loppukaudeksi on sarjassa säilyminen ja se kuulostaa omiin korviini ankealta.

Eiköhän ensi vuosi ole joka tapauksessa kaikin puolin parempi. Hyvää joulua calcion ystäville ja kaikille muillekin Viola-topiciin eksyneille!
Stark

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Barcelona, Fiorentina, Plymouth Argyle


Vastaus #69 : 23.12.2020 klo 18:40:35

Rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta 2021 kaikille foorumin liljatuille!

Hyvää joulua calcion ystäville ja kaikille muillekin Viola-topiciin eksyneille!

Sitä samaa teille. Olette tehneet tästä topicista likimain suosikkilankani tässä syksyn aikana. Asiantuntevia, sivistäviä viestejä molemmilta. Ilo lukea ja fiilistellä hiljaisena sivustaseuraajana.

Onnittelut myös upeasta voitosta Vanhan Lutikan vieraana. Jos Viola jotain tarvitsi, niin mielestäni juuri tuollainen voitto, joka epäilemättä nostelee joukkueen itseluottamusta ja ehkä sitä kautta availee sitä, ei niin pientäkään, tukkoisuutta Lippismiehen ja Prandellin hankalan alun jälkeen.

Pelin aikana tuli mieleen pari muuta upeaa matsia Juventusta vastaan aikaisemmilta ajoilta. 4-2 voitto Cuadradon ja Beppe Rossin dominoidessa ja Muhis Salahin hervoton spurtti  Coppan pelissä pari vuotta myöhemmin. Ja jälleen Viola poistuu kentältä voittajana. Upeita pelejä, joiden aikana sykki meikäläisenkin sydän niin kovin liljanvärisenä.
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #70 : 28.12.2020 klo 13:49:57

Niin vierähtivät joulunpyhät ja vinsanton sekä cantuccinien ääreltä on palattava arkeen - sunnuntaina pelataan taas ja tammikuussa Fiorentinan kalenterissa on peräti seitsemän ottelua Coppa Italia mukaan lukien.

3-0-vierasvoitto Juventuksesta oli tietysti yksittäisenä tuloksena yksiselitteisesti historiallinen, ja ottelua edeltäneisiin poikkeuksellisen mataliin odotuksiin nähden erityisen riemukas. Mutta. Jos joukkue ei pysty tuon voiton ja peliesityksen päälle rakentamaan jatkuvuutta, jää tuokin uroteko pelkäksi tilastolliseksi kuriositeetiksi. Siksi ilahduinkin kovasti joukkueen kokeneeseen kaartiin lukeutuvien Pezzellan ja Biraghin ottelunjälkeisistä kommenteista: tämä tulos ei riitä vielä mihinkään, työntekoa on jatkettava harjoituskentällä samalla nöyrällä asenteella ja Bologna-ottelu ensi sunnuntaina on varsinaisesti se matsi, joka on pakko voittaa. Ja näillä otteilla niitä voittoja on tosiaan jo lupa odottaa.

Nimittäin, kuten toveri RubuS edellä jälleen ansiokkaasti analysoi, Prandellin 3-5-2 toimii ihan eri tavalla kuin Iachinin vastaava. Tästä nähtiin merkkejä jo Genoa-ottelun toisella puoliajalla. Kun A syötti B:lle, niin C ja D liikkuivat samalla pelattaviksi. Viimeisissä kolmessa pelissä on nähty laadukasta korkeaa prässiä ja hyökkäysvaiheessa pelirohkeita yksilötason onnistumisia, kuten negatiivisesta peliasennosta kääntymisiä pienellä riskillä, 1 vastaan 1 -haastoja ja syöttöjä pieneenkin tilaan vastustajan muodon sisällä. Perusasioita, mutta ilman näitä ei tällä tasolla otteluita voiteta. Nyt kysymys kuuluukin, jatketaanko tällä toistaiseksi tai jopa kauden loppuun, vai lähdetäänkö ajamaan jollakin aikataululla sitä 4-3-3:a sisään?

Isoja tai isohkoja pelillisiä muutoksia vastaan puhuu tällä hetkellä ainakin olemassaoleva pelaajamateriaali sekä se, että ensi kauden päävalmentajasta eli sen kuuluisan Seuraavan Projektin vetäjästä ei vielä ole tietoa. Myös utj Daniele Pradén jatko pestissään on annettujen näyttöjen johdosta epävarmaa. Pelaajia ja valmentajia on tullut ja mennyt, pelitapaa on muuteltu edestakaisin, ja tulos on palaneeseen euromäärään suhteutettuna surkea. Antaako hänen ja Prandellin runnoa tammikuun siirtoikkunassa isoja liikkeitä, vai tehdäkö vain pakollista hienosäätöä ja odottaa kauden loppumista?

Maltillisena (inhorealistisena?) kannattajana olen jälkimmäisellä kannalla. Kuinka houkutteleva vaihtoehto Fiorentina tällä hetkellä edes olisi todellisille huippuvahvistuksille? EL-sijat ovat valitettavasti jo karanneet, mutta kyllä tällä nipulla vielä sinne kymmenen sakkiin rynnistää. Jos seurassa nyt jotain kaivataan, niin vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Joukkueessa on pitkä liuta pelaajia, jotka eivät ole syystä tai toisesta ole suorittaneet omalla tai odotetulla tasollaan: Martinez Quarta, Lirola, Duncan, Callejón, Kouamé, Cutrone... rajatapauksina voisi mainita vielä Bonaventuran, Amrabatin ja Ribéryn, tosin nämä viimeksi mainitut ovat juuri viime peleissä rajusti nostaneetkin tasoaan. Ehkä näille alisuoriutujille / sopeutumis- tai kuntoutumisjaksoaan suorittaville voisi vielä tarjota kuuden kuukauden näyttöpaikan jos/kun Prandelli nyt näyttää saavan joukkueen pelin uomilleen. Tammikuussa myyntiin ainoastaan tyytymättömät (Cutrone) ja aidosti tarpeettomat (Saponara, Eysseric yms.), tilalle pari täsmähankintaa jos vain tarpeeksi hyviä pelaajia on saatavilla. Kesäkuun alussa sitten ne isot ratkaisut Pradén, Prandellin ja pelaajiston suhteen.

Ja maltillisuudella en tarkoita, etteikö Prandellille voisi antaa samalla kunnollista mahdollisuutta. Olosuhteet merkittävien pelaajahankintojen tekemiseen vain ovat juuri nyt vaikeat, ja mielestäni joukkueessa edelleen on lunastamatonta potentiaalia - ja juuri siinä mitataan Prandellin onnistuminen. Jos isoa luutaa tarvitaan niin sitä ehtii heiluttaa kesälläkin.
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #71 : 30.12.2020 klo 12:09:36

Yksi pelaaja kelle soisin ehdottomasti enemmän näyttömahdollisuuksia on Alfred Duncan. Hän kuuluu tähän Igor kategoriaan, aina kentällä ollessaan ollut vakaa, hyvää väkivahvaa suorittamista. Syystä tai toisesta edes vaihdosta ei olla otettu kentälle kuin kolme kertaa ja avannut ainoastaan kauden ensimmäisessä ottelussa Torinoa vastaan, jossa itseasiassa oli kentän parhaita ja pelasi sen 90 minuuttia. Sen suorituksen Iachini palkitsi omituisella koirankopituksella, mikä ei mennyt omaan kaaliini. No, Igor sai ne näyttömahdollisuudet Prandellilta, joten eiköhän Duncan saa myös.

Huhuissa pyörii, että keskikentän pelaajista Pulgar, Duncan ja/tai Bonaventura voisi olla lähtökuopissa tammikuussa. Bonaventuraa en jäisi kaipaamaan, joku asia häiritsee hänen pelityylissänsä. Dynaamisuuden puute ainakin. Kentällä ollessaan on usein näkymätön, mikä ei ole hyvä asia hyökkäävälle keskikenttäpelaajalle. Välillä väläyttelee jotain, vaihtopelaajana olisi ihan ok. Toivoisin, että Pulgar ja varsinkin Duncan jäisivät molemmat, ellei sitten tosissaan tilalle tule joku astetta kovempi tekijä.
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again


Vastaus #72 : 31.12.2020 klo 15:13:33


Huhuissa pyörii, että keskikentän pelaajista Pulgar, Duncan ja/tai Bonaventura voisi olla lähtökuopissa tammikuussa. Bonaventuraa en jäisi kaipaamaan, joku asia häiritsee hänen pelityylissänsä. Dynaamisuuden puute ainakin. Kentällä ollessaan on usein näkymätön, mikä ei ole hyvä asia hyökkäävälle keskikenttäpelaajalle. Välillä väläyttelee jotain, vaihtopelaajana olisi ihan ok. Toivoisin, että Pulgar ja varsinkin Duncan jäisivät molemmat, ellei sitten tosissaan tilalle tule joku astetta kovempi tekijä.

Duncanista samaa mieltä, mutta Pulgarista ja varsinkin Bonaventurasta eri. Johan tämä alkoikin olla häiritsevän yksimielistä Fiorentina-aiheiseksi keskusteluksi! Jack on mielestäni pelaaja, joka selkeimmin on alisuoriutunut muun joukkueen sekaisin olevan pelin vuoksi. Tason riittävyydestä ei ole epäilystäkään, monipuolinen ja kokenut pelimies joka italialaisuutensakin takia kannattaa joukkueessa pitää.

Sen sijaan Pulgarin suhteen alan vähän kääntää takkiani. Kauden alla innolla odottamani keskikentän kolmikko Pulgar-Amrabat-Castrovilli ei vain näytä toimivan käytännössä. Fiorentinan keskikentän tulevaisuus toivottavasti rakentuu Castrovillin ja Amrabatin varaan, näissä kavereissa on sentään jotain erityistä. Pulgar olkoon siis se ratas, joka joutaa vaihtoon jotta muu koneisto kokonaisuutena pyörii paremmin. Duncan on kelpo varamies Amrabatille ja Bonaventura Castrovillille.

Siirtohuhut käyvät kyllä taas ylikierroksilla varsinkin hyökkäyksen osalta. Piatek meni jo Genoaan - ja ehkä hyvä niin -, mutta olisiko Laziossa tiettävästi välirikkoon ajautunut Felipe Caicedo tulossa sisään? Keskikentällä uskottava huhu on Venezian ja Italian U21-maajoukkueen Youssef Maleh, joka ei aio uusia ensi kesänä umpeutuvaa sopimustaan ja on siksi asetettu pysyvästi pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle.
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #73 : 01.01.2021 klo 14:40:53

Haa!

Pari pointtia Pulgarista. Viime kaudella oli Fiorentinan tasaisimpia suorittajia, yksi niistä harvoista. Tämän kauden alku meni hänellä covidista kuntouttaessa. Ottaen huomioon, että koko joukkue on alisuorittanut, niin en vielä hirveästi dissaisi Pulgaria, joka on vasta kolmessa pelissä päässyt avaukseen. Sen kyllä tietää, että mies ei sovellu registaksi Prandellipalloon, siihen tarvitaan joku syöttönero. Mutta Pulgar tuo jotain mitä kukaan muu tällä hetkellä ei tuo: kovaa dmc-peliä taklauksineen päivineen. Sillekin pelille on joskus tilauksensa. Bonuksena hän on paras erikoistilanteiden antaja ja rankkuspesilisti. En tosin siis laita vastaan jos hänet myydään, että saadaan kunnon regista. Jos nyt joku on pakko uhrata.

Bonaventura on taas ollut koko kauden avauksessa melkein joka pelissä, mitä en tosiaan voi ymmärtää (Duncan, haloo!), ja ollut välillä turhauttavaa katsella hänen hölkkäilyään. Rehellisyyden nimissä koko joukkuetta on ollut turhauttavaa katsella. Ehkä hänellä on resursseissa enemmän annettavaa, en tiedä. En vain pidä hänen tämän hetkisestä peli-ilmeestä, kun joukkue kaipaa juuri nyt eniten sitä taisteluhenkeä.

Kysymys: mitä Bonaventura tuo enemmän kuin Valero, jos Castrovillin tilalle otetaan vaihdosta sisään?
Lähtökohtahan muutenkin on se, että Castrovilli pelaa sen 90 min.
RubuS

Poissa Poissa


Vastaus #74 : 02.01.2021 klo 22:35:08

Huomenna se jatkuu taas, Bologna saapuu iltapäivällä vieraaksi Francin uumeniin. Olettamana on, että kolmen alakerralla jatketaan, sen verran duurivoittoisesti sillä pelattu kolme viimeistä peliä. Ja samoin tietenkin kolmella keskustan keskikentällä. Mielenkiintoista onkin nähdä, kuka on se kolmas pelaaja Amrabatin ja Castrovillin lisäksi. Joko Duncan saa mahdollisuutensa? Haetaanko kovuutta Pulgarin muodassa? Vai syöttötaitoa Valerolla? Vai onko se sittenkin Bonaventura, joka on ehkä hyökkäävin vaihtoehto syvyyssuuntaisin juoksuineen? Olo on suurinpiirtein se, että nopalla voisi heittää, koska sitä kolmatta paikoilleen loksahtavaa palasta ei tosiaan millään ole löytynyt. Itse toivoisin vihdoinkin näkeväni Duncanin tositoimissa. Biraghi on pelikiellossa, hänen tilalleen tullee Venuti, jos Caceres jatkaa oikealla. Muuten taitaa olla samat miehet avauksessa kuin Juventusta vastaan.

Mielenkiintoinen ottelu tulossa, kerrankin voi (toivottavasti, sigh.. ) nautiskella pelistä, jopa Chiantin kera!

 
Sivuja: 1 2 [3] 4 ... 8
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa