Karjalaisen esiintyminen oli kyllä kankea ja onneton, että ehkä maajoukkueessa on mies nähty. Loppuhetkien rakkikoiraksi olisi vaikkapa juuri Niskanen ollut enemmän omiaan.
Tästä olin juuri miettimässä minne kirjoittaisin, kunnes bongasin tämän kommentoitavaksi. Joten tähän vahva sama. Olisin nähnyt tässä kohtaa Niskasen ennemmin kunnon ja nopeutensa puolesta(toki vain Wales pelin häneltä nähneenä ja Suplasta kuultuna hänen olevan munaravaaja) hieman eri roolissa kuin Walesia vastaan, mutta tajusin, että jos olisi ollut "aivan pakko voittaa", niin uskon Riven häneen päätyneenkin. Epäilen kuitenkin, että kyse oli Karjalaiselle annetusta mahdollisuudesta (tai pikemminkin "toivottavasti viimeisestä testistä vähään aikaan"), että kuinka hoituu johtoaseman hyökkääjä-rooli. Karjalaisen koolla pallon pitämisessä Suomella hyökkäysalueella saattoi olla osuutta valinnassa. Mutta eihän se tainnut oikein onnistua kuin yhden kerran ja siinäkin pallonmenetys oli muistaakseni seurauksena. Toisena roolina saattoi olla ajatus olla "kohdepelaajana" kukku-palloissa, kun puretaan painetta omalta puolustuksesta. Mutta eihän sekään nähdäkseni aivan putkeen mennyt
Aikaisemmin tässä roolissa (target sub) on käytetty Tuomista ja Markkasta, sillä Riven papereissa taitaa olla aina paikka Target-hyökkääjälle, jotta monipuolisuus/arvaamattomuus hyökkäyksessä säilyy. Valitettavasti Jolle lähti kentältä 0-0 tilanteessa, joten hänen kohde-ominaisuuksia ei voitu lopun purkupalloissa hyödyntää. Karjalaiselle avautui paikka, kun Tuomisella oli jotain vaivaa. Sekä tietysti Tuomisesta Riven kovalevyllä on jo riittävästi dataa. Hostikka olisi ollut toinen kortti katsoa, mutta onko sitten ollut liian vähän aikaa ringissä ja toisekseen ei ole kärki (tosin ei taida olla Niskanenkaan) vaikka pituudessa Karjalaiselle häviää sen pari senttiä. Joten tuossa kohtaa kun tehtiin ST-ST vaihto, niin Karjalainen sai tilaisuutensa.
Sparvilta tosiaan huolestuttavan heikot pelit, mutta toivottavasti siinä tosiaan näkyi vain pelaamattomuus yms. Ja mies vielä ensikesäksi vertyisi tutummaksi Sparviksi, verkkaiseksi, mutta aina oikeassa paikassa ja laittaisi ne perussyötöt noin 100% varmuudella omille. Nyt ei siihen pystynyt.
Sparvin osalta lusikkani soppaan heittäisin myös tässä kommentissa. Molemmissa peleissä pallollisena jonkin verran heikompi kuin aikaisemmin ja reakoinneissa tilanteenvaihtoihin mielestäni toivomisen varaa. Selvästi näkyi pelaamattomuus, mutta onhan se kesäterä muillakin. Toivotaan kookkaana, iäkkäänä ja rauhallisena pelaajana diesel vain käynnistyy hieman hitaammin, varsinkin kun lämpötila Kreikassa ei niin helposti valahda pakkaselle
Vaikka näitä hasardeja sattui, joka on aina sallittavaa, oli mielestäni yksi Suomen parhaista (jälleen) näkymättömän, mutta tällä kertaa kuultavissa olevan, peliä johtavan työnsä ansiosta. Joissain tilanteissa höntyily hyökkäykseen maitse on aina itseäni hieman häirinnyt Sparvin toiminnassa, mutta kuka sitä nyt koko peliä keskikentällä jaksaa tapittaa odottamassa puolustamisvelvotteita, kun kaverit hyökkää. Käyttäisin kuitenkin ehkä Sparvia myös keskityksissä "toisen aallon targettina", sillä puolustajat (joilla yleensä paremmat pääpelitaidot) on vedetty hyökkääjiä blokkaamaan maalin lähelle, joten pääpeliin olisi mahdollisuuksia taka-alalta vapaammin. Sieltä käsin voisi joko itse yrittää tai tiputtaa muille. Sparvin pääpelitaidot eivät tosin taida olla Jollen luokkaa, mutta vartta pitäsi riittää siihen hommaan.
Kamaralta valtavaa dominanssia enimmäkseen, mutta välillä tuli outoja todella ylimielisen oloisia suorituksia, joista vastustaja pääsi melkein rankaisemaan.
Kamaraan aivan selvästi toisella jaksolla laitettiin painetta pallollisena enemmän kuin esim Sparville, vaikka hänen pallovarmuus oli vielä kesäterässä. Välillä tuli 3 miestä täysillä Kamaran niskaan, sillä huomasivat, että Kamaran kautta haettiin eteenpäin lähteviä ratkaisuja. Toki "karusellillä" tai syötöllä taakse/sivulle selvisi tilanteesta, mutta monesti saivat myös Kamaran satimeen, kuten mainittua. Samoin Hämäläinen laidallaan koki samanlaisen kohtalon 2. puoliajalla ja välillä todella vaarallisin seurauksin (esim. Connollyn ohipotkuun johtanut tilanne pallon menetyksen jälkeisestä keskityksestä.). Hämäläiseltä lähti samoin eteenpäin vieviä ratkaisuja vielä 1. puoliajalla, mutta toisella huomattavasti vähämmän.
Loppukaneettina Taylorin ja Alhon valmius tämän kokoluokan peleihin yllätti, vaikka tiesin "Alhiksen", kuten Rautiainen tituleerasi, olevan kokonaisvaltaisesti Suomessa wing-backien parhaimistoa. Alhon aikaisempi kokemus laitahyökkääjänä näkyi selvästi haastoissa ja keskityksissä.
Taylorin hyökkäyspanos teki Suomen pelistä välillä erittäin vaarallisen, mutta samalla tasapainoisen Kamaraan ja Sparviin tukeutuen. Walesia vastaan Salminginkin ennakoinnissa painotetun kaamean vastahyökkäyspelotteen takia Taylorin paikka oli perusteltua täyttää Kaukolla, mutta tässä pelissä Taylorin laitahyökkääjän ominaisuudet hyödynnettiin hyvin. Huomasi selvästi, että kun Wales pelissä peruuteltiin hyökkäyskolmannekselta puolustukseen useasti menetyksen pelossa, Irlantia vastaan yritettiin pelata eteenpäin useammin.
