FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
25.09.2020 klo 10:02:19 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1] 2
 
Kirjoittaja Aihe: AC Milan 2020-21  (Luettu 5413 kertaa)
1 Jäsen ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
The Missionary

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Riven Suomi ja joku vitun Piolismo


: 16.09.2020 klo 17:04:13

ASSOCIAZIONE CALCIO MILAN 2020-21



Taas mennään ja AC Milanin kausi 2020-21 on alkamaisillaan aivan tuota pikaa. Viime kausi päättyi kuudenteen sijaan, mutta erittäin positiiviseen ilmeeseen, kun koronatauon jälkeen nähtiin ihan käsittämättömässä tikissä oleva Milan. Nyt lähdetäänkin hakemaan jatkoa tälle koronamestaruudelle heti kauden alusta asti.

Tulevalla kaudella edessä on toivottavasti ainakin CL-taistoa, Zlatanin dominanssia, Maldinin hymyilyä katsomossa ja nuorten pelaajien kasvua isompaan ja isompaan rooliin. Lisäksi omistajataho Elliott on vienyt koko ajan puljua eteenpäin ja toivottavasti vuoden päästä kausitopicia avatessa saadaan puhua jo isoista brändiasioista sekä spämmiä avaus täyteen uuden ja hyväksytyn stadionin kuvia. Sitä ennen kuitenkin katse taaksepäin viime kauteen.




Kausi 2019-20

Jo perinteiseksi muodostuneella tavalla Milanin viime kausi lähti liikkeelle uusin voimin ja muutoksen tuulien puhaltaessa, sillä sekä urheilujohtaja Leonardo että valmentaja Gattuso olivat siirtyneet sivuun omista pesteistään kauden päätteeksi ja hyvin täpärällä oli, ettei samaa olisi tehnyt myös sittemmin Leonardon paikalle ylentynyt Paolo Maldini. No, joka tapauksessa tunnetusti Maldini jäi, sai aisaparikseen Zvonimir Bobanin sekä Frederic ”Pikku” Massaran. Valmentajan paikalle hankittiin Sampdoriassa jo useamman kauden ihastuttanut taiteilijasielu Marco Giampaolo, joskin myöhemmin esiin kantautuneiden tapausten ja huhujen perusteella Giampaolon valinta ja luotto mieheen ei ollut ihan yhtä yksimielistä touhua kuin kesällä 2019 annettiin ymmärtää.

Milanin kausi oli kaikin puolin todella vaiherikas ja kummallinen ja ehkä helpointa sekä kätevintä sitä on lähteä pilkkomaan jonkinlaisissa pienissä osissa.

Marco Giampaolo - eka demo hyvä jne



Kuten otsikkokin kertoo, oli Marco Giampaolon aikakausi Milanin peräsimessä varsin lyhyt ja iloton. Ennakkoon valmentajan suhteen oltiin kovasti innoissaan ainakin kaltaisteni muka-analyyttisten futishipsterien keskuudessa, kun peluutetun futiksen piti olla kunnon systeemifutista ja sen systeeminkin vieläpä aika kivan näköistä hyökkäävää palloa. Melkoinen hyppy eteenpäin siitä Gattuson ajan pahimmasta pelistä, jossa puolustettiin syvältä huonojakin jengejä vastaan ja iskettiin sitten kävelyvauhdilla vastahyökkäyksiin. Pelaajahankintojakin tehtiin systeemiin sopien ja erityisesti registaksi saatu Bennacer herätti ennakkoon suurta kiimaa Giampaolon alaisuudessa.

Jenkkilän kesäkiertueella kansainvälisten mestarien turnauksessa peli vaikuttikin todella messevältä ja pelaajat hehkuttivat kilvan Giampaolon systeemiä ja niitä taktisia treenejä mitä vedettiin. Kyseiselle kiertueelle ja ylipäänsä pitkäaikaisesti pre seasonille osallistuneiden pelaajien joukko oli kuitenkin hyvinkin kapea ja junnupainotteinen, mikä oli ehkä lopulta osaltaan yksi iso osa Giampaolon luisua kohti sitä syys-lokakuun apaattista ja pelokasta valmentajaa. Kun systeemiä ehdittiin jankata kunnolla, se selvästi kyllä toimi ja oli aika ajoin aika hauskaakin katsella, kun täysin keskenkuntoinen Milan kouluttaa viimeistä treenipeliään pelaavaa Benficaa keskikentän organisoidulla kolmiopelillä, jota toteuttavat suunnilleen Brescianini-Biglia-Borini kolmikko ja kymppipaikalla Suso.

Kun pelaajia alettiin pikku hiljaa saada takaisin maajoukkuekomennuksilta (luonnollisesti niin myöhään kuin vain mahdollista, koska joka hiton ukko keksi raahata oman maansa ihan finaaleihin asti), oltiin jo reilun viikon päässä kauden alusta ja treenipeleissä homma alkoi näyttää reilusti huolestuttavammalta. Pallo ei enää kulkenut uusilla pelaajilla samalla lailla kuin ennen ja kärjessä polakki pyssymies alkoi tekemään muutosta tarkkuusammunnasta tetsaukseen ja räkäpäihin. Ja vituiksihan se sitten meni kauden alkaessa. Udinese juhlisti elokuun sadonkorjuuta marssittamalla boksin eteen riviin kaikki isoimmat ja rumimmat niittokoneensa ja puskutraktorinsa ja Giampaolon konseptit levisivät pelin jälkeisessä haastattelussa, jossa hän kertoi koko hyökkäyspään kolmikon liikkuvan väärin. Vaikka voittojen teille palattiinkin seuraavassa parissa matsissa nousijajoukkueita vastaan, ei kukaan silti hyvällä tahdollakaan voinut sanoa Milanin pelin olevan uomissaan. Sen huomasikin kauden ensimmäisessä derbyssä, jossa Milanin antama haaste oli lähinnä kuriositeetti ja muutaman Leaon kaltaisen yksilön onnistuminen.



Giampaolon stintti Milanissa jäi lopulta seitsemään Serie A -otteluun, kun se laiva vaan ei kääntynyt. Torinossa kärsitty tappio absurdin tuhlailujuhlan jälkeen oli ehkä viimeinen viite paremmasta, mutta sen jälkeinen romahdus Fiorentinaa vastaan San Sirolla sekä kaikin puolin random voitto Genoasta toivat kenkää valmentajalle - ja mielestäni ihan riittävän oikeaan aikaan. Maaottelutauko oli alkamassa ja sen jälkeen oli tiedossa yksi ainut kevyempi peli ennen härkäviikkoja Romaa, Laziota, Napolia ja Juventusta vastaan. Giampaolon aika päättyi suureen pettymykseen kaikkien osapuolten kannalta, meikäläistäkin harmitti kovasti valmentajan puolesta, kun mahdollisuus isossa seurassa ei vaan lähtenyt. Syitä tälle floppaamiselle on pohdittu pitkin vuotta ja luultavasti kyseessä on ollut vain väärä henkilö väärässä paikassa väärään aikaan. Gattuson vaihtaminen introverttiin ja taktisia nyansseja rakastavaan pohdiskelijaan oli ehkä liian iso loikka, kun nuorella joukkueella ei enää ollutkaan sitä vahvaa persoonallista valmentajaa, johon nojata ja samaan aikaan taktinen puolikin heitti täydet 360 astetta ympäri ja lähti vastakkaiseen suuntaan. Samaan aikaan paineet valmentajalla siinä vihdoinkin saamassaan näytön paikassa olivat vaan niin suuret, että ensimmäisten vastoinkäymisten kohdalla itseluottamus vaan otti kolhua ja fokus hävisi. Osasyyllinen on toki myös Maldinin johtama tiimi, joka oli ehkäpä vähän naiivi siirtomarkkinoilla operoidessaan ja jätti todellakin esimerkiksi sen huomioimatta, että Giampaolo sai ns. avauksen keskikenttänsä käyttöön vasta reilusti elokuun puolella.

Joka tapauksessa tsemppiä Giampaololle tulevaan kauteen Torinossa. Toivottavasti ura ei ota yhtä suurta mahalaskua kuin vaikkapa Montellalla tämän vedettyä itsensä hermoromahduksen partaalle Milanissa.

Stefano Pioli - #ukko ulos jo ennen kuin ehti edes aloittaa



Giampaolon potkujen jälkeen päätöksiä uudesta valmentajasta tehtiin pikaisesti, mutta huhumyllyssä ehti silti pyörähtää vaikka ketä Spallettista ja Allegrista lähtien. Spalletti ehkä se ykkösvaihtoehto saattoi ollakin, mutta downshiftaaminen viinitilalla Interin laskuun vei lopulta kaikkien osapuolien mielenkiinnon ja Casa Milanin edessä autosta noussut kalju kuula paljastuikin Stefano Piolin naamatauluksi. Tämä valinta aiheuttikin suuren turhautumisen Milanin fanikunnan keskuudessa ja #PioliOut trendasi twitterissä samaan aikaan, kun valmentaja itse oli Casa Milanissa allekirjoittamassa papereita. Turhautumisen ymmärtää, kun alkukausi oli mennyt täysin vihkoon ja joukkue oli ihan lukossa ja uusikin valmentaja oli aika keskinkertainen nimi huhuissa pyörineisiin verrattuna. Ja olipa tämä sama ukko vielä kertonut joskus Inter-aikoinaan olleensa Inter-fani vielä joskus silloin, kun hiuksetkin oli päässä. Ei todellakaan mikään helppo paikka aloittaa uudessa joukkueessa.

Jos Piolin ansioksi tuossa kohtaa pystyttiin jotain erityisesti sanomaan, tiedettiin hänen yleisesti olevan henkisesti vahva valmentaja, joka on parhaimmillaan erittäin hyvä mentaalipuolen asioissa. Etenkin oikeasti vaikeissa tilanteissa. Ja kyllähän tuo Milanin lukko olikin sellaista kaliiberia, että siihen jonkinlaista Oprahia tai Dr. Phiolia tarvittiin. Mutta eihän se hyvin lähtenyt tuloksellisesti liikkeelle, kun joukkue kyllä pelasi pirteästi, mutta teki ihan kammottavia yksilövirheitä ja otti pääasiassa näiden takia kuokkaan kultakin päävastustajaltaan heti siinä Piolin kauden alkajaisiksi. Lecceäkin vastaan tuli typerä tasuri, kun joku laitapakki päätti heilauttaa lisäajalla elämänsä kaukolaukauksen.

Piolin pelikirja toi Milaniin myös jotain sellaista, mitä kentällä ei oltu aikoihin nähty. Nimittäin jollain tavalla uskottavaa prässipelaamista. Sen näkeminen oli niitä harvoja asioita, jotka jollain tavalla viittasivat positiivisempaan tulevaisuuteen, sillä vaikka kenttätasapaino olikin aika kuralla silloin tällöin, toi tämä myös huomattavan paljon eloa hyökkäyspäähän. Tehoissa se ei näkynyt, koska viimeistelyhommista vastasivat lähinnä Puolan nallipyssymies, tylsääkin tylsempi Suso ja muut sankarit. Käytännössä mikään ei kuitenkaan puhunut tuossa vaiheessa sen puolesta, että Piolista olisi tulossa yhtään pitkäaikaisempi valmentaja kuin mitä loppukauden pätkäsoppari tarjosi. Varsinkaan, kun joulun viettoon lähdettiin Gasperinin tanssiessa kuusen ympärillä Milanin koettua todellisen mahalaskun Bergamossa.

Ruotsin kuningas, Saksan professori ja muita



Tässä kohtaa alkaa toden teolla erilaisten korjausliikkeiden tekeminen seurajohdossa, eri portailla eri mittakaavassa. Gazidis siirtää katseensa ensi kauteen ja alkaa kisutella Ralf Rangnickia ottamaan vastuun koko seuran urheilutoiminnasta jopa vallankumouksellisella ja insinöörimäisellä otteella ja vastaavasti alemmalla portaalla Maldini ja kumppanit tuovat joukkueeseen Zlatanin tuomaan kokemusta, johtajuutta, x-factoria ja tarvittaessa vaikka vittuilemaan muiden jannujen pelin kuosiin. Ja tulihan siinä niitä voittoja, mutta ei se peli kovin nopeasti Zlataninkaan johdolla erityisen vakuuttavaksi muuttunut. Se prässipeli ei irronnut kunnolla ja Zlatanin ruuti viimeistelyn suhteen oli aika märkää. Zlatanin sijasta joukkueen ykköstehomieheksi ilmestyi jostain penkin ja katsomon rajamailta Ante Rebic, joka oli hölkkäillyt koko kauden ensimmäisen puolikkaan ihan turhakkeena ja oli jopa huhuissa painua takaisin Frankfurtiin. Onneksi ei painunut, sillä kahden kauden puolikkaan maalisaldot kroatialaisella olivat 0 ja 12. Tilaa kroatialaiselle osaltaan tekivät Piatekin ja Suson lähdöt, jotka tulivat ehkä vähän mentaliteetillä ”myydään kun joku vielä maksaa jotain”.



Tähän aikakauteen mahtui myös kauden ehkäpä vauhdikkain viikko, kun ensin derbyssä nähtiin jäätävän dominanssin päätteeksi ihmeellinen ja epäonninenkin sulaminen ja heti perään Juventusta vastaan coppassa iskettiin vielä kovempi esitys tauluun, mutta huono viimeistely ja lisäajan lahjapilkku pitivät homman mielenkiintoisena myös toiseen osaotteluun. Ja tuolla lisäajan vierasmaalilla Juve sitten lopulta sinne finaaliin menikin (myös) vaiherikkaan ja dramaattisen toisen ottelun jälkeen. Tuon viikon jälkeen kuitenkaan homma ei enää lähtenyt oikein liikkeelle ja loput matsit ennen koronataukoa olivatkin hyvin mitäänsanomattomia. Koronatauon häämöttäessä vielä viimeiset draaman rippeet kaivautuivat esiin, kun Boban hankki itselleen kenkää avautumalla Gazzettassa siitä, että Rangnickin kanssa olisi tehty jo esisopimusta tulevasta kaudesta. Vaikka tosiaan Rangnickin tulo olisikin tarkoittanut alennusta tai jopa lähtöä seuraikoneille peräsimessä, oltiin siinä kohtaa silti kohtalaisen innoissaan siitä, millaisia juttuja sakemanni voisi gegenpressingillään ja insinööripornollaan rakentaa Milanissa. Ja mitäpä muutakaan tekemistä koronatauolla olisi ollut kuin spekuloida sillä.

Stefano Pioli - maailman paras kalju valmentaja

Hypätään tässä kohtaa kolme kuukautta eteenpäin ja siihen, kun Milan jatkaa Serie A -kauttaan Leccessä. Ja jumalauta, että asioita loksahtelee paikalleen. Piolin käyttämä 4-4-2/4-2-3-1 hybridi vaihtuu kokonaan jälkimmäiseen formaatioon ja jälki alkaa olla sen mukaista. Zlatan dominoi ilmatilaa ja jakelee seiniä, Hakan hyörii kerrankin omimmalla tontillaan kymppipaikalla, vasemmalla ravaa Rebic ja oikealla jopa turistiluontoinen Saelemaekers onnistuu olemaan hyödyllinen ihan jäätävällä kuolasuuprässillään.



Koronatauon jälkeen kausi vedettiin päätökseen jäätävällä tahdilla ja matseja oli jatkuvasti pari kappaletta viikossa, mutta ilmeisesti Milanin fyysinen kunto oli siinä määrin muita paremmassa jamassa, että hype sai jatkua ja varmasti voitot koko ajan vain ruokkivat uusia voittoja. Pelattavaa ei ollut ihan hirveästi, kun EL-paikka vaikutti kohtalaisen todennäköiseltä jo aika aikaisessa vaiheessa ja CL-tonteille taas oli liian pitkä matka. Pioli ainakin vaikutti pelaavan tulevaisuutensa puolesta ja sai ehkä joukkueenkin mukaan tähän, vaikka samaan aikaan ympäri internettiä tuotettiin sivukaupalla anal yysiä, kuinka hienosti Pioli saa jengin itseluottamuksen kuntoon ennen Rangnickia ja pystyy vielä vauhdikkaalla prässillään valmistamaan jengiä kohti saksalaisen pelityyliä. Kuinka väärässä lopulta oltiinkaan, kun reilu viikko ennen kauden loppua kesken Sassuolo-voiton saksalaismedia pamauttaa yhtäkkiä ilmoille uutisen siitä, että jo täysin pomminvarmana pidetty valmennushankinta ei toteudukaan ja Pioli saa jatkosopimuksen.

Myös tästä päätöksestä voisi spekuloida ja tuottaa analyysiä vaikka minkä verran, mutta sitä luettakoon vaikka viimevuotisesta topicista. Pioli joka tapauksessa sai koronan jälkeisessä futismaailmassa Milanin käsittämättömään lentoon ja se ei ole mikään turha saavutus, vaikka osin voidaankin spekuloida sillä, onko tuolla poikkeuksellisella aikajaksolla ollut täysin tekemistä ns. normaalin ajan futiksen kanssa. Toisaalta tapauksen saama mediahuomio ja Italiassa vellonut valtava kritiikki Rangnickin saapumista kohtaan osaltaan ajoivat kohti tätä päätöstä. Ja jos joukkuekin on sen takana, niin mikäs siinä. Antaa Piolin näyttää, että pystyy pitämään tämän yllä.



Kausi päättyi pariin hävyttömän tyylikkääseen murskavoittoon ja Milan päätyi lopulta sijalle kuusi ja EL-karsintapaikalle. Jossittelemisen varaa jäi, sillä ihan hirvittävä alkukausi kyllä jossain määrin kuittautui koronan jälkeisellä dominanssilla, mutta olisi se suora EL-paikka kyllä pitänyt edes saada. Paljon kahden kerroksen kaudesta kertoo se, että tauon jälkeisen 11 pelin aikana Milan sai 27/66 koko kauden pisteistään ja iski maaleistaan 32/63. Talven ikkunassa saapunut Simon Kjaer taas tilkitsi puolustusta oikein kunnolla ja maaleja meni omiin vain 12/46 koko kauden osuudesta. Nuo luvut kertovat siitä, että toisaalta  meni ihan hemmetin hyvin, mutta toisaalta tuo ei kyllä välttämättä ole täysin kestävää. Mutta ei välitetä tässä kohtaa vielä siitä, olihan vaikkapa Lazion murskaaminen 0-3 ja nousu Juvea vastaan 0-2 tappiolta 4-2 voittoon muutaman päivän sisällä sellaista tykitystä, ettei Milanin seuraaja ole tuollaista saanut hetkeen kokea.

Kesä (syksy tms?) 2020

Milanin talven siirtoikkuna oli mennyt jossain määrin FFP-asioita hoitaessa ja palkkakuluja pienentäessä. Siinä onnistuttiin silloin kyllä todella hyvin ja sama teema jatkui myös tässä kesäikkunassa, kun Biglian odotettu ja toivottu lähtö sekä Bonaventuran valitettavampi lähtö tekivät paljon lisätilaa palkkabudjettiin. Myös Suson osto-obligaatio Sevillaan aktivoitui ja Pepe Reina siirtyi ison palkkansa kanssa Lazioon, joten taseessa on nyt tilaa erilaisille manöövereille ja UEFA tykkää varmasti myös.



Myös ostopuolella on ollut tapahtumia jonkin verran, mutta enemmänkin saattaa olla tiedossa. Saelemaekersin ja Kjaerin ostoklausuulit käytettiin ja junnupuolelle tuotiin kovia tekijöitä Pierre Kalulun ja Emil Robackin muodossa. Myös Zlatanin jatkosopimus saatiin maaliin ruotsalaisen lopetettua lomailunsa ja Raiolan saatua klikkinsä. Koko ajan on ollut jollain tasolla tiedossa, että tavoitteena on vahvistaa keskikentän pohjaa parillakin pelaajalla ja hankkia hyökkäyspäähän ainakin 1-2 ukkoa. Maldini ja Massara ovat jatkaneet perinteistä hyvin hiljaista ja huhutonta työskentelytapaansa ja edelleenkään oikein kenelläkään ei ole hirveästi hajua siitä, kenestä ollaan neuvoteltu vai ollaanko kenestäkään ja media luo jonkinlaisia siirtosaagoja niistä harvoista nimistä, mitä sattuu tippumaan ulos, olivat nämä sitten todellisuudessa ykkös- vai viitosvaihtoehtoja.

Hyvä esimerkki tästä piilossa toimimisesta on parin viikon takainen rysähdys, kun pitkän huhuhiljaisuuden jälkeen yhtäkkiä olikin heitetty tarjousta kehiin Interiin jo lähes varmistetusta Tonalista ja samaan aikaan Brahim Diaz oli tulossa lainalle Realista, kunhan viimeiset lainaehdot saatiin pakettiin. Diaz tulikin aika vauhdilla ja Tonalikin laittoi Milanin tarjouksen kuultuaan kaikki muut tarjoukset roskikseen ja alkoi pommittaa Cellinoa pyynnöillä päästä Milaniin. Reinan korvaava maalivahti Tatarusanu tuli niinikään yllättäen ja Silvan sekä Rebicin viime kesän ikkunan viime hetkillä tehty lainavaihtokauppa tehtiin pysyväksi vielä tässä vaiheessa hämärän peittoon jäävillä ehdoilla. Isoa peukkua kuitenkin tähän mennessä Maldinin, Massaran ja kumppanien tekemälle duunille tässä ikkunassa.

Vaikka Tonalin ja Diazin siirrot erityisesti lämmittävätkin, on ikkunan loppupuolen aikana silti työsarkaa edessä. Kärkiosastolla luotetaan edelleen liikaa Zlatanin kunnossa pysymiseen ja lisäksi oikealla laidalla ollaan liian lähellä Castillejon vakioavaajan paikkaa. Keskikentän pohjalla Bennacerin, Kessien ja Tonalin takana on aika hiljaista, joten se pitkään neuvoteltu Bakayoko olisi hyvä saada maaliin. Maldini voisi vaikkapa tehdä vielä yhden reissun Lontooseen ja heittää Marinalle viimeisen neuvottelutapaamisen kunniaksi kassissa hyvää markettiviiniä ja tortillalättyjä, jos vaikka tuollainen lahja saisi diilin solmut auki. Alakerrassa kaivattaisiin parannusta Calabrian/Contin tontille, Theon varamiestä sekä jotain topparia, mutta nämä kaikki vaativat kyllä myyntejä ennen siirtojen tapahtumista. Myynneistä puheenollen myös Krunic sekä Paqueta ovat varsin myytäviä pelaajia, kun ensimmäiselle ei oikein löydy ominaisuuksiin sopivaa roolia Piolin paletista ja toisella ei riitä tällä hetkellä pää eikä taso.

On luonnollisesti kaikin puolin epätodennäköistä, että kaikkiin noihin paaluttamiini asioihin saadaan enää puututtua ikkunan aikana, mutta jo tähän mennessä nähdyn perusteella jonkinlaisia jopa yllättäviäkin tilaisuuksia on vielä tulossa ja eiköhän noissa olla skarppina paikalla. Koronavirustilanne aiheuttaa osaltaan varmasti noita tilanteita ja useampikin laatusisältöä tuottava Milan-toimittaja on spekuloinut sillä, että omistajataho Elliotin stabiilius koronakriisin aikana verrattuna isoon osaan muista seuraomistajista saattaa hyvinkin johtaa tilanteisiin, joissa jotkut seurat olisivat peloissaan olla myymättä jotain pelaajaansa ja Milan sekä Elliott olisivat tässä vaiheessa paikalla valmiina tekemään investointeja. Ja ainakin omaan korvaan tuo kuulostaa kyllä ihan loogiselta ajatusketjulta, etenkin kun nyt stadionit ovat vielä ainakin jonkin aikaa kiinni. Kehotan siis olemaan hereillä siirtohuhuketjussa. Kun pilkku lähestyy, niin Maldini ja Massara siirtyvät narikan hoodeille aistimaan mahdollista epätoivoa. Etenkin, jos EL-karsintojen taival menee suunnitelmien mukaisesti. Kesän kaikki siirrot löytyvät kootusti vaikka Wikipediasta



Pre-season on ollut tässä poikkeustilanteessa kaikin puolin lyhyt ja näin ollen treenipelien osaltakaan ei ole ollut tarjolla mitään Amerikan kiertueiden glooriaa ja muiden suurseurojen junnukokoonpanoja, vaan pelituntumaa on haettu Milanellossa tai San Sirolla ihan paikallisten vastustajien avulla. Oman mausteensa treenipeleihin toivat myös maaottelutauko sekä erilaiset kolhut ja vammat, joten suhteessa eniten vastuuta ja näyttöpaikkoja ovatkin saaneet primaveran junnut. Ja mikäs siinä, kun vastustajatkaan eivät ole olleet mitään huipputasoa. Noin yleisesti peli on näyttänyt ihan perushyvältä ja sellaista yleistä höntyilyä ja varamiehisyyttä lukuunottamatta hyökkäyspeli on pyörinyt aika tyylikkäästi, eikä alakerrassakaan ole ollut ongelmia, kunhan Duarte ei ole ollut kehissä. Ehkä isoin yksittäinen onnistuja on ollut nuori hyökkääjä Lorenzo Colombo, joka on esittänyt miehekkäitä otteita ja posautellut komeita vasuripommeja stunttaillessaan Zlatania tämän treenaillessaan itseään kuntoon pelaamalla Padelia ja postailemalla instaan. Vanhat ja hyvät pelaajat ovat toki olleet edelleen hyviä, eikä kukaan ole antanut suuremmin syytä huoleen. Ylipäänsä nämä Serie B -matsit ovat varmaankin antaneet ihan hyvää valmistautumista europeliin Shamrockia vastaan, kun eivät nuo irkut nyt kovin paljoa jostain Monzan tasosta varmaankaan eroa.

Tulokset:

Milan - Novara 4-2 (maalit: Paqueta x2, Laxalt, Calabria)

Milan - Monza 4-1 (Calabria, Maldini, Kalulu, Colombo)

Milan - Vicenza 5-1 (Castillejo x2, Colombo, Brahim Diaz, Stanga)

Milan - Brescia 3-1 (Kessie, Colombo, Castillejo)


The Missionary

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Riven Suomi ja joku vitun Piolismo


Vastaus #1 : 16.09.2020 klo 17:04:47

Kokoonpano kaudelle 2020-21

Maalivahdit

#1 Ciprian Tătăruşanu (Romania)

Uusi kakkosmaalivahti Lyonista, romanialaiselta löytyy rutkasti kokemusta Italiasta ja Ranskasta, joten pääsee varmasti hyvin ineen sekä sarjaan että joukkueen ranskaa puhuvaan jengiin. Peruslaadukas veska, jonka kyllä uskaltaa tarvittaessa laittaa kentälle vaikka eurolohkoissa tai jossain. Hankkinut jossain itselleen kunnon hikipantaletin suoraan 90-luvulta.

#90 Antonio Donnarumma (Italia)

Mies, joka on edelleen seuran listoilla ja mies, joka ei ole edelleenkään päästänyt maaliakaan virallisissa otteluissa. Kesän treenipeleissä päästi jokaisessa. Laadukas ja ulottuva refleksitorjuja ja aggressiivinen pelityyli (ei oikeasti mitään hajua vielä kolmenkaan kauden jälkeen).

#99 Gianluigi Donnarumma (Italia)

Kapteeninnauhaakin jo sovittelemaan päässyt oma kasvatti sementoi asemaansa sarjan parhaana viime kaudella ja jatkaa samoilla linjoilla myös tulevalla kaudella. Ollut Milanin ykkösveska jo ikuisuuden ja ikää tosiaan vasta 21 vuotta, mutta ehkä pari vuotta sitten alkanut parrankasvu on vähän piilottanut babyfacea. Matkalla legendaksi, kunhan jatkosopparihommat natsaavat.


Puolustus:

#2 Davide Calabria (Italia)

Calabaria, Cavaria, Cala-briia jne, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Viime kausi oli iso pettymys Calabrian osalta ja tason vakiinnuttamisen sijaan Conti nappasi avauspaikan nenän edestä. Loppukautta kohti hieman parempaa peliä, mutta aivopierujen määrä vaan kasvoi viime vuodesta, eikä se pelaaminen vaan tahdo pysyä kasassa. Jos paletti pysyisi kasassa, niin olisi kyllä laatupelaaja. Saattaa olla myyntilistalla, jos vaan joku ostaisi.

#13 Alessio Romagnoli (Italia)

Joukkueen kapteeni ja perinteiseen tapaan Italian tyylikkäin toppari myös kuluneella kaudella. Veti jokaikisen minuutin ennen ihan loppukaudesta tullutta vammaa ja sekä silmän että tilastojen perusteella todella hyvin vetikin. Vähän sama homma kapteenin kohdalla kuin tuolla Donnarummalla, ettei enää juuri yllätä ja herätä huomiota ollessaan hyvä. Ansaitsisi sieniliigaa Milanissa.

#14 Andrea Conti (Italia)

Conti veti ehkä ehjimmän kautensa tähän mennessä Milanissa, eikä kauden aikana vammoja ollut kuin pariin otteeseen. Jatkuvuus näkyikin luottona Piolin suunnassa ja aina silloin tällöin otteet olivat ihan hyviäkin. Edelleen kuitenkin pelillisesti siinä mielessä limbossa, että vammat vieneet terävyyttä ylöspäin ja vahvuudet eivät vieläkään ole alhaalla. Voisi olla myynnissä, mutta viime kausi päättyi leikkaukseen, niin ei varmaan ole.


#19 Theo Hernández (Ranska)

Viime kauden ehdottomasti suurin ja positiivisin yllättäjä, joka vakuutti yleisönsä heti ensimmäisessä televisioidussa treenimatsissaan. Ja meno jatkui kyllä ihan päätyyn asti, vaikka se suurin tehoiluvaihe jäikin syksyyn. Nopea ja vahva pelaaja, joka kykenee jäätävän fyysisiin tempokuljetuksiin ja omaa lisäksi kovan laukauksen. Meni vuoden aikana koko ajan eteenpäin myös taktisesti.

#22 Mateo Musacchio (Argentiina)

Argentiinan mieskarkki aloitti kuin aloittikin myös viime kauden vakioavaajana Romagnolin rinnalla, vaikka taaskaan ei pitänyt niin käydä. Kjaer sitten taas tullessaan kyllä syrjäytti avauksesta ja Musacchio kävikin leikkauspöydällä, kun peliaikaa ei ollut avauksessa näköpiirissä. Ensi kausi mennee Milanin penkillä ja uuden pukusponssi Harmont & Blainen mainoskuvauksissa, kun muut avaavat ja toipilasta ei kukaan osta poiskaan. 

#24 Simon Kjær (Tanska)

Tanskalainen tuli pilkkahintaan korvaamaan maitojunalla poistunutta Caldaraa, otti hieman vastoin odotuksia täysin selkeän avauspaikan heti alusta lähtien ja muodosti Romagnolin kanssa todella hyvän toppariparin. Hävisi kerran ollessaan kentällä. Nopeutta saisi olla snadisti enemmän, mutta paikkaa paljon kokemuksella. Tällä hetkellä avauskokoonpanon mies, ellei topparihankintaa tule.

#43 Léo Duarte (Brasilia)

Brasilialainen ihmemies, jolla on tähän mennessä Milan-urallaan enemmän erilaisia hius-, parta- ja kulmakarvalookeja kuin pelattuja matseja. Käytännössä ihan jatkuvasti loukkaantuneena ja olen täysin vakuuttunut siitä, että kyseessä on vain peitetarina ja oikeasti Duartelta vaihdetaan yksitellen jokainen jänne ja nivel ja lopputuloksena on dominantti topparikyborgi. Parran, hiusten ja kulmakarvojen katoaminen yhtäaikaisesti vahvistaa tätä teoriaa.

#46 Matteo Gabbia (Italia)

Gabbia vakuutti valmennusjohdon viime kesänä ja jäi lainapestin sijaan joukkueeseen haastamaan. Vastuuta olikin tulossa loukkaantumisten myötä ja nuorukainen suoriutui otteluistaan pääosin todella hyvin. Ihan laadukas toppari tuosta on kasvamassa, mutta Serie A -laina olisi ainakin mielestäni silti paras vaihtoehto.

#86 Pierre Kalulu (Ranska)

Nuori ja ilmeisen lupaava laitapakki, joka jollain ilveellä onnistuttiin nappaamaan kirjoittamaan ensimmäinen ammattilaissopparinsa Lyonin sijasta Milaniin. Ja sitä jaksetaan edelleen silloin tällöin harmitella Lyonin suunnassa. Treenipelien perusteella ainakin vauhtia löytyy siihen malliin, että katoaa laidallaan kuin pierre Saharaan.

#93 Diego Laxalt (Uruguay)

Laxalt on täällä vieläkin ja pelaili harkkahöntsissä läpällä jopa laitahyökkääjänäkin, kun oli poissaoloja. Venäjällä on ollut kovasti kiinnostusta, mutta ei ole vieläkään siirtynyt sinne. Ei t.A.t.U. kaipaisi uutta keulakuvaa itselleen?

Tällä hetkellä sävelet ovat puolustuksen suhteen kohtalaisen selvät, Theo, Romagnoli ja Kjaer avaavat omilla paikoillaan ja oikea pakki on ongelmakohta, jossa avaa joku noista kolmesta vaihtoehdosta. Laxalt Theon vaihtomiehenä saisi vaihtua johonkin parempaan ja vastaavasti Gabbia on vielä tällä hetkellä ainut oikea vaihtoehto penkkitoppariksi, kun Duarte on huumoria ja Musacchio klesana. Saas nähdä, miten tämä tästä vielä muotoutuu siirtoikkunan aikana.

Keskikenttä

#4 Ismael Bennacer (Algeria)

Bennacer oli viime kauden kiimaisin hankinta ennakkoon ja pienen alkukankeuden jälkeen homma lähtikin luistamaan ihan pirun komeasti. Muodosti lopulta järjettömän kovan kaksikon Kessien kanssa. Rohkea pallon kanssa ja todella taitava kuljettaja, seuraava steppi on sitten saada se sama laatu esiin myös vielä ylempänä kenttää. Ei ihme, että Cityt, Madridit ja muut yrittävät vaania ympärillä.

#8 Sandro Tonali (Italia)

Italian keskikentän uusi vapahtaja, joka pääsi kuin pääsikin lopulta sydämensä seuraan pelaamaan. Debyyttikausi Serie A:ssa takana ja nyt sitten edessä totuttelua kovempiin ympryöihin, onneksi toki ei heti suoraan täyden vastuun roolissa. Roolia tarjolla juuri niin paljon kuin ottaa, ja eiköhän Tonali sitä ota.

#10 Hakan Çalhanoğlu (Turkki)

Ärsyttävänkin ailahteleva ja eri rooleissa pomppiva turkkilainen pääsi viimeinkin vakituisemmin kymppipaikalle ja homma lähti Zlatanin kanssa rullaamaan ihan uskomattoman hyvin. Koronan jälkeinen aika meni sellaisilla tehoilla, että koko kauden sitä jatkaessaan olisi vedetty lähemmäs 60 tehopinnan kausi ja toiveissa on, että jatkaa siitä mihin jäikin.

#21 Brahim Díaz (Espanja)

Real Madridin lainamies Diaz on aika tuntematon kaveri varmaankin monille, koska vastuuta Man Cityn sekä Realin organisaatioissa ei ole ihan liikaa tullut. Jos vaikka Milanissa tulisi sitten. Pystyy ilmeisesti pelaamaan sekä kymppipaikalla että kummallakin laidalla ja on ainakin väläysten perusteella jäätävän taitava pallon kanssa. Sopeutumisessa Milaniin auttaa varmastikin lapsuudenkaveri Castillejo, jonka kanssa ovat molemmat kasvaneet Malagassa.

#26 Tommaso Pobega (Italia)

Primavera-putken läpikäynyt peluri, joka omalta osaltaan löi itsensä läpi viime kauden lainapestillä Serie B:n yllättäjäjoukkue Pordenonessa. Pogba viettänee vielä jonkin aikaa Milanissa antaen näyttöjä Piolille ja siirtyy ehkä sitten lainalle, etenkin jos keskikentälle tulee vielä joku.

#33 Rade Krunić (Bosnia-Hertsegovina)

Bosnialainen kärsi koko kauden vähän liikaa pikkuvaivoista eikä näin ollen ehtinyt oikein missään vaiheessa vakiinnuttamaan asemaansa vaihtoehtona keskikentälle. Ihan ok otteita aina silloin, kun kentälle pääsi mutta ei mitään ihmeellistä. Saattaa olla lähtökuopissa, koska ominta roolia ei nykyisestä formaatiosta oikein löydy, mutta kausi Milanissa ei silti mennyt ihan hukkaan, koska kaveri kertoi esittelyvideossaan olevansa sinkku ja sitten kuukautta myöhemmin ei enää ollutkaan.


#39 Lucas Paquetá (Brasilia)

Paqueta oli Piatekin ja Calabrian ohella yksi viime kauden suurimpia pettymyksiä. Se pelirohkeus, mikä vielä debyyttikaudella löytyi oli täysin tiessään ja fokus kentällä ei todellakaan ollut siellä missä pitää. Giampaolon mukaan pelasi liian brasilialaisesti, tarkoitti se sitten mitä tahansa. Hyvin se ei ainakaan pelannut. Treenipeleissä on näyttänyt vain niukasti paremmalta pelaajalta kuin vastassa olleet Serie B -miehet, joten ehkä Suson kohdalta tuttu ”myydään kun joku vielä maksaa” -pykälä voisi tulla käyttöön nyt.

#79 Franck Kessié (Norsunluurannikko)

Kessie veteli kaksi ja puoli vuotta tasaisen tappavalla tahdilla kolmen miehen keskikentän box-to-box roolia joka ikisessä matsissa joka ikisen minuutin ja heti, kun Pioli otti siitä vielä yhden miehen pois tieltä, löytyi pelaamiseen vielä napsu tai kaksi laatua lisää. Laadun määrä oli myös suoraan verrannollinen pelaajan rastojen pituuteen ja nykyisen rastanutturan kanssa on ollut pitelemätön. Rooli double pivotissa tuntui sopivan Kessielle todella todella hyvin ja loppukausi oli mahtava.

Keskikentän kolmio koostuu tämän hetken formaatissa kahdesta pohjapelaajasta ja yhdestä kymppipaikasta. Noille paikoille avauksen pelaajat ennakkoon ovat Bennacer ja Kessie, sekä kymppinä Hakan. Jos Piolin toiveena on tosiaan ollut saada joka paikalle kaksi laatuvaihtoehtoa, on pohjien suhteen vielä vähän tekemistä, kun penkillä on ainoastaan Tonali, joten se Bakayoko voisi vaikka olla hankintana tulossa. Kymppinä Hakania stunttaa joko Brahim tai Paqueta, jotka toki voivat molemmat tarvittaessa pelata ylemmän kolmikon muitakin paikkoja.

Hyökkäys

#7 Samu Castillejo (Espanja)

Nuudeli tuo sellaista hyvää vituiksi vedettyä tyylitajua Milaniin, koska Dieselin sponssiajoista ei ole vielä tarpeeksi kauaa. Suson lähdön jälkeen sai hyvin tilaa kentällä ja käyttikin kyllä mahdollisuutensa hyvin ollen paljon dynaamisempi ja vaarallisempi pelaaja kuin Suso. Tällä kaudella se vaarallisuus saa luvan kääntyä maaleiksi, etenkin jos pelaa avauksen roolissa.

#11 Zlatan Ibrahimovic (Ruotsi)

Zlatan tuli vielä vanhoilla päivillään, näki ja voitti. Etenkin loppukauden esityksillään Ibra kyllä hiljensi vielä meikäläisenkin ja jatkosoppari on ihan ansaitusti sorvattu tällekin kaudelle. Tulee olemaan todella tärkeä pelaaja sekä kentällä että sen ulkopuolella, mutta toivottavasti ei liian tärkeä.

#12 Ante Rebic (Kroatia)

Nykyään tuore pysyvän siirron Milan-pelaaja veti kunnon vuoristoratakauden. Alkukausi kamalaa kuraa ja toinen puolikas huikeassa iskussa. En rebic pelihousujani, jos vire jatkuisi samanlaisena kuin kauden jälkimmäisellä puolikkaalla. Tänä vuonna vaihtui pelinumero viime kauden maalimäärään ja ensi kautta ajatellen vaikkapa Pepe Reinan käyttämä #25 vapautui juuri.

#17 Rafael Leão (Portugali)

Huikean lupaava portugalilainen totutteli vielä ensimmäisen kauden Italian meininkiin ja nyt toisella kaudella on jo lupa odottaa paljon enemmän. Kaikesta näkee, että laatua on todella todella paljon ja Piolilla on tärkeä tehtävä kaivaa se laatu nyt esiin. Leao on pelaaja, jolta ainakin itse odotan tulevalla kaudella isointa tasonnostoa, kunhan vaan saadaan mies kuntoon tässä kauden alkaessa.

#27 Daniel Maldini (Italia)

Maldinin nimi ainakin tällä hetkellä löytyy vielä edustusjoukkueen nimilistasta, joten eiköhän se sitten rinkiin kuulu. Primavera tai lainapesti on toki tällä hetkellä oikeampi taso, mutta ei tämä nuorin Maldini missään nimessä huono pelaaja ole. Treenipeleissä oli aika ajoin hyväkin ja näytti vähän tottuneen pelaamaan myös aikuisia vastaan.

#29 Lorenzo Colombo (Italia)

Colombo on yksi ikäluokkansa kovimpia talentteja Italiassa ja tällä hetkellä Milanin primaveran parhaita kasvatteja. Vasen jalka on ihan mahtava ja fysiikkaakin löytyy jo vähän painimaan aikuisten kanssa, vaikka tuon tyylisten hyökkääjien aika usein tuleekin vasta hieman vanhemmalla iällä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kauden aikana olisi tulossa jopa vähän vastuutakin ja odotan kyllä innoissani sitä, mitä tuleman pitää. Nimi ylös, jos se ei jo ole.

#56 Alexis Saelemaekers (Belgia)

Ennen koronataukoa vähän hupivaihtoehdolta vaikuttanut belgialainenkin sai osansa Milanin koronaviruspiikistä ja vastuuta sekä hyviä otteita nähtiin loppukaudesta. Juoksuvoimaa ja työmoraalia kyllä löytyy ja rooli olikin lähinnä toimia prässikoneena ja pelata helppoa, ehkä vähän totuttelemalla Serie A:n vauhtiin alkaa löytyä vielä niitä hyökkäysominaisuuksiakin. Tähän mennessä silti jo ehdolla loppukauden Frank J. Selke -palkintoon (fup huom: palkinnon nimi piti googlata).

Zlatan tulee avaamaan itseoikeutetusti kärjessä ja pelaamaan niin paljon kuin vain vire ja kunto antaa myöten. Laidoille ykkösvaihtoehdot ehkä tällä hetkellä ovat Rebic ja Castillejo, stuntteinaan Leao sekä Saelemaekers. Colombo saattaa joskus lepuuttaa Zlatania, mutta luultavasti vara-Ibrana noin muuten tullaan käyttämään Rebiciä, jonka tullessa kyllä saadaan liikettä mutta menetetään Zlatanin maailmanluokan target-pelaaminen.



Odotukset kaudelle 2020-21

Milan osallistuu tällä kaudella kolmeen kilpailuun, kun Serie A:n ja Coppa Italian kaveriksi tarjolla on jälleen viime kauden tauon jälkeen europelejä torstailiigan muodossa. Serie A:ssa homma lähtee liikkeelle maanantai-iltana Bolognaa vastaan ja siihen heti perään on tarjolla matsit kahta nousijajoukkuetta vastaan. Ja näiden jälkeen sitten viime kauden tapaan ensimmäinen kärkiottelu on derby neljännellä kierroksella. Yleisesti ottaen sarjaohjelma näyttää Milanin osalta ihan mukiinmenevältä ja mitään kammottavia härkäviikkoja ei ole edessä. Jos kausi menee jollain tavalla askelmerkkien mukaan, niin ihan viimeisellä kierroksella olisi vastassa Atalanta ja silloin saattaisi olla vielä kovastikin panoksia pelissä. Scudetto esim ratkennee siinä tms.

Coppan puolella Milanin kaavio näyttää siltä, että neljännesvälierissä vastaan olisi tulossa joko Torino tai joku Serie B:n jengi ja sen jälkeen sitten matkalla finaaliin tarjolla olisi ensin Inter ja sitten Juve. Eli melkoisen maukkaita matseja tarjolla sitten siellä ja tammi-helmikuun vaihteessa olisi varmaankin tarjolla parikin derbyä ihan lyhyen ajan sisään. Coppaa lähdetään luonnollisesti voittamaan, koska pokaali sieltäkin on tarjolla ja merda sekä rubentus ovat tunnetusti kasa paskaa, joten finaalissa ollaan aika helpolla.



Eurooppa-liigan karsinnat aloittavat Milanin kauden kilpailulliset ottelut ja ensimmäisenä karsinnoissa tulee vastaan Ilveksen eeppisessä rankkariskabassa pudottanut Shamrock Rovers. Karsintakierros on yksiosainen ja heti viikon päästä olisikin tarjolla seuraavaa kierrosta, jolloin yksioisaisessa matsissa vastassa on joko Norjassa tällä kaudella loistanut Bodø/Glimt tai liettualainen Zalgiris. Eli varmaan nuo norskit. Play off -kierroksella Milan on hyvin todennäköisesti kaavion sijoittamattomalla puolella ja jo pelkästään tuo fakta kertoo sen, että pikku hiljaa olisi aika palata takaisin kunnon esityksiin europeleissä. Sijoittamattomana tuolla kierroksella voi käydä jopa huonokin arpa, kun toisella puolella kaaviota on tarjolla esimerkiksi Tottenham tai Sporting, mutta aika perus EL-jengejä sielläkin on. Tottenhamin ja Milanin kohtaaminen jo karsinnoissa vituttaisi varmaan myös UEFAssa. Lohkoarvonnassa veikkaan valistuneen kassiesa-arvauksen perusteella Milanin koriksi kakkoskoria.

...

Noin yleisesti ottaen nyt, kun kauteen lähdetään pitkästä aikaa jonkinlaisella jatkuvuudella ja valmennusjohto, johtoporras sekä pelaajisto ovat pysyneet pääasiassa samana viime kaudesta, on luonnollisesti aiheellista odottaa jo Milanilta tuloksia. Taas uutta vallankumousta ja uudelleenrakennusta ei tapahtunut, vaan Maldinin ja Piolin visiolla mennään ja tehtävänä on jatkaa siitä, mihin viime kauden päätteeksi jäätiin. Eli käytännössä CL-paikkahan se on tämän kauden ainoana järkevänä tavoitteena, kaikki muu on epäonnistumista. Siirtojen tekeminen lainalla ja osto-optiolla myös viittaa siihen, että tietynlaista hallittua all-iniä ollaan tekemässä sen CL-paikan suhteen. Varsinkin, jos noita samantyylisiä siirtoja on tulossa vielä lisää, koska silloin ollaan tilanteessa, että ainut tapa lunastaa nuo optiot on päästä sinne sieniliigarahoille.

Todella paljon on siis Stefano Piolin varaan laskettu ja toiveissa todellakin on, että hän pystyy vihdoin Milanissa selättämään tähänastisella urallaan vaivanneen toisen kauden kirouksen. Edellytyksiä siihen kyllä on, sillä seurajohto on kyllä kasaamassa todella laadukasta joukkuetta, jonka ominaisuudet sopivat Piolin peluuttamaan futikseen varsin hyvin ja jonka nuoret kelpo talentit ovat taas vuoden kokeneempia ja parempia. Ja on siellä se Zlatankin, josta aiotaan nyt ottaa uran viimeiset pisarat irti ruotsalaisen johdattaessa seuransa sinne minne se kuuluu. Toki Zlataniin luottaminen on ikä huomioiden uhka sekä mahdollisuus, mutta tähän mennessä kyllä Ibra on saanut jo pelkällä preesensilläänkin paljon tasaisuutta aikaan aiemmin ihan liian ailahtelevissa pelaajissa. Piolin alaisuudessa parhaat otteet tulivatkin hyvin rohkealla ja aggressiivisella prässillä pelatessa ja toiveissa on, että nyt työpaikan varmistuttua uusi kausi ei alkaisi varmistellen, vaan urku olisi auki vanhaan malliin.



Muualle Italiaan katsellessa pakka tosiaan näyttää siltä, että panostuksia tekemällä Milanilla olisi mahdollisuuksia ottaa pientä etulyöntiasemaa. Toki siellä ovat Inter ja Juve edelleen edellä, mutta pidän kyllä kohtalaisen epätodennäköisenä, että kumpaakaan Pirlon totaalifloppaamisesta tai Conten pimahtamisesta ei tapahtuisi. Ja tällöin ehjän kauden ilman mitään sekoiluja tai kuukauden paskaformeja pelatessaan Milan kyllä voi pistää myös kampoihin tuolle osastolle. Mutta yleisesti ottaen pidän kolmossijaa tällä hetkellä tietynlaisena kattona Milanille ja tuosta sijasta onkin sitten vääntämässä perinteinen joukko roomalaisjengien, Napolin ja Atalantan muodossa. Ja tuossa on viisikko, josta kaksi ehjintä ja onnistuneinta kautta vetänyttä joukkuetta pelaavat CL:ssä ensi kaudella. Atalantan kuplan puhkeamista on odoteltu jo vaikka miten monta vuotta ja siellä ne edelleen silti porskuttavat, ehkä myös tulevalla kaudella, vaikka Papu Gomez saattaakin lähteä kartuttamaan ansaittua eläkepottia muualle. Napoli on tehnyt pari kovaa hankintaa, mutta saako ADL pidettyä pakan kasassa loppuun asti ja vetääkö Gattuso oikeasti muka ehjän kauden ihan päätyyn asti, mene ja tiedä. Roman osalta ilmassa on kysymysmerkkejä, kun Zaniolo on pitkään poissa ja tuota kivirekeä pari vuotta selässään kantaneet Balkanin ikämiehet lähtevät päättämään uraansa pokaalijahtiin, ja vastaavasti Lazio veti viime kaudella helvetin kovaa ylös ja yhtä kovaa alas, enkä osaa tähän kohtaa arvioida, kummassa formissa ollaan nyt. Toki Milankin omalta osaltaan luottaa siihen, että ailahtelevasti esiintyneet pelaajat pystyvät kantamaan vastuuta kokonaisen kauden ajan. Se ainakin on selvää, että parilla isommalla hankinnalla on mahdollisuuksia ottaa askeleita sarjan kolmossuosikiksi, mikäli vaan jollain seuralla on sellaiseen kykyä tässä koronatilanteessa.

...

Tuollaisen hieman analyyttisemman otteen jälkeen todettakoon vielä lopuksi, että kiima alkaa olla jo aika kova ja kausi saisi jo alkaa. Varsinkin Tonalin siirto nosti kiimamittaria niin hemmetisti ja pirun kova tästä tulee. Nyt otetaan se askel eteenpäin ja mennään oikeasti sinne neljän joukkoon ja Mestarien liigaan. Kohta mennääään! Forza Milan!

Clocker

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Feyenoord, Kasiysi Rocky


Vastaus #2 : 16.09.2020 klo 18:45:44

Erittäin kova avaus jälleen kerran, suurkiitos! Enpä muista, milloin viimeksi olisin ollut aidosti innoissani alkavasta Milan-kaudesta. Nyt kuitenkin olen. Ja aijai, vielä yksi kausi Zlatania!
Musta-valkoautisti

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Juve


Vastaus #3 : 16.09.2020 klo 19:49:54

Hieno avaus ja mielenkiintoiset asetelmat Milanilla alkavaan kauteen. Tonalin lyödessä lopullisesti läpi punamustien keskikenttä ja hyökkäys voisivat olla kykeneviä haastamaan jopa Scudetosta, mutta puolustus näin ulkopuolisen tarkkailijan silmiin vaikuttaa olevan tasoa pyllistys ja irvistys. Lähtiköhän Maldini etsimään ratkaisua siirtomarkkinoilta vai tukevasta oksasta Novaran tehtyä kaksi?
yugular

Poissa Poissa


Vastaus #4 : 16.09.2020 klo 21:01:16

Kiitos avauksesta!

Rafael Leao on antanut positiivisen koronanäytteen, mutta on oireeton. Sivussa kuitenkin nyt kauden avauksesta.

Torstailiigaan rekisteröity joukkue:
Lainaus
Milan’s Europa League squad
Goalkeepers: Tatarusanu, A. Donnarumma, G. Donnarumma

Defenders: Calabria, Romagnoli, Conti, Theo Hernandez, Musacchio, Kjaer, Duarte, Gabbia, Kalulu, Stanga, Laxalt, Oddi

Midfielders: Bennacer, Castillejo, Tonali, Calhanoglu, Brahim Diaz, Krunic, Paqueta, Saelemaekers, Kessie, Mionic, Olzer, Capone, Frigerio, Brambilla

Attackers: Ibrahimovic, Rebic, Leao, Maldini, Colombo, Tonin
Yläkulma

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Star VAR + vasenjalkaiset kenkätelineet


Vastaus #5 : 16.09.2020 klo 21:15:19

Nämä avaukset on kyllä hienoja. Kerta toisensa jälkeen yllättää miten paljon yksittäiset henkilöt tekevät töitä "oman" tai itselle merkityksellisen seuran avauksen eteen. Kiitti.
Ylos
IlDiavolo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Rops, Milan, them COWBOYS


Vastaus #6 : 17.09.2020 klo 02:10:17

Scudetton avaukselle Ylos Tuoppi

Lukasen aamulla.
Messy

Poissa Poissa


Vastaus #7 : 17.09.2020 klo 09:02:43

Huikea ja hauskasti kirjoitettu avaus Ylos
esson baarin ikkunapöytä

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Italia


Vastaus #8 : 17.09.2020 klo 09:06:25

Otetaas kaunein ja suurin seurantaan. Avaukselle Ylos Tuoppi
CadornaFC

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kurjenmutkan Solmupolvet


Vastaus #9 : 17.09.2020 klo 09:48:46

Hieno avaus,kiitoksia Ylos kohta mennään taas
N-CoRe

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: AC Milan


Vastaus #10 : 17.09.2020 klo 18:53:36

Jäätävän iso peukku aloitukselle !

Kiimaa riittää, mutta aina se pieni skeptinen ukko nostaa päätää (eniten vaan siksi, että en ole koskaan pitänyt Piolista :D )

Tasonnostoa odotan Leaolta ja Samulta eniten. Tonalin esiintuloa on myös ilo seurata. Valitettavasti se alkaa olemaan melko lailla salettia, että Paqueta lähtee jota en itse toivonut, mutta jos niillä rahoilla saa Milenkovicin niin pystyn elämään sen kanssa.

Näkeekö muuten mistää tota Shamrock - MIlan matsia streamina ?
grillipallo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Luve, AC Milan


Vastaus #11 : 17.09.2020 klo 18:58:37

Milan appistä sen näkee, mutta suomea ei näy listalla.
Joku vpn kikkailu siis tarpeen
The Missionary

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Riven Suomi ja joku vitun Piolismo


Vastaus #12 : 17.09.2020 klo 19:01:48

Näkeekö muuten mistää tota Shamrock - MIlan matsia streamina ?

Pitäisi näkyä Suomessa ihan Milanin appista, kun televisiointia ei ole. Appin listalla nimenomaan listataan ne maat, missä joku kanava näyttää pelin ja sitten todetaan, että muualla näkyy tuolta.

Ylipäänsä tuo Milanin appiksen tarjonta alkaa kyllä olla ihan siedettävällä tasolla, kun treenipelien lisäksi siellä on näytetty naisten jengin sekä primaveran matseja. Ja nyt sitten ihan kilpailullisiakin pelejä Tuoppi
grillipallo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Luve, AC Milan


Vastaus #13 : 17.09.2020 klo 19:17:39

Pitäisi näkyä Suomessa ihan Milanin appista, kun televisiointia ei ole. Appin listalla nimenomaan listataan ne maat, missä joku kanava näyttää pelin ja sitten todetaan, että muualla näkyy tuolta.

Ylipäänsä tuo Milanin appiksen tarjonta alkaa kyllä olla ihan siedettävällä tasolla, kun treenipelien lisäksi siellä on näytetty naisten jengin sekä primaveran matseja. Ja nyt sitten ihan kilpailullisiakin pelejä Tuoppi

Oikeassa olit.
Luin vähän turhan hätäisesti.
Milanista

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: AC Milan, Suomen maajoukkue, Baltimore Ravens


Vastaus #14 : 17.09.2020 klo 20:07:27

Avaukselle Ylos Kiima on valtava ja Tonalin kaappaus Milaniin seksikkäin siirto pitkään aikaan! Realistisesti silti pidän Milanille neljättä sijaa. Omasta mielestä 1. Juventus, 2. Inter, 3. Atalanta ja 4. Milan/Lazio/Napoli. Ei tuo avaus kuitenkaan parantunu vaan lähinnä siirroilla saatiin lisää leveyttä. Zlatanin tai Romagnolin loukkaantuessa pidemmäksi aikaa Milan on kusessa. Toki Eurooppaliigan lohkovaiheeseen pääseminen tarkottais varmasti lisäsiirtoja tässä ikkunassa. Innostus on silti kova, toivottavasti vire jatkuu keväästä/kesästä! Forza Milan!
CadornaFC

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kurjenmutkan Solmupolvet


Vastaus #15 : 17.09.2020 klo 20:51:40

kausi aloitetaan seuraavasti

Donnarumma
Calabria-Kjaer-Gabbia-Theo
Kessie-Bennacer-Hakan
Castillejo-Ibra-Saelemaekers
grillipallo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Luve, AC Milan


Vastaus #16 : 17.09.2020 klo 21:06:48

Näkyykö muilla matsi
Nasty

Poissa Poissa


Vastaus #17 : 17.09.2020 klo 21:12:17

Näkyykö muilla matsi


Samaa pohdin 🤔
N-CoRe

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: AC Milan


Vastaus #18 : 17.09.2020 klo 21:13:26

Ei näy minulla
The Missionary

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Riven Suomi ja joku vitun Piolismo


Vastaus #19 : 17.09.2020 klo 21:14:03

https://twitter.com/SempreMilanCom/status/1306654326409003009

Tuolta ainakin näkyy, en tiiä mikä tuossa appissa on. Vissiin ihan muuallakin kyykkää kuin Suomessa.
N-CoRe

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: AC Milan


Vastaus #20 : 17.09.2020 klo 21:24:56

Kiitoksia linkistä. Ilta pelastettu.... Tai no katotaan nyt :D

Zlaaaataaaannnnn !
Virallinen

Poissa Poissa


Vastaus #21 : 17.09.2020 klo 21:31:20

Mainio avaus! Ylos

Kyllä mä näen UCL-paikan realismina (ainakin, kun torstailiigan voitostakin sen saa), mutta keskikentän (ja ehkä oikean laidan) vahvistamisen onnistuessa miksei jopa top 3. Kolmanneksi Milania ennustaa myös moni muu taho.

Kiitos linkistä myös!
N-CoRe

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: AC Milan


Vastaus #22 : 17.09.2020 klo 22:54:01

Sellaanen läpsyttely oli se. Aika odotettu tulos ja pelissä plussia ja miinuksia.

+
Saeelemakers oli pirteä, vaikkakin pelipaikka ei ollut se optimaali
Zlatan on tikissä
Kjaerin olemus huokui rauhallisuutta kokemattoman Gabbian vähän hakiessa itseään

-
Castillejon kaatumiset joita oli aivan tolkuttoman paljon
Kessie oli ekan jakson tosi laiska, mutta petrasi tokalla.
Vähä ruosteinen esitys monelta, mutta se oli odotettavaa.
The Missionary

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Riven Suomi ja joku vitun Piolismo


Vastaus #23 : 17.09.2020 klo 23:03:29

Zlatanin lisäksi myös Hakan sekä Theo vaikuttaisivat olevan viime kauden kaltaisessa iskussa. Ei oikein ollut ajoitukset kohdallaan keskikentän prässipelissä ekalla jaksolla, mutta toiselle homma korjaantui. Enemmänkin maaleja olisi voinut tehdä, mutta aika täyttä oli vitosen viivan takana ajoittain, kun siitä keskustasta pelattiin kombinaatioita läpi.

Saelemaekers oli kyllä pirteä joo, mutta ihan helvetin huonoja syöttöjä ja tatseja siltä koko ajan. Teki hyviä liikkeitä ja oli mukana kombinaatioihin, mutta pisti lähinnä palloja väärällä voimalla väärään paikkaan.

Seuraavaksi EL:ssä sitten ensi torstaina Bodö/Glimt ja sitä ennen se Bologna maanantaina.
Kalajoen Camoranesi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ac Milan, Valencia


Vastaus #24 : 18.09.2020 klo 14:47:26

Hieno avaus jälleen, kiitos lähetyssaarnaajalle siitä.

Dublinista kuten jo todettua aika rutiini voitto. Silmiin pistävinä asioina ehkä että Hakanin ja Zlatanin seinät toimii edelleen ja turkkilaiselle 1+1.
Enteilen että jos molemmat ovat kunnossa täräyttää Hakan 10+15 tehot tälle kaudelle pöytään.

Diaz väläytti myös lopussa taitoaan ja syötti Castillejon puolittain läpikin. Tonali taas ei esittänyt ihmeitä, mutta hyödyllisiä minuutteja molemmille.
Calabria oli ihan hyvä, vaikka painetta ei ollut juurikaan, joten jos se nyt kuitenkin siitä vielä lähtisi.
Paqueta ei ollut matkassa joten Lyoniin lähtö taitaa olla lähellä. Itse ehkä olisin vielä halunnut nähdä kauden ajan miten tuossa Hakanin stunttina homma lähtisi kulkemaan, mutta mutta...

 
Sivuja: [1] 2
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines