Kiitoksia avauksesta. Muutama huomio sesongin avausottelusta ja varsinkin erikoistilanteista.
Erikoistilanteethttp://futisforum2.org/index.php?topic=229597.msg13042280#msg13042280
Aston Villa sai pelissä kaksi kulmapotkua. Ensimmäinen tuli vartin kohdalla. Grealish oli itseoikeutetusti pallon takana ja boksissa oli viisi kohdetta. Chelsea puolusti miesvartioinnilla ja lisäksi Rudiger-Giroud kaksikko oli ylimääräisenä lähellä etutolppaa viiden metrin alueen sisällä. Miesvartioinnista huolehtivat Kovacic, Christensen, Azpilicueta, Alonso ja Loftus-Cheek, joten Kante, Willian ja Mount olivat ne pelaajat, jotka olivat oman rangaistusalueen ulkopuolella kyttäämässä vastaiskuja ja kärkkymässä kakkospalloja (Kante näkyykin kuvan vasemmassa reunassa). Tuosta kolmikosta vieläpä Mount oli selkeästi ylimpänä jopa lähellä puolta kenttää ja Kante-Willian kaksikko sitten lähempänä omaa rangaistusaluetta.
Villa pelasi kulman lyhyenä, kun McGinn tuli palloa vastaan Kovacic selässään. Hän palautti Grealishille, joka syötti takaviistoon, mutta kuten kuvasta näkyy, Giroud ja RLC yhdessä voimin blokkaavat Hourihanen vasurin laukauksen. Kante aavistaa tämän ja lähtee jo spurttaamaan ylöspäin.
Tässä kuvassa näkyy hyvin se, kuinka Mount on selkeästi ylimpänä eli hän on kytännyt vastahyökkäystä lähellä puolta kenttää, kun sitten kaksi muuta ympyröityä heppua eli myös oman boksin ulkopuolella olleet Kante ja Willian ovat kirmaamassa samaa matkaa ylös Giroudin ja Cheekin kanssa.
Puolittaisen transition Chelsea sai aikaan, mutta lopulta Giroudin kääntö kohti Mountia oli epätoivoinen hänen oltuaan jo niin hapoilla spurtin jäljiltä isona miehenä.
http://futisforum2.org/index.php?topic=229597.msg13048445#msg13048445
Pari sanaa vielä erikoistilanteista. Chelseahan puolusti vastustajan kulmia täysin samoin kuin Villaa vastaan. Rudiger-Giroud kaksikko oli vitosen alueella lähellä etutolppaa ja viisi miestä (Alonso, Azpi, Christensen, Barkley ja Kante) oli vartiointitehtävissä samalla, kun Mount oli lähellä boksin reunaa ja sitten kuvan ulkopuolella ylempänä ovat vastaiskuvalmiudessa Willian sekä kaikkein ylimpänä Pulisic.
Giroud voittaa ykköspallon KDB:n keskityksen oltua luokaton. Hän yrittää ohjata sen kohti Williania ja Pulisicia...
... mutta tällä kertaa City voittaa kakkospallon. Idea oli kuitenkin hyvä kuten Abrahamilla tuossa Villa-pelin jälkimmäisessä kulmaesimerkissä, jossa hän puski suoraan purkupallon kohti Pulisicia. Noihinkin on siis kiinnitetty huomiota eikä palloa vain yritetä purkaa paniikissa yli sivurajan tai uudeksi kulmapotkuksi, vaan jos mahdollista, purkupallot pyritään ohjaamaan kohti niitä pelaajia, jotka ovat boksin ulkopuolella ylempänä niitä kärkkymässä.
Chelsea oli muuttanut kulmapotkujen puolustamistaan sitten viime kauden. Nyt käytössä olleessa tavassa neljä pelaajaa puolusti viiden metrin aluetta. Heistä Havertz oli lähinnä etutolppaa eli samanlaisessa roolissa kuin Leverkusenissa ja roolissa, jota Chelsean muut kärkipelaajat Abraham ja Giroudkin viime kaudella toteuttivat. Joukkueet haluavat etutolpalle pitkän pelaajan, joka voittaa pääpalloja. Wales ja Kieffer Moore ovat tästä myös hyvä esimerkki. Havertzin takana ovat topparit ja oikea laitapuolustaja eli Zouma, Christensen ja James. Jorginhon voi periaatteessa lukea viidenneksi aluepuolustajaksi, mutta muissa kulmissa hän oli kuitenkin sen verran etäällä noista neljästä muusta pelaajasta, että yksilöisin hänet ja sanoisin, että hänen tehtävänsä oli joko puolustaa taka-alueelle lentäviä keskityksiä tai sitten olla neljäs miesvartioija. Seuraava esimerkki selventää tätä enemmän. Kolme pelaajaa puolestaan estää ainakin vastustajan pelaajien juoksuja kohti maalia. Brighton-pelissä he olivat Mount, Loftus-Cheek ja Alonso. Kante oli tutulla omalla paikallaan jo Sarrin ajoilta alkaen eli tuossa pilkun tuntumassa valmiina ryntäämään boksin reunalle kakkospalloihin. Ainoa pelaajana boksin ulkopuolella oli Werner, joka otti pois lyhyet variaatiot ja spurttasi pystyyn heti, kun vastustaja keskitti boksiin siltä varalta, että Chelsea voittaa ykköspallon ja saa pelattua sen hänelle pystyyn.
Brighton pelasi kulmapotkun ilmassa suoraan kohti Bissoumaa, mutta tämän volley epäonnistui. Kante oli toki muutenkin ehtinyt jo blokkauslinjalle eli toteutti oman roolinsa täydellisesti.
Pari minuuttia aiemmin toinen kulmapotkunäyte. Tässä näkyy syy, miksi yksilöin Jorginhon, koska hän ei mahdu samaan kuvaan neljän muun Chelsean pelaajan kanssa, jotka puolustavat aluetta maalin edessä, vaan on kuvan ulkopuolella taka-alueella lähellä vastustajaa, joten periaatteessa hänet voisi lukea yhdeksi vartioijaksi tai sitten tehtävänä on vain puolustaa takatolppaa. Tuohon saamme täsmennyksen ensi pelissä, jos Liverpool asettaa kohdepelaajansa hieman eri tavalla kuin Brighton ja varmasti tekeekin niin. Ainakin neljä pelaajaa joka tapauksessa puolustaa aluetta ja kolme estää vastustajien kohdepelaajien juoksuja. Jorginho kuuluu jompaan kumpaan lokeroon. Kante ja Werner ovat kevyimmissä rooleissa.
Tämä kulma kaarsi takatolpalle kohti Jorginhoa ja Whitea, mutta Arrizabalaga astui esiin ja nyrkkeili ykköspallon kauemmas. Summa summarum, kun viime kauden lopulla Chelsealla oli toisinaan vain seitsemän pelaajaa omalla rangaistusalueella (viisi vartioijaa + kaksi etutolpan läheisyydessä puolustamassa aluetta), nyt heitä oli yhdeksän ja vain Werner oli rangaistusalueen ulkopuolella eikä hänkään kärkkynyt missään puolessa kentässä pulisicmaisesti, vaan otti ensin pois lyhyen variaation ja vasta sitten kirmasi ylemmäs, jossa hän oli lähtökohtaisesti yksin eikä ketään ollut willianmaisesti vierellä tukemassa. Kun viime kaudella laatuun panostaminen ei toiminut, nyt näemmä luotetaan lukumääräiseen ylivoimaan ja se on varmasti ihan hyvä ratkaisu, vaikka mahdollisuudet haavoittaa vastustajaa kulmapotkujen jälkeen heikkenevätkin, mutta se vain tarkoittaa sitä, että oman pelin on toimittava ja tuotettava riittävät maalipaikat muilla tavoin. Chelsean kaltaiselle huippujoukkueelle sen ei pitäisi olla ongelma, joten oman pään erikoistilanteiden varman päälle ottaminen lienee viisas ratkaisu täksi kaudeksi.
http://futisforum2.org/index.php?topic=229597.msg13042280#msg13042280
Ensimmäinen kulmapotku vieraille tuli seitsemän minuutin pelin jälkeen. Sekä Willian että Mount ovat antaneet erikoistilanteita tällä kaudella, mutta nyt molempien ollessa kehissä Willian oli ykkösvalinta kulmalipulle. Mount puolestaan oli sitten boksin reunalla kakkospalloja varten (kuten myös kuvan ulkopuolella oleva Kovacic). Tässä variaatiossa, jossa Willian nosti muuten molemmat kädet yhtä aikaa ylös ennen keskitystä, rangaistusalueella oli kuusi kohdetta. Azpi juoksi etutolpalle ja Loftus-Cheek taka-alueelle. Heidän välissään neliöidyllä alueella parhaalle maalintekosektorilla olivat topparit Rudiger ja Christensen, Alonso ja tietysti Giroud. Villa puolusti tilanteen siten, että kuusi pelaajaa miesvartioi kuutta vieraiden pelaajaa ja lisäksi viiden metrin alueella oli kolme ylimääräistä yksilöä. Grealish oli ainoana lähellä oman boksin reunaa kyttäämässä irtopalloja.
Villa voitti boksissa ykköspallon, mutta Mount ehtii ensimmäisenä kakkospalloon ja ehkäisee siten Grealishia käynnistämästä vastahyökkäystä. Kovacic tukee vierellä. Heidän alapuolellaan oli sitten viimeisenä lukkona puolessa kentässä Kante varmistamassa, mutta periaatteessa siis Mount-Kovacic kaksikon rooli oli voittaa kakkospallot vieraille ja jos se ei onnistunut, sitten turvauduttiin Kanteen, jolla ei tässä tilanteessa ollut vielä ketään vartioitavanaan, koska kaikki kotijoukkueen pelaajat näkyvät kuvassa eli kukaan ei jäänyt ylemmäs kärkkymään vastahyökkäysmahdollisuuksia.
Willian hölkkäsi toiselle puolelle antamaan kolmannen kulman. Mikään ei muuttunut, vaan samat kuusi kohdetta jatkoivat boksissa. Keskitys laskeutui keskelle aluetta, mutta Christensen hävisi ykköspallon. Ja kuten jälleen huomataan, kaikki Villan pelaajat ovat omassa boksissa. Grealish oli lähinnä Mount-Kovacic kaksikkoa ja on taas valmiudessa lähinnä estämään Mountin mahdollista laukausta, mutta kroaatti on vapaana.
Kakkospallo putosikin sopivasti Kovacicille, joka kuoletti pelivälineen ja ampui sitten tulisesti vain hieman ohi maalin vasemmalta.
Seuraava variaatio. Pulisic on tosiaan kovacicmaisesti jatkuvasti ihan vapaana boksin reunalla ja Willian päättääkin syöttää suoraan hänelle. Ankkuri Luiz ehtii kuitenkin blokkaamaan vedon, kun haltuunotto oli heikko ja laukaus kesti siten liiaksi. Villa tavallaan luotti siihen, että nuo yhdeksän kenttäpelaajaa, jotka olivat omassa boksissa varsinaisesti puolustusvelvoitteissa, blokkaavat kyllä sitten mahdollisesti myös kakkospalloista tulevat laukaukset boksin reunalta ja niin tapahtuikin, joten sikäli heitä ei voi moittia lähestymistavastaan kulmapotkujen puolustamiseen, kun sitä Kovacicin laukausta lukuun ottamatta (joka meni siis vasemmalta ohi) muut vedot kilpistyivät ihmismuuriin maalivahti Nylandin edessä.
Vielä yksi kulmapotkupoiminta. Tämä taisi olla jo kymmenes tai yhdestoista vieraiden kulmapotku ja on seurausta kahdesta edeltävästä tilanteesta. Willian keskittää takatolpalle, mutta siellä ei ole ketään. Kakkospallo kimpoaa Pulisicille, mutta taas Luiz ehtii blokkaamaan hänen laukauksen ja tällä kertaa kohti puolta kenttää, jolloin esiin astuu ensimmäistä kertaa Kante, joka voittaa kolmospallon ja palauttaa sen takaisin kohti rangaistusaluetta, mutta nelospallon voittavat puolestaan Villan puolustajat ja nostavat pallon uudelleen kohti puolta kenttää. Kante ehtii kipittää takaisin alemmas ja pysäyttää uudelleen vastahyökkäyksen puskemalla pallon omille pelaajille lähelle sivurajaa. Silloin harvoin kun ranskalaista tarvittiin hyökkäyspään kulmapotkujen jälkeen, hän hoiti ruutunsa moitteetta. On myös mielenkiintoista nähdä se, että uskaltaako Cityä vastaan Chelsea nostaa yhä kuusi pelaajaa rangaistusalueelle hyökkäyspään kulmapotkuissa vai väheneekö määrä esimerkiksi yhdellä, jolloin Kante saisi seuraa puoleen kenttään kenties toisesta varmistavasta pelaajasta.
Willianin poistuttua ikävä kyllä vahvuudesta, kulmapotkuja antoi James. Boksissa oli kuusi kohdetta. Werner oli vitosen alueella ja viisi muuta pelaajaa (topparit Zouma ja Christensen, Loftus-Cheek, Havertz ja Alonso) juoksivat taaempaa kohti maalia. Tässä ei ollut tapahtunut muutosta, sillä viime kaudellakin rangaistusalueella oli usein jopa kuusi kohdetta.
Boksin reunalla olivat Jorginho ja Mount odottamassa kakkospalloja. Brighton voitti boksissa ykköspallon, mutta kakkonen laskeutui Jorginhon kautta Mountille, jonka laukaus ei kuitenkaan onnistunut ollenkaan tästä vaikeasta asennosta. Myös tämä asetelma oli sama kuin viime kaudella eli boksin reunalla oli kaksi pelaajaa odottamassa kakkospalloja ja hidastamassa mahdollisia vastahyökkäyksiä. Tarvittaessa toinen voi irrota tarjoamaan lyhyen variaation ja liikkua vasta sitten boksin reunalle. Viime kauden tapaan Kante on alimpana varmistamassa kuvan ulkopuolella!
65. minuutilta Chelsean toinen kulma. Brighton puolusti viidellä miehellä vitosen viivaa ja neljällä pelaajalla viittä chelsealaista juoksijaa. Werner on taas yksin tuolla viiden brightonlaisen seassa maalin edessä. Taaempana Chelsealla on tosiaan 5v4 ylivoima. Maalintekijä Zouma on kyllä vartioinnissa taaempana. 2v1 ylivoima muodostuu lähelle etualuetta Alonson ja Havertzin ympärille.
En tiedä yrittikö James keskittää juuri tuohon kohtaan, johon ylivoima syntyi. Ehkä, koska nyt keskitys kaarsi Havertz-Alonso kaksikon yli melko vaikeaan asentoon ja ylipäätään paikkaan Zoumalle, joka onnistui kuitenkin irtaantumaan miehestään ja pommittamaan volleyn Websterin jalan kautta alakulmaan. Tokkopa Zoumalle kuitenkaan haluttiin pedata volleypaikkaa boksin takareunaan, vaan tarkoituksena oli ehkä hakea Alonsoa ja Havertzia lähempää, mutta nyt kävi onni onnettomuudessa.
77. minuutilla nimittäin Chelsean kolmannessa kulmassa Jamesin keskitys laskeutui kohti Alonsoa ja Havertzia etualueelle. Alonso hävisi kuitenkin ykköspallon.
Mutta Kante pysäytti vastahyökkäyksen heti alkuunsa alempana voittaen kakkospallon vieraille. Kliinistä. Boksin reunalla olleet Jorginho ja Mount oliat myös kipittäneet nopeasti alemmas auttamaan. Summa summarum, hyökkäyspään kulmapotkujen ryhmityksessä ei ollut tapahtunut juuri muutosta, vaan Kante oli alin, kaksi pelaajaa oli yhä boksin reunalla (toinen tarvittaessa tarjosi lyhyet variaatiot) ja boksissa oli kuusi kohdetta. Noiden kohdepelaajien sijoittumisessa rangaistusalueella varmaan tapahtuu muutoksia kauden edetessä ja Chelsea näyttää erilaisia variaatioita, mutta yhtä radikaaleja muutoksia kuin puolustuspään kulmapotkuihin ei ole tulossa.
Chelsea pallollisena
Chelsea rakensi alhaalta 2-4-4:llä eli pohjapelaajat Kante ja Jorginho olivat Alonson ja Jamesin kanssa samassa tasossa.
Brightonin puolustusmuoto oli 5-3-2 niin alhaalla, puolessa kentässä kuin ylhäältäkin prässätessä. Kärkipari Maupay-Trossard jätti Chelsean topparit melko rauhaan pallollisena ja tyytyi peittämään syöttöjä Jorginholle ja Kantelle keskustaan.
Silloin kun isäntien kärkipari prässäsi toppareita, keskikentän linjasta Bissouma ja Alzate nousivat kiinni Jorginhoon ja Kanteen estäen yhä Chelseata pelaamasta näiden kautta, joten melko paljon vieraat joutuivat turvautumaan korkeisiin syöttöihin Brightonin kahden ylimmän prässilinjan ylitse sen puolustuslinjan etupuolelle. Alonsokin tässä kuvassa chippaa pallon pystyyn ohi Lallanan.
Brightonilla oli kuitenkin alhaalla 5v4 ylivoima. Chelsealla oli toki kaksi kohtalaista kohdepelaajaa Havertz ja Loftus-Cheek ylhäällä, mutta Twitterissä vastaan tulleen tilaston perusteella RLC voitti vain yhden seitsemästä pääpallosta, joten ehkä järkevämpää olisi ollut peluuttaa Havertzia Wernerin alapuolella, koska Leverkusenissa Havertz oli kuitenkin esimerkiksi Hradeckyn pitkien avausten ensisijainen kohde Bundes-Luke podcastinkin perusteella ja voittikin niitä paremmalla prosentilla kuin tässä ottelussa RLC, jota kohti suurin osa noista puolipitkistä syötöistä suunnattiin. Toinen mahdollisuus olisi ollut tietysti peluuttaa Giroudia.
Brightonin alin linja oli korkealla puolessa kentässä usein tukemassa tuota isäntien prässiä, joten sen takana oli tilaa ja sitä Chelsea yrittikin hyödyntää, kun maitse eteneminen oli haasteellista. Werner ja Havertz olivat valmiudessa ryntäämään linjan taakse, jos RLC:n pudotus Mountille olisi onnistunut, mutta hän hävisi ykköspallon Whitelle ja Bissouma otti kakkospallon haltuunsa keskikentällä.
Pari minuuttia aiemmin kuva, kuinka James puolestaan yrittää pelata suoraan Brightonin 5-3-2 muodon alimman linjan taakse kohti Werneriä ja Mountia, mutta tilanne oli lopulta niukka paitsio. Chelsealla on jälleen omalla puoliskollaan 6v5 ylivoima ja pallo on saatu kierrätettyä Jamesille, joka on saanut jalan auki ennen kuin Brightonin keskikentän linjan laitimmainen pallollisen puolen pelaaja Alzate iskee kiinni. Lallana tosiaan toisella puolella prässäsi Alonsoa, jos pallo kierrätettiin tälle. Brightonin wingbackit tukivat jonkin verran, mutta tässäkin kuvassa sekä March että Lamptey ovat kiinni Havertzissa ja Mountissa, joten kotijoukkueella on taas 5v4 ylivoima puolestaan omalla puoliskollaan.
Kahdeksannelta minuutilla näppärästi purettu prässi siten kuin Chelsea halusi. Brighton prässää yläviisikollaan Chelsean kuutta alinta pelaajaa jälleen. Christensen chippaa pallon kohti ylänelikkoa tai pitäisikö sanoa yläkolmikkoa, kun Havertz on laidallaan pudonnut alemmas tukemaan.
Mount on omalta laidaltaan kaventanut voimakkaasti keskelle eikä Lamptey oli ihan uskaltanut lähteä seuraamaan, vaan jättänyt vähän etäisyyttä ja siksi Christenin syöttö löytääkin Mountin Brightonin puolustus- ja keskikentän linjan välistä. Werner tekee vastaliikkeen pystyyn korkealla olevan alimman linjan taakse.
Chelsea pääsee ihan mukavaan 4v4-hyökkäykseen organisoimatonta puolustusta vastaan.
Alonso tulee vielä mukaan hyökkäykseen. Lamptey kuitenkin saa hänet hidastettua laidalle ja Brighton ehti organisoitumaan takaisin pallon alle, mutta tämä oli ihan hyvin purettu prässi kaikkinensa.
Minuutti myöhemmin ja Zouma puolestaan löysi Mountin kahden alimman linjan välistä maitse annetulla syötöllä jopa, kun Jorginho oli sijoittumisellaan vetänyt Bissouman pois syöttölinjalta ja Alonso puolestaan imenyt Lallanan kohti sivurajaa, joten Zoumalle avautui paikka pelata välikaistaa pitkin Mountille jalkaan. Brightonin puolustuslinjasta White irtoaa myöhässä prässäämään. Saksalaisveljekset ovat valmiina haavoittamaan tyhjää tilaa, joten sikäli kummankin avauspaikka oli perusteltu, kun tarkoituksena oli tehdä juoksuja selustaan ja Havertz tietysti oli myös yksi targetkohteista, jota olisi voitu hyödyntää enemmänkin, jos hän tosiaan olisi pelannut kärjen alla, mutta toisaalta tuolta laidalta oli helpompi tehdä juoksuja selustaan, koska Loftus-Cheek jäi tämänkin kuvan mukaisesti usein vain tuohon puolustuslinjan etupuolelle tarjoamaan yhden syöttösuunnan pystyjuoksun sijaan.
Eipä se kaukana ollut, että seurauksena olisi ollut 2v0-hyökkäys, mutta Mountin syöttö karkasi hieman pitkäksi, joten Werner ei päässyt tekemään avausmaaliaan tyhjiin Havertzin syötöstä. Eiköhän ensi pelissä kuitenkin nähdä vastaavia juoksuja linjan taakse, kun vastassa on Liverpool kera korkealla pelaavan puolustuslinjan. Lisäksi Chelsean pitäisi saada myös 4v4-tilanne nyt aikaan vastustajan puolustuslinjaan 5v4-alivoiman sijasta, joten se hieman helpottaa hyökkäyspelaamista toivon mukaan, vaikka vastus kovenee. Ehkä itse haluaisin nähdä Havertzin tuossa Wernerin alapuolella vaikka sitten nikkaamassa palloja suoraan linjan taakse. Mount jatkaisi toisessa laidassa ja CHO/Pulisic voisi tulla toiseksi laituriksi tekemään havertzmaisia juoksuja linjan taa laitapuolustajan pimeältä puolelta. Yksi vaihtoehto voisi olla myös Giroudin laittaminen kärkeen ja Wernerin laidalle, jolloin Mount/Havertz olisi kärjen alla vastaanottamassa pudotuksia ja jatkamassa kakkospalloja linjan taakse kirmaaville sisäänkaventaneille laitureille.
Brighton pallollisena
Brighton rakensi alhaalta 3-4-1-2:lla. Keskikentän kolmikosta Lallana nousi ylemmäs kärkiparin alapuolelle Chelsean puolustuslinjan etupuolelle ja Bissouma-Alzate kaksikko auttoi wingbackien kanssa topparikolmikkoa pelin avaamisessa. Chelsea prässäsi ylhäältä puolestaan vaihtelevasti. Tässä muoto on 4-2-3-1, kun RLC on kymppipaikalla, Mount vasemmalla ja Havertz oikealla. Keskikentän pohjakaksikosta Kante nousi tukemaan prässiä toisinaan.
Useimmiten muoto oli kuitenkin 4-2-2-2, kun RLC nousi Wernerin rinnalle ja Mount-Havertz kaksikko oli heidän alapuolellaan. Varsinainen paperiryhmityskin taisi olla juuri tämä 4-2-2-2.
Tässä kuvassa puolestaan muotoa voisi kuvailla 4-1-2-3:ksi tai sitten taas 4-2-2-2:ksi, jos Kanten haluaa tulkita olevan lähempänä Jorginhon kuin Mountin korkeutta. Yhtä kaikki, RLC on taas Wernerin rinnalla ja Havertz puolestaan merkkaa kolmannen topparin. Mountin tasolle on noussut osion ensimmäisen kuvion tapaan Kante merkkaamaan Alzaten, kun Mount vartioi Bissoumaa.
Alempana linjojen välissä Jorginho puolestaan seurasi Lallanaa auttaen Chelseaa saamaan 5v3 ylivoiman puolustuslinjaan tai sen etupuolelle. Ylempänä vierailla oli periaatteessa 5v7 alivoima, kunnes wingbackit James ja Alonso puskivat eteenpäin puolustamaan, jos pallo kierrätettiin laitakaistoille Brightonin wingbackeille Marchille tai Lampteylle. Tässäkin kuvassa kuitenkin Alonso ja James ovat melko kapealla lähellä toppareita.
20. minuutilla Chelsean korkea prässi tuotti riiston ja rangaistuspotkun. Werner-RLC-Havertz kolmikko merkkaa topparit kuten aiemminkin. Jorginho paikkaa puolestaan Mountia Bissouman vartioijana nousten yhtä aikaa Kanten kanssa ylemmäs antaen Mountille mahdollisuuden olla lähempänä Lampteyta estämässä syöttöjä tälle. Alzate on hetkellisesti vapaana, kun Kante on kuitenkin vähän myöhässä prässinsä suhteen, joten Ryan uskaltaa syöttää maitse keskikentälle.
Alzate ehti ottaa pallon hyvin haltuun ja syöttää ennen kuin Kante ehti iholle. Siihen nähden syöttö oli törkeän laaduton, koska Jorginho pääsi siihen vaivatta väliin ja pelasi heti pystyyn.
Werner ehti palloon ennen Ryania, joka kaatoi saksalaisen pilkun arvoisesti. Aika näyttää, että miten Chelsean prässi asettuu neljän alakerralla pelaavia joukkueita vastaan. 4-2-3-1/4-2-2-2 lienevät ykkösvaihtoehdot, mutta tuo 4-1-2-3 on myös täysin realistinen, jolloin alas jäisi 5v4 ylivoima vastustajan oletettua ylänelikkoa vastaan. Mielenkiintoista nähdä, että putoaako Kante kauden edetessä Jorginhon paikalle suojaamaan puolustuslinjaa kuten koronatauon jälkeen nähtiin vai onko hän nyt tuossa vähän ylempänä tukemassa korkeaa prässiä.
Puolessa kentässä Chelsean muoto oli 4-4-2. Otettakoon sekin nyt talteen tulevaisuuden vertailuja varten. Toki voi tuota halutessaan 4-2-2-2:ksi kutsua myös.
Koska Chelsea yhtä lailla tukki keskustan, Brighton yritti hyökätä laidoilta. Kun pallo kierrätettiin wingbackille, tämä houkutteli itseensä Chelsean laitapuolustajaa ja laituria ennen kuin antoi syötön laitapuolustajan selustaan välikaistaa pitkin kirmaavalle yläkolmikon jäsenelle. Tässä kuvassa pallo on kierrätetty Lampteylle. Mount prässää yläpuolelta Bissouman luota tultuaan ja Alonso on kahden mailla irrotako eteenpäin vai ei. Samalla kuitenkin Lallana spurttaa espanjalaisen selustaan oikeaa välikaistaa pitkin kärkiparin pysyessä keskemmällä, jotta topparit eivät voi niin herkästi kaventaa kohti laitaa.
Jorginho kuitenkin seurasi Lallanan juoksun laitaan eikä Alonsokaan lähtenyt puskemaan eteenpäin, kun Mount oli niin hyvin ahdistelemassa Lampteyta yläpuolelta. James on myös painottomalta puolelta kaventanut keskelle, joten Zouma pystyy myös liikkumaan kohti laitaa luomaan jopa 4v2 ylivoiman. Toisinaan kuitenkaan Chelsea ei puolustanut näin hyvin, vaan Lamptey puikahti Alonson ja Mountin tuplauksesta huolimatta keskityspaikkoihin.
