Pienikokoisen lapsen futisharrastus

[OppiPoika]

Olisiko jollain vinkkejä/ideoita miten saisi pienikokoisen junnun pysymään mukana harrastuksen parissa? Kyseessä 11-vuotias lapsi, joka on fyysisesti 7-8 vuotiaan tasolla eli huomattavasti pienempi kuin muut joukkueen/vastustajien pelaajat. Pelaajana pärjää kyllä muuten (taidollisesti / taktinen ymmärrys), mutta tuo fyysinen ulottuvuus selvästi syö lapsen motivaatiota ja halua jatkaa futiksen parissa.

[Linkki]

Tuttu tilanne ja takuulla haastava pelaajalle, kun ei asialle oikein itse voi mitään. Onko mahdollista, että hän siirtyisi ensi kaudella nuorempien joukkueeseen yli-ikäisyysluvalla? Jos tuossa kohti fyysiset erot ovat noin suuret, niin murrosiässä tilanne ei ainakaan helpotu. Paljon pystyy toki harjoittelussa tekemään (päätöksen teon nopeuttaminen, ensimmäisen kosketuksen hiominen, räjähtävyys), mutta jos kokoeroa on paljon, niin jää melkein väistämättä jalkoihin ja oppii kaksinkamppailuissa lähinnä vain pelkäämään.

[Jape77]

Jos ei pärjää kaksin kamppailuissa pitää olla erittäin nopea, räjähtävä, osattava hyvin 1 vs 1 ohitus ja  nopea pelikäsitys/ kyky ennakoida, ettei tarvi jäädä painiin.

[Mainettaan parempi]

Jos ei pärjää kaksin kamppailuissa pitää olla erittäin nopea, räjähtävä, osattava hyvin 1 vs 1 ohitus ja  nopea pelikäsitys/ kyky ennakoida, ettei tarvi jäädä painiin.

Totta kaikki tämä, ja nämä ominaisuudet ovat kehitettävissä. Jos sattuu asumaan isommassa kaupungissa, kannattaa myös tarkkailla paikallisvastustajia, kuinka paljon ja millä pelipaikoilla he hyödyntävät pienempiä pelaajia. Sellaisessa joukkueessa, ominaisuuksiin sopivalla pelipaikalla harrastuskin tuntuu mukavammalta.

Lohdutukseksi esimerkki maailman huipulta. Barcan akatemiaan valitaan ensisijaisesti pienikokoisia pelaajia. He ovat keskimäärin muita nopeampia, tekniikaltaan ja peliälyltään parempia, ja kokoeron vuoksi ovat oppineet ennakoimaan tilanteita isoja ikätovereitaan paremmin. Pienen koon vuoksi tilanne vastaa sitä että lahjakas isokokoinen pelaaja pelaisi ikäisiään monta vuotta vanhempien sarjassa. Kokoeron tasoituttua taitoero jää jäljelle ja syntyy  uusia iniestoja ja messejä. https://mypersonalfootballcoach.com/soccer-player-development-podcast-albert-capellas/

[Takatasku]

Minulla oli vastavanlainen pelaaja valmennuksessa. Tuossa iässä noin päätä lyhyempi muita. Mutta silti fyysisiltä ominaisuuksiltaan joukkueen kärkeä. Ehdottomasti nopein koko porukasta, eikä kestävyydessä ja voimassakaan jäänyt juuri kellekään. Lisäksi oli kohtuu taitavakin. Hyvin pärjäsi muitten seassa. Mutta valitsi sitten myöhemmin lajikseen jääkiekon...

[Metsän poika]

Onko mahdollista, että hän siirtyisi ensi kaudella nuorempien joukkueeseen yli-ikäisyysluvalla?

Tässä toki kannattaa huomioida myös mm.:
 -Syntymäaika. Jos loppuvuodesta syntynyt, niin ehkä hyvinkin perusteltua mennä nuorempiin.
 -Kasvun vaihe. 5.lk:lla on koululääkärin laaja terveystarkastus, jossa varmaan kysyttäessä koululääkäri antaa arvion, milloin kasvupyrähdys todennäköisesti on (valmentajana en suoraan esim äidin kuukautisten alkamisikää tai pojan sukupuolielinten kehitysvaihetta alkaisi kyselemään ja tutkimaan). Jos odotettavissa myöhään, niin taas nuorempiin herkemmin.
 -Pojan pelaamisen motivaatio. Jos haluaa huipulle, niin sen mukaan, jos ei omassa ikäluokassa ole sopivan kehittävää. Jos haluaa pelata omien kaverien kanssa, niin sitten jatkaa niin. Juttelu asiasta voi auttaa, jos huolta lopettamisuhasta on.

[Puupiä]

Nykyään junnujoukkueissa saa olla 2 yli-ikäistä pelaajaa. Eli sääntöä on löysennetty aika paljon ja joku minulle selitti, että yhtenä takia-ajatuksena oli juuri nämä fyysisesti hieman perässä kehittyvät. Heidät vain siirretään nuoremman ikäluokan mukaan ja pelaavat siellä. Eivät tällöin saa pelata oman ikäluokan pelejä. Ehdottomasti kannattaa mennä nuorempien mukaan.

https://www.palloliitto.fi/yli-ikaisyys-ja-kaksoisedustusluvat-2020

Edit. Nykyään termi on yli-ikäisyysilmoitus, eli ei ole enää ”lupa”. Sitten jos yli-ikäisiä pelaajia on enemmän kuin 2, niin sitten tarvitaan lupa.

[Jortsukka]

Nykyään junnujoukkueissa saa olla 2 yli-ikäistä pelaajaa. Eli sääntöä on löysennetty aika paljon ja joku minulle selitti, että yhtenä takia-ajatuksena oli juuri nämä fyysisesti hieman perässä kehittyvät. Heidät vain siirretään nuoremman ikäluokan mukaan ja pelaavat siellä. Eivät tällöin saa pelata oman ikäluokan pelejä. Ehdottomasti kannattaa mennä nuorempien mukaan.

https://www.palloliitto.fi/yli-ikaisyys-ja-kaksoisedustusluvat-2020

Edit. Nykyään termi on yli-ikäisyysilmoitus, eli ei ole enää ”lupa”. Sitten jos yli-ikäisiä pelaajia on enemmän kuin 2, niin sitten tarvitaan lupa.

Tosi hyvä idea, harmi vain että suurin osa seuroista käyttää tätä ihan muihin tarkoituksiin. Kuvaavaa että jotkut seurat peluuttaneet viime vuosina pelaajia yli-ikäisenä jossain ryhmässä ja seuraavina vuosina nämä pelaajat ovat olleet omassa ikäluokassaan huuhkajapäivillä. Eli siis omat ikäluokassaan olleet isokokoisia, fyysisesti kasvussa oman ikäisiä edellä, mutta silti pelanneet vuotta nuoremmissa. Nyt joku varmaan miettii että miksi? Noh jokainen voi miettiä mitä tällä tavoitellaan...

[Baggio_]

Vaikka tuo 11vuotiaalle voi tuntua haastelliselta, niin omalla tavallaan tuo on myös etu. Pienen pelaajan ketteryys, kehonhallinta ja motoriikka helpommin paremmalla tasolla kuin sen +150cm 11 vuotiaan.

Nyt joutuu pelaamaan koko ajan teknisillä ja pelillisillä vahvuuksilla, ei fyysisillä. Fyysiset vahvuudet vääristävät ja myöhemmin kun kokoerot tasoittuvat osa fyysisyydellä pärjänneistä tippuukin kelkasta.

Luo vaan uskoa ja vahvista tekemistä, rohkaise löytämään keinot miten pärjää teknisellä ja taktisella osaamisella ei fyysisyydellä. Toki kontaktia pitää uskaltaa ottaa, vaikka pieni onkin.

Itse 12v valmentavana niin minkä mittainen ja painoinen junnusi on?

[hidas ja kankea]

Tosi hyvä idea, harmi vain että suurin osa seuroista käyttää tätä ihan muihin tarkoituksiin. Kuvaavaa että jotkut seurat peluuttaneet viime vuosina pelaajia yli-ikäisenä jossain ryhmässä ja seuraavina vuosina nämä pelaajat ovat olleet omassa ikäluokassaan huuhkajapäivillä. Eli siis omat ikäluokassaan olleet isokokoisia, fyysisesti kasvussa oman ikäisiä edellä, mutta silti pelanneet vuotta nuoremmissa. Nyt joku varmaan miettii että miksi? Noh jokainen voi miettiä mitä tällä tavoitellaan...

Ihan mielenkiinnosta, missä ikäluokissa/seuroissa/piirissä? Itse en ole törmännyt tiedostaen, kysyn siis puhtaasta uteliaisuudesta.

[J.Lambga]

Opeta poika filmaamaan. Ainakin omina junnuvuosina soi pilli turhan usein jos pienempi kaveri lensi kylki kylkeä vasten tilanteissa.

Ja samaa mieltä siitä muiden kanssa, että se on  lopulta superjunnun etu tulevaisuutta varten jos ei voi pelkällä fyysisyydellä lapsena dominoida.

[Jortsukka]

Ihan mielenkiinnosta, missä ikäluokissa/seuroissa/piirissä? Itse en ole törmännyt tiedostaen, kysyn siis puhtaasta uteliaisuudesta.

Ainakin etelässä ja lännessä näihin törmännyt. En siis nyt puhu siitä miten jotkut järkkää BSM paikkoja, se olisi oma tapaus sinänsä... nyt puhutaan 12-15vuotiaiden sarjoista.

[Susa80]

Pienissä ikäryhmissä lasten koko vaihtelee kamalasti. Minäkin olisi ehdottanut pelipaikan miettimistä. Usein nuo pienet on vikkeliä jaloistaan ja ketteriä. Ja kyllä ne siitä kasvaa ja ottaa muita kiinni.

Oma poika on keskikokoinen mutta tosi laiha. Joskus on tullut oikein isoja pelaajia vastaan,melkein minun kokoisia. Olen ajatellutkin että ne on varmaan vanhempia. Omassakin joukkueessa on isokokoisia poikia, omaa poikaa ehkä 20 cm isompia. Onhan siitä koosta totta kai apua. Muutama poika on ylipainoisia ja käyttää massaansa hyödyksi. Saa pelätä että joskus sattuu pahasti.

Pienissä ei anneta keltaisia kortteja, vaikka minusta pitäisi. Moni lapsi satuttaa minusta muita ihan tahallaan. Se pitäisi kitkeä pois.

[Niikko]

Olin katsomassa siskoni pojan turnausta viikonloppuna. Pojat on 10-vuotiaita ja kokoerot on suuria tuossa iässä.

Mulla kiinnittyi huomio yhteen pelaajaan, joka pelasi tosi rumaa peliä. Juoksi useamman kerran selkään, töni muita selästä. Poika oli vielä aika iso ja lihavakin ja käytti kokoaan eduksi. Tuomarit oli mitä oli eikä kaikista vihelletty edes vapareita. Moni noista rikkeistä kävi vielä pallottomissa tilanteissa, tuomari seurasi kai palloa.

Mikä tossa olisi valmentajan vastuu? Poika pelasi saman ajan kuin muutkin enkä nähnyt, että olisi saanut mitään palautetta valmentajalta. Annetaanko tämmöisen vaan yleisesti jatkua siihen asti, kun keltaisia kortteja aletaan jakaa?

Suosikkeja ei saisi olla enkä mä valmentaja olekaan. Täytyy vaan sanoa, että itseä toi iso ja kömpelö runnojapelaajatyyppi ärsyttää. Jalkoja ei juuri ole mutta tuolla koolla pärjää (vielä).

[Nuorenanätti]

Minulla on kymmenvuotiaiden joukkueessa iso, vahva, nopea ja rohkea pelaaja, jonka pallotaidot eivät kuitenkaan ole parhaiden tasolla. Edelliseen esimerkkiin verrattuna ero on, että hän pelaa kovaa, mutta parhaansa mukaan sääntöjen puitteissa. Fyysisyys on kuitenkin hänen vahvuutensa eikä hänellä ole tapana lähitilanteessa paljoa anteeksi pyydellä. Kamppeitaan keräilevät yleensä kohtaamisen jälkeen sekä isommat että pienemmät.

En minä ole hänen pelaamistaan rajoittanut enkä aio rajoittaa. Se olisi pelaajaa kohtaan todella väärin. Päin vastoin, kannustan häntä pelaamaan vahvuuksillaan, kun kerran sellaiset on syntymälahjaksi saanut. Siinä sivussa opetellaan luonnollisesti myös pallollisia taitoja. Ja tietysti hän tekee myös rikkeitä ja välillä esimerkiksi taklaa selkäpuolelta. Kymmenvuotias ei ole vielä valmis pelaaja ja ihan samalla tavalla kuin pelaajat opettelevat pallollisia taitoja he opettelevat pelaamaan noita lähikontakteja. Pelinohjaaja ne rikkeet yleensä viheltääkin, usein vaikka virhettä ei olisi edes tapahtunut.

Aina ero ei ole ihan selvä sen välillä, mikä on vain isompaa kokoa ja kovempaa fysiikkaa yhdistettynä taitamattomuuteen ja mikä on tahallista sikailua. Olen kyllä nähnyt kentällä myös pelaajia, jotka jo kymmenvuotiaana pelaavat ihan tietoisesti sikaa: nappiksia nilkoille tai varpaille, potkuja akillesjänteeseen tai polvella reiteen pelitilanteissa ja pelitilanteen ulkopuolella, jne. Kyllä näitä pelaajia on jo lapsissa. Käytös ei välttämättä rajoitu fyysiseksi vaan kullannuput osaavat käyttäytyä muutenkin huonosti. Pelinohjaajat eivät välttämättä näitä rikkeitä näe.

Kenellä sitten on vastuu? Pelaaja itse on lähtökohtaisesti vastuussa omista tekemisistään, minusta jo lapsena, vaikka ollaankin opettelemassa sekä lajia että käytöstä. Lapsissa on kuitenkin eroja. Jotkus pystyvät, jotkut eivät, jotkut eivät edes yritä. Toiseksi vastussa on pelinohjaaja, joka on siellä huolehtimassa, että pelataan ja opitaan pelaamaan sääntöjen mukaan. Toki usein hekin ovat nuoria ja vasta opettelevat omia hommiaan eikä ihan kohtuuttomia voi odottaa pelinohjaajakurssin käyneeltä murrosikäiseltä, joka ensimmäisiä pelejään viheltää. Kolmantena vastuu on valmentajilla, joiden pitäisi pystyä kitkemään pelaajien tahallinen vahingoittaminen pois kentältä ennen kuin se edes alkaa. Tiedän kuitenkin ihan kokemuksesta, ettei tämä välttämättä ole ihan helppoa, vaikka haluaisi. Neljäntenä osapuolena ovat pelaajan vanhemmat, joilla lopulta on se suurin vastuu oman lapsensa kasvattamisesta. Joissain perheissä ajatellaan, että sikailu kuuluu peliin ja on ihan suotavaa, jos sillä saa etua ja tuomari ei sitä vihellä. Siksi on loogista, että sikailua opetellaan ja rajoja haetaan jo lapsena, ihan kuten opetellaan muitakin lajitaitoja. Viidentenä tahona ovat sitten toisten lasten vanhemmat, jotka pahimmillaan ottavat roolia ja huutelevat tuomareille, vastustajan pelaajille ja valmentajille milloin mitäkin. He ovat ainoita, joilla ei ole pelaajan käytöksestä mitään vastuuta.

Kesken pelin kovin innokas huutelu ei toki kenenkään taholta tuota mitään hyvää. Se, miten tuohon ylikovaa ja väärin pelaamisen ilmiöön pitäisi tarvittaessa puuttua, on käydä pelin jälkeen keskustelu pelinohjaajan ja valmentajien kesken. Olen sen useammankin kerran tehnyt sekä rikkoneen pelaajan että rikottujen pelaajien valmentajana. Joskus meidät on pyytänyt juttusille tuomari, joskus vastustajan valmentaja, joskus minä itse. Useimmiten keskustelu on ollut asiallista ja johtanut vähintään joukkueen sisäisiin keskusteluihin ja pyrkimykseen korjata tilanne jatkossa. Eipä siinä enempää voi asialle tehdä.

[KVilho]

Olin katsomassa muutama vuotta vanhempien (kuin mitä keskustelun avauksen esimerkissä) poikien PSL peliä. Sanoisin että siinä vaiheessa kun ollaan kasvupyrähdysten ääreellä ovat kokoerot ja voimaerot vieläkin suurempia.

Pisin kaveri oli yli 190 senttiä ja lyhin about 150 senttiä. Siihen vielä se, että toiselle testotasot varmaan samassa suhteessa.

Hankala tilanne kertakaikkiaan. Tämä lyhin kaveri näyttää kyllä olevan semmoisella sinnillä varustettu ettei näyttäisi liian pahasti ottavan itseensä. Joutuu käyttämään paljon käsiään jne., mutta eikös sekin ole puute suomalaisille futareilla, siis ettei käsiä käytetä tarpeeksi.

Varmasti osoittatuu voimavaraksi, jos vaan tämä vaikean vaiheen yli pääsee.

[Nuorenanätti]

Sanoisin että siinä vaiheessa kun ollaan kasvupyrähdysten ääreellä ovat kokoerot ja voimaerot vieläkin suurempia.

Juuri näin. Lisäksi kasvuun kuuluu henkinen kehittyminen, joka sekin on kesken, eikä maailmassa ole mitään kovempaa kuin pari viiksikarvaa ylähuuleen kasvattanut ja sata kiloa penkistä punnertava testosteronihuuruinen jalkapalloilija, joka otetaan voittoa varmistamaan yli-ikäisenä ja saa osoittaa sille lapsen fysiikalla varustetulle vastustajalle olevansa äijien äijä eikä mikään marjanpoimija. Ei se tilanne siis ainakaan iän myötä helpota niille pelaajille, jotka jo kymmenvuotiaana kärsivät fyysisistä eroista. Aikuisena harva jää smurffin kokoiseksi, mutta kyllä siinä helposti sen kymmenen vuotta saa totutella, että isot ja rumat käyttävät kokoa peleissä hyväkseen. Niin toki sallituissa rajoissa pitääkin.

Tuota yli-ikäisyyssääntöä pitäisi todellakin käyttää juuri näiden myöhemmin kasvavien eduksi, mutta melko harvoin sitä aidosti sellaisena vastaan tulee. Juuri näiden pelaajien vuoksi noista B-SM karsintojen ja muiden vastaavien yli-ikäisyysdopingeista pitäisi reklamoida Palloliittoa.

[KVilho]

Juuri näin. Lisäksi kasvuun kuuluu henkinen kehittyminen, joka sekin on kesken, eikä maailmassa ole mitään kovempaa kuin pari viiksikarvaa ylähuuleen kasvattanut ja sata kiloa penkistä punnertava testosteronihuuruinen jalkapalloilija, joka otetaan voittoa varmistamaan yli-ikäisenä ja saa osoittaa sille lapsen fysiikalla varustetulle vastustajalle olevansa äijien äijä eikä mikään marjanpoimija. Ei se tilanne siis ainakaan iän myötä helpota niille pelaajille, jotka jo kymmenvuotiaana kärsivät fyysisistä eroista. Aikuisena harva jää smurffin kokoiseksi, mutta kyllä siinä helposti sen kymmenen vuotta saa totutella, että isot ja rumat käyttävät kokoa peleissä hyväkseen. Niin toki sallituissa rajoissa pitääkin.

Tuota yli-ikäisyyssääntöä pitäisi todellakin käyttää juuri näiden myöhemmin kasvavien eduksi, mutta melko harvoin sitä aidosti sellaisena vastaan tulee. Juuri näiden pelaajien vuoksi noista B-SM karsintojen ja muiden vastaavien yli-ikäisyysdopingeista pitäisi reklamoida Palloliittoa.

Kyllähän tuolla yli-ikäsyydellä jossain tilanteissa on paikkansa, vaikka tuntuu että enemmän kyllä ehkä kuvaamasi mukaisesti käytetään - ikävä kyllä.

Kyseisessä pelissäkin oli vastustajalla pari kaveria yli-ikäis-ilmoituksella. Näyttivät kaverit olevan listoilla myös 2-vuotta itseään vanhempien alemmassa sarjassa. Eivät kyllä olleet vielä pelanneet, mutta vähän hassun kuvan tommonen kyllä antaa.

[hidas ja kankea]

Onko säännöt muuttuneet vai onko niissä alueellisia eroja? Käsittääkseni yli-ikäisyys lukitsee nuorempaan ikäluokkaan. Vai eikö tätä valvota?

[Nuorenanätti]

Lukitsee sen kilpailun ajaksi. Karsinnat, kevätkausi ja syyskausi ovat eri kilpailuja. Seurojen järjestämien turnausten yli-ikäisyyssäännöt ovat jäjestävien seurojen päätettävissä.  Lisäksi pelaajat saavat osallistua vapaasti aikuisten sarjoihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos seuralla ei ylemmässä ikäluokassa ole karsintasarjaa tai karsintapelejä, voi vaikkapa parhaat pelaajat laittaa pelaamaan vuotta nuorempien karsintoja, jotta seuran joukkue varmemmin saa sarjapaikan. Tätä myös tapahtuu.

Otsikon mukaisille pienille pelaajille yli-ikäisyyslupa ja pelaaminen vuotta nuorempien kanssa on hyvä ratkaisu kaikille osapuolille. Tätäkin tapahtuu.

[KVilho]

Onko säännöt muuttuneet vai onko niissä alueellisia eroja? Käsittääkseni yli-ikäisyys lukitsee nuorempaan ikäluokkaan. Vai eikö tätä valvota?

Tuo Palloliiton tulospalvelu ei nyt se aivan luotettavimman oloinen viritelmä ole, toki ajatus ja toteutuskin pääosin hyvä. Voihan se olla että ei oikeasti pelaa pari vuotta vanhemmissa tai sitten on mennyt vaan niihin tietoihin muun ikäluokkansa, ei yli-ikäisyys ilmoituksella pelaavien, mukana. Oli niin tai näin niin edelleen ainakin näyttää erikoiselta.

Järjestelmässä on siis kaksi "näkökulmaa". Toinen on ilmeisesti se miten ko. joukkue on ilmoitettu ja toinen taas se missä peleissä ja sarjoissa kyseinen pelaaja pelannut.

Napsauttelin muutaman kerran lisää ja huomasin että kyseinen poika oli kuitenkin viime vuonna pelannut oman ikäisissään ja valittu jopa aluejoukkueeseen ja lopputunaukseen. Voihan se olla että on pienikokoinen ja valmentajat kokevat että tällä järjestelyllä pelaaja kehittyy parhaiten, mutta kyllähän tässäkin voi nousta mieleen muitakin vaihtoehtoja.

edit. piti vielä vähän tutkia ja löytyi samassa sarjassa toinen jengi missä oli yli-ikäsyys-ilmoituksella pelaajia, jotka olivat vielä viime vuonna pelanneet muutaman pelin vuotta vanhemmissa. Viime vuonna siis valmentaja nähnyt että olisi hyvä hakea kokemusta vanhemmissa ja heti seuraavalla kaudella ollaankin sitten liian pieniä ja siirrytään vuotta nuorempiin.

[Jortsukka]

Kyllähän tuota YI sääntöä käytetään enemmän hyväksi tuloksen hakemiseksi, kun sen alkuperäisen tavoitteen takia. Esim. tänä vuonna katselin niin useampi sellainen pelaaja jotka viime vuonna olleet omassa ikäluokassaan avauksen pelaajia ja isossa roolissa, niin nyt tänä vuonna pelaavat nuoremmissa jotta ikäluokka pärjäisi vähän paremmin.

Räikein esimerkki itselleni oli muutaman vuoden takaa, kun eräs pelaaja pelasi nuoremmissa, vaikka oli omassa ikäluokassaan ikäluokan isoin pelaaja(12-vuotiaana kasvoi jo viikset, jne.), vaihtoi sitten kauden jälkeen ryhmää ja mahtui omassa ikäluokassaan ainakin huuhkaja-turnaukseen, jos ei jopa tähtitarhaan. Eli varmasti ei tuossa oltu mietitty pelaajan etua, vaan puhtaasti tämän yhden ikäluokan pärjäämistä. Tuo ryhmä pääsikin sitten EL-sarjaan, missä sitten tuli turpaan joka peli aivan pystyyn.

[KVilho]

Kyllähän tuota YI sääntöä käytetään enemmän hyväksi tuloksen hakemiseksi, kun sen alkuperäisen tavoitteen takia. Esim. tänä vuonna katselin niin useampi sellainen pelaaja jotka viime vuonna olleet omassa ikäluokassaan avauksen pelaajia ja isossa roolissa, niin nyt tänä vuonna pelaavat nuoremmissa jotta ikäluokka pärjäisi vähän paremmin.

...

Jos nyt vaikka pelkästään tuota yhtä sarjaa katsoo, niin sanoisin että yli-ikäsyyksistä 1/3 vaikuttaisi semmoisilta joissa ei ole ainkaan kovin räikeisti haettu etua, mutta 2/3:ssa vääjäämättömästi tulee kilpailullisen edun saavuttaminen 1. mieleen.

edit. Jäin miettimään tätä asiaa. Onkohan näissä tapauksissa kuitenkin ajateltu niin, että pelaaja siirretään alenpaa ikäluokkaan sen takia että tietyssä iässä myöhäisempi biologinen kehitys johtaa siihen ettei pelaajan "rooli" olekaan enää samalla tasolla kuin ennen. Ei ollakaan enää porukan ykköstykkejä ja dominoijia. Tämän takia sitten siirretään nuorempiin pelaamaan että voidaan edelleen pysyä tällä samalla mukavuusalueella? Henkisen kasvamisen kannaltahan tämä ei ole järkevä malli.

[Nuorenanätti]

Onkohan näissä tapauksissa kuitenkin ajateltu niin, että pelaaja siirretään alenpaa ikäluokkaan sen takia että tietyssä iässä myöhäisempi biologinen kehitys johtaa siihen ettei pelaajan "rooli" olekaan enää samalla tasolla kuin ennen.

Häkellyttävän kaukaa haettu teoria jopa kaukaa haetuksi teoriaksi.

[Jortsukka]

Kyllä näissä suurimmassa osassa tapauksessa on oikeastaan kyse vain kahdesta eri tapauksesta:

1) Seuralla on keksimäärin ihan hyviä ikäluokkia, mutta yksi vähän heikompi niin sitä sitten vahvistetaan tällä "YI dopingilla"
2) Seuralla on yksittäinen vähän parempi ikäluokka jolla voidaan hakea "mainetta ja mammonaa", niin sitten yritetään vahvistaa vierekkäisellä ikäluokalla tätä ikäluokkaa että voidaan laittaa seuran sivulle että "päästiin EL-liigan" (tms.)

Hyvänä esimerkkinä vanhemmista ja isommista seuroista on talven karsinnat SM-sarjoihin, mihin yleensä aina raijattu muutama YI pelaaja. Nyt siis puhutaan seuroista jotka ovat palloliiton laatuluokituksessa tasolla 4 tai jopa 5. Palloliitto vielä tukee tätä siinä mielessä, kun karsinnat lasketaan eri sarjaksi itse sarjan kanssa. Ketään ei varmasti palvele että karsinnoissa käy pelaamassa vanhempien ikäluokkien aivan parhaita pelaajia. Tai no "saadaan kovia pelejä", mutta onko sitten paikat seuroille/joukkueille jotka pelaa sarjassa ja/tai onko se oikein niitä pelaajia kohtaan jotka eivät pääse pelaamaan kun tätä "douppausta" tehdään.

Sitten joskus harvoin on se pelaajan etu kyseessä.