Pienikokoisen lapsen futisharrastus

[KVilho]

Häkellyttävän kaukaa haettu teoria jopa kaukaa haetuksi teoriaksi.

Epäilemättä.

Koitin kunnon humanistina löytää edes jonkun ajattelutavan jolla tommoset YI-ratkaisut voisi perustella, ilman että kyseessä olisi suoraan joukkueen pärjääminen. Mutta joo - eipä se paljon lisäarvoa tuottanut.

Karu totuus lienee tuo Jortsukan kuvaamat vaihtoehdot.

[KVilho]

Lukitsee sen kilpailun ajaksi. Karsinnat, kevätkausi ja syyskausi ovat eri kilpailuja. Seurojen järjestämien turnausten yli-ikäisyyssäännöt ovat jäjestävien seurojen päätettävissä.  Lisäksi pelaajat saavat osallistua vapaasti aikuisten sarjoihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos seuralla ei ylemmässä ikäluokassa ole karsintasarjaa tai karsintapelejä, voi vaikkapa parhaat pelaajat laittaa pelaamaan vuotta nuorempien karsintoja, jotta seuran joukkue varmemmin saa sarjapaikan. Tätä myös tapahtuu.

Otsikon mukaisille pienille pelaajille yli-ikäisyyslupa ja pelaaminen vuotta nuorempien kanssa on hyvä ratkaisu kaikille osapuolille. Tätäkin tapahtuu.

Takerruin kuitenkin vielä tuohon edelliseen "ajatukseeni".

Voiko YI-pelaaja tulla valituksi esim. aluejoukkueeseen (edes oman ikäisissään) tmv. kuvioon?

[_Antisankari_]

Onko mahdollista siirtyä ns heikompaan joukkueeseen? Ei jäisi niin pahasti jalkoihin ja voi kompensoida taidolla.

[Patela Vesca]

No, esimerkiksi erään Pohjois-Karjalais-joukkueen mielestä on sopivaa laittaa P14 Liiga Pohjoisen joukkueeseen 2 kpl vuotta vanhempaa Huuhkaja-turnaus -tasoista pelaajaa. Ovat varmaan niin pieniä että eivät tällä kaudella olisi pärjänneet omassa ikäluokassa ja kehitys olisi heikentynyt.

[KVilho]

No, esimerkiksi erään Pohjois-Karjalais-joukkueen mielestä on sopivaa laittaa P14 Liiga Pohjoisen joukkueeseen 2 kpl vuotta vanhempaa Huuhkaja-turnaus -tasoista pelaajaa. Ovat varmaan niin pieniä että eivät tällä kaudella olisi pärjänneet omassa ikäluokassa ja kehitys olisi heikentynyt.

Kieltämättä esimerkki hieman "haiskahtavasta" tilanteesta. Sama kyssäri Patelalle. Onko noiden kahden pelaajan osalta alueelliset ja valtakunnalliset valinnat tämän YI-homman takia taputeltu?

[Patela Vesca]

En osaa varmasti sanoa, mutta käsittääkseni rajoitus on ainoastaan se, että saman seuran "oman ikäisessä" joukkuessa ei saa pelata sillä aikaa kun on YI-pelaaja nuoremmissa.

[KVilho]

En osaa varmasti sanoa, mutta käsittääkseni rajoitus on ainoastaan se, että saman seuran "oman ikäisessä" joukkuessa ei saa pelata sillä aikaa kun on YI-pelaaja nuoremmissa.

OK. Lähinnä vaan mietin että onko edes teoriassa mahdollista että vastaavassa tapauksessa ko. pelaaja voitaisiin valita aluejoukkueeseen, huuhkajaturnaukseen, tähtitarhaan jne?

Tuntuisi vaan aika paradoksaaliselta että jos valmentaja on todennut että ko. pelaaja ei pysty osallistumaan oman ikäistensä toimintaan, esim. pienen kokonsa puoleta (ja tätä YI-hommalla on alkujaan haettu), niin sitten hän kuitenkin valikoituisi ikäryhmänsä alueelliseen ja valtakunnalliseen toimintaan. No toivon että näin pervessiä tilannetta liitto ei sallisi.

[Metsän poika]

Tuntuisi vaan aika paradoksaaliselta että jos valmentaja on todennut että ko. pelaaja ei pysty osallistumaan oman ikäistensä toimintaan, esim. pienen kokonsa puoleta (ja tätä YI-hommalla on alkujaan haettu), niin sitten hän kuitenkin valikoituisi ikäryhmänsä alueelliseen ja valtakunnalliseen toimintaan. No toivon että näin pervessiä tilannetta liitto ei sallisi.

Toisaalta se, että myöhäinen murrosikä/myöjäinen syntymäaika torppaisivat maajoukkuepolun, ei nyt myöskään kuulosta fiksulta. Onko nuorisomaajoukkueiden tarkoitus hakea pikavoittoja vai kasvattaa pelaajia aikuismaajoukkueeseen?
 Käytännössähän se koko toki vaikuttaa ja aiemmin kehittyneet ja alkuvuonna syntynert on vahvasti yliedustettuina nuorisomaajoukkuetoiminnassa.
 Eli kyllä yksittäisen pelaajan kehityksen optimointiin vuotta nuoremmissa pelaaminen voi jossain kehityksen vaiheessa olla ihan seurassa relevantti vaihtoehto. Ja toisaalta joissain seuroissa niissä nuoremmissa joukkue saattaa pelata korkeammalla tasolla ja pelitempon olla itseasiassa kovempi. Eikä sen nyt välttämättä pitäisi maajoukkuetoimintaa estää.

 Toki tuo ikädoping valitettavasti saattaa yleisempi ilmiö olla, kuin pelaajien kehityksen optimointi. Mutta ikuisuusongelma tuokin, että miten pienille (ts. myöhään kehittyville ja loppuvuodesta syntyneille) pelaajille saataisiin yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä.

[KVilho]

Toisaalta se, että myöhäinen murrosikä/myöjäinen syntymäaika torppaisivat maajoukkuepolun, ei nyt myöskään kuulosta fiksulta. Onko nuorisomaajoukkueiden tarkoitus hakea pikavoittoja vai kasvattaa pelaajia aikuismaajoukkueeseen?
 Käytännössähän se koko toki vaikuttaa ja aiemmin kehittyneet ja alkuvuonna syntynert on vahvasti yliedustettuina nuorisomaajoukkuetoiminnassa.
 Eli kyllä yksittäisen pelaajan kehityksen optimointiin vuotta nuoremmissa pelaaminen voi jossain kehityksen vaiheessa olla ihan seurassa relevantti vaihtoehto. Ja toisaalta joissain seuroissa niissä nuoremmissa joukkue saattaa pelata korkeammalla tasolla ja pelitempon olla itseasiassa kovempi. Eikä sen nyt välttämättä pitäisi maajoukkuetoimintaa estää.

 Toki tuo ikädoping valitettavasti saattaa yleisempi ilmiö olla, kuin pelaajien kehityksen optimointi. Mutta ikuisuusongelma tuokin, että miten pienille (ts. myöhään kehittyville ja loppuvuodesta syntyneille) pelaajille saataisiin yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä.

Onko se tosiaan niin että jos esim. myöhäisempi kasvupyrähdys tekee sen että ei valitakkaan vuotena - kahtena huuhkajaputkeen, niin se on sitten siinä? Uskoisin suhteessa jokapäiväisen, laadukkaaseen treeniarkeen, ne pari aluejoukkue-, huuhkajaturnaus-, tähtitarhatapahtuman väliinjäämistä eivät kaikkea vedä vessanpöntöstä alas. Sitten kun parin vuoden päästä taas ollaan bilogisesti about samalla viivalla, niin ne tilaisuudet taas tulee, jos on tullakseen. Tämä siis oma näkemys ....

[Matthias Sindelar]

No, esimerkiksi erään Pohjois-Karjalais-joukkueen mielestä on sopivaa laittaa P14 Liiga Pohjoisen joukkueeseen 2 kpl vuotta vanhempaa Huuhkaja-turnaus -tasoista pelaajaa. Ovat varmaan niin pieniä että eivät tällä kaudella olisi pärjänneet omassa ikäluokassa ja kehitys olisi heikentynyt.

Jos arvaan kyseisen seuran olevan sen mitä seuraan, niin kyseisellä seuralla ei ole joukkuetta P15-sarjoissa vaan muut ikäluokan pelaajat pelaavat B:n (P17) sarjoja (B-SM, B2). Kannattaa ehkä miettiä useammaltakin kannalta joskus miten näihin ratkaisuihin on päädytty, kuin vain se jos oma joukkue on sattunut jonkun pelin joskus häviämään.

[Metsän poika]

Onko se tosiaan niin että jos esim. myöhäisempi kasvupyrähdys tekee sen että ei valitakkaan vuotena - kahtena huuhkajaputkeen, niin se on sitten siinä? Uskoisin suhteessa jokapäiväisen, laadukkaaseen treeniarkeen, ne pari aluejoukkue-, huuhkajaturnaus-, tähtitarhatapahtuman väliinjäämistä eivät kaikkea vedä vessanpöntöstä alas. Sitten kun parin vuoden päästä taas ollaan bilogisesti about samalla viivalla, niin ne tilaisuudet taas tulee, jos on tullakseen. Tämä siis oma näkemys ....

No tuossa menee ajatuksesi murrosiän kehityksestä ja sen vaikutuksesta pahasti pieleen.
 Se vuotta kahta myöhäisempi kasvupyrähdys ei tarkoita, että olisi vuoden tai kahden ajan jäljessä. Se ero suorituskyvyssä on siitä hetkestä, kun toisella alkaa murrosikä, siihen hetkeen, että se toisella loppuu. Eli jos toisella alkaa murrosikä 11-vuotiaana ja toisella loppuu 19-vuotiaana, niin sillä ensimmäisellä on fyysinen etumatka kahdeksan vuoden ajan. Sama tietenkin alku- ja loppuvuonna syntyneiden välillä. Samalla viivalla nuo on asian suhteen siis vasta aikuisina.

[KVilho]

No tuossa menee ajatuksesi murrosiän kehityksestä ja sen vaikutuksesta pahasti pieleen.
 Se vuotta kahta myöhäisempi kasvupyrähdys ei tarkoita, että olisi vuoden tai kahden ajan jäljessä. Se ero suorituskyvyssä on siitä hetkestä, kun toisella alkaa murrosikä, siihen hetkeen, että se toisella loppuu. Eli jos toisella alkaa murrosikä 11-vuotiaana ja toisella loppuu 19-vuotiaana, niin sillä ensimmäisellä on fyysinen etumatka kahdeksan vuoden ajan. Sama tietenkin alku- ja loppuvuonna syntyneiden välillä. Samalla viivalla nuo on asian suhteen siis vasta aikuisina.

Aivan varmasti on semmoisiakin joilla murrosikä alkaa jo 11 vee. En tosiaan ole mikään asiantuntija tässäkään, eli lähinnä oman kokemuksen varaan rakensin kommentin.

Sanoisin että pojan jengissä taisi ensimmäisillä alkaa nuo isommat muutokset joskus 12-13 vuotiaana (ulkuvuodesta syntyneitä pääosin). En tiedä miten tämän asian normaalijakauma menee ja miten paljon noita kuvaamiasi ääripään tapauksia gaussin käyrällä on.

Kuitenkaan tämä asia ei mun mielestä vaikuta siihen ihmettelyyn miksi nuori jonka katsotaan olevan turvallisempi pelata nuoremmasas ikäluokassa, olisi sitten kuitenkin perusteltua pelata oman ikäisissään mainittuja alueelisia ja valtakunnalisia tapahtumia.

[erno]

Meillä on seurassa yksi pienikokoinen lapsi, jonka kohdalla on tehty samoja pohdintoja. Hänellä kasvukäyrä näyttää aikuisena sellasta 130-135cm mittaa. Innokas jalkapalloilija, mutta fyysisesti kaikki ominaisuudet alkaa käymään sellaisiksi ettei pysy oman ikäryhmänsä tai edes vuotta nuorempien mukana.

[Nuorenanätti]

Tuntuisi vaan aika paradoksaaliselta että jos valmentaja on todennut että ko. pelaaja ei pysty osallistumaan oman ikäistensä toimintaan, esim. pienen kokonsa puoleta (ja tätä YI-hommalla on alkujaan haettu), niin sitten hän kuitenkin valikoituisi ikäryhmänsä alueelliseen ja valtakunnalliseen toimintaan.

Kyllähän tämä tilanne vähintään kysymyksiä herättää. Pelaaja, joka ei pärjää oman ikäisissään muualla kuin alue- ja maajoukkueessa, on melkoisen ristiriitainen ilmiö. Äkkiä ajalteltuna ainoa tapaus, jossa tuollainen minusta voisi olla kuviteltavissa on pienen pelaajamäärän alue, jossa pelaajan omassa ikäluokassa tai edes vuotta vanhemmissa ei ole joukkuetta ja siksi pelaa vuotta nuorempien kanssa.

Muuten minusta näitä pienikokoisia pitäisi ihan surutta siirtää vuotta nuorempiin. Jos siis on pelaaja, joka kokonsa puolesta ei erotu vuotta nuoremmista (ainakaan ylöspäin), mutta ei pelitaitojensa ja/ tai fysiikkansa puolesta mahdu ikäluokkansa kilpajoukkueeseen pelaamaan, niin äkkiä vain vuotta nuorempiin, jotta kehitysympäristö on oikea. Minusta tämä pitäisi tehdä isoissa seuroissa parille pelaajalle/ ikäluokka jo melkeinpä automaattisesti.

[Metsän poika]

Meillä on seurassa yksi pienikokoinen lapsi, jonka kohdalla on tehty samoja pohdintoja. Hänellä kasvukäyrä näyttää aikuisena sellasta 130-135cm mittaa. Innokas jalkapalloilija, mutta fyysisesti kaikki ominaisuudet alkaa käymään sellaisiksi ettei pysy oman ikäryhmänsä tai edes vuotta nuorempien mukana.

Vissiin käynyt lääkärissä, missä tuota kasvua arvioitu? Tuolla aikuispituudella lyhytkasvuinen (ts.kääpiö) aikuisena. Erityisryhmäjalkapallossa varmaan se tulevaisuuden joukkue.
 Ei ketään varmaan ne yli-ikäiset kiinnosta, ellei ne ole kilpajoukkueissa vahvistuksia tai koollaan muille vaaraa aiheuta.

[GerardPique]

Edellisessä joukkueessa, jota valmensin, meillä oli yhteensä 4 (hetken aikaa 5 kunnes yksi lopetti kokonaan jalkapallon) YI-pelaajaa. Heitä ei oltu otettu oman ikäluokkansa joukkueeseen, kun he siirtyivät pelaamaan isolle kentälle. Oman ikäisten joukkueen valmennus ei nähnyt heille käyttöä. Eivät olleet pienikokoisia millään mittarilla mitattuna. Pelasivat sitten vuotta nuorempien kakkosjoukkueessa ja saivat jatkaa jalkapallon pelaamista ainakin 2v pitempään. Tämä mahdollisti myös meille sen, että oli tarpeeksi pelaajia kahteen joukkueeseen ja pystyttiin pelaamaan kaudet kunnialla läpi. En itse nähnyt tässä ongelmaa, vaikka yksi pelaajista olikin kakkosjoukkueessa "melkein tähtipelaaja".

[Jortsukka]

Edellisessä joukkueessa, jota valmensin, meillä oli yhteensä 4 (hetken aikaa 5 kunnes yksi lopetti kokonaan jalkapallon) YI-pelaajaa. Heitä ei oltu otettu oman ikäluokkansa joukkueeseen, kun he siirtyivät pelaamaan isolle kentälle. Oman ikäisten joukkueen valmennus ei nähnyt heille käyttöä. Eivät olleet pienikokoisia millään mittarilla mitattuna. Pelasivat sitten vuotta nuorempien kakkosjoukkueessa ja saivat jatkaa jalkapallon pelaamista ainakin 2v pitempään. Tämä mahdollisti myös meille sen, että oli tarpeeksi pelaajia kahteen joukkueeseen ja pystyttiin pelaamaan kaudet kunnialla läpi. En itse nähnyt tässä ongelmaa, vaikka yksi pelaajista olikin kakkosjoukkueessa "melkein tähtipelaaja".

No ei varmasti kellekkään ongelma jos tuo on tavoite ja lopputulos. Eli säilyttää pelin parissa ja kuitenkaan eivät ole vuotta nuoremmissa dominoivia pelaajia. Siis jos olet kakkosryhmässä "melkein tähtipelaaja", niin se tuskin haittaa ketään. Ainakaan ei pitäisi.

Kyse on pelaajista jotka ovat omassa ikäluokassaan parhaita ja sitten otetaan nuorempiin sen takia että siellä pärjätään.

Oma esimerkki siis jo aiemmin, mutta esim. nyt pari vuotta sitten eräässä Länsi-Suomalaisessa seurassa(ei iso, mutta ei pienikään seura) oli päätetty hakea EL-paikkaa kaikin keinoin. Keinoissa oli mm. tuoda vuotta vanhemmista pelaaja joka oli oman ikäisissäänkin fyysisesti valtavasti edellä oman ikäisiä pelaajia(lähes kaikkia ainakin). Pelaajan avulla pääsivät sitten EL:n. Pelaaja muutti sitten E-Suomeen, jossa pelasi omassa ikäluokassaan seuraavalla kaudella EL:ää ja pääsi Huuhkaja-turnaukseen saakka. Tämä edellinen seura joka sitten pääsi liigaan hävisi siellä kaikki pelit aivan pystyyn ja omiin ropisi maaleja tahtia 5-10/pelissä. Tarinan opetus, en tiedä otettiinko opiksi, mutta tuskin palveli ketään. Pelaaja pelasi kaksi vuotta sen jälkeen kun pelasi 12-vuotiaiden sarjaa jo B1-divaria. Kertonee kaiken oleellisen fyysisestä koosta ja siitä mikä ollut tämän aiemman seuran motiivit pelaajan suhteen.

[Matti Lintunen]

Pienikokoisten lasten futis kai sitten kiellettävä....

Saakeli täällä mitään Messejä, Maradonia ja Pelejä kaivata, kai nekin YI-statuksella ennätyksiään tekivät.

Tarina kertoo yhdestä valmennuskurssista, jossa joku torspo pudotti ottelussaan ison espoolaisen topparin penkille ja otti kentälle minikokoisen taitavan kk-pelaajan. Sai huutia espoolaisesta valkulta loppupalaverissa, torspo kertoi mielipiteensä (isosta ei tule mitään, jos ette opeta pelaamaan - nyt pärjää, kun on isompi ja biologiselta iältä vanhempi - pieni taitava, osaa pelata ja pelikäsityskin ok), jota kurssin vetäjä Jyrä komppasi. No, en tiedä mitä isosta tuli, pieni oli Joonas Kolkka. Ei tarvinnut pelata nuoremmissa kai?

[KVilho]

... Pelaaja, joka ei pärjää oman ikäisissään muualla kuin alue- ja maajoukkueessa, on melkoisen ristiriitainen ilmiö....

...

Tässähän tämä tuli selkeästi kiteytettynä. Jos vaikka liitto edes tämmöisen reunaehdon laittaisi (YI-lupa -> ei voi pelata alue- / maajoukkueessa), niin houkutus kilpailuedun saavuttamiselle olisi varmasti pienempi. En myöskään näe että tämmöinen ehto tarkoittaisi sitä että pienet / myöhemmin kehittyvät joutuisi laittamaan pläägät naulaan.

Taas menty vähän otsikon aiheen ohi (enkä itse ole vähiten syyllinen), mutta pakko vielä sanoa että välilä tulee semmoinen kuva, että vain pienikokoiset voi olla taitavia ja isompikokoiset on aina vähemmän taitavia. jos vaihtoehtona on kaksi yhtä taitavaa pelaajaa, niin miksi olisi väärin valita näistä se fyysisempi?

Pojan jengissä se kookkain on myös taitavin (taitavuus toisaalta ei niin yksiselitteinen juttu). Vastaavasti se porukan pienin taas myös todella taitava ja syöttää suurimman osan porukan maaleista vaikka kaksinkamppailuissa tahtoo tällä hetkellä jäädä välillä jalkoihin.

[Matti Lintunen]

Kuva on osittain oikea.

Kun se kookas kaveri dominoi fysiikallaan, saattaa kunnon valmennus unohtua. Ja kun muut tulevat samaan biologiseen ikään, hän ei olekaan enää se paras tai ylivoimainen.

Tästä on muissakin lajeissa esimerkkejä, hyvässä ja pahassa.

Paras lienee koriksessa Lauri Markkanen (propsit Jonille!). Olisivat voineet peluuttaa koko ajan korin alla ja siitä olisi nostellut hirveät pistemäärät, mutta niinpä Lauri pelasi myös (ja usein) takamiehenä. Oppi pelaamaan, ja kun iso mies osaa pelata, hän on nyt hyvä NBA-ammattilainen, jopa aliarvostettu täällä kotimaassaan.

[KVilho]

Kuva on osittain oikea.

Kun se kookas kaveri dominoi fysiikallaan, saattaa kunnon valmennus unohtua. Ja kun muut tulevat samaan biologiseen ikään, hän ei olekaan enää se paras tai ylivoimainen.

Tästä on muissakin lajeissa esimerkkejä, hyvässä ja pahassa.

Paras lienee koriksessa Lauri Markkanen (propsit Jonille!). Olisivat voineet peluuttaa koko ajan korin alla ja siitä olisi nostellut hirveät pistemäärät, mutta niinpä Lauri pelasi myös (ja usein) takamiehenä. Oppi pelaamaan, ja kun iso mies osaa pelata, hän on nyt hyvä NBA-ammattilainen, jopa aliarvostettu täällä kotimaassaan.

Tuo on totta että dominoiva pelaaja saattaa vääristää joukkueen peliä. Pienellä kentällä (8v8) yksin selkeästi dominoivia pelaajia näkyi, mutta isolle kentälle siirtymisen jälkeen ei samalla lailla yskittäinen pelaaja näyttäisi vaikuttavan enään niin paljon kokonaisuuteen. Voi tosin olla että en vain ole semmoisia pelejä nähnyt ...

Osaava valmentaja kyllä varmasti ymmärtää että se on parempi ottaa pussillinen myöhemmin eikä yhtä nyt.

Toisaalta kyllä väittäisin että pelaajat pyritään laittamaan semmoisiin rooleihin missä eniten edistävät joukkueen peliä ja sitä kautta pärjäämistä. Ehkä ei kuitenkaan aivan samaan tapaan esim. pelkällä pituudella pysty futiksessa dominoimaan. Meillä oli lukiossa yksi käsittämättömän pitkä kaveri. Eihän se mitään korista ollut koskaan pelannut (sääli sinänsä), mutta liikuntatunnilla korispelin voitti se jengi joihin jaoissa tämä pitkä kaveri oli osunut.

[Matti Lintunen]

Toisaalta kyllä väittäisin että pelaajat pyritään laittamaan semmoisiin rooleihin missä eniten edistävät joukkueen peliä ja sitä kautta pärjäämistä.

ja juuri tässä mennään pelaajakehityksessä totaalisesti metsään. Junnuissa pitäisi opettaa pelaajille eri pelipaikkoja ja lopuilta löytää se, joka sopii hänelle parhaiten, vaikka sitten joukkueen menestys kärsisikin siitä, että jos tämä pelaaja pelaisikin laidassa, vaikka hän oli joukkueelle eniten hyödyksi esimerkiksi keskikentän pohjalla.

Olen syyttänyt itseäni tästä usein. Eräs pelaaja olisi ollut ihan Suomen huippua toisella pelipaikalla, peluutin häntä kkn pohjalla, jossa hän oli myös hyvä ja ehkä tärkeämpi joukkueelle. Siiten hän lähti toiseen joukkueeseen ja mietin, että mites nyt pärjätään.

Oikein hyvin se meni, löytyi itse asiassa sinne pohjalle oikein hyvä, mutta täysin erilainen pelaaja, joka pystyi myös rakentamaan peliä erinomaisesti ja antamaan sieltä pohjalta murtavia syöttäjä. Ehkä tietyissä asioissa saatettiin "hävitä", esim. katkonnassa jne, mutta toisaalta kun oma pallollinen peli oli parempaa, niin piti katkoa vähemmän.

[KVilho]

ja juuri tässä mennään pelaajakehityksessä totaalisesti metsään. Junnuissa pitäisi opettaa pelaajille eri pelipaikkoja ja lopuilta löytää se, joka sopii hänelle parhaiten, vaikka sitten joukkueen menestys kärsisikin siitä, että jos tämä pelaaja pelaisikin laidassa, vaikka hän oli joukkueelle eniten hyödyksi esimerkiksi keskikentän pohjalla.

Olen syyttänyt itseäni tästä usein. Eräs pelaaja olisi ollut ihan Suomen huippua toisella pelipaikalla, peluutin häntä kkn pohjalla, jossa hän oli myös hyvä ja ehkä tärkeämpi joukkueelle. Siiten hän lähti toiseen joukkueeseen ja mietin, että mites nyt pärjätään.

Oikein hyvin se meni, löytyi itse asiassa sinne pohjalle oikein hyvä, mutta täysin erilainen pelaaja, joka pystyi myös rakentamaan peliä erinomaisesti ja antamaan sieltä pohjalta murtavia syöttäjä. Ehkä tietyissä asioissa saatettiin "hävitä", esim. katkonnassa jne, mutta toisaalta kun oma pallollinen peli oli parempaa, niin piti katkoa vähemmän.

Järkevältä kuulostaa. Nyt täytyy kyllä sanoa että mennään semmoiselle tasolle valmennuksessa että ei oikein mutullaakaan onnistu klasumointi (ei kuitenkaan estä sitä ).

Miten hyvin valmentaja pystyy näkemään pelaajasta etukäteen, minkälainen rooli hänelle parhaiten lopuksi sopii ja minkälaisiksi ne vahvuudet muodostuvat?

Jos oikein miettii, niin aika lailla noita pelipaikkoja on vuosien aikana vaihdeltu ja kokeiltu. Varsinkin kun ei oikein mitään isompaa pelisysteemiä ole treenattu kun jonkun aikaa vasta, isolle kentälle siirtymisen jälkeen.

Toisaalta pari pelaajaa on kyllä olleet tietyillä tonteilla jo jonkun aikaa.

Se miltä katsomosta seuraavalle on vaikuttanut, niin tällä hetkellä alakertaan on laitettu pojat jotka osaavat pelata tietyllä lailla "varmoiten" ja pystyvät seuraamaan sovittua taktiikkaa parhaiten. Suurin osa alakerrasta on teknisesti taitavia ja taitaa porukan nopeinkin kaveri varmistaa alhaalla.

Paikkojen kokeilua on kyllä edelleen tehty ja välillä sieltä on tullut aika jänniäkin juttuja. Yksi puollustajana pelannut poika on nyt pari peliä pelannut keskikentällä laidassa. Aivan niin kuin eri kaveri tullut siitä. Peli paljon vapautuneempaa ja osaltaan vienyt joukkueen peliä eteenpäin huimasti. Maalejakin ruvennut tulemaan.

Toinen vähän samantyyppinen tilanne viime kaudelta, jossa jostain syystä pakkina pitkään pelannut poika koitettiin laittaa kärkeen, kun paras (ja ainut) maalintekijä oli muuttanut muualle. Maalia rupesi syntymään oikein kunnolla.

Uskon että aika paljon pelaajan menttaliteetistäkin kiinni. Joillekin ei vaan sovi tuo tunnollinen / tarkka pelaaminen alakerrassa, vaan rentoon suoritukseen tarvitaan pelipaikka missä riskejä voidaan ottaa ilman että epäonnistuminen tarkoittaa aina maalia vastustajalle. Taitaa alakerrassa aina välillä kuulua valmentajan suuntaan rutinaa siitä että aina joku haluaisi kokeilla ylempänä. Veikkaan että tämä liittyy juuri tähän "paineen" alla pelaamiseen ja haluun osallistua enemmän maalintekoon tmv. Parin treenipelikokeilun perusteella ymmärrän tässä nimenomaisessa tapauksessa poikaa, koska mm. nimenomaan hienoja murtavia syöttäjä heitellyt. Hän varmasti nauttisi siitä kun saisi kovalla treenillä hankitulla potkutekniikalla pistää hienoja kierrepalloja kärjelle. Ei ole helppoa valmentajalla.

... ja taas mentiin askeleen kauemmas aiheesta ...

[Matti Lintunen]

Miten hyvin valmentaja pystyy näkemään pelaajasta etukäteen, minkälainen rooli hänelle parhaiten lopuksi sopii ja minkälaisiksi ne vahvuudet muodostuvat?

Etukäteen ei voikaan mitään nähdä. Se on kokeiltava ja koettava. Muutaman, toki aika harvan, pelaajan kanssa toimisin nyt toisin, ja nyt siis puhuin pelaajasta, joka pelasi kk:n pohjalla C-iän loppuun, välillä kokeilin laidassa, jossa olisi monen syyn takia ollut ihan huippua ikäluokassaan ainakin, mm. juoksuvoimansa takia. Laitalinkki, wingback, nouseva pakki - siinä ne parhaat vaihtoehdot olisivat olleet hänelle.

Pakon edessä tein muutoksia sitten ja hitto, nehän toimivat.

EDIT: Mutta hänet "uhrasin" joukkueen edun/menestyksen takia.