Kansallisen Liigan budjetit

[Timoni]

Siirrän keskustelua vähän ehkä sopivampaan otsikkoon.

Hienoa kehitystä. Suomessa 9 euroa, sarjatasosta riippumatta, pidetään sen suuren yleisön silmissä, joita katsomoihin tarvittaisiin, riistona.

Suomessa pitäisi ensin laji-ihmisten itse ja sitten sitä myötä suuren yleisön, arvostaa lajia. Vähän off-topic, mutta kummastuttaa, kun joku harrastajakesäteatteri (kaikki kunnia heille, käyn paljon kesäteattereissa) harjoittelee puoli vuotta, niin suuri yleisö löytää lehtereille ja maksaa mukisematta pääsylipun 10-20€, mutta kun paikallinen futisjoukkue harjoittelee vuoden läpeensä ja pelaajat omaa osaansa ja vuoropuheluansa, niin helposti 5€:nkin maksu on jo liigaa. Futisväellä on tehtävää.

Ei vaan 10 euroa naisten ottelusta ja 20 euroa miesten liigasta on tasoon nähden liikaa.
Maksan 3 euroa saman tasoisesta futiksesta kuin veikkausliiga on.

Kuten jo foorumille kirjoitin 7-8 vuotta sitten että espanjan naisfutis rakentaa vahvaa tulevaisuutta. Esim 2. sarjatalolla pelaajia oli yli 2000 enemmän kuin suomen kahdella ylimmällä tasolla. Otteluista alettiin perimään hintaa pikkuhiljaa ja nyt otteluita myydään täysille katsimoille + tv sopimukset. Talo ei vielä ole valmis mutta perustukset vahvat.

Olen kyllä valmis maksamaan KL-pelien irtolipusta 10 euroa - kannatuksen ja paremman tulevaisuuden vuoksi.

5 euroa on taas aivan minimi, mitä pelin pääsylipusta voi pyytää, eikä sitä halvemmalla kannata myydä / alkaa organisoimaan myyntiä.

[haikaran uhri]

Siirrän keskustelua vähän ehkä sopivampaan otsikkoon.

Olen kyllä valmis maksamaan KL-pelien irtolipusta 10 euroa - kannatuksen ja paremman tulevaisuuden vuoksi.

5 euroa on taas aivan minimi, mitä pelin pääsylipusta voi pyytää, eikä sitä halvemmalla kannata myydä / alkaa organisoimaan myyntiä.

Jälleen palataan kana-muna-keskusteluun.

Ensinä 9 euroilla on Espanjassa eri arvo kuin Suomessa.
Toinen juttu: 3-5 euroa voi pyyttää jokaisessa kylässä edustusjoukkueen peleistä täysin riippumatta, mikä on sarjataso ja "pelillinen taso". Siihen verrattuna Kansallinen Liiga on jo ihan eri ja 10 euroa minusta edullinen / tässä vaiheessa sopiva hinta.
Jollakin rahalla joukkueiden pitää matkustaa vieraspeleihin. Jos 10 euroa on liikaa, voisi palata piirisarjoihin ja mestaruudesta pelataan lohkovoittajien lopputurnauksessa.

Maksan 3 euroa saman tasoisesta futiksesta kuin veikkausliiga on.

En maksaisi 3 euroa (miesten) Mestarien Liiga-pelistä (eikä nopealla vilkaisulla, minkälaiset joukkueet siellä pelaavat, naisten Mestarien Liiga-loppuvaiheestakaan), mutta ottelusta Kälviän Tarmo - FC-92 Nivala maksaisin.

[pallojalassa]

Ei kyse ole siitä mitä sinä tai minä olemme valmiita maksamaan lipusta, vaan siitä miten saamme pitkällä aikavälillä katsomoihin enemmän katsojia.
Voi olla että 5 ihmistä on valmis maksamaan 50 euroa per KL ottelu, mutta voi myös olla, että 100 ihmistä on valmis maksamaan 3 euroa. On aivan varma, että 10-15 euroa KL liigan lipusta karsii katselijoita. Eihän sinne otteluun yleensä yksin mennä.

Hyvin pieneltä osalta katsojista voi odottaa, että he maksavat naisten futisottelusta kannatuksen vuoksi.

Jokaisella saa olla oma mielipide lipun hinnasta, mutta jos haluamme kehittää pitkällä tähtäimellä naisfutista katsomoihin pitää ensin saada ne katsojat ja vasta sitten kerätä hedelmät kuten nyt tehdään espanjassa.
Taso on niin kova ja laaja, että liiga voisi laajentua 20 joukkueeksi. USAssa tai Englannissa tätä ei tule tapahtumaan koskaan.

[Vorssander]

Ei kyse ole siitä mitä sinä tai minä olemme valmiita maksamaan lipusta, vaan siitä miten saamme pitkällä aikavälillä katsomoihin enemmän katsojia.
Voi olla että 5 ihmistä on valmis maksamaan 50 euroa per KL ottelu, mutta voi myös olla, että 100 ihmistä on valmis maksamaan 3 euroa. On aivan varma, että 10-15 euroa KL liigan lipusta karsii katselijoita. Eihän sinne otteluun yleensä yksin mennä.

Hyvin pieneltä osalta katsojista voi odottaa, että he maksavat naisten futisottelusta kannatuksen vuoksi.

Jokaisella saa olla oma mielipide lipun hinnasta, mutta jos haluamme kehittää pitkällä tähtäimellä naisfutista katsomoihin pitää ensin saada ne katsojat ja vasta sitten kerätä hedelmät kuten nyt tehdään espanjassa.
Taso on niin kova ja laaja, että liiga voisi laajentua 20 joukkueeksi. USAssa tai Englannissa tätä ei tule tapahtumaan koskaan.

Kysynnän hintajoustosta olen asiana samaa mieltä, mutta ei tuota logiikkaa voi avata ääriesimerkkejä vertailemalla. Jos tuossa esimerkissäsi hinta olisikin 50 euron tai kolmen euron sijaan 10 euroa, todennäköisesti tuotto olisi suurempi kuin kummallakaan esimerkkiluvullasi.

Ilmaisliput ja hintojen polkeminen ovat suurimpia virheitä, joita suomalaisessa jalkapallossa voi tehdä. Jos joku osaa kertoa niistä onnistuneita esimerkkejä, kuulen niitä mielelläni ja perehdyn tapauksiin tarkemmin. Itse en ole törmännyt Suomessa vielä yhteenkään.

[haikaran uhri]

Ei kyse ole siitä mitä sinä tai minä olemme valmiita maksamaan lipusta, vaan siitä miten saamme pitkällä aikavälillä katsomoihin enemmän katsojia.
Voi olla että 5 ihmistä on valmis maksamaan 50 euroa per KL ottelu, mutta voi myös olla, että 100 ihmistä on valmis maksamaan 3 euroa. On aivan varma, että 10-15 euroa KL liigan lipusta karsii katselijoita. Eihän sinne otteluun yleensä yksin mennä.

Hyvin pieneltä osalta katsojista voi odottaa, että he maksavat naisten futisottelusta kannatuksen vuoksi.

Jokaisella saa olla oma mielipide lipun hinnasta, mutta jos haluamme kehittää pitkällä tähtäimellä naisfutista katsomoihin pitää ensin saada ne katsojat ja vasta sitten kerätä hedelmät kuten nyt tehdään espanjassa.
Taso on niin kova ja laaja, että liiga voisi laajentua 20 joukkueeksi. USAssa tai Englannissa tätä ei tule tapahtumaan koskaan.

Hyvä pointti.
Sieltä lähtien, kun Honka ei saanut edes vapaalla sisäänpääsyllä 200+ ihmistä katsomoon, en kuitenkaan usko siihen, että 3 eurolla saisimme tuvat täytteen.

[pallojalassa]

Jos joku osaa kertoa niistä onnistuneita esimerkkejä, kuulen niitä mielelläni ja perehdyn tapauksiin tarkemmin. Itse en ole törmännyt Suomessa vielä yhteenkään.

Tästä voimme olla samaa mieltä. Tätä ei vielä ole tapahtunut, mutta en myöskään ole nähnyt sellaisia toimenpiteitä, joilla edes vakavasti haluttaisiin katsojia katsomoihin.

Asiasta markkinointiin. Mahtoiko Åland olla missään kategoriassa ehdolla UWCL televisioinnista ja siitä videosta joka pyöri ennen ottelua ja tauoilla?

Toistan sen minkä olen aikaisemminkin esittänyt: lisenssivaatimuksissa pitäisi olla vaatimus esittää suunnitelma katsojamäärän nostamiseksi. Jos seuralla ei ole sitä esittää, niin se ei myöskään ole silloin seuran tavoite.

[Vorssander]

Tästä voimme olla samaa mieltä. Tätä ei vielä ole tapahtunut, mutta en myöskään ole nähnyt sellaisia toimenpiteitä, joilla edes vakavasti haluttaisiin katsojia katsomoihin.

No uskaltaisin kyllä väittää, että Suomessa on tehty vuosikymmenien saatossa eri lajeissa aika paljon erilaisia toimenpiteitä. Ammattimaiset seurat ovat tosin usein törmänneet lopulta siihen, että on tehokkaampaa käyttää resursseja yritys- kuin kuluttajamyynnin tehostamiseen.

Toistan sen minkä olen aikaisemminkin esittänyt: lisenssivaatimuksissa pitäisi olla vaatimus esittää suunnitelma katsojamäärän nostamiseksi. Jos seuralla ei ole sitä esittää, niin se ei myöskään ole silloin seuran tavoite.

Jos toimintaa halutaan kehittää, yleisömäärien tulisi olla toissijainen mittari. Olennaisempaa on se, paljonko otteluista jää katetta. Usein kuuluu hoettavan, että isommat yleisömäärät tekevät seuroista houkuttelevampia yhteistyökumppaneille, mutta se on aika hypoteettinen ajatus. Edes useampien satojen katsojien parannus keskiarvoon ei välttämättä vielä tee tuohon suurta eroa. Lisäksi nykypäivinä esimerkiksi sosiaalinen media voi olla seuroille kotipelejä tehokkaampi tapa luoda kuluttajakontakteja.

[pallojalassa]

No uskaltaisin kyllä väittää, että Suomessa on tehty vuosikymmenien saatossa eri lajeissa aika paljon erilaisia toimenpiteitä. Ammattimaiset seurat ovat tosin usein törmänneet lopulta siihen, että on tehokkaampaa käyttää resursseja yritys- kuin kuluttajamyynnin tehostamiseen.
Jos toimintaa halutaan kehittää, yleisömäärien tulisi olla toissijainen mittari. Olennaisempaa on se, paljonko otteluista jää katetta. Usein kuuluu hoettavan, että isommat yleisömäärät tekevät seuroista houkuttelevampia yhteistyökumppaneille, mutta se on aika hypoteettinen ajatus. Edes useampien satojen katsojien parannus keskiarvoon ei välttämättä vielä tee tuohon suurta eroa. Lisäksi nykypäivinä esimerkiksi sosiaalinen media voi olla seuroille kotipelejä tehokkaampi tapa luoda kuluttajakontakteja.

En ole näistä eri mieltä. Kokonaiskiinnostavuus on se mikä ratkaisee paljonko laji kerää tuloja. Kiinnostavuuteen vaikuttaa moni tekijä ja yksittäinen tekijä voi kiinnostaa vain osaa kannattajista. Eikä edes kannattajien merkitys ole iso vaan yleisön. Tuskin PeeKooiden kohtaaminen kovin laajasti kiinnostaa muuta valtakuntaa kuin omia kannattajia.
Se, että paljonko lyhyellä tähtäimellä ottelusta jää käteen on osa yhden kauden budjetointia. Seuraava kausi aloitetaan taas nollasta. Rahaa kanavoituu lajille monesta lähteestä, mutta tällä hetkellä se on enemmän avustusten varassa elämistä ja kikkailua tukien varassa. Naisfutis elää nyt sellaista vaihetta joka muistuttaa sitä kannettua vettä kaivoon. TiPS yhtenä hyvänä esimerkkinä huonosta esimerkistä.

[ohilaukaus]

Samaa mieltä siitä, että yleisötuloilla ei liigajoukkuetta rakanneta nyt eikä tulevaisuudessa. Rahat tulevat sponsoreilta ja massisediltä. Yleisömäärät mittaavat enemmänkin lajin suosiota ja kiinnostavuutta tavallisen yleisön silmissä ja ainakaan vielä ei naisten liigassa voida puhua mistään hypetyksestä. Toivotaan parempaa.

[Stürmer]

Ei muuta kuin rohkeasti taloudellista tukea hakemaan, kuten Savonlinnassa: https://yle.fi/uutiset/3-12248043

Jääkiekkoyhtiöiden tukemiseen rittää Suomessa aina julkista rahaa.  Tuollainen summa toisi mille tahansa KL:n joukkueelle valtaisaa buustia tekemiseen, maakunnan Mestis-yhtiölle raha riittää muutaman kuukauden palkka-ja verorästeihin.

[Timoni]

Kiinnostavuutta nostaa tuotteen laadukkuus. Mielestäni siinä Palloliitto on ojentanut hyvin auttavaa kättänsä tukemalla päätoimisten palkkaamista seuroihin. Tämäkään tuki ei saisi olla vastikkeeton, ja onnistumista ja kehittymistä pitäisi seurata säännöllisesti. Tuo puoli on minulle jäänyt vieraaksi, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun talenttivalmentaja on seuraan saatu.

Kiinnostavuutta lisäisi myös se, että syntyisi kulttuuria ja pysyvyyttä. Kiinnostavuutta ei lisääTiPS:n, Myranin, Kokkolan, TPS:n tai  NiceF:n tapaiset historiat. JyPK:n suorittamista seuraan myös surullisin mielin. Siinä mielessä seuratyö on maratonia, eikä massisedät ole yksin autuaaksi tekevä ratkaisu. Mieluummin 10 merkittävää yhteistyökumppania kuin 1 massisetä.

Kun pysyvyyttä saadaan seuroihin ja seuratoimintaan, alkaa syntyä kulttuuria ja vastakkainasettelua, esim. derbyjä tai verivihollisia. Ei Barca Feminin ja Real Madridin kohtaaminenkaan kiinnostaisi ilman miesten puolella syntynyttä El Clasico - asetelmaa.

Tarvitaan siis pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Se taas on helpompi saavuttaa tiiviissä seurayhteisössä. Ja kiinnostus seurayhteisöön syntyy, kun on seurayhteisö synnyttää merkitystä ihmiselle. Merkityksellisyyttä voi rakentaa ihmisten tai esim. seuratalojen ympärille. Ja se vaatii aktiivista kerrontaa ja viestintää. Tässä on onneksi tapahtunut edistystä - ei mitään pikataipaleita, mutta hyviä avauksia. Yleisö kuuluu tähän kehitysjatkumoon. Pääsyliput kuuluvat itsekunnioitukseen.

[pallojalassa]

Varsinkin naisfutiksen pitkäjänteistä kehitystä jarruttaa se , että yksittäiset toimijat tekevät seurasta itselleen harrastuksen ja asettavat oman osaamisensa pullonkaulaksi kehitykselle.

[Teleguy]

Varsinkin naisfutiksen pitkäjänteistä kehitystä jarruttaa se, että yksittäiset toimijat tekevät seurasta itselleen harrastuksen ja asettavat oman osaamisensa pullonkaulaksi kehitykselle.

Tästä pitkälti samaa mieltä, ikävä Kyllä.

[Sandberg]

Varsinkin naisfutiksen pitkäjänteistä kehitystä jarruttaa se , että yksittäiset toimijat tekevät seurasta itselleen harrastuksen ja asettavat oman osaamisensa pullonkaulaksi kehitykselle.

Koskien Kansallista Liigaa, missä seuroissa on tällainen tilanne?

[pallojalassa]

Koskien Kansallista Liigaa, missä seuroissa on tällainen tilanne?

Nimien esiin nostaminen ja perustelut aiheuttaisivat sellaisen... tuulettimeen efektin, etten siihen nyt lähde.
Jos katsotaan muutama vuosi taaksepäin mihin se johti: MeLu, Nicefutis, tepsi, PK-35 Vantaa, TiPS, KMF, Kokkola...
Toki tarkoitin laajemmin tätä ongelmaa.

[_rok]

Kuinkas moni vetää kilometrikorvauksilla vai saako naiset jo palkkaakin?

[Hemmo93]

Mutuiluna sanoisin, että palkkaa ei KuPS:n, Åland Unitedin ja ehkä HJK:n lisäksi juurikaan saada.

Poislukien tietysti pakolliset palkat ulkomaalaisille jos sellaisia on.

[_rok]

Mutuiluna sanoisin, että palkkaa ei KuPS:n, Åland Unitedin ja ehkä HJK:n lisäksi juurikaan saada.

Poislukien tietysti pakolliset palkat ulkomaalaisille jos sellaisia on.

Millaisilla palkkabudjeteilla toi kolmikko operoi?

[2fst4u]

Millaisilla palkkabudjeteilla toi kolmikko operoi?

Eiköhän esim Klubissa mennä aikas isolla haitarilla eli omat junnut verkkaripalkalla kun taas ammattilaiset (Pankratz, Sainio) ihan elävät (=kituuttelevat) palkallaan. Loput sitten jotain tuolta väliltä, mutta veikkaisin lähempänä tuota verkkari-osastoa.

[paavo annikki]

Lauantain Hesarin Oona Sevenius -jutun yhteydessä tätä vähän sivuttiin:

Heidi Pihlajan mukaan viime kaudella pelanneista 37 prosenttia pelasi ammattilais­sopimuksella. Mutta se ei tarkoita vielä sitä, että pelaajat saisivat elantonsa jalkapallosta.

Palloliiton määritelmän mukaan ammattilaissopimuksen rajana on vähintään 2 000 euron bruttotulot jalkapallosta vuodessa.

”Jos puhutaan ammattilaisista, jotka ansaitsevat tulonsa [vain] pelaamalla, määrä on vain parikymmentä”, Pihlaja sanoo.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008696531.html

[2fst4u]

Heidi Pihlajan mukaan viime kaudella pelanneista 37 prosenttia pelasi ammattilais­sopimuksella. Mutta se ei tarkoita vielä sitä, että pelaajat saisivat elantonsa jalkapallosta.

Pikaista matematiikkaa: Sopimuspelaajia per joukkue 20, 10 joukkuetta eli sopimuksellisia pelaajia yhteensä 200. Pihlajan sanomisen perusteella siis n 75 pelaajaa sai rahaa.

Entäs sitten tällä kaudella? Ylemmästä luvusta 75 TiPSn osuus 20, joille huhujen (ja seuran toimihenkilöiden julkisuudessakin kertomien tietojen) mukaan kaikille maksettiin jotain. Lisäksi viime kauden osalta Honka oli tehnyt sopimukset Esportin alaisena eli siellä oli myös korvausta saavia, mutta tänä kautena ry:n alla tuskin raha liikkuu. Näiden kahden "poistumisen" myötä rahaa saavien määrä romahtanut vähintään 1/3 eli tällä kaudella rahaa saa vain 50 pelaajaa eli 25% kaikista sopimuspelaajista.

[Hemmo93]

Suunnilleen yhtä nopealla matikalla laskettua.

Jos ajattelee, että sopimuskausi kestäisi 8-10kk, niin rahaa tulisi 164-206/kk, jotta olet ammattilainen.

[blackhawk]

Ammattilaisen pitäisi kai elääkin palkallaan koko vuosi? 2000 € bruttovuosituloista ei mene veroa, mutta eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen jälkeen nettovuosituloiksi jäisi 1827 €. Ammattilaisen päiväbudjetti olisi siis melko tarkkaan viisi euroa.

[2fst4u]

Ammattilaisen pitäisi kai elääkin palkallaan koko vuosi?

Ei

Jos puhutaan ammattilaisista, jotka ansaitsevat tulonsa [vain] pelaamalla, määrä on vain parikymmentä”, Pihlaja sanoo.

Nyt pitää muistaa, että kun suuri osa pelaajista on opiskelijoita niin he saavat opintotuen (~250€) ja asumistuen (~400€). Tähän päälle jos saa sitten seuralta vaikka 5-700€/kk ja tekee lisäksi jotain pieniä keikkaluonteisia töitä  20h/kk (300€/kk), niin aletaan jo puhumaan sellaisista summista joilla jo elää.

Ja edelleenkään en tarkoita, että tämä olisi se "ammattilaisuuden" tahtotila, mutta realismia siitä, millä tavalla pystyy mahdollistamaan ammattimaisen jalkapalloilijan elämän Suomessakin.

[Vorssander]

Ammattilaisen pitäisi kai elääkin palkallaan koko vuosi? 2000 € bruttovuosituloista ei mene veroa, mutta eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen jälkeen nettovuosituloiksi jäisi 1827 €. Ammattilaisen päiväbudjetti olisi siis melko tarkkaan viisi euroa.

Nämä pelaajastatukset tulevat kansainvälisestä säännöstöstä. FIFA luokittelee pelaajat ymmärtääkseni vain amatööreihin ja ammattilaisiin. Jälkimmäisen luokituksen määritelmä on se, että pelaaja ansaitsee palloilemisesta enemmän kuin hänelle aiheutuu siitä kuluja. Suomessa Palloliitolla on noiden luokitusten välimuotona sopimuksellinen amatööri. Kansallisen Liigan pelaajista suurin osa on statukseltaan juuri sopimuksellisia amatöörejä ja vähintään 2000 euroa verotettavaa tuloa ansaitsevat ammattilaisia.

Jokainen ymmärtää, että 2000 euron ansioilla pelaaja ei ole todellinen ammattilainen, mutta nuo statukset liittyvät lähinnä kansainväliseen pelaajasiirtobyrokratiaan. Lakisääteisen tapaturma- ja eläketurvan osalta ammattiurheilijan raja on Suomessa reilut 12 000 euroa veronalaista tuloa vuodessa.