Tilastollinen analyysi kaudesta 2020Menneen kauden esityksistä ja tuloksista on tullut luettua monenlaisia arvioita Aamulehden pelaaja-arvioita myöten. Ottamatta kantaa siihen, kuka on absoluuttisesti oikeassa tai väärässä (tuskin todellisuudessa kukaan) perustuu arviot tai arvostelut kuitenkin aina subjektiiviseen kokemukseen. Kokemukseen siitä miten kuningaslajia nimeltä jalkapallo pitäisi pelata ja miten sen eri osa-alueita arvottaa.
Kannattajien kauden pelaaja äänestyksen tullessa julkisuuteen aloin miettimään, mitä tässä oikeastaan edes äänestetään. Chopeen malja - mutta millä perusteilla? En löytänyt tietoa siitä, onko kyseessä junnuturnauksista tuttu "tsempparipelaaja", tärkein pelaaja, arvokkain pelaaja vai yksinkertaisesti kunkin katsojan kokemus parhaasta tai viihdyttävimmästä pelaajasta. Noin viikko sitten aloin lyödä Veikkausliigan Ottelukeskuksesta InStat-dataa omaan Exceliini. Halusin saada kättä pidempää argumenttia sille, miksi Kauden pelaajan pitäisi olla Popovitch, Chidi tai kuka tahansa muu.
Kaivautuessani syvemmälle datan maailmaan, aloin tehdä siitä muitakin analyysejä ja havaintoja. Todettakoon, että en löytänyt InStat-dataa koottuna pelaaja- ja ottelukohtaisesti mistään, joten tein sen itse. Nyt saa vinkata jos tieto olisi ollut helpomminkin saatavilla! Tilastoja voi tulkita omien tarkoitusperiensä mukaan miten haluaa. Ne eivät ole totuus, mutta muodostavat yhdessä subjektiivisen, ei niin helposti mitattavan, kokemuksen kanssa välitilan, josta totuus löytyy. Dataan on lapsellista tarttua pilkulleen ja osoitella sormella yksittäisiä arvoja, mutta suuntaa se varmasti antaa. Suhtautukaa tilastoihin siis ajatuksella, että se tarjoaa todistusaineiston johonkin hypoteesiin, joka hyvin saattoi olla jo kaikkien tiedossa tai tarjota kilpailevan hypoteesin oman valheellisen rinnalle.
InStat-indeksiin lasketaan maalivahdeilta peliminuutit, torjunnat, torjuntaprosentti, avaintorjunnat, rikkeet, vastustajan rikkeet, paitsiot, varoitukset, ulosajot, katkot, katkoprosentti, syötöt ja syöttöprosentti.
Kenttäpelaajilta taas lasketaan peliminuutit, maalit, syötöt, laukaukset, laukaisuprosentti, rikkeet, vastustajan rikkeet, paitsiot, varoitukset, ulosajot, syötöt, syöttöprosentti, avainsyötöt, onnistuneet avainsyötöt, kaksinkamppailut ja kaksinkamppailuprosentti.
Maalivahtien osalta keskityin torjuntoihin, katkoihin sekä syöttöihin ja kenttäpelaajien osalta syöttöihin, avainsyöttöihin ja kaksinkamppailuihin. InStat-indeksin huono puoli on se, ettei se erottele arvoja tarkemmin. Esimerkiksi kaksinkamppailuihin lasketaan sekä puolustus- että hyökkäyspään kamppailut eikä kardinaalivirheitä tilastoida erikseen. Indeksissä ei tarkastella erikseen esimerkiksi ilmakamppailuita, kuljetuksia tai taklauksia. Indeksistä voi päätellä, että paljon helppoja syöttöjä omille pelaava pelaaja voi kerätä korkeat pisteet.
Pelaajakohtaiset indeksitJoukkue-indeksissä Haka ansaitsi häviönsä kaikissa tappioon päättyneissä otteluissa. Tasapelit Honkaa, MIFK:a ja vieraissa Lahtea vastaan olivat oikeutettuja lopputuloksia. Tasapelit RoPS:a ja SJK:a vastaan olisi pitänyt voittaa, kun taas tuloksia Ilvestä ja kotona Lahtea vastaan voi pitää epäoikeudenmukaisina. Hakan voitoista HIFK-voitto oli tasainen ja olisi voinut päättyä kumman tahansa voittoon. Honka ja TPS-voitot olivat täysin ansaittuja ja KuPS-voittoa on helppo pitää täytenä ryöstönä. Kaiken kaikkiaan indeksi kuvasi hyvin sitä, minkälaiset voimasuhteet olivat ottelukohtaisesti.
Veikkausliigan kaikkien pelaajien keskiarvo oli 229,9. InStat-indeksin mukaan Hakasta Veikkausliigatason pelaajia olivat de Lucas, Häkkinen, Chidi, Popovitch ja Friberg. Hakan yli 200 minuuttia pelanneiden pelaajien keskiarvo oli 216,5. Indeksin mukaan Hakassa pärjäsivät edellä mainittujen lisäksi Kyöstilä, Bushue, Malundama ja Tånnander. Kun Haka voitti, vaati se onnistumiset de Lucasilta (voitettujen otteluiden keskiarvo 260), Popovitchilta (250), Fribergiltä (231,5), Tånnanderilta (231,3), Häkkiseltä (231) ja Kyöstilältä (230,8). Chidin (225,4) panosta ei tällöin tarvittu. Toisaalta Chidi oli alkukaudesta parempi kuin loppukaudesta. Mainittakoon, että Ojalan keskiarvo niissä otteluissa, missä hän pelasi hyökkääjänä (seitsemässä ottelussa) oli 221,5.
Alle kuvattuna yli 200 minuuttia pelanneiden pelaajien InStat-indeksien ottelukohtaisten pistemäärien keskiarvot ja mediaanit:
Keskiarvo Mediaani
de Lucas Luiyi 240,88 245,5
Häkkinen Jonas 234,27 239
Chidi Samuel 234,05 234
Popovitch Anton 232,6 229,5
Friberg Niklas 231,37 240
Kyöstilä Jami 226,05 223
Bushue Jacob 224,85 227,5
Malundama Henri 221,14 221
Tånnander Jakob 219 222
Medo 215,22 220
Saarinen Seth 213,75 211,5
Purme Tino 213,68 209
Hilska Antto 209,59 204
Hartmann Michael 207,9 202,5
Starck Ville-Valtteri 207 207
Ojala Salomo 202,65 200,5
Tainio Maximus 202,38 203
Keita Saibou 200,25 202,5
Markkanen Eero 200,1 189
Thusberg Jonni 193,33 190
Kuka oli tasaisin suorittaja ja kellä taso vaihteli?Markkasen, Chidin ja Popovitchin taso vaihteli merkittävimmin pelien välillä. Markkanen pystyi huonosta perustasostaan huolimatta toisinaan esittämään hyviä otteita, niin kuin esimerkiksi vieraissa TPS:a vastaan. Chidin suuret poikkeamat perustasosta taas kertovat hänessä olevan sitä kuuluisaa X-tekijää, joskin toisinaan, ehkä loukkaantumistenkin takia, hän pelasi selvästi alle tasonsa. Popovitch taas oli InStat-indeksin mukaan selvästi huonompi niissä otteluissa, jotka Haka hävisi, kuin voitti tai pelasi tasan. Toisaalta, ehkä taso vaihteli nuorehkon iänkin takia. Popovitch summasi Hakan parhaat ottelukohtaiset pisteet (319) vieraspelissä SJK:a vastaan. Häntä paremmin onnistui koko kauden aikana samalla pelipaikalla yhdessä ottelussa sellaiset pelaajat kuin Schüller kolmesti (353, 321 ja 324), Jair kahdesti (341 ja 327), Lingman (338), Pennanen (325), Atom (358) ja Hetemaj (331). Hakan tasaisimpia suorittajia olivat Tainio, Tånnander, Häkkinen, Keita ja Hilska. Tånnanderia ja Häkkistä lukuunottamatta varsinkin Keita oli tasaisen huono kaikki yhdeksän pelaamaansa peliä.
Alle koottu keskihajonnat ja -poikkeamat:
Keskihajonta Keskipoikkeama
Markkanen Eero 35,047 26,93
Chidi Samuel 33,893 27,845
Popovitch Anton 33,361 25,26
Hartmann Michael 27,61 18,68
Friberg Niklas 26,51 21,363
Bushue Jacob 25,936 19,665
Malundama Henri 25,652 20,318
Ojala Salomo 25,092 18,18
Kyöstilä Jami 24,018 19,107
Luiyi de Lucas 23,703 16,906
Purme Tino 22,279 14,97
Medo 20,704 16,531
Saarinen Seth 19,55 15,438
Thusberg Jonni 18,901 14,667
Hilska Antto 17,706 15,093
Keita Saibou 17,368 11,938
Häkkinen Jonas 17,364 14,08
Tånnander Jakob 16,062 12,727
Tainio Maximus 14,774 11,586
Starck Ville-Valtteri 2 1,3333
Hartmann vai Tånnander?Maalivahtien tilastot ovat hyvin vertailukelpoiset, sillä Hartmann pelasi 10 ja Tånnander 11 ottelua. Hartmann syötti paremmalla prosentilla kuin Tånnander. Tånnander taas päihitti Hartmannin kaikissa muissa tilastoissa, eli syöttömäärissä/ottelu, torjuinnoissa/ottelu, torjuntaprosenttien keskiarvossa, katkoissa/ottelu ja katkoprosenttien keskiarvossa. Tånnanderin päästettyjen maalien keskiarvo oli hieman Hartmannia pienempi (1,82 vs. 1,90). Avaintorjuntoja oli molemmilla keskimäärin yksi/ottelu.
Alle koottu yli yhden ottelun pelanneiden maalivahtien tilastot:
Syöttö% Syötöt/ottelu
Hartmann Michael 86,11 33,7
Tånnander Jakob 81,27 37
Torjunnat/ottelu Torjunta% Katkot/ottelu Katko%
Tånnander Jakob 3,27 64,82 1,89 100
Hartmann Michael 2,7 55,22 1,38 68,75
SyöttäminenHuomasin, että Häkkinen syöttää eniten toppareista. Friberg taas yrittää useimmiten avata peliä. Peli pyöri Popovitchin syöttö- ja avainsyöttömääristä päätellen hänen kauttaan. Koko oikean kaistan, Kyöstilän, Popovitchin ja Chidin, syöttö- ja avainsyöttömääristä päätellen Haka yritti murtautumista maalipaikkaan eniten oikean laidan kautta. Toisaalta syöttöprosenttien valossa siinä ei juuri onnistuttu. Hakan koko joukkueen syöttöprosentti oli koko Veikkausliigan kolmanneksi huonoin, 78,7, kun liigan keskiarvo oli 80,8.
Alle koottu pelaajien ottelukohtaisten syöttöprosenttien keskiarvot, syötöt keskimäärin ottelussa, koko kauden avainsyötöt ja onnistuneet avainsyötöt:
Syöttö% Syötöt/ottelu Avainsyötöt Onnistuneet
Häkkinen Jonas 85,5 56,63 3 2
Friberg Niklas 81,74 48,95 12 2
de Lucas Luiyi 88,33 45,22 1 1
Starck Ville-Valtteri 82 30,25 0 0
Kyöstilä Jami 79,76 46,52 12 4
Malundama Henri 77,68 36,5 11 6
Saarinen Seth 68,9 20,5 1 1
Popovitch Anton 80,75 51,65 26 14
Bushue Jacob 82,8 37,1 6 3
Medo 76,33 33,28 8 4
Tainio Maximus 82,57 14,93 6 3
Chidi Samuel 67,84 23,74 37 15
Keita Saibou 64,78 15,89 6 3
Hilska Antto 69,63 14,05 12 7
Thusberg Jonni 67,64 5,91 0 0
Purme Tino 83,38 14,52 4 1
Ojala Salomo 68,86 10,86 4 2
Markkanen Eero 71,65 14,5 15 10
KaksinkamppailutToppareista de Lucas voitti selvästi eniten kaksinkamppailuita, samoin kuin keskikenttäpelaajista Bushue. Heidän kaksinkamppailuprosentit olivat pelipaikkojensa parhaat Hakassa. Chidin ja Markkasen kaksinkamppailumääristä päätellen Haka pelasi paljon palloja heille. Kaksinkamppailumäärissä näkyy, kuka pelasi eniten yhdessä ottelussa. Keitan kaksinkamppailuprosentti on hälyttävän huono.
Alle koottu keskimääräiset kaksinkamppailut/ottelu ja kaksinkamppailuprosentin keskiarvo:
Kaksinkamp. Kaksinkamp.%
de Lucas Luiyi 14,5 72,14
Friberg Niklas 11,5 64,78
Häkkinen Jonas 10,4 64,73
Starck Ville-Valtteri 7 62,25
Kyöstilä Jami 13,57 57,9
Malundama Henri 12,23 51
Saarinen Seth 7,11 53,56
Bushue Jacob 13,9 63,15
Popovitch Anton 11,85 51,05
Medo 11,5 50,44
Tainio Maximus 9,14 37,14
Chidi Samuel 18,17 41,17
Hilska Antto 8,26 37,37
Keita Saibou 7,11 23,44
Thusberg Jonni 5 19
Ojala Salomo 13,71 24,9
Purme Tino 8,62 39,86
Markkanen Eero 18,23 46,43
Mistä ja miten vastustajan maalit syntyivät?Koko kauden keskiarvoista allekirjoitan de Lucasin, Chidin ja Popovitchin. Aloin muistella, että Friberg ja Häkkinen esittivät vahvojen muistikuvien mukaan usein sellaista, jota ei InStat-indeksissä tilastoitu. Kun InStatin tarjoamasta datasta selvisi, ettei se arvota pallonmenetyksiä tai hävittyjä kaksinkamppailuita eri tavalla riippuen siitä, johtiko tilanne maaliin vai ei, aloin penkoa Hakan maaleja läpi. Lopulta löin Exceliin myös kaikki Hakan 25 ja vastustajan 41 maalia ja aloin rakennella kuvaa siitä, mistä päin kenttää maalitilanteet tulivat.
Viimeiseksi analysoin mikä oli se viimeinen tilanne, joka vastustajan maaleihin johti. Ainahan voi miettiä, olisiko maalivahdin pitänyt laukaus torjua, mutta lähdin tutkimaan tilanteista sitä viimeistä hetkeä, joka johti maaliin. Tässä vaiheessa korostan, että on tulkintakysymys mistä maalitilanne tarkalleen syntyi, mutta tämä on nimimerkkini näkemys enkä todellakaan ole tässä ammattilainen. Siitäkin voidaan vääntää kättä, johtiko epäonnistunut katko vai sen jälkeinen kaksinkamppailu maaliin. Varoitus: seuraava ei ole kivaa luettavaa sille, joka ei tykkää kaivaa verta nenästään.
Mistä murtauduttiin?Maalipaikkaan murtautumiset jaoin viidelle eri kentän kaistalle: vasemmalle kaistalle, vasemmalle keskikaistalle, keskikaistalle, oikealle keskikaistalle ja oikealle kaistalle. Niiden tarkoitus on hahmottaa, mistä päin kenttää vastustajan maaliin johtaneet tilanteet tulivat. Kulmat sekä sivuvaparit on laskettu murtautumisiksi ja pilkut sekä suorat vaparit maalitilanteiksi. Pilkku- ja suorissa vaparitilanteissa olen huomioinut murtautumiseksi sen, mistä pallo pelattiin paikkaan jossa rike tapahtui. Epäonnistuneeseen katkoon tai harhasyöttöön johtaneet tilanteet on tilastoitu myös edellä kuvatulla tavalla.
Vastustajan murtautumiset on tilastoitu Hakan näkökulmasta, eli oikea tarkoittaa vastustajan vasenta ja päinvastoin. Taulukosta huomaa selvästi, että suurin osa Hakan sekä vastustajan maaleista luotiin kentän oikealta puolelta (Hakan näkökulmasta). Hakan hyökkäyspelaaminen vasemman kautta ei mairittele sen enempää kuin puolustaminen oikealla. Toisaalta, loiko vastustaja maaliin johtaneet tilanteensa Hakan oikealta puolelta kenttää, koska Haka myös hyökkäsi sieltä paljon ja epäonnistui murtautumisissa?
Alle koottu mistä kentän kaistalta murtautumiset maalipaikkoihin luotiin:
Kaikki murtautumiset
VK VKK KK OKK OK
Haka 3 1 6 3 12
Vastustaja 8 2 11 6 14
Miten murtauduttiin?Jotta sain kaikki samaan kuvaan, laskin yhteen vasemman kaistan ja vasemman keskikaistan sekä oikean kaistan että oikean keskikaistan murtautumiset. Se ei ehkä kerro koko totuutta, mutta tarkoitus olikin kuvata minkälaisilla murtautumisilla maalit tehtiin, eikä sitä miltä kaistalta minkäkinlaiset murtautumiset onnistuivat.
Haka onnistui puolustamaan kulmat ja sivuvaparit vastustajaansa paremmin. Kaikissa muissa maalinjohtaneissa murtautumismalleissa vastustaja oli Hakaa parempi. Surullista luettavaa on pitkät avaukset ja pallonmenetykset. Haka teki yhden maalin, kun tilanne lähti pitkällä avauksella (kotona SJK:a vastaan Ojalan pilkkuun johtanut tilanne Tånnanderin avauksesta) eikä kertaakaan vastustajan karkeasta pallon menetyksestä. Vastustaja taas onnistui näissä yhteensä kahdeksan kertaa (19,5 % maaleista). Haavoittuvaisin Haka oli silloin, kun vastustaja syötti tai kuljetti itsensä maalipaikkaan tai keskitti oikealta. Hakan kolmesta harhasyötöstä Medon (kotona HIFK:a vastaan) on laskettu pallonmenetykseksi, koska Hakalla oli pallonhallinta. Fribergin (kotona KuPS:a vastaan) ja Malundaman (vieraissa KuPS:a vastaan) pallonhallinta oli vastustajalla, joten maaliin johtanut tilanne syntyi jossain muualla.
Alle koottu maaliin johtaneet erilaiset murtautumismallit:
Kulmat Vaparit Syöttö tai kuljetus
Vasen Oikea Vasen Kesk. Oikea Vasen Kesk. Oikea
Haka 3 Haka 3 2 Haka 5 3
Vastustaja 1 Vastustaja 1 2 Vastustaja 4 7 6
Keskitys Pitkät avaukset Vastustajan pallonmenetys
Vasen Oikea Vasen Kesk. Oikea Vasen Kesk. Oikea
Haka 1 7 Haka 1 Haka
Vastustaja 3 9 Vastustaja 1 2 2 Vastustaja 1 1 1
Ketä voimme ainakin syyttää?No minkälaiset olivat ne vastustajan maalia juuri edeltäneet hetket? Jos Häkkisen ja Fribergin InStat-indeksit eivät kuvanneet tarpeeksi hyvin heidän kokonaispanostaan kauden aikana, niin alla oleva taulukko tuo toisen puolen totuutta esille. Toisin kuin Häkkisen seitsemän ja Fribergin viisi virhettä, Bushuen seitsemän virhettä pääsi yllättämään allekirjoittaneen. Vaikka en missään nimessä ollut täysin tyytyväinen Bushuen kokonaispanokseen, niin en muistanut hänen olleen niin useasti seuraamassa vastustajan maalia lähietäisyydeltä. Bushuen hienoiseksi puolustukseksi voinee kai mainita, että virheistä kaksi sattui vieraspelissä Interiä vastaan, kun Bushue pelasi topparina. Edellä mainittujen lisäksi virheissä ”kunnostautuivat” Kyöstilä ja Popovitch viidellä ja neljällä virheellään.
Niin sanotun avauksen pelaajista ainoastaan Hilskan ja Ojalan piikkiin ei voi laittaa maaliakaan. Muistutan vielä tässä vaiheessa, että taulukko on minun tulkintani tilanteista, eikä se poissulje jonkun toisen pelaajan osuutta maaleihin. Toisaalta listan pelaajat olivat varmasti jotenkin mukana maalien synnyssä riippuen siitä, miten maaliin johtaneet tilanteet lopulta tulkitaan.
Alle koottu mitä ja kuka teki väärin puolustaessaan maaliin johtaneen tilanteen:
Merkkausvirhe 10 Kyöstilä 3, Friberg 2, Bushue 2, Häkkinen, de Lucas, Keita
Pilkku 6 Kyöstilä 2, Medo, Keita, Hartmann, Bushue
Hävitty kaksinkamppailu (5 ilmassa) 6 Häkkinen 2, Bushue 2, Markkanen, Malundama
1 vs. 1 häviö 5 Chidi 2, Popovitch, Bushue, Häkkinen
Epäonnistunut katko 4 Häkkinen 2, Bushue, Friberg
Harhasyöttö 3 Friberg, Medo, Malundama
Löysäily 3 Popovitch 2, Markkanen
Suora vaparia 2 Friberg, de Lucas
Koomailu pallon kanssa 2 Popovitch, Häkkinen
YhteenvetoLyhyesti yhteenvedettynä ja oman näkemykseni lievällä tulkinnalla Veikkausliigaan kokematon Haka hyökkäsi liian yksipuolisesti ja epäorganisoidusti. Hakan pelinrakentelu oli yhden miehen harteilla, eikä tarpeeksi vaarallisille maalipaikoille päästy. Haka laukoi keskimäärin ottelua kohden 2,6 kertaa, joka oli toiseksi alhaisin koko liigassa (Veikkausliigan keskiarvo 4,75). Haka puolusti huonosti ja vastustaja pääsi murtautumaan maalipaikoille helpohkosti. Hakalla ei riittänyt fysiikka (vauhti, tilannekovuus jne.) Veikkausliigatason joukkueita vastaan ja joutui usein rikkomaan vaarallisella alueella. Hakan taktinen osaaminen oli heikkoa ja usein pelaajat olivat väärässä paikassa. Henkilökohtaiset virheet kruunasivat orastavatkin pisteiden metsästykset.
Kerätäkseen tarpeeksi pisteitä ensi kauden liigassa saavuttaakseen sijoituksen kuuden parhaan joukossa, Haka tarvitsee liigatason pelaajia lähes joka paikalle tai nykyisten pelaajien on kehityttävä kokonaisvaltaisesti. Hakan on monipuolistettava hyökkäyspelaamista ja puolustuspelin on oltava kaikinpuolin parempaa. Onneksi loppukausi oli lupauksia herättävä. Tainio mainitsikin jo, että Hakan on oltava ensi kaudella dynaamisempi.
Ps. Mika Hilanderin InStat-indeksi oli kuluneella kaudella 240 ja huhuissa mainitun Pirttijoen 242 (Veikkausliigan keskiarvo 229,9 ja Hakan 219,9), joten tilastojen valossa oikeaan suuntaan ollaan ainakin menossa.