Onpa turhauttavaa kattoa peliä kun tietää ettei se pallo mene mistään paikasta sisään. Seppälä ei ole maalintekijä, se on nyt jo viimeistään nähty. Dawda, oliko pakko ottaa se punanen?
Taistelupeli, jota KPV dominoi ekat 20 min, joiden aikana peli olisi pitänyt ratkaista. VIFKin puolustus terästäytyi alun jälkeen ja katkoi KPVn pystysyötöt hyvin sen jälkeen. Palloveikkojen erikoistilanteet olivat ns. perseestä, ei puolikastakaan paikkaa lukuisista kulmista/vapareista (tai no ekalla puoliajalla yksi hyvä laukaus).
Toisella puoliajalla KPVn puolustajien ja hyökkääjien välissä oli koko ajan noin 60 metriä tyhjää tilaa, jossa Peetu ja Torvikoski yrittivät tapella ykkös- ja kakkospalloista 4-5 IFKn pelaajaa vastaan. Hyökkääjät olivat kärjessä melko yksin kun keskikenttä ei ehtinyt hyökkäyksiin mukaan. Tämä johtuu osaltaan siitä, että tämänpäiväiset kärjet, Seppälä ja Ojala, ovat molemmat varsin suoraviivaisia hyökkääjiä, eivät mitään kikkailijoita. Dawda osaa ja ymmärtää rauhoittaa peliä ja saadessaan pallon hän katsoo onko paikka syöttää kaveri läpi vai odotellaanko lisää jätkiä mukaan. Torelle ilmanen vinkki: sitten kun Dawda pääsee pois pannasta, pistä hänet kärkeen, älä keskikentän keskelle, jossa joka pallosta joutuu tappelemaan. Dave kykenee ratkaisemaan yksinkin pelejä, kärjessä siis.KPVn puolustuslinja pelasi kauttaaltaan hyvin, Smith siis myös tai oikeastaan erityisesti.
Siksarin joutu hakemaan kotimatkalla. No eiköhän tää tästä. Kamenskin tuopit:
Lawrence Smith, voitti kaikki kaksinkamppailunsa, varma pääpalloissa
Tommi Torvikoski, ylös, alas, sinne, tänne, vitusti teki hommia
Jarkko Ojala, teki hyvin duunia kärjessä, toivottavasti jatkaa ykkösen mukana, Dave-Ojala olisi mielenkiintoinen kärkipari
4-4-2:sella mentiin, siitä
Torelle.
Edit: Peltonen nappasi tosiaan yhden varman maalin loistavalla reaktiotorjunnalla, siitä vielä Antille special
