Voimasuhteet 2021

[freebird]

Kiitos edelliselle kirjoittajalle erittäin hyvistä huomioista!

[Wanha futaaja]

Nykyinen rahanjakosysteemi eriyttää liigaa entisestään. Se noin 500 000 on kiva raha keskikastin seuralle, mutta ei riittävä jotta sillä varmistaisi Euro paikan seuraavalle kaudelle tai rakentaisi jotain pysyvämpää europaikoilta tippumisen varalle. Saati että sillä kilpailisi mestarin miljoonien kanssa. Toki ihan mielenkiintoista nähdä saadaanko liigaan myös selkeä "haastajakasti" joka on mestaria jäljessä mutta yhtä selvästi edellä keskikastia. Ainut realistinen tapa murtaa dynastia on jonkinlainen namusetäviritys(nythän sellaisia olivat kaikki muut europelijoukkueet) jota sitten alkumenestyksen jälkeen rakennetaan kestävämmälle pohjalle. Periaatteessahan Töölöläistenkin dynastia on hieman samanlaiselle pohjalle rakennettu, eikös siellä aikanaan kuitattu myös tappioita sponsorin toimesta? Tosin tällöinkin on suht realistisena riskinä se että uusi dynastia vain korvaisi vanhan, sen sijaan että saataisiin kahden tai kolmen seuran kärkikamppailu. Toki toinen tapa murtaa dynastia on että töölössä vaan sössitään kaikki asiat tarpeeksi pitkään tarpeeksi pahasti, jolloin rahaerot lopulta tasaantuvat, tällöin olisi mahdollista että uutta dynastiaa ei syntyisi ainakaan ihan heti.

Jos (kun?) rahaerojen mukana tuoma liigan epätasaisuus käy vaikuttamaan yleisön mielenkiintoon negatiivisesti taloudellisten voimasuhteiden erot vain kärjistyvät, koska pikku budjetissa esim 100000€ sponssi/yleisötulojen menetys vaikuttaisi ihan eri tavalla.

Joo, näistä asioista samaa mieltä, kuten siitä pienestä ”historiallisesta katsauksesta” kommenttisi alussa.

Oleellista toki on nykytilanteen analyysi ja se mitä tulevina vuosina tapahtuu. Tällä hetkellä kasvavan eriytymisen tie näyttää aika todennäköiseltä. Nähtäväksi jää kuinka monta kastia liigajoukkueista muodostuu. Toki sama kehitys on isommissakin liigoissa.

Namusetä voi toimia jonkin aikaa, mutta eivät sedätkään ole ikuisia ja pidemmän aikavälin ongelma on se, että Veikkausliigassa on vaikea kovin monen seuran tehdä samanaikaisesti tuottavaa bisnestä, jos ilman tuntuvia sponsseja kenenkään. Voi olla toki, että jostain löytyy miljardööri tukemaan jotain kotikaupunkinsa seuraa ns. isolla kädellä, mutta eihän sekään varsinaista bisnestä ole, pikemmin hyväntekeväisyyttä.

Ainoa asia, jonka näen voivan toimia mahdollisena dynastian murtamisena, tai ainakin haastamisena, on jalkapallon yleinen kiinnostuksen nousu ja sen myötä yleisömääriien radikaali kasvu. Se on tervettä kehitystä ja ehkä pysyvääkin. Futiksen tulee murtaa lätkän ylivalta ja saada sponsoritkin kääntämään katseensa lajiin. Tosin useimmilta paikkakunnilta puuttuu vielä infrastruktuuri esim. 7000-10 000 yleisön palvelemiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Yksittäinen ilonpilkahdus on toki Stadin Derby, joka osaltaan kaataa ennakkoluuloja ja auttaa koko maan seurajalkapalloilua.

Ilman muuta futiksessa on potentiaalia, mutta matkaa on vielä taitettava ennen kuin pääsemme varsinaiseksi jalkapalloyhteiskunnaksi.

[Kim Suomisen ponnari]

Namusetä voi toimia jonkin aikaa, mutta eivät sedätkään ole ikuisia ja pidemmän aikavälin ongelma on se, että Veikkausliigassa on vaikea kovin monen seuran tehdä samanaikaisesti tuottavaa bisnestä, jos ilman tuntuvia sponsseja kenenkään. Voi olla toki, että jostain löytyy miljardööri tukemaan jotain kotikaupunkinsa seuraa ns. isolla kädellä, mutta eihän sekään varsinaista bisnestä ole, pikemmin hyväntekeväisyyttä.

Se on sitten namusedän ihan omaa tyhmyyttä (vaikka ei todellakaan ole meidän jalkapallohenkisten mielestä tyhmää panostaa suomifutikseen) jos vaan mällää rahoja menemään joka vuosi ilman minkäänlaista suunnitelmaa tai suunnitelmallisuutta siitä että mitäs sitten kun sitä rahaa ei ole enää mällättäväksi. Jos joku porho tekee hommaa ns. rakkaudesta lajiin vain ja ainoastaan raottamalla lompakkoa silloin kun seura sitä tarvitsee, mutta ei panosta mitenkään mihinkään muuhun mikä sitä futisseuraa organisaatiotasolla pyörittää, ei voida puhua kovinkaan vahvasta rakkaudesta lajia ja seuraa kohtaan (lisätiedot tästä vannoutuneelta TPS-mieheltä, Seppo Sairaselta, joka lähinnä vaan valtakautensa jälkeen jätti seuran kuseen vähät välittämättä seuraamuksista).

Suunnitelmallisia namusetiä tai helvetin osaavia/uskaltavia urheilujohtajia. Niillä tämän maan futis ainakin pääsarjatasolla saataisiin hienoon nousuun.

[Wanha futaaja]

Se on sitten namusedän ihan omaa tyhmyyttä (vaikka ei todellakaan ole meidän jalkapallohenkisten mielestä tyhmää panostaa suomifutikseen) jos vaan mällää rahoja menemään joka vuosi ilman minkäänlaista suunnitelmaa tai suunnitelmallisuutta siitä että mitäs sitten kun sitä rahaa ei ole enää mällättäväksi. Jos joku porho tekee hommaa ns. rakkaudesta lajiin vain ja ainoastaan raottamalla lompakkoa silloin kun seura sitä tarvitsee, mutta ei panosta mitenkään mihinkään muuhun mikä sitä futisseuraa organisaatiotasolla pyörittää, ei voida puhua kovinkaan vahvasta rakkaudesta lajia ja seuraa kohtaan (lisätiedot tästä vannoutuneelta TPS-mieheltä, Seppo Sairaselta, joka lähinnä vaan valtakautensa jälkeen jätti seuran kuseen vähät välittämättä seuraamuksista).

Suunnitelmallisia namusetiä tai helvetin osaavia/uskaltavia urheilujohtajia. Niillä tämän maan futis ainakin pääsarjatasolla saataisiin hienoon nousuun.

Joo, toki näinkin.

Kuitenkin se yleinen kiinnostus ja yleisömäärien reilu kasvattaminen olisi minusta paras ja ehkä pitkällä aikavälillä toimivin kehityssuunta. Namusetä voi avittaa pyrkimyksessä, tai mikä tahansa vastaavaa tarkoitusta ajava muukin korsortio, mutta se ei yksinään riitä.

Edit. Futikseen panostaminen on hieno asia tietysti jo itsessään, siitä myös samaa mieltä.

[Chief]

Eiköhän ala olla selvää että tasa-arvo Suomessa ei loppusarjoja saada pelattua. Pammauksella tulee kiire Klubin saavuttamisessa

[gv39]

Eiköhän ala olla selvää että tasa-arvo Suomessa ei loppusarjoja saada pelattua. Pammauksella tulee kiire Klubin saavuttamisessa

Ilman yleisöä onnistuu varmasti ja eikös 50 hengen katsomolohkot ole sallittuja kanssa.

[gv39]

....
Namusetä voi toimia jonkin aikaa, mutta eivät sedätkään ole ikuisia ja pidemmän aikavälin ongelma on se, että Veikkausliigassa on vaikea kovin monen seuran tehdä samanaikaisesti tuottavaa bisnestä, jos ilman tuntuvia sponsseja kenenkään. Voi olla toki, että jostain löytyy miljardööri tukemaan jotain kotikaupunkinsa seuraa ns. isolla kädellä, mutta eihän sekään varsinaista bisnestä ole, pikemmin hyväntekeväisyyttä.

Ainoa asia, jonka näen voivan toimia mahdollisena dynastian murtamisena, tai ainakin haastamisena, on jalkapallon yleinen kiinnostuksen nousu ja sen myötä yleisömääriien radikaali kasvu. Se on tervettä kehitystä ja ehkä pysyvääkin. Futiksen tulee murtaa lätkän ylivalta ja saada sponsoritkin kääntämään katseensa lajiin. Tosin useimmilta paikkakunnilta puuttuu vielä infrastruktuuri esim. 7000-10 000 yleisön palvelemiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Yksittäinen ilonpilkahdus on toki Stadin Derby, joka osaltaan kaataa ennakkoluuloja ja auttaa koko maan seurajalkapalloilua.
....

Aina pitää olla huolissaan, joten mitä tapahtuu KuPSilla Arin jälkeen? Tai jos tulee uusi modernin taiteen projekti, kun Arilla on myös kiinnostusta sillä saralla.
Pessimisti ei pety, joten pitää vaan nauttia tästä menestyksestä niin kauan kuin sitä piisaa. Sen verran optimisti olen, että Arin hallitun vetäytymisen jälkeen rakenteet ja stadion ovat siinä kunnossa, että liigassa pysytään, mutta HJK:n haastaminen vaatii kyllä kaikkien tähtien oikeaa asentoa.
Miten omavarainen HJK on? Sellainen mielikuva julkisuudessa, ettei enää tarvita namusetä Lyytikäisen rahoja vaan jalkapallobisnes ja Akin pyörittämä muu bisnes hoitaisi rahoituksen. Forumtotuus vai totuus, kertokaa tietävät.

Ei Suomessa ole montaa paikkakuntaa, jossa edes jalkapalloyhteiskunnan aikana 7-10.000 yleisö olisi realismia. Helsinki, Tampere, Turku siinä ne taisivat olla. Kun saisivat edes viiden tuhannen katsojamääriä maakuntakaupungeissa tulevaisuuden utopiassa niin hyvä tulisi.

[Jair Bolsoaarnio]

Miten omavarainen HJK on? Sellainen mielikuva julkisuudessa, ettei enää tarvita namusetä Lyytikäisen rahoja vaan jalkapallobisnes ja Akin pyörittämä muu bisnes hoitaisi rahoituksen. Forumtotuus vai totuus, kertokaa tietävät.

Ei Lyytikäinen ole pistänyt omaa rahaa seuraan yli kymmeneen vuoteen.

[Kausari]

Ei Lyytikäinen ole pistänyt omaa rahaa seuraan yli kymmeneen vuoteen.

Ei enää tällä vuosisadalla.

[luiyikynä]

Näkeekö kukaan potentiaalisena sellaista skenaariota, jossa muut liigaseurat vahvistuvat, kun isot vahvistuvat? Jos Jairit, Tomasit, Popovitchit ym. hyvät liigapelaajat eivät enää mahtuisikaan Klubiin tai KuPSiin, eivätkä toisaalta pääsisi ulkomaillekaan, ”joutuisivat” he pelaamaan pidempään muissa liigaseuroissa.

[Ia]

Näkeekö kukaan potentiaalisena sellaista skenaariota, jossa muut liigaseurat vahvistuvat, kun isot vahvistuvat? Jos Jairit, Tomasit, Popovitchit ym. hyvät liigapelaajat eivät enää mahtuisikaan Klubiin tai KuPSiin, eivätkä toisaalta pääsisi ulkomaillekaan, ”joutuisivat” he pelaamaan pidempään muissa liigaseuroissa.

Sanoisin että kyllä. Etenkin hyviä kotimaisia pelaajia riittäisi useammille seuroille, kun näille parille huippuseuralle ei enää edes parhaat suomalaiset kelpaisi.

[Pelle-Wermanni]

Näkeekö kukaan potentiaalisena sellaista skenaariota, jossa muut liigaseurat vahvistuvat, kun isot vahvistuvat? Jos Jairit, Tomasit, Popovitchit ym. hyvät liigapelaajat eivät enää mahtuisikaan Klubiin tai KuPSiin, eivätkä toisaalta pääsisi ulkomaillekaan, ”joutuisivat” he pelaamaan pidempään muissa liigaseuroissa.

Ehdottomasti juuri näin. Ja nyt olisikin tärkeää kasvattaa liigan joukkuemäärää, jotta nykyistä useampi liigaseura saisi vakiinnutettua asemansa vakaissa olosuhteissa, ja pystyisi tarjoamaan Klubin ja KuPS:n ”rejecteille” hyvän paikan, ja että näille tilaa antavat pelaajatkin pystyisivät vielä jatkamaan uraansa ammattimaisesti.

[Kausari]

Liigasta löytyy tällä hetkellä vähintään 10-20 vanhaa Klubin pelaajaa tai kasvattia. Ja vaikkapa Anthony Annan tai Taiwo on tehnyt hyvän uran vielä Klubin pelien jälkeen.

Europelit nostaa pakostakin pelaajien määrää. Ja kun rahalla saadaan aina pikkasen parempia ulkomaisia pelaajia, niin se nostaa tasoa sekä rimaa junnuille.

[Viinipullo]

Näkeekö kukaan potentiaalisena sellaista skenaariota, jossa muut liigaseurat vahvistuvat, kun isot vahvistuvat? Jos Jairit, Tomasit, Popovitchit ym. hyvät liigapelaajat eivät enää mahtuisikaan Klubiin tai KuPSiin, eivätkä toisaalta pääsisi ulkomaillekaan, ”joutuisivat” he pelaamaan pidempään muissa liigaseuroissa.

Ainoa todennäköinen skenario

Klubi laittaa 3 milliä joukkueeseen, vähempään ei tyydytä ennen kauden alkua, FC Riga opettaa tyytymään, repeat ad infinitum.

[Wanha futaaja]

Ei Suomessa ole montaa paikkakuntaa, jossa edes jalkapalloyhteiskunnan aikana 7-10.000 yleisö olisi realismia. Helsinki, Tampere, Turku siinä ne taisivat olla. Kun saisivat edes viiden tuhannen katsojamääriä maakuntakaupungeissa tulevaisuuden utopiassa niin hyvä tulisi.

Periaatteessa vähintään 5000 katsojaan pitäisi kyllä pystyä aika monen paikkakunnan. Lätkässäkin pystyvät. Varsinaisissa jalkapalloyhteiskunnissa pystyvät pikkupaikkakunnatkin vielä paljon parempaan. Isoissa kaupungeissa sitten jo ihan eri luvut.

Matka tähän on vielä pitkä, mutta ei se mahdotonta ole, jos futis pääsee siihen asemaan, joka sille kuuluisi.

[Hunaja]

Periaatteessa vähintään 5000 katsojaan pitäisi kyllä pystyä aika monen paikkakunnan. Lätkässäkin pystyvät. Varsinaisissa jalkapalloyhteiskunnissa pystyvät pikkupaikkakunnatkin vielä paljon parempaan. Isoissa kaupungeissa sitten jo ihan eri luvut.

Matka tähän on vielä pitkä, mutta ei se mahdotonta ole, jos futis pääsee siihen asemaan, joka sille kuuluisi.

Jalkapalloyhteiskuntana Suomi ei tule ikinä pääsemään jonkun Saksan tai Espanjan tasolle. Noissa maissa äimistellään varmaan sitä, kuinka helvetissä tuhannet ihmiset pakkautuvat viikoittain johonkin Vimpeliin seuraamaan typerän näköistä mailapeliä.

Minkälaisia katsojakeskiarvoja on muuten Norjassa tai Slovakiassa, joissa asukasluvut suunnilleen samaa luokkaa Suomen kanssa? Kummassakaan näistä ei myöskään jalkapallon asema taida olla ihan ansaitsemallaan tasolla.

Jostain tämänkaltaisesta olisi hyvä aloittaa, sen jälkeen hivuttautua lähemmäs vaikkapa Ruotsia tai Tanskaa. ihan ensimmäisenä vaatimuksena tulisi olla olosuhteiden laittaminen edes siedettävään kuntoon.

[Nyrre]

Minkälaisia katsojakeskiarvoja on muuten Norjassa tai Slovakiassa, joissa asukasluvut suunnilleen samaa luokkaa Suomen kanssa? Kummassakaan näistä ei myöskään jalkapallon asema taida olla ihan ansaitsemallaan tasolla.

Norjassa ennen koronaa ~6000 ja Slovakiassa 2300.

[Triangelikostaja]

Tanskassa samaa tasoa Norjan kanssa, hitusen alle 6000 keskiarvo.

En kyllä usko siihen, että vaikka Veikkausliigassa olisi miten hyvät fasiliteetit niin merkittävästi isompia yleisömääriä ollaan koskaan saamassa. Täällä vaan ei ole samanlaista kulttuuria kuin monessa muussa maassa mennä paikan päälle katsomaan joukkuetta.

Ruotsin jääkiekkoliigassa muuten yleisökeskiarvo oli 2019 hitusen alle 6000 katsojaa.

[Taipperineula]

Periaatteessa vähintään 5000 katsojaan pitäisi kyllä pystyä aika monen paikkakunnan. Lätkässäkin pystyvät. Varsinaisissa jalkapalloyhteiskunnissa pystyvät pikkupaikkakunnatkin vielä paljon parempaan. Isoissa kaupungeissa sitten jo ihan eri luvut.

Matka tähän on vielä pitkä, mutta ei se mahdotonta ole, jos futis pääsee siihen asemaan, joka sille kuuluisi.

Joskus 1960-1970 -luvuilla tuollaisiin katsojalukuihin päästiin monillakin mestaruussarjapaikkakunnilla. Mikä on syy, että enää ei päästä? Selitykseksi ei kelpaa Ruutu+ -televisiointi. Onko suomalainen jalkapallo kadottanut yhteisöllisyytensä? Miksi sitä kuitenkin löytyy yhä paitsi maalaiseksi mielletystä pesäpallosta, myös umpikaupunkilaisesta jääkiekosta?

[Wanha futaaja]

Joskus 1960-1970 -luvuilla tuollaisiin katsojalukuihin päästiin monillakin mestaruussarjapaikkakunnilla. Mikä on syy, että enää ei päästä? Selitykseksi ei kelpaa Ruutu+ -televisiointi. Onko suomalainen jalkapallo kadottanut yhteisöllisyytensä? Miksi sitä kuitenkin löytyy yhä paitsi maalaiseksi mielletystä pesäpallosta, myös umpikaupunkilaisesta jääkiekosta?

Tavallaan jo vastasit itsellesi. Lätkä on niin suosittua Suomessa nykyään. Aikoinaan esim Stadissa futiksen sarjapelit vetivät tosiaan aika huimia yleisömääriä. 60-luvulla futis oli täällä ykköslaji ja taitavat jotkut yleisöennätykset siltä ajalta olla vieläkin voimassa. HJK -Haka matsin 17 000 katsojaa yms.

Kyllä meillä potentiaalia löytyy kasvattaa yleisömääriä, mutta tosiaan olosuhteita täytyy kehittää ja pärjätä kilpailussa muille yleisölajeille. Nykyään katsojat ovat myös paljon vaativampia niiden olosuhteiden kanssa. Kahvi ja nakit sateessa ei enää riitä.

Voidaan kysyä myös miten ylipäätään tulee vaikuttamaan urheilukatsomoihin se tosiasia, että nykyään läheskään kaikki skidit ei harrasta mitään liikuntaa. Ylipainoisia ja heikkokuntoisia lapsia on tullut yhä enemmän ja tämä on huomattu koululiikunnassakin. Kiinnostavatko nämä ylipainoiset tenavat vanhempanakaan urheilusta? Tai siis sen seuraamisesta paikanpäällä tai ruudultakaan?

Ennen oli Stadissa vaikea löytää skidejä, jotka eivät olisi skulanneet futista, vähintään frendien kanssa huvikseen. Jotkut sitten menivät vielä mukaan sarjatoimintaankin. Mutta kaikki pelasivat, jollain taitotasolla. Nykyään liikunta ei ylipäätään ole yhtä houkuttava harrastus, kun on niin paljon muita vaihtoehtoja.

Tukholmassa on käynyt niin, että lapsista yhä suuremman osan ollessa maahanmuuttajataustaisia, on futis syrjäyttänyt lätkän. Futis on kaikilla kulttuureilla olemassa oleva laji, kun lätkä puolestaan suurimmassa osassa maailmaa lähes tuntematon. Käykö näin Suomen suurimmissa kaupungeissa tulevaisuudessa? Tukholma-syndrooma tässä mielessä?

Nyt mennään jo varsin kauas otsikosta, joten omasta puolestani jätän tähän. Haluan vain vielä todeta, että ei minulla näihin kysymyksiin ole vastauksia. Voi olla, että vastaukset näyttää aika.

[Tiksa]

Joskus 1960-1970 -luvuilla tuollaisiin katsojalukuihin päästiin monillakin mestaruussarjapaikkakunnilla.

Voisitko tarkentaa milä seura, Klubin lisäksi, päästi tuollaisiin 5000 katsojakeskiarvoihin ja minä vuonna?

Nopeasti etsittynä löysin ainoastaan TPS 2007. Muutoin sen hetken menestyksekkäät seurat - Reippaasta Jazziin - ovat saavuttaneet parhaimmillaan yli 4000 yleisökeskiarvoja.

Koko sarjan katsojakeskiarvo on pysynyt aika tasaisesti kahden ja kolmen tuhannen välillä 1950-luvun alusta lähtien. Muutamia alle kahden tonnin kausia, pari kolmen tonnin ylitystä. Suurimmat vaikuttaneet tekijät ovat olleet se onko HJK jaksanut innostaa, onko joku muu seura, joka sarjanousijana, mestaruustaistelussa olevana tai esim uuden stadionin myötä on saanut porukan innostumaan, ja kuinka monta ketään kiinnostamatonta ponnistusta tai otptä sarjaan on osunut.

Kokonaisyleisömäärät muuten tippuivat selkeästi 60-luvulta 70-luvulle. Samaan aikaa jääkiekossa vasta perustettu SM-liiga uusine halleineen kiinnosti. Esim HIFKn ja Jokereiden vääntö korvasi jalkapallosta poistuneet Stadin paikallisottelut.

[Hundijalan Piski]

Tukholmassa on käynyt niin, että lapsista yhä suuremman osan ollessa maahanmuuttajataustaisia, on futis syrjäyttänyt lätkän.

Milloin Tukholmassa muka jääkorona ollut ykköslaji?

[Nelson Mandela]

Ruotsissa (ja Tukholmassa) katsojamäärät lähtivät nousuun 90-luvun alun/puolen välin jälkeen. Esim. 80-luvun/90-luvun taitteessa oli kausia jolloin ainakin Bajen ja DIF pelasivat divarissa ja yleisökeskiarvot olivat korkeintaan muutaman tonnin luokkaa. Vähän kuten täälläkin kendohuuma oli tuolloin varsin kova kun Globen rakennettiin 1986 jne. EM-kotikisat ja MM94 huuma kasvatti yleisömääriä selvästi.

[Hadji]

Periaatteessa vähintään 5000 katsojaan pitäisi kyllä pystyä aika monen paikkakunnan. Lätkässäkin pystyvät.

Ei niissä halleissa fyysisesti ole niin paljoa porukkaa, mitä ilmoitetaan. Sm-liigalla ns. yleisömäärädopingia, kun määrissä ilmoitetaan kotiinjääneet kausarilaisetkin ja muut myydyt liput. Isompi luku tietysti mukava ilmoittaa ja näyttää paremmalta sponsorien ja suuren yleisön silmiin.

[Wanha futaaja]

Milloin Tukholmassa muka jääkorona ollut ykköslaji?

Aiheellinen kysymys. 60-70-luvuilla ehkä oltiin tässä tilanteessa, kun kaupungissa oli kolme pääsarjaseuraa lätkässä ja useita tähtipelaajia, mm. Sven Tumba. Junnuja oli pilvin pimein ja lätkällä oli uutuuden viehätys vielä lajina. Toki Tukholma aina futiskaupunki on pohjimmiltaan ollut, mutta lätkässäkin koettiiin aikanaan kova buumi.

Nykyään lätkä on Tukholmassa hiipunut rajusti, lähinnä Djurgården kantaa lippua, eikä sekään kovin menestyksekkäästi. Futis on puolestaan naistenkin puolella ehkä vahvempi kuin koskaan.