Juhlavuoden Via DolorosaVuosi 2020 on ollut maailman mittakaavassa äärimmäisen vaikea ja sitä se todella oli myös Napapiirin ylpeydelle, meidän rakkaalle palloseurallemme. RoPSin vuosi alkoi uuden valmennusjohdon alaisuudessa, kun joukkueen hopeaan johdattanut Toni Koskela poistui emäseuraan jo kesken kauden 2019 ja hänen kakkosmiehenään aloittanut, lopulta päävalmentajaksi siirtynyt Pasi Tuutti jätti seuran kauden päätteeksi. Samassa rytäkässä myös kolmikon kolmas jäsen Mikko Lignell siirtyi muille maille vierahille. Uuteen kauteen lähdettiin oman kylän kasvatin Vesa "Vesse" Tauriaisen johdolla ja monet kannattajat olivat tietysti innoissaan oman kasvatin kauan kaivatusta mahdollisuudesta. Vessen vahvat näytöt junnuvoittoisen kakkosjoukkueen peräsimessä loivat uskoa tulevaan varsinkin kun tiedossa oli että samoja junnuja tultaisiin nyt näkemään liigajoukkueen riveissä. Vessen tehtävä ei kuitenkaan olisi pelkkää ruusuilla tanssimista. Seuran heikentyneen myyntituloksen myötä pelaajabudjettia jouduttiin entisestään leikkaamaan, joten jo ennestään haastava ulkomaalaisvahvistusten hankinta muodostui vielä hankalammaksi. Vaikeaa tilannetta lisäsi tärkeiden runkopelaajien poistuminen. Klubiin kauden päätteeksi siirtyi monivuotinen tähtivahti Antonio Reguero, menestyksen takuukaksikko LLLL:n toinen puolikas Lucas Lingman sekä vahvistuksiksi osoittautuneet lainamiehet Kalle Katz ja Kevin Kouassivi-Benissan. Merkittävimpien lähtijöiden listan kruunasivat 2018 loistavasti esiintynyt Agnaldo Moraes, Sergio Llamasin vanavedessä Rovaniemelle saapunut keskikentän ankkuri Jagoba Beobide sekä kaksi kautta rovaniemeläisyleisöä ilahduttanut FIFA-legenda King TT.
Edellisen kauden rungosta oli siis jäljellä oman kylän timantti Juho Hyvärinen, loistavaksi hankinnaksi osoittautunut Atte Sihvonen, mainion kauden pelannut liigakiertolainen Youness Rahimi, aina luotettava duunari Eetu Muinonen ja jo edellisillä kausilla valitettavan loukkaantumisherkkä seuralegenda Aleksandr "Boris" Kokko. Tämän rungon lisäksi omia junioreita oli jo osittain päässyt murtautumaan liigan puolelle, mutta Tommi Jänttiä ja Veka Pyynyä lukuunottamatta heiltä ei varmastikaan merkittävää roolia vielä alkuvuodesta odotettu. Hyökkääjänuorukaiset Sampo Ala ja Matias Tamminen olivat päässeet jo väläyttelemään, mutta Boriksen lisäksi tarvittiin vielä maalintekokykynsä jo osoittanut kokeneempi kärkimies. Kymmenenteen sijaan päättyneen kauden 2019 jälkeiset ensimmäiset hankinnat nähtiin marraskuussa, kun HJK:ssa pelaajakasvatuksensa saanut ja sittemmin Seinäjoelta pysyvää jalansijaa hakenut Obed Malolo sekä tuoreen apuvalmentaja Mika Pulkkisen täsmähankinta Arinse Uade liittyivät joukkueeseen. Pian tämä jälkeen saatiin kuulla
valmentaja Koskelan paluusta Rovaniemelle ja näin edustusjoukkueen valmennusryhmä oli valmis kauteen. Ensimmäinen todellista kiimaa, pelkoa ja kauhua nostattava pelaajahankinta näki päivänvalonsa joulukuussa, kun edellisellä hopeakaudella ensimmäiset viisi peliä liigaa dominoinut ja tämän jälkeen kaikki sillat polttanut Wato Kuate liittyi joukkueeseen. Seuraava täsmähankinta oli Hollannissa pelaajakasvatuksensa saanut ghanalaislaituri Raymond Gyasi, jonka edelliset vuodet olivat kuluneet norjan pääsarjassa.
Hallihöntsäksi surkastunut suurin ja kaunein Suomen Cup aloitettiin näillä miehillä. Seinäjoen reissulta tuliaisina oli piste, joka junnuvetoisella joukkueella vaikutti varsin positiiviselta kauden avaukselta. Tätä seurasi kuitenkin tappiot Ilvekselle, Hakalle, Lahdelle ja hallitsevalle liigamestari KuPSille. Murheellisen cup-taipaleen aikana palloseuran riveihin liittyi vielä entinen VPS-maalivahti Martin Kompalla, länsinaapurissa uraa tehnyt georgialaistoppari Zurab Tsiskaridze sekä edelliskaudella hienosti onnistunut klubin lainatoppari Kalle Katz.
Kun RoPSin kannalta murheelliset cupin alkulohkot oli saatu kärsittyä paska iski todenteolla tuulettimeen. Covid-19 oli levinnyt viimein myös pohjolaan ja laittoi cupin jäihin. Liigan aloittaminen oli täydellinen kysymysmerkki. Tultaisiinko pääsarjaa pelaamaan, pelattaisiinko sitä ilman yleisöä ja kuinka seurat tulevat kestämään läpi pandemian? RoPSin tilanteesta koronatukien osalta teki erikoisen liigajoukkueen toiminta rekisteröityneen yhdistyksen alla, mikä jätti palloseuran ilman yritystukia. Rovaniemen kaupungilta ei mitä ilmeisimmin lohtua hellinnyt, joten kohtuuttoman kokoinen keskuskentän vuokra tuli maksaa vaikka tulot olivatkin jäissä. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tipahti lopulta 14 000 euroa auetun 200 000 euron sijaan, mutta uskoakseni taloudellista ahdinkoa edes hivenen helpotti pelaajien puolitetut palkat ja jo valmiiksi myydyt kausikortit. Kesäkuun alussa Suomen koronatilanne alkoi helpottaa ja liigan otteluohjelma voitiin lopulta julkistaa. Kausi alkaisi heinäkuun alussa.
Kesäkuussa pelattiin harjoitusotteluita, joiden saldona oli lopulta voitto AC Kajaanista, tasapeli AC Oulun kanssa ja tappio SJK:lle. Uudelleen käynnistetty preseason ei siis luvannut juuri enempää kuin kevään cup-ottelutkaan. Hopeareunuksena oli kuitenkin nähtävissä 17-vuotiaan oman juniorin Jussi Niskan uskomattoman peloton esiintyminen ensimmäisissä miesten peleissään. Paperilla heikoimmalta lenkiltä vaikuttanut kuningas TT:n jättämä aukko ei ollutkaan enää se pahin paikattava. Harjoituspelien aikana joukkuetta saapuivat vahvistamaan vielä HJK-lainat Enoch Banza ja Matias Niemelä sekä mm. Irlannissa pelannut kauan kaivattu Boriksen varamies Daniel Carr. Synkt tulokset saivat seurakseen lisää synkkiä pilviä kun todellinen high risk high reward -hankinta Wato Kuate riitautui jälleen ja sopimus purettiin ennen kauden alkua. Myöskään superhankinta Arinse Uadea ei lopulta koskaan nähty ykkösjoukkueen riveissä. Via Dolorosa oli valmis alkamaan.
2.7.2020 Turun Veritas-stadionRoPS lähtee kauden avaukseen Interiä vastaan lähes parhaalla kokoonpanollaan. Avauksesta puuttuu ainoastaan loukkaantumisista kärsivät Youness Rahimi ja Eetu Muinonen. Peli on tiukkaa puolustamista ja vajaan puolen tunnin kohdalla RoPS joutuu nöyrtymään Elias Mastokankaan maalilla. Tauriaisen RoPS kuitenkin taistelee. Ensimmäinen iso takaisku koetaan 42. minuutilla, kun puolustusta johtanut Zurab Tsiskaridze loukkaantuu ja joudutaan vaihtamaan kentältä. Kauden hienoin hetki nähdään kuitenkin jo ensimmäisen ottelun 67. minuutilla, kun erinomaisia otteita esittänyt rovaniemeläislahjakkuus Jussi Niska nousee laidaltaan ja keskittää millintarkasti seuralegenda Boris Kokon jalkaan, joka tasoittaa ottelun kärkipäähän veikattua kotijoukkuetta vastaan. Boris oli päivätyönsä tehnyt ja Matias Tamminen vaihdetaan sisään. RoPSin taistelu jää kuitenkin vajavaiseksi kun Juho Hyvärisen krampit pakottavat miehen sivuun. Tässä kohtaa valmennusjohto oli käyttänyt kaikki kolme vaihtokertaansa eikä miesylivoimaista Interiä lopulta pystytty pysäyttämään. Ensimmäinen ottelu antoi toivoa paremmasta, mutta oli lopulta kauden parasta RoPSia. Boris loukkaantuu kauden toisessa pelissä ja Inter-ottelun maali jää kauden ainokaiseksi.
Kauden ensimmäinen tasapeli nähtiin kauden kolmannessa ottelussa Valkeakosken Hakaa vastaan ja heti seuraavassa pelissä Ilvestä Matias Tamminen tasoitti 88. minuutilla. Usko ei ole vielä mennyt. Viidennen ottelun jälkeen Gyasin optio jätetään käyttämättä ja kuudennen ottelun jälkeen Martin Kompalla saa lähteä etsimään uutta seuraa. Koskaan ei selvinnyt oliko Kompallan sopimuksen purkuun syynä TPS-ottelun jälkeiset kipakat kommentit, mutta Mikkelistä saapunut Samuel N´Djock ja klubijunnu Matias Niemelä eivät kyenneet joukkuetta kantamaan. Rovaniemellä on tosin viime vuosina totuttu häkellyttävän hyviin maalivahteihin à la Chencinski, Ricardo & Reguero, joten tuon paikan täyttäminen vaatisi skouttauksen täydellistä onnistumista, jopa tuuria. Ilves-ottelun tasoituksen jälkeen palloseura tarpoi kokonaiset kymmenen peliä ilman pisteitä. Tuohon aikaan mahtui Joonas Vahteran saapuminen lainalle, puheenjohtaja Nivan vakuuttelut, kuinka luottaa Vesseen kuin Neuvostoliittoon ja vaihtaa ennemmin vaimonsa kuin valmentajaa sekä tietysti Vessen potkut.
Uusi aika Mikko Mannilan johdollaKuten otsikko kertoo, uudeksi valmentajaksi pestattiin yllätysnimi Mikko Mannila. Pienempi yllätys oli miehen HJK-tausta. Kausi oli kuitenkin jo menetetty eikä Mannilalla ollut enää varsinaisia menestyspaineita. Mannilan ensimmäinen koitos oli aina helppo hallitseva mestari Kuopion palloseura vieraskentällä. Tuosta pelistä ei vielä pisteitä tippunut, mutta muutos parempaan näkyi ennen kaikkea pelaajien kasvoilla. Uuden aikakauden toinen ja tärkein ottelu pelattiin Tehtaan kentällä Hakaa vastaa. RoPSin tulisi voittaa niin Haka kuin TPS lopuissa neljässä keskinäisessä ottelussa säilyäkseen tai edes päästäkseen karsintaan. Boris ja Rahimi olivat viimein kuntoutuneet. Kentällä nähtiin joukkueen ykkösavaus. Ainoana mieltä painavana tekijänä kauden komeetta Niskan paikan menettäminen heikosti pelanneelle Malololle.
RoPS voittaa viimein! 0-2, Banzan ja Rahimin maaleilla. Voiko tämä vielä kantaa?
Miehekkään voiton jälkeen HJK, FC Lahti ja TPS muiluttivat RoPSia kolmessa ottelussa yhteinumeroin 12-1. Juhlakausi oli viimein paketoitu. Boris nähtiin kentällä vielä kertaalleen, Lahtea vastaan 16 minuutin ajan. Kauden koko kuva nähtiin vielä kertaalleen pienoiskoossa, kun hyisellä keskuskentällä taisteleva RoPS tasoittaa ottelun SJK:ta vastaan 90+2 ja Mehu Hetemaj käy kuittaamassa loppunumerot 2-3 minuuttia myöhemmin. Kausi siis lopulta taputeltiin runkosarjaan, mikä oli varmasti meidän kannalta ihan positiivista. Mahdollisuudet olivat käytännössä jo menneet ja RoPS kuuluu viime kauden esityksillä ykköseen.
Kauden jälkeen suurin uutinen kuultiin perjantaina, kun Juho Hyvärisen siirto Turun Interiin julkaistiin. Suuret kiitokset Juholle näistä vuosista ja onnea uusiin koitoksiin. Odotan pelejäsi huuhkajissa.
Me tullaan takaisin, mutta kauanko se vie? Pikkulinnut kertovat että Juhon lisäksi myös muita hyvin esiintyneitä junnuja olisi lähdössä liigakentille. Oman tuntuman mukaan näitä lähteviä nuoria voisi olla ainakin Kaukua, Tamminen ja Niska, mahdollisesti myös Pyyny ja Jäntti. Näiden lisäksi liigassa kiinnostusta herättävät varmasti Rahimi ja Sihvonen. Boriksen tilanne on mielenkiintoinen. Mies olisi valtava vahvistus jos pysyisi ehjänä, mutta mitä seurajohto tulee Borren kohdalla tekemään? Viimeisessä ottelussa ei nähty jäähyväisiä, kertoisiko se tulevasta? Edun toivoisin ehdottomasti jatkavan, kapteeni isolla sinisellä sydämellä.
Sopimustilanne näyttää tässä kohtaa aika murheelliselta. Liigajoukkueessa nähdyistä pelaajista ainoastaan Obed Malololla on tietojeni mukaan optio tulevasta kaudesta.
