Perustettu: 1924
Kaudet pääsarjassa: 0
Kaudet Ykkösessä: 8 (1995-98, 2001-02, 2017, 2020->?)
Kaudet Kakkosessa: 19 (1989, 1994, 1999-2000, 2003-2016, 2018-2019)
Suomen Cup: Entisessä systemissä parhaimmillaan 8. kierrokselle eli puolivälieriin v. 2002, kaudella 2019 Suomen Cupissa puolivälieriin ja Kakkosen Cupin mestari.
Kotisivut www.gnistan.fiFacebook: https://www.facebook.com/IFGnistanTwitter: https://twitter.com/ifgnistan1924Instagram: https://www.instagram.com/ifgnistan1924/Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCwM9kPcq45h0SEGqDx9e-bgKotikenttä: Oulunkylän urheilupuisto, Mustapekka Areena(kapasiteetti 1 100)
Perinteinen ogelilainen palasi viime kaudeksi Ykköseen tavoitteenaan sarjapaikan säilyttäminen. Tavoitteen saavuttaminen näytti epätodennäköiseltä kun surkean alkukauden jälkeen Gnistan joutui turvautumaan valmentajanvaihdokseen kauden 2017 malliin. Roberto Nuccion korvanneen Ricardo Duarten johdolla käytännössä uuden kauden aloittanut Gnistan nousi kuin fenix-lintu tuhkasta huipentaen loppukauden selviytymistarinansa 5-0 murskavoittoon KPV:sta. Voittonsa turvin Ykkösessä toisen kautensa aloittava Kipinä tähtää parempaan huomiseen tutussa komennossa, sillä pääpiiskurina jatkavan Duarten lisäksi myös seurajohto jatkaa entisessä kokoonpanossa. Sikariportaalla on selvä visio siitä, kuinka Gnistanin toimintaa lähdetään jatkossa kehittämään.
Kausi 2020Palattakoon ikimuistoiseen viime kauteen perinteiseen tapaan kausirapsan ja pelaaja-arvostelujen kautta.
Gnistanin kausiraportti 2020
Kausi 2020 saatiin viimein laitettua pakettiin kaikista viivytyksistä huolimatta. Nyt on aika istua mukavasti, rauhoittua ja katsoa taaksepäin mitä tuli tehtyä.
Kauden 2019 Gnistan hoiti näytöstyyliin ollen täysin ylivoimainen omassa lohkossaan nousten Ykköseen. Pelaajien rutiini oli veikkausliigatasoa sillä olihan remmiin liittyneet sellaiset nimet kuten Mustonen, Kuusijärvi ja Sihvola. Näistä kuitenkin vain Kuusijärvi jatkoi remmissä Sihvolan antaessa näyttöjä K-35 ikämiehissä ja Mustosen mentyä höntsäilemään KäPaan.
Jo loppuvuodesta 2019 alettiin saamaan jatkosopimusuutisia kun useampi pelaaja allekirjoitti pahvin. Uudenvuoden vaihteessa saatiin ensimmäinen suuremman luokan sainaus kun Joel Perovuo saatiin naarattua Gnistanin keskikentälle. Myös naapuriseura KäPasta oltiin saatu joukkueen paras pelaaja Miika Kauppila tuomaan juoksuvoimaa laidalle.
Ensimmäinen treenihöntsä näki päivänvalon 18.1 Talin hallissa ja vastaan asettui yhteistyöseura NJS. Hirveältä näytti kuten odottaa saattoi, ei jäänyt lapsille kerrottavaa.
Viikko tästä ja Hakalalle saatiin kirittäjä kun Tomi ”Psyko” Maanoja kaivoi plääkät naftaliinista ja palasi kilpafutiksen pariin. Yhden kauden harrastesarjassa viettänyt kassari olikin jo pyörinyt Gnisun treeneissä mukana jonkin aikaa joten soppari tuli luontevasti.
Samoihin aikoihin pelattiin SUOMEN ARVOSTETUIMMAN CUPIN ottelu jossa Gnistan kävi hakemassa tyylipuhtaan 0-4 voiton Tammisaaresta. Tämä ottelu tullaankin muistamaan tällä kaudella, ei tosin ehkä ihan pelillisistä syistä... Seuraavana päivänä Tammisaaressa loistanut, MyPasta siirtynyt Rony Huhtala palkittiinkin sopimuksella.
Loput Cupin ottelut sekä treenimatsit menivätkin melko mollivoittoisesti eikä Gnistan onnistunut saalistamaan kuin korkeintaan tasatuloksia. Mukaan liittyivät serbitoppari Paunovic (joka tosin sai lähteä ennen kauden alkua), Kasperi Liikonen, Nnaemeka Anyamele ja jo aikoinaan Lahessa ihastuttanut Hassan ”Sesseli” Sesay.
Maaliskuun puolivälissä kaikki ajautuikin sitten täyteen stoppiin kun koronan perkele ajoi koko yhteiskunnan polvilleen. Koko kauden ylle laskeutui pimeitä pilviä ja epätietoisuus tulevasta valtasi mielialan. Loppukeväästä alettiinkin sitten palailemaan jokseenkin normaaliin rytmiin ja kesäkuun lopussa typistetty kausi saatiinkin polkaistua käyntiin.
AC Oulu vieraissa, Gnistan oli ihan hyvä mutta kotijoukkue vei pisteet luvuin 2-0. Ottelun ikävin hetki koettiin kun viime kaudella läpimurtonsa tehnyt Ilmari Hieta loukkaantui ja olikin suurimman osan kaudesta poissa.
Päivää ennen kotiavausta allekirjoitti Masar Ömer sopparin Gnistaniin. Ömerillä paha loukkaantuminen takana joten pelituntuman hakeminen veisi vielä hieman aikaa.
Seuraavaksi vastassa Jaro kotona. Gnistanin peli tökki ja Jaro hoiti pisteet Pietarsaareen rutiinilla luvuin 1-2. Kotijoukkueen peli ei oikein ottanut luonnistuakseen ja omassa päässä sattui luvattoman paljon mokia.
Sitten olikin luvassa matka nälkälaaksoon AC Kajaanin vieraaksi. Jälleen melkoista sekoilupalloa. Gnistanissa viime kaudella pelannut Mikko ”Pitkä” Pitkänen siirsi kajaanilaiset johtoon mutta ottelun loppuhetkillä pääsi Huhtala tasoittamaan lukemat 1-1. Jobinpostia saatiinkin sitten luonnollisesti lasaretin puolelta kun Kauppilan kausi laitettiin pakettiin loukkaantumisen myötä.
Sitten olikin luvassa melkoinen ryöpytys Oulunkylässä kun KTP voitti maltillisesti 0-3 vaikka suurempaan selkäsaunaan olisikin ollut aihetta. Gnistan ei saanut yhtään mitään aikaiseksi ja ainoastaan Hakalan huipputorjunnat pitivät luvut edes jokseenkin siedettävinä.
Gnistanhenkisille tuttu hahmo Ben Kouyate saapui vahvistamaan keskikenttää heinäkuun loppupuolella. Ensin fiilikset olivat melko ristiriitaiset mutta lopulta kävikin ilmi että Benny olikin kehittynyt neljässä vuodessa kelpo pelimieheksi.
Sitten olikin luvassa reissu Suomen Kalkuttaan eli Poriin. Ottelu saikin Gnistanin osalta oikein kivan alun kun keltapaidat siirtyivät 0-1 johtoon. Mutta juhlahumu ei ollut ehtinyt laantuakaan kun MuSa tasoitti, meni ohi ja lopulta ei näkynyt edes perävalojakaan. 5-1 todella surullisen esityksen jälkeen ja nyt alkoi olla ilmassa erittäin huolestuttavia piirteitä. Taktillisesti oltiin jokaisessa ottelussa jäljessä ja eräänlainen anemia alkoi heijastua kentältä katsomoon. Jotain oli tapahduttava mutta mitä ja milloin, sen aika näyttäisi.
Seuraavaksi olikin sitten luvassa eräänlainen vedenjakaja koko kaudelle. Vierasreissu Nottajoelle SJK:n junioreita vastaan. Tämä kuului niihin koitoksiin jotka vain piti voittaa mikäli uskallettaisiin edes haaveilla säilymisestä. Alku olikin erittäin hyvä. Gnistan siirtyi ottelun alussa jo 2-0 johtoon, hallitsi kenttätapahtumia ja melkein lisäsi johtonsa kolmeen maaliin mutta harmittavasti Wakui epäonnistui rangaistuspotkussa. Mutta mitä tapahtuikaan puoliajalla, se on jäänyt täydelliseksi mysteeriksi. Toisella puoliskolla Gnistan jäätyi täysin, SJK kavensi, tuli tasoihin eikä Gnistan päässyt oikeastaan kertaakaan edes puolen kentän yli. Ainoastaan seinäjokelaisten huonot viimeistelyt säästivät Gnistanin täydelliseltä nöyryytykseltä. Tämä oli se hetki joka katkaisi kamelin selän, nyt oli asioiden muututtava.
Seuraavana päivänä tapahtuikin sitten se vääjäämätön, Nuccio ulos päävalmentajan tontilta. Joukkue oli ajautunut henkiseen takalukkoon ja jokainen takaiskumaali tappoi kerta toisensa jälkeen pienenkin orastavan taistelutahdon. Onneksi apu löytyi pikaisesti kun jo seuraavana päivänä portugalilainen Ricardo Duarte palkattiin päävalmentajaksi. Mieliala vaihtui heti odottavan positiiviseksi. Duarten johdolla hankittiinkin sitten kauden edetessä vahvistuksia varsinkin hyökkäyspelaamiseen, näistä parhaina esimerkkeinä brasilialaiset Morais ja Cae jotka osoittautuivatkin todellisiksi löydöiksi.
Mikkeliä vastaan ei vielä nähty Oulunkylän viheriöllä mitään kummempaa, olihan Duarte ollut remmissä vasta pari päivää. 0-1 vierailijoille.
Tammisaaressakin saatiin todeta vastustaja kovemmaksi, 2-1 ja tappion karvas kalkki alkoikin jo tulla tutuksi.
Seuraavaksi MyPa kotona. Tämä kuului niihin pakkovoittomatseihin jotka piti vain hoitaa tavalla tai toisella. Ja eräänlaisella tavalla se voitto tulikin! Peli oli rikkonaista eikä kumpikaan joukkue loistanut. Gnistanin pelissä oli kuitenkin havaittavissa seitinohuita nyansseja Duarten tuomasta pelikirjasta mutta missään tapauksessa valmiista paketista ei ollut vielä kyse. 3-2 numeroin jäivät pisteet Oulunkylään ja kauden avausvoitto oli nähnyt päivänvalon. Ei se kaikkein kaunein esitys mutta näissä kinkereissä kaikki lasketaan.
Kokkola vieraissa, kiitos Miiga, 6-1 nenään ja hyvää yötä. Kotijoukkue rankaisi tappavalla tehokkuudella erikolistilanteista eikä Gnistanille jäänyt mitään saumaa.
Vepsu kotona. Gnistan esitti todella hyvää peliä aikaisempaan nähden ja nyt alkoi näkemään niitä nyanseja joita Duarte on tuonut tullessaan. Mutta kuitenkin se sama vanha Gnistan nosti päätään ja vastustaja pääsikin pariin otteeseen heiluttamaan maaliverkkoja puolustuksen totaaliuinahduksista. Kirvelevä kotitappio luvuin 1-2. Tämä vitutti ja rankasti.
Nyt alkoi näyttämään pahalta. Tippumisviivan yläpuolella majaileva Kajaani oli karannut jo yhdeksän pisteen päähän joka tarkoitti sitä että Gnistanin olisi voitettava 5-6 jäljellä olevista matseistaan mikäli mielivät olla mukana säilymiskeskusteluissa. Eikä se seuraava vastustaja ollut myöskään sieltä heikoimmasta päästä, Jaro vieraissa. Gnistan roikkui ottelussa hyvin mukana ja vaikka kotiyleisö huusikin ottelun lopussa käsivirhettä pääsi Cae sijoittamaan toistamiseen pallon ohi pietarsaarelaiskassarin. Pisteet tasattiin luvuin 2-2 ja Gnistanin henkireikä pysyi vielä avonaisena, jokseenkin tällä pistetahdilla se katoaisi olemattomiin.
Nyt olikin sitten luvassa todellinen kuolemanpeli kun Kajaani saapui vierailemaan Oulunkylään. Tappiolla Gnistanin kausi olisi ohi eikä tasapelilläkään hirveästi juhlittaisi. Kajaanilaisilla kaksi voittoa alla joten missään tapauksessa heitä ei saisi aliarvioida. Gnistan lähtikin valmiimpana otteluun ja kotijoukkueen puolustus nollasi kajaanilaisten yritykset kerta toisensa jälkeen. Ja kun vielä Kouyate onnistui ainoana maalinteossa jäivät pisteet Oulunkylään. Todella makea voitto!
Sitten tulikin harha-askel. 4-0 käkättimeen KTP:n vieraina eikä ottelusta jäänyt sen enempää kerrottavaa. Tasoero oli selkeä.
Nyt koitti kotimatsi MuSaa vastaan. Porilaiset olivat pelanneet odotuksiin nähden vahvan kauden ja nyt punnittaisiin Duarten pöytään tuoma anti.
Gnistan esittikin kauden tasapainoisimman ottelun voittaen lopulta melko selvin luvuin 3-1. Kaikilla osa-alueilla peli rullasi mallikkaasti eikä porilaisille jäänyt oikeastaan pahemmin nokkaan koputtamista. Nyt alkoi näkymään sitä hedelmää mitä oltiinkin odoteltu.
Taas luvassa kuolemanpeli, SJK Akatemia kotona. Tahmeaa, tukkoista ja hikistä mutta lopulta voitto raavittiin. 2-1 ja kolme pistettä Oulunkylään. Ei se kaunein voitto mutta nyt ei tyylipisteitä kerätä.
Neljä päivää tästä jolloin oli luvassa eräänlainen klassikkokohtaaminen kun eMPee ja Gnistan kohtasivat jälleen kerran toisensa Urskissa. Klassikoksi tämä kohtaaminen ei tosin noussut. eMPee lähti otteluun melko junnupainotteisella porukalla mutta se ei estänyt Gnistania unohtamasta jalkoja bussiin. Gnisulla oli paikkansa mutta puolustuspäässä tapahtuneet huolimattomuusvirheet kostautuivat pahemman kerran. eMPee rokotti kolmesti eikä Gnistan osunut maalitolppien väliin kuin kerran. Paska matsi.
EIF himassa. Gnistan teki kaiken taas niin helvetin vaikeaksi itselleen. Ensin johtoon, sitten vastustaja tasoihin pilkusta. Sitten Gnistan kahden maalin johtoon ja kaveri kaventaa. Lopussa puntti tutisi oikein kunnolla kunnes yliajalla EIF:lle vapari boksin rajalta. Hirveältä näytti, veto etualakulmaan ja peli tasoihin. Niin tyypillistä Gnistania taas... Tuolloin vitutti melko rankasti.
Seuraavaksi oli luvassa yksi kauden odotetuimmista reissuista kun Oulunkylän ylpeys matkasi Myllykoskelle. MyPan tippuminen oli sinettiä vaille valmis ja Gnistanin leirissä tiedettiin asetelma, vain voitto kelpaisi. Ottelu seurasi pitkälti laadittua käsikirjoitusta, tasoero näkyi ja Gnistan vei nimiinsä ottelun 2-4 voitolla. Harmittavasti Myllykosken reissut jäävät nyt vähäksi aikaa unholaan, todellinen futispaikkakunta.
Sarjassa oli enää kolme kierrosta jäljellä ja nyt vastaan asettui vahvasti suoran nousijan paikasta kamppaileva AC Oulu joka saapui kylään Oulunkylään. Gnistan taisteli hyvin mutta Oulu osoitti tasonsa ja vei pisteet mukanaan luvuin 1-2. Tasapeli olisi ollut kiva mutta sarjakärki oli tällä kertaa liian kova.
VPS vieraissa. Mutta tällä kertaa järjestelyt olivatkin kaikkea muuta kuin normaalit. Koronapommi oli räjähtänyt Vaasassa ja ottelu päätettiin ensin pelata tyhjille katsomoille. VPS sai kuitenkin luvan pelata ottelun kymmenen katsojan edessä ja otteluliput huutokaupattaisiin. Tämäkös innosti gnisufani(t) ennenäkemättömään invaasioon sillä jopa 10% koko ottelun yleisökapasiteetista koostui gnisukannattajista. Tuttuun tyyliinsä Gnistan teki homman taas vaikeaksi itselleen, kymmenen minuuttia pelattu ja kahden maalin taka-ajoasemassa. Selkäranka ei kuitenkaan katkennut vaan keltapaidat raapivat itsensä vielä tasoihin, jopa kahdesti. Toisella puoliskolla käytiinkin sitten melkoista taistelua sydäninfarktia vastaan mutta Gnistan repi ja raastoi itselleen kahden maalin johdon joka lopulta kesti loppuun asti. Samanlaista kiimaa oltiin viimeksi koettu 15.10.2016 jolloin Gnistan nousi rankkukisan päätteeksi Ykköseen. Noin viiden tunnin kotimatka ei tuntunutkaan enää niin pahalta.
Tässä sitä nyt oltiin, päätöskierros. AC Kajaani oli yllättäen hävinnyt SJK Akatemialle 0-1 joka tarkoitti sitä että Gnistanilla oli kahden pisteen etumatka. Kajaani pelaisi vierasottelun KTP:ä vastaan joka kamppaili kiihkeästi suorasta nousupaikasta samalla kun Gnistan kohtaisi kotonaan KPV:n jonka kausi oli suurista odotuksista huolimatta mennyt täysin poskelleen. Vaikka odotettavissa olikin että KTP murskaisi Kajaanin niin oma tontti piti kuitenkin hoitaa kunnialla loppuun. Gnistan esittikin kauden parhaan esityksensä ehkä tärkeimpään paikkaan. Vierailijat olivat tulleet pelailemaan pelin pois alta mutta se ei vie mitään pois siltä tosiasialta että Gnistan oli päättänyt ratkaista säilymisensä itse. Samaan aikaan kun Gnistan takoi maaleja toisensa perään seurattiin Asiantuntijakatsomossa ehkäpä jo hieman huvittuneina kuinka Kotkassa kotijoukkue suli kuin jätskipuikko Saharan autiomaassa. Ehkäpä juuri tästä syystä tämä voitto tuntui aaaaahh entistä makeammalta. 5-0 ja juhlat voivat alkaa!
Kauden voikin jakaa ennen ja jälkeen Duarten palkkaamisen. Ensimmäisellä jaksolla kävi selväksi että virheitä oli tehty useammalla osa-alueella ja että ilman nopeita korjausliikkeitä kävisi huonosti. Oltiin Cupista ja harjoitusmatseista mitä mieltä tahansa mutta Gnistan ei onnistunut voittamaan yhtäkään ottelua liki seitsemään kuukauteen. Koko preseasonin ajan peli oli vähintäänkin sekavaa, jo tasapeleihin yltäminen oli työn ja tuskan takana jopa alustavasti heikompia vastustajia vastaan ja katsomoon asti huokui tahmea fiilis. Siinä missä edellisellä kaudella matto Ykköseen oli kutakuinkin levitetty täysin Gnistanille ja ottelut voitettiin yksi toisensa jälkeen pelaajiston laadun ja rutiinitason myötä, nyt paukut jäivät piippuun varsinkin taktillisella puolella. Välillä tulikin deja vu -fiilis alkukauteen 2017 jolloin vastustajat lukivat Gnistanin peliä kuin avointa kirjaa ja napsivat helppoja voittoja pelkästään taktiseella kypsyydellään.
Toinen asia oli pelaajamateriaali. Kärjestä lähti Sihvola, Mustonen ja Kibona jotka vastasivat (Kakkosessa) kutakuinkin kaikista Gnistanin maaleista. Kauteen lähdettiin parivaljakolla Akbar-Huhtala joista toinen lainattiin lopulta Jazziin ja toinen löysi paikkansa laitalinkkinä jossa menestyi piikkipaikkaa paremmin. Hiedan, Kauppilan, Ahosen ja Liikosen loukkaantumiset olivat takaiskuja mutta jopa ennen näitä tökki yhteispeli pahemman kerran. Perovuo ja Wakui eivät löytäneet alkukaudesta toisiaan ollenkaan ja keskikentän pohja olikin täyden anarkian vallassa kun nämä kaksi huseerasivat kentällä samaan aikaan. Hakalan otteet maalilla olivatkin ylivoimaisesti parasta mitä saimme tuolloin todistaa Gnistanilta. Muutoin kaikki vaikutti korkeintaan puolivalmiilta.
Duarten pikaisen tulon myötä hommasta alkoi heijastua järjestelmällisyys ja eräänlainen aikataulu pelitavan sisäistämiselle ja sitä myötä kelkan kääntymiselle. Kahdessa ensimmäisessä ottelussa ei vielä nähty toivottua tulosta sillä uusi päävalmentaja oli ollut puikoissa vasta viikon mutta kahden viikon jälkeisessä MyPa-matsissa alettiin jo näkemään pienenpieniä vivahteita tulevasta vaikka peli itsessään olikin suuressa kuvassa vielä sekavaa. Kokkolassa kotijoukkue ratkaisi ottelun alussa erikoistilanteista ja VPS kotona kaatui oman puolustuspään yksittäisiin mokiin mutta se mikä käänsi lopulta kelkan oli Jaro away. Gnistan taisteli ennakkoon ylivoimaista vastustajaa vastaan, pystyi rakentamaan myös omaa peliään ja raapi henkisesti erittäin arvokkaan vierastasurin mukaansa. Gnistan alkoi pelaamaan joukkueena ja mitä pidemmälle kausi meni sen synkronisoidumpaa yhteispeli oli.
Duarten ajan pelaajavahvistukset osoittautuivat kultaakin kalliimmiksi jotka konkretisoituivat Moraisin ja Caen saapumiseen. Kun panokset kovenivat niin varsinkin nämä kaksi herraa nostivat tekemisen uudelle tasolle. Unohtamatta myös esim. Ilmari Hietaa joka palattuaan loukkaantumisesta valtasi takaisin laitapuolustajan tonttinsa kesken kauden hankitulta Subiratsilta ja pelasi loistavasti.
Miten nyt sitten tästä eteenpäin? Duartella on tämän kauden soppari johon kuuluu vielä optio ensi kaudesta. Tavoite eli säilyminen saavutettiin, näytöt annettiin joten on sanomattakin selvää että jatko olisi enemmänkin kuin toivottavaa. Joukkueen rakentamisen suhteen Gnistanin on oltava valmiina jo hyvissä ajoin eikä turvautua jälleen kesken kauden tehtäviin hankintoihin jotka tällä kertaa osoittautuivat osumiksi. In memoriam 2018...
Säilymisen myötä fiilikset ovat odottavaisen hyvät. Tämäkin kausi oli opettavainen, tosin nyt on entistä lujempi luotto siihen että näistä opeista otetaan lopulta opiksi. Kentällä ja varsinkin kentän ulkopuolella on tehty niin paljon arvokasta työtä vuosien aikana joka lopulta palkittiin Ykkösessä säilymisellä vaikka työn ja tuskan takana se olikin. Lähtökohdat ovat rutkasti otollisemmat tulevaisuutta ajatellen kuin vuosi sitten ja vaikka pandemian suhteen emme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.
ETEENPÄIN ULJAS GNISTAN!
Gnistanin pelaaja-arvostelut 2020
Maalivahdit:
#1 Tomi Maanoja
Lähes kaiken kokenut Psyko hyppäsi eläkkeeltä keltasinisen vuoristoradan kyytiin. Pelinohjaajana vertaansa vailla, jonka lisäksi olemus huokuu kokemuksen tuomaa preesensiä. Ikä vaikuttaa vääjäämättä reaktionopeuteen, joten juurikaan gamesavereita ei nähty. Turhan paljon kolisi omissa Psykon pelaamissa peleissä, mutta kokemuksensa ja johtajuutensa ansiosta oli tärkeä lenkki loppukauden selviämistaistelussa. Jatko täysi kysymysmerkki, riittääkö enää motivaatiota jatkoon?
#12 Aatu Hakala
Kolmas kausi Keltaisissa. Alkukaudella oli selkeä ykkönen ja useissa peleissä piti Kipinää pystyssä lähes yksinään vaikka paljon meni Aatullakin omiin. Toisin kuin Psykolla, huikeita torjuntoja nähtiin lähes pelissä kuin pelissä. Hyvät refleksit ja pelinlukutaito, mutta pelinohjauksessa ja oman alueen hallinnassa parannettavaa. Jossain vaiheessa puhuttiin jopa, että liigaseurojen scoutit olisivat olleet Aatun perässä, mutta Duarten tultua penkkiveikoksi jääminen muutti suunnitelmia. Taas vuoden vanhempi ja kokeneempi, joten miten olisi vielä vuosi Gnistanissa?
Pulustus:
#2 Manel Subirats
Elokuun hankinta täytti paikkansa vielä alkusyksystä tuomalla auttamattoman heppoiseen ja kapeaan puolustukseen Ykkösen tason kovuutta ja rutiinia. Hiedan kuntouduttua tipahti penkkiveikoksi ja viimeinen niitti Duartelle taisi olla SJK Akatemiaa vastaan tapahtunut spedeily, jossa lahjoitti vastustajalle pilkun täysin turhalla rikkeellään. Debyytissään spedeili samaa joukkuetta vastaan lähes identtisellä tavalla, joka tekee syyskuun suoritteesta aika uskomattoman. Jatko epätodennäköinen, eiköhän Manel häippäse isiensä maille...
#4 Jani Kaukomaa
Kake, tuo kannattajien lemmikki, kaivettiin talvella jostain naftaliinista takaisin Kipinän topparikalustoon. Yli vuoden pelaamattomuuden jälkeen rutinoitunut Kaukomaa pääsi mukaan jopa yllättävän vaivattomasti, mutta mm. loukkaantumisherkkyyden vuoksi pelit jäivät kaudella lopulta aika vähiin. Syyskuun alussa sopimus purettiin yhteisymmärryksessä ja loppukaudella Kake dominoi Valtin riveissä Kolmosen kenttiä.
#5 Pauli Kuusijärvi
Kapteeni johti joukkoja edestä. Ei mikään taitoniekka, mutta ne oikea-aikaiset riistot... Pauli on lähes jokaisella osa-alueella riittävän hyvä Ykköseen ja todella tasainen suorittaja. Voisi huipputopparin rinnalla olla vielä paljon nähtyäkin parempi, mutta kauden peliminuutit kertoo omaa kieltään Paulin merkityksestä Gnistanille. Jatkosopimus olisi kultaakin kalliimpi.
#16 Hassan Sesay
Nimimerkki straiterin suuresti fanittama "Sesseli" oli turhan paljon loukkaantuneena, koska kyseessä oli ehdoton vahvistus aina pelikunnossa ollessaan. Potkutekniikkansa ansiosta parhaimmillaan erikoistilanteissa, mutta kokonaistasoltaan ihan puhtaasti Ykkösen tason kaveri. Ehdottomasti jatkoon, sillä aineksia olla ensi kauden kulmakiviä (toivon mukaan) Duarten palapelissä.
#20 Ilmari Hieta
Ihan huikean kova jätkä. Harmillisesti sarja-avauksessa tulleen loukkaantumisen vuoksi oli sivussa syyskuulle saakka, mutta paluun jälkeiset peliminuutit kertovat kaiken Hiedan merkityksestä Gnistanille. Pieni, vikkelä ja taitava Ile tuki erinomaisesti hyökkäyksiä laidallaan luoden nousuillaan samalla uhkaa vastustajan puolustukselle. Syrjäytti kokeneen Manelin penkkiveikoksi ja ihan ansaitusti. Edelleen puutteita alaspäin pelaamisessa osittain hennon vartensa vuoksi, mutta kehittyy jatkuvasti ja tulevaisuus on Veikkausliigassa. Toivon mukaan saataisiin nähdä Ileä vielä ensi kauden ajan...
#27 Cherif Ndiaye
Sheriffi, oman elämänsä Usain Bolt. Pitkillä jaloillaan joukkueen nopein ja rajaton itseluottamus. Dr. Jekyll & Mr. Hyde. Jos keskittyy olennaiseen, on ihan pesunkestävä Ykkösen toppari, mutta ne koko kentän sooloyritykset ja leppoisat sunnuntaihölkkäilyt omalle tontilleen pallonmenetyksen jälkeen... Varmasti osittain tämän kurittomuuden takia Sheriffi ei loppukaudesta ollut enää avauksen toppareita, mutta vietti osan aikaa myös lasaretissa erinäisten pikkuvammojen vuoksi.Jatko Kipinässä täysi kysymysmerkki etenkin Duarten jatkaessa.
#28 Elijah Akin
Ai niin, tämäkin pelasi meillä. Elokuinen täsmähankinta MuSasta, joka ei kuulemma mahtunut 2019 Kakkosen nippuun. Sai vastuuta alkuun reippaasti, mutta tippui kokoonpanosta varsin nopeasti. Loppukauden status: Transfer listed.
#32 Joonas Salmi
Nuccion aikana isommassa roolissa, mutta Duarten aikana tippui rotaatioon.
Omimmillaan oikealla laidalla, mutta Duarten aikana peluutettiin jopa kärjessä ilmeisesti pääpelivoiman haku ajatuksena. Alkukauden ahdingon keskellä tuntui, että oli yksi niistä harvoista, joiden kovuus riitti Ykkösen tasolla. Tuntui hieman etsiskelevän rooliaan joukkueessa Duarten aikana, joten lähteekö hakemaan isompaa roolia muualta esim. PK-35:sta?
#33 Oumaro Coulibaly
Se parempi Coulibaly, köyhän miehen versio höntsää jossain Italiassa. Iso rohjo, joka saavuttuaan näytti täyttävän vahvistuksen kriteerit, tekipä jopa maalinkin MYPA:n verkkoon. Sitten tapahtui jotain, koska peliaika väheni lopulta aika minimiin eikä ihan yltänyt muiden pelipaikkojen täsmähakujen tasolle...
#37 Bangaly Kouyaté
Kauden yllättäjä. Jo alkukesästä lähtien joukkueen kanssa treenailleeseen "Beniin" kohdistui etukäteen epäilyksiä, koska vielä kaudella 2016 Kouyatésta oli lähinnä rotaatiotason pelaajaksi Kakkosen nousijajoukkueessa. Edelleen suuria puutteita teknisellä puolella, mutta noudatti pelitapaa kurinalaisesti eikä yritä yhtään enempää kuin osaa. Duarte istutti Benin jopa hetkeksi keskikentän keskustaan, jossa hoiti rikkovan roolinsa vallan mainiosti. Teki kaiken lisäksi jopa kolme maalia, joka on Kouyatén kaltaiselle puolustavan roolin pelaajalle kova suoritus. Duarten jatkaessa jatkodiili todennäköinen.
Keskikenttä:
#7 Benjamin Thurling
Yksi vähän kyseenalainen jatkaja viime kaudelle. Ykkösen tasolla selviytymässä, koska kovuus eikä kokonaistaso ollut ainakaan vielä riittävä. Siirtyikin vähin äänin PK-35:n riveihin oltuaan ensin kuukauden päivät pois kokoonpanosta ilmeisesti loukkaantumisten vuoksi.
#11 Kasperi Liikonen
Piti olla profiilipelaaja, mutta polvivamma siirsi kaverin vemppamuodon puolelle jo alkukaudesta. Ehti tehdä yhden maalin ja esittää ihan mukiinmeneviä otteita ennen loukkaantumistaan. Jatko täysi kysymysmerkki.
#13 Matias Ambasciano
Gnistanin juniorikatraan lupaavin sai jonkin verran vastuuta Ykkösessä, mutta loppukauden säilymistaistelussa ei nuorukaisen nimeä paljon kokoonpanossa enää näkynyt. Pienestä roolistaan huolimatta otteet olivat paikoitellen ihan lupaavia, joten olisiko ensi kauden optiolla joukkueessa jatkavasta lupauksesta jo ihan runkopelaajaksi?
#14 Joel Europaeus
Tulevaisuuden nimi treenaili joukkueen kanssa alkukesän, mutta pääsi tositoimiin vasta heinäkuun lopulla. Pääsi debyytissään jopa maalin makuun, mutta se jäi ikävästi MuSalle kärsityn murskatappion varjoon. Vielä aika raakile Ykkösen tasolle, joten peliaika jäi lopulta aika vähiin. Gnistan lunastanee sopimukseen merkatun option ensi kaudesta, ainesta runkopelaajaksi?
#15 Nnaemeka Anyamele
Loppukauden nousukiidon tärkeimpiä palasia. Kullanarvoinen erityisesti monipuolisuutensa vuoksi: Pystyy pelaamaan molemmilla laidoilla, linkkinä tai laitapakkina. Kohtuu nopeana ja taitavana pelaajana pystyy murtautumisiin laidalla, jonka vuoksi iso rooli Duarten systeemissä oli täysin ansaittu. Lisäksi erikoistilanteissa hyvä. Jatkoon kiitos!
#17 Noah Kaijasilta
Kaija jr. jäi jokseenkin marginaalirooliin Gnistanin kuluneen kauden joukkueessa, koska osoittautui vielä varsin raakileeksi Ykkösen tasolla. Siirtyi elokuussa lainalle PKKU:n, jossa pääsi mukavasti pelaamaan. Sopimus sisältää option myös ensi kaudesta, joka todennäköisesti käytetään. Joko löytyisi tarpeeksi papua taistelemaan pelipaikasta Ykkösen tasolla?
#18 Saloum Faal
Valmantajien luottoratsu ei useimmiten ole avauksen kamaa, mutta mahtuu kokoonpanoon lähes poikkeuksetta. Monipuolinen, mutta Nuccion aikana oli paikoitellen eksyksissä laitapakin tai keskikentän keskustan tontilla... Ykkösen tasolla varsin keskinkertainen, joka harvemmin mitään taikatemppuja kentällä tekee. Tasaisen varma suorittaja, jonka voi aina laittaa kehiin luottaen Saloumin hoitavan oman ruutunsa.
#21 Joel Perovuo
Suomen kentillä hienon uran tehneeseen konkariin kohdistui ennen kauden alkua kovia odotuksia eikä ihan parasta Perovuota todellakaan nähty. Alkukaudesta yhteistyö Wakuin kanssa ei toiminut edes vähää alusta, koska kummastakaan ei ollut riittävän laadukkaaksi keskikentän rytmittäjäksi. Perovuonkin otteet paranivat Jaman otettua keskikentän moottorin roolin itselleen. Loppukausi meni hieman pipariksi loukkaantumisten vuoksi, joten hieman valju maku jäi Perovuon kaudesta kokonaisuutena. Jatko täysi kysymysmerkki, vieläkö riittää motivaatio Ykköseen?
#22 Onni Tiihonen
Kolmannen kauden Kipinäsoturi sai Nuccion aikana mukavasti vastuuta joutuen pelaamaan 90 minuuttia jopa vasempana laitapakkina Porin heinäkuisessa selkäsaunassa... Duarten saavuttua ja vahvistamistalkoiden alettua lähti PKKU:n lainalle hakemaan peliaikaa. Sopimus Gnistaniin kattoi ainoastaan tämän kauden. Iso kysymys kuuluu, riittääkö kunnianhimoa lähteä taistelemaan paikastaan Ykkösessä?
#23 Jesse Ahonen
Epäonnen soturille taas turhan rikkonainen kausi loukkaantumisten vuoksi. Alkukaudesta sai mukavasti peliaikaa, mutta pikkukolhujen vuoksi oli alkukierroksien jälkeen toistuvasti sivussa kokoonpanosta. Sai kuitenkin maalihanat auki MYPA:a vastaan, mutta elokuun lopussa tullut isompi jalkavamma päätti sitten kauden lopullisesti. Ehjänä pysyessään olisi varmasti hyvin käyttökelpoinen palanen Duarten systeemissä, mutta vieläkö jaksaa kuntouttaa itsensä Ykkösen rumbaan?
#25 Albin Mehmeti
Lupaava keskikenttäpelaaja pääsi viimein tositoimiin pelilupasekoiluiden ollessa historiaa. Oli pitkään sivussa loukkaantumisen vuoksi, mutta syyskuussa Duarte osoitti luottamusta lupauksen kykyihin iskemällä kaverin askiin jopa KTP:n luunkovaa keskikentän keskustaa vastaan. Todennäköisesti Albinin sopimukseen sisältyvä ensi kauden optio tullaan lunastamaan.
#30 Omar Jama
Omar lunasti häneen kohdistuneet odotukset saatellen Gnistanin parempaan Jamaan... No joo, kyllä kaveri teki sen ihan kirjaimellisistikin, sillä niin merkittävä roolissa tämä elokuun alussa remmiin hankittu keskikentän herra ja hidalgo oli. Köyhän miehen N'Golo Kanté rytmitti keskikentän peliä jakaen pelistä toiseen mainioita murtavia syöttöjä. Tuli ihan vanhat, hyvät ajat ja maestro Uusitalo mieleen noin 10 vuoden takaa. Jatkosopimus? Kyllä kiitos!
#40 Miika Kauppila
Liikosen tavoin ihan lupaavasti alkanut kausi meni pipariksi heti alussa Kajaanissa tulleen polvivamman päättäessä kauden. Kaverissa olisi ainesta vaikka mihin, joten ei auta kuin toivoa, ettei loukkaantuminen tehnyt liikaa hallaa kehitykselle. Mehmetin tavoin jatkanee Kipinässä ensi kauden option lunastuksen myötä.
#75 Hidetoshi Wakui
Kauden suurin muodonmuutos. Alkukauden hitaasta ja arasta hiirestä kehittyi kauden mittaan huikea keskikentän väsymätön työjuhta. Perovuon tapaan myös Toshin peli sai uuden virtapiikin Jaman hankinnan jälkeen, koska konkarin ei tarvinnut enää kantaa niin suurta vastuuta pallollisesta pelistä vaan sai vapaamman ja hyökkäävämmän roolin. Teki tuttuun tyyliinsä duunia laajalla säteellä, jonka lisäksi alkoi loppukaudesta osua tolppien väliin lähes hämmentävällä tehokkuudella. Teräskunnossa ja haikailee UCL-finaaliin, joten ei kai sitä uraa vielä voi lopettaa?
#97 Lucas Morais
Elokuun jackpot-hankinta oli vielä Kokkolassa ihan pihalla, mutta jo seuraavissa peleissä alkoi näkyä viitteitä tulevasta. Osoittautui lopulta todelliseksi kultakimpaleeksi: Kuusi maalia ja neljä maalisyöttöä puhuvat omaa kieltään brassin arvosta Gnistanille loppukaudella. Toi Gnistaniin juuri sitä alkukaudesta kaivattua talenttia ja kaiken lisäksi Duarte onnistui Luquinhasin roolittamisessa täysin nappiin. Jatkakaamme haaveilua jatkosopimuksesta.
Hyökkääjät:
#9 Masar Ömer
"Matinkylän Zlatan" liittyi Kipinään kotiavauksen aattona selätettyään muutaman vuoden vammakierteen. Ehti pelata muutaman pelin, kunnes loukkaantui uudelleen. Osa kannattajista luuli Maskin pelien olevan lopullisesti pelatut, mutta teki yllättävän paluun kauden loppusuoralla. Osoitti taistelijan luonteen lisäksi myös maalintekijän taitojen olevan tallella iskien kaksi osumaa kauden päätöspeleissä. Jatkon suhteen avainkysymys kuuluu, että riittääkö Gnistanin johdossa usko Maskin kasassa pysymiseen?
#10 Aleksander Akbar
Aloitti jo viidennen kautensa Gnistan nutussa, mutta päätti kauden lainalla Jazzin paidassa. Ei päässyt Gnistanissa missään vaiheessa kauden 2017 tasolleen, vaikka sai Nuccion aikana vastuuta verrattain paljon. Douglasin saavuttua ei Abulle enää paikkaa Duarten systeemistä löytynyt, joten lainasiirto oli kaikkien kannalta paras ratkaisu. Oikealla roolituksella ja hyvällä itseluottamuksella ensi kaudella Gnistanissa jatkavasta Akbarista voidaan saada vielä paljon irti. Mutta riittääkö nöyryys, jos joutuu soittamaan ns. kakkosviulua?
#10 Tuukka Kurki
Itä-Suomen kierrokseltaan takaisin PK-seudulle saapunut Kurki jäi aika marginaalirooliin Gnistanissa, vaikka peliesityksien perusteella olisi ansainnutkin jopa enemmän peliaikaa. Oli aina kentälle päästyään energinen ja hyökkäyssuuntaan vaarallisen oloinen, mutta ilmeisesti kuntopohja ei PEPO-visiitin jälkeen ollut paras mahdollinen. Päällimmäinen muisto Kurjen visiitistä Gnistanissa oli KPV-perseraiskauksen viimeistellyt osuma kauden päätösottelussa, joka sai kannattajat lopullisesti hurmion valtaan. Jatkokuviot täysi kysymysmerkki.
#24 Rony Huhtala
Hyökkäyksen suoraviivainen luotijuna esitti lupaavia otteita jo pre-seasonilla, jonka vuoksi Huhtalaan kohdistui suuria odotuksia ennen kauden alkua. Iski "vain" kolme maalia, joka ei tehnyt oikeutta Huhtalan peliesityksille. Alkukaudesta kärsi ruokinnan puutteellisuudesta kun Huhtalan parasta ominaisuutta eli suoraviivaisuutta ei yksinkertaisesti saatu hyödynnettyä oikein millään tavalla. Haki rooliaan viimeisille kierroksille asti, kunnes Duarte keksi sijoittaa Huhtalan 4-3-3 muodostelman oikealle laidalle, jossa miehen räjähtävää suoraviivaisuutta saatiin ihastella enemmän kuin koko kaudella yhteensä. Jos jatkaa Keltaisessa ja laitetaan oikeaan rooliin niin jälki voi olla ensi kaudella tuhoisaa.
#99 Douglas Caé
Saapui helpottamaan Gnistanin hyökkääjäpulaa elokuussa. Muualla iskettyjen maalimäärien johdosta Douglasiin kohdistui kovia odotuksia, jotka hän myös täytti varsin kiitettävästi aavistuksen epätasaisista otteista huolimatta. Vähän laiskan ja löysän oloinsen viheltelijä, joka kuitenkin oli usein oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja osui tolppien väliin tehokkaasti paikan saadessaan. Pelimiehen merkki. Merkittävä palanen loppukauden runkoa, joten jatkosopimus hyvin mahdollinen.
