Naisten ja tyttöjen sarjajärjestelmät

[sitäpaitsi]

https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/palloliiton-hallitus-hyvaksyi-muutokset-tyttojen-ja-naisten-sarjajarjestelmiin

1.2.2021 klo 18.30
Palloliiton hallitus hyväksyi muutokset tyttöjen ja naisten sarjajärjestelmiin

Palloliiton hallitus hyväksyi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan tyttöjen ja naisten sarjajärjestelmiä koskevat muutokset.

Palloliiton hallitus hyväksyi maanantaina kilpailutyöryhmän esittämät muutokset Naisten Ykkösen, Naisten Kakkosen, T18 SM-sarjan ja T18 Ykkösen sarjajärjestelmiin otettavaksi käyttöön kaudella 2021.

Naisten Ykkösessä suurin muutos koskee joukkuemäärää, jota pudotetaan kahdestatoista kymmeneen kaudelle 2022. Kaudesta 2022 alkaen tavoitteena on pelata naisten kahta ylintä pääsarjaa 20 joukkueen valtakunnallisena kokonaisuutena, joka jakautuu Kansalliseen Liigaan ja Kansalliseen Ykköseen.

Kaudella 2021 kolme joukkuetta putoaa Naisten Ykkösestä suoraan Naisten Kakkoseen ja yksi karsii paikastaan, kun aiemmin kaksi joukkuetta putosi suoraan.

Naisten Kakkosesta vain yksi joukkue nousee karsintojen jälkeen suoraan Ykköseen. Yksi joukkue pääsee puolestaan karsimaan Ykkösessä yhdeksänneksi sijoittuneen joukkueen kanssa. Kakkosen kauden päätteeksi on luotu kaksivaiheinen karsinta, jossa pelataan yhteensä kuusi peliä.

T18 SM-sarjassa ja T18 Ykkösessä kauden 2022 SM-karsintalohkopaikat riippuvat sijoituksesta SM-sarjassa (viisi parasta A-lohkoon ja seuraavat neljä lohkoon B). Ykkösen lohkovoittajat karsivat yksiosaisessa karsinnasta kahdesta paikasta SM-sarjassa sijalle 10 sijoittuneen joukkueen kanssa. Näiden lisäksi SM-karsintoihin osallistuu Helsinki Football Academy, jolloin joukkueiden kokonaismääräksi SM-karsinnassa tulee 12.*

T18 Ykkönen pelataan vielä tämän kauden kolmessa 12 joukkueen sarjassa. Sarjassa varaudutaan tekemään muutos siten, että lohkot ovat kymmenen joukkueen lohkoja kaudella 2023.

Täydennyssääntöä muokataan siten, että Laura Kalmari -turnauksesta voi saada paikan SM-karsintaan vain sellainen joukkue, joka sijoittuu turnauksessa kolmen parhaan joukkoon ja jolla ei paikkaa entuudestaan ole.

NAISTEN SUOMEN CUPIIN MUUTOKSIA
Hallitus hyväksyi myös naisten Suomen Cupin erillismääräyksiin 2021-2022 esitetyt muutokset. Naisten Ykkösen joukkueet osallistuvat vastedes Suomen Cupiin lisenssimääräysten perusteella, ja jatkossa myös Ykkösen joukkueet sisällytetään liigalisenssijärjestelmään.
Lohkovaiheen joukkueiden määrää kasvatetaan 12 joukkueesta 24. Alempien sarjojen joukkueiden karsinta siirretään selkeämmin kesälle.

LAADUKKAAMPIA PELAAJAPOLKUJA JA PAREMPIA TOIMINTAYMPÄRISTÖJÄ
Naisten ja tyttöjen korkeimpien sarjatasojen kehittämiseksi perustettu työryhmä työskenteli syksyn ajan tavoitteenaan löytää paras kilpailumalli laadukkaiden pelaajapolkujen, huippu-urheilun toimintaympäristöjen sekä kiinnostavien kilpailujen kehittämiseksi. Lisää aiheesta löytyy täältä.

* Lisätty tieto HFA:n osallistumisesta SM-karsintoihin 2.2. klo 8.41

Tällaiseen tuoreehkoon päätökseen törmäsin Palloliiton sivustolla.
Kehitys kehittyy.

[Silviis]

Kehitys kehittyy ja toiset kehittyy vielä enemmän. Ja luvan kanssa, koronasta viis.
HFA ja TFA käyneet ottamassa mittaa oikein aluerajojen yli.

https://www.instagram.com/p/CK_wi3MHMq2/?igshid=13z5awayao9ms

Samaan aikaan Palloliitto piileskelee alueellisten ja kansallisten rajoitusten takana mutta on piittaamatta niistä itse. Kyseiset joukkueet pelannee kilpailullisia pelejä sarjoissaan eli kilpailuetua ei näemmä synny.
Jos Tbsm on kärsinyt uskottavuuden ja kilpailullisuuden puutteesta niin sehän varmasti paranee kun mukaan saadaan joukkueita joilla ihan omat säännöt.

[ohilaukaus]

Eiko näille oppilaitosjoukkueille ole ihan omat sarjat... miksi sotkea SM-sarjaa. Imuroivat pelaajia seurajoukkueista.Ja kumma kyllä tosiaan ettei liiton koronasuositukset ja -ohjeet koske näitä sen omia organisoimia pelaajakehitysjärjestelmiä...

[2fst4u]

Kehitys kehittyy ja toiset kehittyy vielä enemmän. Ja luvan kanssa, koronasta viis.
HFA ja TFA käyneet ottamassa mittaa oikein aluerajojen yli.

https://www.instagram.com/p/CK_wi3MHMq2/?igshid=13z5awayao9ms

Samaan aikaan Palloliitto piileskelee alueellisten ja kansallisten rajoitusten takana mutta on piittaamatta niistä itse. Kyseiset joukkueet pelannee kilpailullisia pelejä sarjoissaan eli kilpailuetua ei näemmä synny.
Jos Tbsm on kärsinyt uskottavuuden ja kilpailullisuuden puutteesta niin sehän varmasti paranee kun mukaan saadaan joukkueita joilla ihan omat säännöt.

Sen verran korjataan tätä, että ainakin HFA katsotaan tähän "Huippu-urheilun ja ammattilaisuuteen tähtäävään toimintaan", jolla on erityislupa sekä harjoitella että pelata otteluita. Tästä päätös löytyy täältä http://www.urhea.fi/?x253940=1211815. Eli tässäkin tapauksessa on noudatettu heidän osaltaan sekä alueellista että kansallisia rajoitteita. TFA:n (eli Ilveksen) osalta sitten ollaankin paljon enemmän harmaalla alueella ja sanoisinkin, että kyllä tässä on harkintakyky pettänyt kun tämä ottelu on järjestetty. Jos ottelu olisi ollut Ilves Naiset - HFA, niin se olisi ollut ok, mutta TFA-HFA ei.

[nptuomin]

Onkohan tulevaa 10 joukkueen ykköstä tarkoitus tahkota kolminkertainen sarja vai pelataanko ylä- ja alaloppusarjat?

[Stürmer]

https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/palloliiton-hallitus-paatti-jalkapallon-kilpailumaaraysten-uudistuksista-lisaa

Palloliiton hallitus päätti jalkapallon kilpailumääräysten uudistuksista – Lisää yhdenvertaisia harrastamisen mahdollisuuksia

- - -

Useissa Euroopan maissa sekajoukkueiden mahdollistamisesta kilpasarjoissa on hyviä kokemuksia. Hollanti on ollut asiassa Euroopassa tienraivaaja ja saanut hienoja tuloksia niin pelaajamäärän kasvussa kuin naisten jalkapallon kansainvälisissä tuloksissa. Pelaajakehityksen lisäksi Hollannissa on saatu hyviä tuloksia myös monimuotoisuuden näkökulmasta, kun tytöt ja pojat työskentelevät yhdessä ja oppivat toisiltaan. - Tyttöjen toiminnan ja pelaajakehitystoimenpiteiden määrätietoinen kehittäminen jatkuu edelleen. Sääntöuudistus tuo lisää vaihtoehtoja harrastamiseen ja oikeantasoisen polun löytämiseen etenkin pienillä paikkakunnilla, missä harrastajamäärät voivat olla pienet. Näen tämän siten myös pelaajakehityksen kannalta erittäin merkittävänä uudistuksena, Miettinen linjaa.

Tässä vaiheessa muutokset koskevat jalkapallon kilpailumääräyksiä ja futsaliin muutokset ovat ajankohtaisia aikaisintaan kaudelle 2022-23. Määräyksen toimivuudesta kerätään kokemuksia  jalkapallokaudella 2022 ja määräystä tarkennetaan tarvittaessa kaudelle 2023.

Keskeisimmät muutokset:

- Tyttöjoukkueet voivat ilmoittautua poikien sarjoihin. Seuran tyttöjoukkueen pelatessa poikien sarjaa, on seuralla oltava joukkue myös tyttöjoukkueen omassa ikäluokassa.

- 11v11 poikien sarjoihin osallistuvan tyttöjoukkueen pelaajat voivat olla vuotta vanhempia kuin sarjan ikäluokka. Muissa sarjoissa tyttöjoukkueet osallistuvat oman ikäluokkansa poikien sarjaan. 11v11 poikien sarjoissa pelaavissa tyttöjoukkueissa on voimassa yli-ikäisyyssääntöön poikkeus, jonka mukaan yli-ikäinen pelaaja voi olla kahta vuotta vanhempi kuin sarjan määrittelemä ikä. Muissa sarjoissa on voimassa normaali yli-ikäisyyssääntö. Alueet voivat antaa poikkeuksia tähän sääntöön.

- Yksittäiset tytöt voivat pelata poikien joukkueessa vuoden sarjan ikäluokkaa vanhempina ilman, että tätä lasketaan poikajoukkueen poikkeuslupakiintiöön. Poikien sarjassa pelaavat tyttöpelaajat saavat pelata tyttöjen/naisten sarjoissa normaalia pelioikeutta koskevien määräysten sallimalla tavalla.
   
- Alueet voivat seuran anomuksesta myöntää poikkeusluvan, jolla yksittäinen poika voi pelata tyttöjen joukkueessa.

- Aiemmin voimassa ollut 17 vuoden ikäraja poistetaan ja tytöt/naiset saavat pelata oman ikäistensä poikien/miesten joukkueissa normaalien määräysten mukaisesti ilman rajoituksia tai erillistä ilmoitusta.

[pallojalassa]

Haimme 11 vuotta sitten lupaa pelata poikien sarjassa silloin tämä tyrmättiin, samoin tyrmättiin yhden tytön pelioikeus poikien joukkueessa.
Aika monessa asiassa olisi kannattanut kuunnella ja uskoa, varsinkin turussa.

[Stürmer]

Haimme 11 vuotta sitten lupaa pelata poikien sarjassa silloin tämä tyrmättiin, samoin tyrmättiin yhden tytön pelioikeus poikien joukkueessa.
Aika monessa asiassa olisi kannattanut kuunnella ja uskoa, varsinkin turussa.

Näin ne ajat muuttuu.  Futsalin puolella on jo pitempään saatu naisille lupia pelata myös miesten joukkueissa ja taitaapa tällä hetkellä jotkut pelata pelkästään miesten pelejä.

[Tekonurmi]

Onkohan olemassa jotain tarkempaa julkista dataa kuinka paljon tyttöpelaajia esim 12v + ikäisissä vielä pelaa poikien joukkueissa tai sarjoissa?

[haikaran uhri]

Päivitin tänään Eteläisen alueen Nelosen sarjat omalle excelille ja huomasin jälleen, että inhoan sarjasysteemin tuon osalta. Tuo systeemi, että pelataan kahta kautta (kevät, syys) yhden lyhyen Suomen kesän aikana, on naurattava. Nousulohkosta pelattaan vielä jostakin, mutta nuo jatko- ja alalohkot ovat ihan turhia. Minusta pitäisi päästä siihen, että (pandemiattomana vuonna) pelattaan kaksinkertaisia sarjoja. Lohkoja voisi olla tuon Kolmosen alla 2-3 à 10 joukkuetta. Loput voisi tiputtaa Vitoseen, jossa lohkoja olisi sitten n. neljä. Ilmoittautuminen voisi olla alimmasta sarjasta (siltä se tuntuisi luonnolliselta).

Jos olisin Palloliiton diktatoori tekisin tulevalle kaudelle vuoden 2021:n tyylin neljä lohkoa. Lohkovoittajat nousisivat suoraan Kolmoseen. Tästä syntyy teoriassa "ongelma", että Kolmosessa olisi vuonna 2023 lähtökohtaisesti 13 joukkuetta - mutta, kuten tiedämme, luopumisia ovat aina mahdollisia ja sitä paitsi on mahdollista, että Kakkosesta putoaisi vain yksi joukkue tälle alueelle.
Nelosen lohkojen sijat 2-7 säilyisivät Nelosessa ja Vitosesta tulisivat kolme nousijaa. Jos laskin oikein, pitäisi olla seuraavalla kaudella Eteläisen Nelosessa 30 joukkuetta.

Vitosessa 2023 olisi n. 12 joukkuetta enemmän eli viime kauden perusteella laskettu kokonaan noin 27 joukkuetta.


"Minun" systeemissä olisi etuna, että Nelonen olisi kovatasoisempi sarja. Sen lisäksi lisättäisin sarjapaikkakilpailua. Iloja ja pettymyksiä olisi enemmän.