FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
13.06.2021 klo 11:26:21 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1] 2 ... 82
 
Kirjoittaja Aihe: Suomi - Bosnia ja Hertsegovina ke 24.3.2021 klo 21.45, Olympiastadion (V Sport)  (Luettu 84669 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


: 16.02.2021 klo 18:30:26

Vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen karsinnat alkavat Euroopassa maaliskuun lopussa. Suomi pelaa D-lohkossa yhdessä Ranskan, Ukrainan, Bosnia ja Hertsegovinan sekä Kazakstanin kanssa. MM-karsinnat käynnistyvät Suomen osalta kotiottelulla Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan 24. maaliskuuta vuonna 2021. Alustava kellonaika on 21.45, mutta Palloliitto on pyytänyt ottelun aikaistamista iltaseitsemään oletetusti.

Samana päivänä ykköskorin Ranska isännöi kakkoskorin Ukrainaa, joten vitoskorin Kazakstanilla on lepovuoro. Maaotteluikkuna avautuu toden teolla juuri keskiviikkona 24. päivänä maaliskuuta, kun ohjelmassa on kaikkiaan 12 MM-karsintaottelua. Kaikki ottelut on ainakin toistaiseksi merkitty alkamaan 21.45, joten sikälikin olisi hienoa, jos Suomen ottelu alkaisi pari tuntia aiemmin, koska illalla olisi tarjolla muun muassa sellaisia helmiä kuin Belgia-Wales ja Malta-Venäjä sekä toki Suomen lohkon Ranska-Ukraina. Seuraavana päivänä puolestaan Bulgaria isännöi Sveitsiä, Englanti kohtaa San Marinon, Liechtenstein ja Armenia kohtaavat jälleen kerran, Tanska matkustaa Israeliin sekä Saksa kohtaa Islannin.

Ajattelin avata ketjun Suomen ja Bosnia-Hertsegovinan väliselle ottelulle jo nyt, koska sain äskettäin valmiiksi havaintoni bosnialaisista ja se teksti sopinee ihan hyvin tähän avausviestiksi. Lisäksi viime vuonna en avannut yhtäkään otteluketjua ja sen seurauksena Huuhkajille ei jäänyt mitään käteen Kansojen liigan lohkon kakkossijasta. Vuosina 2018 ja 2019 avasin joitakin ketjuja Kansojen liigan ja EM-karsintojen aikana. Tuolloin Huuhkajat voitti Kansojen liigan lohkonsa nousten B-liigaan ja EM-karsinnoissa toinen sija riitti suoraan kisapaikkaan, joten taikauskoisena ihmisenä tämä vähintään yksi suorittamani ketjunavaus näissä MM-karsinnoissa riittää toivottavasti ainakin MM-jatkokarsintapaikkaan, heh. Hiljalleen myös alkaa varmasti tihkua tietoa siitä, että pääseekö yleisö paikan päälle tarkkailemaan Suomen ja Bosnia-Hertsegovinan laadukkaita yksilöitä (en keksi yhtään syytä miksei), joten tämä ketju on hyvä varmasti olla olemassa sitäkin spekulointia varten.

EDIT: Otteluun ei valitettavasti oteta yleisöä: https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/huuhkajien-mm-karsintojen-avausottelu-pelataan-ilman-yleisoa

Suomi ja Bosnia ja Hertsegovina ovat kohdanneet toisensa kolmesti. Ystävyysottelu vuonna 2004 päättyi bosnialaisten 1-0 voittoon. EM-karsinnoissa vuonna 2019 puolestaan Suomi kukisti kotiottelussaan Teemu Pukin osumilla vastustajansa maalein 2-0, mutta Zenicassa lokakuussa Bosnia oli vahvempi numeroin 4-1. Joel Pohjanpalo teki Suomen ainoan maalin tultuaan vaihdosta sisään toiselle puoliajalle pitkän loukkaantumisen jäljiltä.

Joukkueiden edelliset kilpailulliset ottelut ovat syksyn Kansojen liigasta. Alempana Bosniaa käsittelevässä osiossa on läpikäyty tarkemmin sen edesottamuksi viime vuosilta, joten tässä kohden kertaan vain lyhyesti Suomen syksyn. Huuhkajat pelasi Kansojen liigan B4-lohkossa Walesin, Irlannin ja Bulgarian kanssa. Suomi sijoittui lohkossa toiseksi 12 pisteellä. Se aloitti ja päätti lohkovaiheen tappioilla Walesia vastaan. Syyskuussa Wales haki kliinisen 0-1 vierasvoiton Kieffer Mooren osumalla kymmenisen minuuttia ennen loppua. Marraskuun päätöskierroksella puolestaan lohkovoiton ratkaisseessa ottelussa Wales oli parempi 3-1, kun Suomi joutui pelaamaan 80 minuuttia vajaalla Jere Urosen saatua punaisen kortin ottelun alkupuolella. Harry Wilson ja Daniel James tekivät Walesin kaksi ensimmäistä maalia, kunnes Robin Lodin läpisyötöstä Teemu Pukki kavensi puolittaisen läpiajon päätteeksi, mutta Moore päätti Suomen pyristelyn 84. minuutilla puskettuaan takatolpalta lopullisen sinetin. Wales-otteluiden välissä Suomi voitti Irlannin vieraissa 0-1 ja kotona 1-0. Voittomaaleista vastasi Fredrik Jensen. Bulgaria kaatui lokakuussa 2-0 ottelussa, johon sai ottaa yleisöä ensi kertaa uusitulle Olympiastadionille. Robert Taylor ja Jensen olivat maalintekijät toisella puoliajalla. Marraskuussa puolestaan Suomi haki Sofiasta 1-2 voiton Pukin ja Lodin maaleilla. Lukas Hradecky pysäytti tuossa ottelussa Ivanovin rangaistuspotkun, muttei enää Ilievin rankkaria.

Ottelun erotuomaristo ei ole vielä selvillä, mutta päivitän sen tähän, kun se selviää muutama päivä ennen ottelua. Sosiaalisessa mediassa ottelusta voi keskustella muun muassa aihetunnisteella #FINBIH.

EDIT: Erotuomaristo tulee Kreikasta. Oikeutta jakaa Tasos Sidiropoulos. Avustajina toimivat Polychronis Kostaras ja Lazaros Dimitriadis. Neljäs erotuomari on Ioannis Papadopoulos.

Bosnia ja Hertsegovina

Bosnia ja Hertsegovinan viimeisin päävalmentaja on 72-vuotias harmaantunut herrasmies Dusan Bajevic, joka valmensi Bosniaa vuonna 2020 kahdeksassa pelissä. Yhtäkään noista otteluista bosnialaiset eivät voittaneet, vaan tuloksena oli kaksi tasapeliä ja kuusi tappiota, joten Bajevic sai kenkää Kansojen liigan päätteeksi.

Uutta päävalmentajaa tammikuun puolivälissä 2021 ei oltu vieläkään nimetty, vaikka seuraaviin maaotteluihin oli aikaa aika tarkalleen kaksi kuukautta tuossa vaiheessa. Lopulta 21. tammikuuta bulgarialainen Ivaylo Petev nimitettiin päävalmentajaksi. Palataan häneen tuonnempana.

Bajevic seurasi tehtävässään kroatialaista Robert Prosineckia, joka toimi päävalmentajana vuosina 2018 ja 2019 johdattaen syksyllä 2018 bosnialaiset Kansojen liigan lohkovoittoon ja nousuun A-divisioonaan, mutta kuten hyvin muistamme, EM-karsinnat vuonna 2019 eivät sujuneet yhtä mallikkaasti ja hän ehti karsintojen aikana ilmoittaa erostaankin jo kertaalleen bosnialaisten hävittyä syyskuussa Armeniassa 4-2, mutta Prosinecki lopulta hoiti kuitenkin pestinsä karsintojen loppuun saakka ja oli kaatamassa Suomeakin kotipelissä maalein 4-1 lokakuussa, mutta se ei riittänyt jatkopaikkaan.

Myös Kreikan kansalaisuuden omistava Bajevic astui tosiaan ruoriin viime vuodeksi. Hän oli aiemmin valmentanut lukuisia kreikkalaisseuroja kuten AEK Ateenaa (1988-1996, 2002-2004, 2008-2010), Olympiakosta (1996-1999, 2004-2005) ja Aris Salonikia (2007-2008) voittaen yhteensä yhdeksän maan mestaruutta ja joitakin cup-pokaaleja. Serbialaisen Punaisen Tähden managerina hän piipahti yhdeksän pelin verran vuonna 2006. Lisäksi vuosina 2013-2018 hän toimi AEK Ateenan jalkapallotoimintojen johtajana ennen siirtymistään Bosnia ja Hertsegovinan maajoukkueeseen, joten valinta oli alun perin jo vähän kummallinen, kun edelliset päävalmentajakokemukset Bajevicilla olivat vuodelta 2012 Atromitos Ateenasta.

Syksyn 2018 jälkeen kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet melko turbulenttisia Bosniassa. Pettymykseen päättyneitä EM-karsintoja ei tarvitse enää varmaan kerrata. Heikko suorittaminen jatkui viime vuonna, kun Bajevicin alaisuudessa Bosnia ei voittanut peliäkään. Pesti alkoi kuitenkin lupaavasti, kun Kansojen liigassa samassa lohkossa Italian, Hollannin ja Puolan kanssa pelannut Bosnia ja Hertsegovina haki 1-1 tasapelin Italiasta. Dzeko vei vieraat johtoon 57. minuutilla, mutta Italia tasoitti kymmenen minuuttia myöhemmin Sensin osumalla. Kotidebyytti Puolaa vastaan pari päivää myöhemmin päättyi 1-2 tappioon. Tuotakin peliä Bosnia johti 1-0, kun Hajradinovic iski rankkarin sisään avausjakson puolivälissä, mutta Glik puski kulmasta tasoituksen 45. minuutilla ja toisella jaksolla Grosicki puski voittomaalin keskityksestä. Lokakuussa Bosnia pelasi maalittoman tasapelin kotonaan Hollantia vastaan. Sitä seurasi ruma 3-0 tappio Puolassa. Kansojen liiga päättyi marraskuussa vierastappioon Hollannissa 3-1 ja kotitappioon Italialle 0-2. Kahdella pisteellä Bosnia putosi B-sarjaan.

Bosnia ja Hertsegovina pelasi myös EM-jatkokarsinnoissa lokakuussa. Se kohtasi kotikentällään Pohjois-Irlannin. Tarina oli sikäli tuttu, että Krunic vei isännät johtoon 13. minuutilla, mutta vastustaja tuli tasoihin toisella jaksolla McGinnin osumalla, joten jälleen Bajevicin alaisuudessa hyvä alku kuihtui kokoon. Rankkarikisassa Pohjois-Irlanti oli parempi 4-3, kun Hajradinovic ja Visca epäonnistuivat isäntien toisena ja kolmantena ampujana. Bajevicin mollivoittoisen pestin kruunasi marraskuinen harjoitusottelutappio Iranille 0-2, mikä mahdollisti Suomen nousun MM-karsinta-arvonnan kolmoskoriin. Lopullinen maaliero Bajevicin alaisuudessa oli 4-14 eli -10. Pistekeskiarvo oli tosiaan ala-arvoinen 0,25.

Bajevic peluutti Transfermarktin mukaan 4-1-4-1/4-3-3 ja 4-2-3-1 paperiryhmityksiä (5x 4-1-4-1/4-3-3 & 3x 4-2-3-1), mutta myöhemmin huomaamme, että todellisuudessa muoto oli lähes aina 4-1-4-1. Prosinecki käytti täsmälleen samoja numeroyhdistelmiä esimerkiksi EM-karsinnoissa vuonna 2019 (8x 4-1-4-1 & 2x 4-2-3-1), joten eiköhän uudenkin valmentajan alaisuudessa debyyttipelissä maaliskuussa Helsingissä Bosnia asetu muotoon, jossa sillä on yksi kärki, laiturit ja keskikentän kolmikko neljän puolustuslinjan yläpuolella. Petev on tosin suosinut enemmän 4-2-3-1 ryhmitystä seurajoukkueissaan, joten voi olla, että maaliskuussa Bosnia aloittaa sillä ryhmityksellä Suomea vastaan 4-1-4-1:n asemesta, jolloin muoto pallottomana lienee lähellä 4-4-1-1:tä/4-4-2:ta.

Ivaylo Petev on tosiaan 45-vuotias bulgarialainen, joka valmensi viimeksi Jagiellonia Puolan pääsarjassa heinäkuun loppuun saakka. Sitä ennen hän oli Saudi-Arabiassa. Valmennusuransa kuudesta ensimmäisestä vuodesta hän vietti kotimaassaan viisi (Ludogorets 2010-2013 & maajoukkue 2015-2016). Bulgarian maajoukkuettakin hän luotsasi 4-2-3-1 ryhmityksellä 11/13 pelissä ja kahdesti käytössä oli 4-4-2. Saldo oli mukiinmenevä viisi voittoa, kaksi tasuria ja kuusi tappiota. Tosipeleissä Petevin alaisuudessa Bulgaria pelasi kotonaan tasan 2-2 muun muassa Italiaa vastaan, mutta voitot tulivat vain pikkumaista Maltasta, Azerbaijanista ja Luxembourgista. Yhdessä harjoituspelissä toki Portugali kaatui 0-1. EM2016-karsintojen lopussa kuitenkin Kroatiaa ja Italiaa vastaan vieraissa Bulgaria jäi maaleitta tosipeleissä. Noita pelejä ennen myös Norjaa ja Turkkia vastaan Bulgaria jäi nollille osuen välissä kerran Maltan verkkoon, joten varmaankin ongelmat muita kuin pikkumaita vastaan johtivat potkuihin heti MM2018-karsintojen alussa, vaikka Bulgaria avasi karsinnat 4-3 voitolla Luxemburgista. Viimeiseksi jääneessä seurajoukkuespestissään Puolassa hän peluutti niin ikään ainoastaan 4-2-3-1 ryhmitystä.

Mitä tulee vielä yleiseen turbulenssiin Bosnia-Herzegovinassa, uusimmalla päävalmentajahaulla ei ollut mitään tekemistä jalkapallon kanssa erään artikkelin mukaan. Alla on muutama englanninkielinen lainaus tilanteesta. Lopulta päävalmentajaksi valittiin siis Ivaylo Petev eikä kansansuosikkia Sergej Barbarezia: https://telesport.telegram.hr/kolumne/na-posudbi/neuspjeli-maskenbal/

Lainaus
The national football team of Bosnia and Herzegovina still does not have a successor, Dušan Bajevic, in the position of coach. For weeks, Ivajlo Petev acted as a tourist and wandered around Sarajevo, was in touch with warm Medjugorje and visited cold Jahorina, an ironed expensive suit hung on the door and just waited for a phone call, a sign for the official presentation of this former Dinamo coach as the new coach. However, this time the masquerade failed. Interests of the most powerful - the current president of the Alliance Elvedin Begic , his successor Vice Zeljkovic and vice president Ivan Beus ; therefore, the representatives of the three peoples did not coincide.

Moreover, they themselves began to tear off each other's masks and throw stinking feces in which football in BiH has been drowning for decades, but in which its most powerful people have so far swam and enjoyed themselves perfectly.

What actually went wrong?

It is a story that, of course, has absolutely nothing to do with football, and especially not with the coaching knowledge of Ivajlo Petev. Or any of his probably only fictitious opponents, among whom the legendary captain of the national team Sergei Barbarez has the greatest support in public . In fact, in the past more than a month, almost no one - including league leaders, members of the Expert Commission, journalists, neutral commentators and fans - has talked about football itself and what Petev or any other candidate would bring to this team on the field and in the locker room.

The reason for this is simple: this is not a situation in which BiH is looking for a national football team coach, but an open and expected war for supremacy and power.

*****

Which is embarrassing in itself - it's obvious that no one in this story really cares about the national team or football and that it's all about private interests and power struggles. The frustrated public, including fans and journalists and former players and legends, people who just want better results and normal football, at the time were easily divided and dragged in the wrong direction in dealing with unimportant trivia in their naive belief that the alliance in this at the moment he is really looking for a national football team selector. Because, again - no, don't ask, this is just their war for power.

*****

In short, given the power that Begic has, at least for now, this means in practice that a vote of confidence in the new coach - as he is called Ivajlo Petev - has been blocked and will remain so until an agreement is reached. Whether that deal will involve compromise, putting on new masks and finding a common interest, or will it simply represent someone stabbing him in the back or perhaps brutally beheading us, we still don’t know.

Suomelle voinee nyt jo todeta olevan hyvä asia se, että se kohtaa sekasorrossa olevat bosnialaiset heti avauskierroksella kotona. Mitä tulee bosnialaisten MM-karsintahistoriaan, se on ollut mukana karsinnoissa vuodesta 1996 alkaen. Ensimmäisen MM-karsintaottelunsa se hävisi Kreikalle vieraissa 3-0. Bosnia sijoittui ykköslohkossa karsinnoissa Ranskan kisoihin 1998 lopulta neljänneksi kerättyään kahdeksasta pelistä yhdeksän pistettä. Tanska meni lohkosta suoraan kisoihin ja Kroatia jatkokarsinnan kautta. Karsintojen kohokohta oli 3-0 kotivoitto lohkovoittaja Tanskasta.

MM-karsinnoissa 2002 Bosnia sijoittui niin ikään viiden joukkueen lohkossa neljänneksi. Saldo oli 2-2-4. Espanja, Itävalta ja Israel sijoittuivat sen edelle. Ainoat voitot tulivat jumboksi jääneestä Liechtensteinista. Karsinnoissa Saksan kisoihin 2006 Bosnia sijoittui kolmanneksi kuuden joukkueen lohkossa. Lohkon voitti Serbia ja Montenegro 22 pisteellä ennen Espanjaa (20). Bosnia keräsi kunnioitettavat 16 pistettä kymmenestä ottelusta. Se pelasi tasapelit kotonaan molempia lohkon kärkijoukkueita vastaan ja oli voittaa Espanjan vieraissa, kunnes lisäajan kuudennella minuutilla Marchena tasoitti. Maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi ehdolla ollut Barbarez puolestaan teki voittomaalin 1-0 kotivoitossa Belgiaa vastaan.

Nousujohteinen käyrä jatkui seuraavissa MM-karsinnoissa Etelä-Afrikan kisoihin. Bosnia eteni lohkokakkosena jatkokarsintaan, mutta hävisi Portugalille maalein 2-0. Samaan lohkoon tuli taas Espanja, joka eteni puhtaalla pelillä lohkovoittoon ja aina maailmanmestaruuteen saakka. Bosnia jätti taakseen lohkossa Turkin, niin ikään jälleen Belgian, Viron ja Armenian. Espanja-pelien lisäksi Bosnia hävisi vain Turkille vieraissa ja se riitti tosiaan jatkokarsintoihin, kun Turkki kompuroi enemmän pelaten muun muassa tasan Viroa vastaan vieraissa ja häviämällä Belgialle kertaalleen.

Brasilian MM-kisoissa Bosnia ja Hertsegovina nähtiin toistaiseksi ainoan kerran isossa kansainvälisessä arvoturnauksessa. Se voitti karsintalohkon G saldolla 8-1-1. Kreikka päätyi sen kanssa tasapisteisiin 25 pisteellä, mutta Bosnian maaliero +24 oli Kreikan +8:aa parempi. Keskinäiset ottelut päättyivät lisäksi Bosnian eduksi, kun se voitti kotonaan 3-1 ja haki vieraista maalittoman tasurin. Kreikkakin toki eteni jatkokarsinnoista lopulta kisoihin pudoten siellä neljännesvälierissä Costa Ricalle. Slovakia, Liettua, Latvia ja Liechtenstein olivat lohkon muut joukkueet, joten toki arpaonnikin oli suotuisa bosnialaisille noissa karsinnoissa. Dzeko oli Euroopan karsintojen toiseksi paras maalintekijä kymmenellä osumalla Robin van Persien jälkeen. Bosnialaiset kisoihin johdatti päävalmentajana Safet Susic, jonka nelivuotispesti MM-kisoihin. Hänen maajoukkueen voittoprosenttinsa 46,94% on vasta Bosnian historian kolmanneksi paras, mutta silti hän oli se messias, joka johdatti joukkueen urotekoon. Seuraavat EM-karsinnat alkoivat kuitenkin sen verran heikosti, että Susic sai potkut ja hänen jälkeensä kolmeksi vuodeksi vetovastuuseen tulleen Mehmed Bazdarevicin voittoprosentti 56% on puolestaan paras, mutta silti Bosnia jäi rannalle EM-kisoista 2016 jatkokarsinnoissa Irlannin oltua parempi maalein 3-1.

Palataan MM-kisoihin 2014. Bosnia-Herzegovina pelasi F-lohkossa Argentiinan, Nigerian ja Iranin kanssa. Avausottelussa Argentiina oli parempi 2-1. Kisat alkoivat kehnosti Kolasinacin omalla maalilla jo kolmannella peliminuutilla. Messi puolestaan teki voittomaalin 65. minuutilla ennen kuin Ibisevic kavensi viisi minuuttia ennen täyttä historiallisella ensimmäisellä bosnialaisten MM-maalilla. Toisessa ottelussa puolestaan Nigeria oli vahvempi 1-0. Niinpä viimeinen ottelu oli merkityksetön jatkoonpääsyn kannalta. Siinä Bosnia kaatoi Iranin 3-1 ja tähtipelaajat Dzeko sekä Pjanic pääsivät muun muassa MM-maalin makuun. Kolmannen maalin teki yhä Turkissa ammatikseen pelaava laitapuolustaja Avdija Vrsajevic.

MM-karsinnoissa 2018 Bosnia oli kolmas lohkossaan, joten nousujohteinen trendi päättyi siltä erää MM-karsinnoissa. Saldona oli 5-2-3. Lohkon voitti Belgia 28 pisteellä ennen Kreikkaa, joka keräsi 19 pistettä ja sysäsi kahden pisteen erolla bosnialaiset ulos jatkokarsinnoista maksaen siten neljän vuoden takaisia kalavelkoja. Jos Bosnia ei olisi menettänyt lisäajalla 0-1 vierasjohtoaan Kreikassa marraskuussa 2016, kenties Bosnia olisi lopulta sijoittunut toiseksi lohkossa, kun kotipeli seuraavan vuoden kesäkuussa päättyi maalittomaan tasapeliin. Toki ehkä kriittisempi takaisku tuli vieraissa Kyprosta vastaan, kun Bosnia käsittämättömästi menetti 0-2 johdon toisella puoliajalla. Kypros iski kolme maalia kymmenessä minuutissa peliminuuteilla 65-76 ja voitti ottelun 3-2. Toiseksi viimeisen kierroksen kotipeliä Belgiaakin vastaan Bosnia johti 2-1, mutta hävisi lopulta 3-4, kun vain pari minuuttia 3-3 tasoituksen jälkeen Carrasco teki voittomaalin 84. minuutilla. Bosnialaisten parhaat maalintekijät olivat yhä maajoukkueryhmään kuuluvat Dzeko (5 maalia) ja Visca (3 maalia).

Bajevicin alaisuudessa syvyyskartta (4-1-4-1) näytti tältä:

Edin Dzeko (Armin Hodzic, Smail Prevljak, Elvir Koljic, Milan Djuric, Ermedin Demirovic, Irfan Hadzic)
Amer Gojak (Rade Krunic, Haris Duljevic, Almedin Ziljkic) - Rade Krunic (Amer Gojak, Haris Hajradinovic) - Miralem Pjanic (Deni Milosevic, Amar Rahmanovic, Elvis Saric) - Edin Visca (Benjamin Tatar, Dino Hotic)
Gojko Cimirot (Amir Hadziahmetovic, Muhamed Besic, Stjepan Loncar, Anel Sabanadzovic, Vladan Danilovic)
Sead Kolasinac (Eldar Civic, Advan Kadusic, Bojan Nastic) - Sinisa Sanicanin (Adnan Kovacevic) - Anel Ahmedhodzic (Dennis Hadzikadunic, Ermin Bicakcic, Toni Sunjic) - Branimir Cipetic (Darko Todorovic, Zoran Krvzic, Josip Corluka)
Ibrahim Sehic (Kenan Piric, Asmir Begovic, Belmin Dizdarevic, Luka Kacavenda)

Pelaajaruletti tietyillä pelipaikoilla oli viime syksynä hyvinkin runsasta, joten bosnialaisten ihanneavauksen ennakointi ja pohtiminen on hankalaa. Muutos parin vuoden takaiseen on suuri, koska EM-karsintaennakkoa tehdessäni bosnialaisten avauskokoonpanon ainoa kysymysmerkki oli oikean laitapuolustajan pelipaikka, sillä permanentti oli Kansojen liigassa 2018 todella yhtenäinen, kun kaikissa neljässä pelissä avauksessa olivat Sehic, Civic, Zukanovic, Sunjic, Pjanic, Besic, Saric, Duljevic, Dzeko ja Visca.

Ykkösmaalivahtina toimii sentään yhä Ibrahim Sehic. Hän on yhä myös 190-senttinen, mutta seurajoukkue Turkissa on vaihtunut BB Erzurumsporista Konyasporiin viime vuoden elokuussa. Maaottelukokemus on kasvanut 18 ottelusta 32:een parissa vuodessa. Vasemman jalan puolipitkät avaukset eivät ole enää niin suuri ongelma vantteralle Sehicille, vaan hän on mennyt eteenpäin jalalla pelaamisessaan ja loistaa myös oikea-aikaisilla vastaantuloillaan niin keskityspalloissa kuin torjuntatilanteissa. Hän pelasi EM-karsinnoissa yhdeksän ensimmäistä peliä ja lepäsi sitten päätöskierroksen merkityksettömässä pelissä Liechtensteinissa. Kansojen liigassa viime syksynä hän pelasi puolestaan neljässä ottelussa sekä EM-jatkokarsintapelissä Pohjois-Irlantia vastaan. Syksyn viimeisestä pelistä hän oli sivussa koronan takia. Lisäksi Sehicilta jäi väliin syyskuun jälkimmäinen maaottelu kotona Puolaa vastaan, koska Bajevic antoi mahdollisuuden Asmir Begovicille näyttää osaamistaan pitkän tauon jälkeen.

Begovic tosiaan tuli syrjäytetyksi maajoukkueesta vuoden 2017 jälkeen. Hän oli vielä MM-karsinnoissa 2018 ykkösmaalivahti, mutta sen jälkeen seuraava kilpailullinen ottelu oli tuo viime syksyn Puola-peli. Välissä hän pelasi 2018 puoliajan verran yhdessä harjoitusottelussa. Bournemouthissa Begovic on tällä kaudella tätä kirjoitettaessa pitänyt kymmenen nollapeliä 24 pelissä ja syksyllä jossain vaiheessa hänellä taisi olla viiden pelin nollaputki, joten noilla näytöillä oli ehkä syytäkin saada näyttöpaikka uuden valmentajan alaisuudessa, mutta monivuotisen ykkösmaalivahdin maaottelumäärä saattaa kyllä jämähtää 63 otteluun, jollei hän sitten saa vastuuta jossain harjoituspelissä. Bosniahan pelaa ainakin Costa Ricaa vastaan maaliskuun ikkunassa. Begovic on muuten Bosnian kaikkien aikojen ykkönen nollapeleissä lukemalla 22. Sehicilla nollapelejä on kymmenen.

Kenan Piric (26 vuotta, NK Maribor) pelasi syksyn viimeisessä pelissä, kun Sehic oli koronan takia sivussa. 192-senttinen ja oikeajalkainen Piric on ollut jo 3-4 vuotta maajoukkueen matkassa, mutta lähes aina vaihtopenkillä, joten hänen tilanteensa muistuttaa hieman Jesse Jorosta. Virallisia maaotteluja on kertynyt tosin Jorostakin vähemmän eli kolme. Kahtena viime vuonna hän on kuitenkin saanut pelata yhden kilpailullisen ottelun eli EM-karsintojen päätöspelin Liechtensteinissa (0-3 voitto) ja Kansojen liigan päätöspelin Italiaa vastaan kotona (0-2 tappio). Tulevat karsinnat menevät varmaankin samassa roolissa kuin ennenkin, mutta ehkä seuraavissa EM-karsinnoissa on Piricin aika lopulta ottaa ykkösveskarin viitta harteilleen jo reilusti yli kolmikymppisiltä kollegoilta.

Belmin Dizdarevic ja Luka Kacavenda ovat kaksi 19-vuotiasta vaihtoehtoa kolmannen maalivahdin rooliin. Molemmat istuivat penkillä syksyn viimeisessä pelissä, kun Sehic oli tosiaan poissa. Dizdarevic pelaa kotimaassaan Sarajevossa ja Kacavenda FK Radnik Bijeljinassa, mutta pääsarjapelejä he eivät ole saaneet Dizdarevicin yhtä esiintymistä lukuun ottamatta, vaan istuneet vain penkillä.

Keskuspuolustajissa on tapahtunut suuriakin muutoksia Prosineckin lähdettyä. EM-karsintoihinhan Bosnia lähti vakiintuneella toppariparilla Zukanovic-Sunjic, joka toi nousun Kansojen liigan A-sarjaan syksyllä 2018. Ermin Bicakcic oli kolmas toppari, joka tuurasi pariin otteeseen Sunjicia noiden karsintojen kuuden ensimmäisen pelin aikana. Kun tulokset eivät olleet miellyttäviä ja Prosinecki oli jo ehtinyt ilmoittaa erostaan, lokakuun Suomi-voitossahan Bosnia laittoi pakan täysin uusiksi peluuttamalla loppukarsintojen ajan lähtökohtaisena toppariparina Kovacevicia ja Bicakcia Zukanovicin pudotessa penkille ensi kerran eikä hän tuon jälkeen ole maajoukkueessa pelannutkaan, joten vaikuttaa siltä, että erinomaisen vasurin omistavan ja nykyään Turkissa palloilevan 33-vuotiaan Zukanovicin maaottelumäärä jää 38 otteluun. Tornimainen hujoppi Sunjic sen sijaan pelasi viime syksynä vielä yhden kilpailullisen ottelun päästessään avaukseen Bajevicin valmennusdebyytissä Italiaa vastaan, mutta 1-1 tasurista huolimatta hän ei saanut enempää vastuuta ollen kokonaan ryhmän ulkopuolella loka- ja marraskuussa. Syynä on varmasti se, että Sunjic siirtyi syyskuun maaottelujen jälkeen lainalle Kiinaan eikä ole sieltä sitten tullut maajoukkueen matkaan, kun seurajoukkuepelejäkään ei ole ollut tarjolla, joten pelituntuma on ollut täysi nolla. Tämän vuoden alussa Sunjic vaihtoi seuraa vielä Kiinassa Beijing Sinobo Guoanista Henan Jianyeen.

Nykyinen ykköstoppari vaikuttaa olevan Sinisa Sanicanin (25 vuotta, 190 senttiä, Vojvodina). Vasenjalkainen Serbian pääsarjassa pelaava lyhyttukkainen Sanicanin on tällä kaudella iskenyt kolme maalia 12 ottelussa, joten hän lienee erikoistilanneuhka laadukkaan peruspelaamisen lisäksi. Sanicanin debytoi maajoukkueessa viime syksynä ja pelasi syksyn kaikissa maaotteluissa yhdeksää minuuttia vaille täydet minuutit. Hän on hyvä tekemään katkoja puolustuslinjassa niin maassa kuin ilmassa.

Hänen paikkaajansa vasempana topparina lienee jo aiemmin mainittu jykevä Adnan Kovacecic, joka on niin ikään vasenjalkainen ja pelaa nykyään Ferencvarosissa. Hän on 27-vuotias, 189-senttinen ja pelasi tosiaan EM-karsintojen loppuvaiheissa kolme peliä, kun Prosinecki herätteli joukkuetta kokoonpanomuutoksilla. Kansojen liigassa viime syksynä hän ei saanut vastuuta, mutta oli penkillä kolmesti ja sai peliaikaa Irania vastaan harjoitusottelussa täydet minuutit.

Sanicanin rinnalle voi asetella Anel Ahmedhodzicin, Dennis Hadzikadunicin, Ermin Bicakcicin tai Toni Sunjicin. Kaksi viimeksi mainittua ovat tuttuja nimiä EM-karsinnoista ja Sunjicin tilanteesta kirjoitinkin jo yllä. Bicakcic pelaa puolestaan yhä Hoffenheimissa. Hän on sen verran liikkuva tapaus, että laitapuolustajanakin tuuraaminen onnistuu ja sillä paikallahan hänet nähtiin Ratinassa, mutta yhdessä Kovacevicin kanssa he kaatoivat Suomen Zenicassa toppariparina. Vaaleahiuksinen ja vain 185-senttinen Bicakcic elää liikkeestään ja pomppuvoimastaan. Maaottelutilastot ovat tällä hetkellä 35/3. Bundesliigassa Bicakcic on pelannut vain kahdessa ottelussa tällä kaudella ja maajoukkueessakin hän pelasi Kansojen liigassa vain Puolaa vastaan syyskuussa saaden näyttöpaikan Sunjicin paikalla Sanicanin vierellä. Bicakcicin vähäiseen vastuuseen on luonnollinen selitys, koska hän on ollut loukkaantumisen takia sivussa syyskuun lopusta asti. Diagnoosina oli vakava polvivamma ja ennusteen mukaan Bicakcic olisi ainakin kuusi kuukautta sivussa, joten hänen pitäisi kenties olla pelikunnossa juuri maaliskuun lopussa karsintojen alkaessa, mutta epäilen, että pelituntuman puutteen takia hän olisi avauksessa, vaan korkeintaan penkillä, jos edes siellä.

Niinpä todennäköisesti joko Ahmedhodzic tai Hadzikadunic pelaa avauksessa Sanicanin vierellä. Molemmat ovat kuitenkin mitä pätevimpiä vaihtoehtoja ja sikäli mielenkiintoisia tapauksia, että he ovat syntyneet Malmössä perättäisinä vuosina. Tummapiirteisempi ja siloposkisempi Hadzikadunic on 22-vuotias, 191-senttinen ja oikeajalkainen toppari, joka on pelannut jo pari kautta Venäjällä Rostovissa. Viisivuotinen sopimus jatkuu vielä vuoteen 2023 saakka. Hän teki maajoukkuedebyyttinsä lokakuussa ja pelasi neljässä viimeisessä Kansojen liigan ottelussa. Toki avauksessa hän oli vain kolmesti, mutta pääsi kehiin myös Puolaa vastaan kotipelissä, kun Ahmedhodzic otti punaisen kortin jo 14. minuutilla. Aivan heti Hadzikadunic ei kuitenkaan tullut sisään, vaan vasta 32. minuutilla Pjanicin loukkaannuttua.

Siististi hiuksensa pystyyn nostava Ahmedhodzic on vuoden nuorempi eli 21-vuotias, 192-senttinen ja oikeajalkainen. Hän pelaa Malmössa, josta Hadzikadunic siirtyi aikoinaan Rostoviin. Ahmedhodzicin viime kausi oli niin hyvä, että hänet valittiin Ruotsin pääsarjan parhaaksi puolustajaksi Malmön voittaessa mestaruuden. Hänen maajoukkueuransa on sikäli kiintoisa, että Anel kahlasi läpi Ruotsin juniorimaajoukkueet ja pelasi jopa A-maajoukkueessa vuosi sitten tammikuussa Moldovaa vastaan, mutta kyseessä ei ollut kuin ystävyysottelu, joten edustusoikeus ei lukkiutunut lopullisesti, vaan lopulta elokuussa Ahmedhodzic päätti, että hän haluaa edustaa sittenkin vanhempiensa kotimaata Bosnia ja Hertsegovinaa. FIFA hyväksyi urheilukansalaisuuden muutoksen Ruotsista Bosniaan syyskyyssa ja heti lokakuussa Ahmedhodzic teki maajoukkuedebyyttinsä kovassa paikassa EM-jatkokarsintapelissä Pohjois-Irlantia vastaan. Hän pelasi lokakuussa myös Kansojen liigassa Puolaa vastaan, mutta otti tosiaan punaisen kortin heti pelin alkupuolella. Marraskuun peleihin häntä ei edes valittu, koska hän ei olisi kuitenkaan voinut pelata. Luulen silti, että hän saattaa olla niukasti Hadzikadunicin edellä valmennusjohdon papereissa. Huippukautensa päätteeksi hänet on kuitenkin yhdistetty muun muassa Chelseaan, joten kyseessä todella on loistava puolustaja.

Siirrytään laitapuolustajiin. Vasemmalle itseoikeutettu valinta on vastikään lainalle Schalkeen siirtynyt Sead Kolasinac. Muun muassa Arsenalissa pelannut dynaaminen ja härkämäinen puolustaja puolustaa mielellään eteenpäin ja osallistuu hyökkäyksiin laitakaistaa pitkin kipittämällä. Tosin syksyllä nousuja ei ihan hirveästi nähty, kun systeemi hyökätessä oli lievästi erilainen aiempaan verrattuna. Keskityspallot vasurilla ovat myös laadukkaita. EM-karsinnoissa kuitenkin muistan hyvin, kuinka esimerkiksi Kreikka ja Armenia pyrkivät hyödyntämään Kolasinacin heikkoutta eli puolustamista luomalla ristipalloilla hetkellisiä eristettyjä 1v1-tilanteita häntä vastaan. Samaa tapahtui viime syksynä. Ikää Kolasinacilla on vasta 27 vuotta, vaikka hän tuntuu olleen "kuvioissa" jo ikuisuuden. Maaotteluja on kertynyt 35, mutta maalitili on yhä avaamatta. Viime syksynä Kolasinac oli avauksessa tosipeleistä neljässä seitsemästä. Kotipelit Puolaa ja Hollantia vastaan hän aloitti penkiltä. Viimeisestä kotipelistä Italiaa vastaan hän oli poissa viruksen takia. Jos sama trendi jatkuu ja Kolasinac pelaa kovimmat ottelut eli vieraspelit, hän on avauksessa maaliskuussa Olympiastadionilla ja se olisi ilahduttavaa todistaa paikan päälläkin. EM-karsinnoissa puolestaan Kolasinac pelasi kuusi peliä kymmenestä. Vierastappiossa Suomea vastaan hän oli Pjanicin tavoin poissa, mutta yleisön kannalta olisi tietysti nyt enemmän kuin suotavaa, että molemmat maailmantähdet olisi tällä kertaa mahdollista nähdä lähietäisyydeltä.

Advan Kadusic, Eldar Civic ja Bojan Nastic ovat varamiehet Kolasinacille. Civic oli Zukanovic-Sunjic toppariparin rinnalla vakiintunut avaaja vielä syksyllä 2018 tehtyään maajoukkuedebyyttinsä aiemmin samana vuonna, kun Kolasinac oli polvivaivainen. Prosinecki luotti Civiciin myös EM-karsintojen alussa peluuttaen tätä kolmessa neljästä ensimmäisestä ottelusta (myös Ratinassa), mutta seuraavat viisi peliä hän istui penkillä, kunnes Liechtensteinia vastaan päätöskierroksella Civic palasi jälleen avaukseen tehden toistaiseksi maajoukkueuransa ainoan maalin. Viime syksynä Ferencvarosissa rotaatiotoppari Kovacevicin kanssa pelaava Civic sai vastuuta syyskuun jälkimmäisessä pelissä kotona Puolaa vastaan. Muissa peleissä hän ei ollut ollenkaan mukana, vaikka debytoi muun muassa lokakuussa Mestarien liigassa Barcelonaa vastaan. Tilastoja tutkimalla selviää kuitenkin se, että Civic oli hetken aikaa mukana seurajoukkueensa peleissä juuri loka- ja marraskuun maaottelutaukojen välissä, mutta muutoin hän on periaatteessa ollut syyskuun lopusta saakka sivussa pelaavasta kokoonpanosta. Mitä luultavimmin hänellä on siis jokin pitkäaikainen vamma, koska hänet oli kyllä kutsuttu lokakuun peleihinkin, mutta lopulta hän ei siis ollut mukana. Seurajoukkueessaan Civic on pelannut viimeksi lokakuun puolivälissä. Civicin kevyelle askeleelle olisi kyllä ilman muuta käyttöä kolmen maaottelun viikkoina.

Slovenian pääsarjassa NK Celjessa pelaava Advan Kadusic on 23-vuotias koulutukseltaan oikea laitapuolustaja, joka sitten sai vastuuta maajoukkueessa vastuuta vasemmalla muutamassa pelissä syksyllä. Hän on oikeajalkainen ja 178-senttinen. Debyytti tapahtui lokakuussa Hollantia vastaan, mutta Kolasinac korvasi hänet puoliajalla. Lisäksi hän pelasi marraskuussa Irania ja Italiaa vastaan ollen jälkimmäisessä pelissä avauksessa. Ideaalitilanteessa vaaleahiuksinen Kadusic on vain osa rotaatiota. Nastic on puolestaan 26-vuotias ja 181-senttinen laitapuolustaja, joka on päässyt kentälle viidessä maaottelussa kolmen viime vuoden aikana. Yhtäkään tosipeliä hän ei ole avannut, joten häneen Bosnia turvautuu lähinnä ystävyysotteluissa. Nasticin seurajoukkue on BATE Borisov. Ennen hän pelasi Jere Urosen varjossa Genkissä.

Oikean laitapuolustajan tontti oli viimeksi Bosniasta kirjoitettaessa ainoa kysymysmerkki. Edelleenkään kukaan ei ole parin vuoden aikana onnistunut sementoimaan paikkaansa oikealla puolustuslinjassa. Ehdokkaita ovat Branimir Cipetic, Darko Todorovic, Zoran Krvzic ja Josip Corluka. 25-vuotias Cipetic nousi vakioavaajaksi viime syksynä. 184-senttinen tummatukkainen laitapuolustaja pelaa ammatikseen Kroatiassa NK Lokomotivassa. Hän oli avauksessa Bajevicin valmennusdebyytissä debytoiden samalla itse, EM-jatkokarsintapelissä ja vielä lokakuun viimeisessä maaottelussa Puolaa vastaan. Marraskuun maaotteluissa hän ei ollut ollenkaan mukana jostain syystä. Hän sai syöttöpisteen Bosnian maaliin tuossa jatkokarsintapelissä Pohjois-Irlantia vastaan, mutta maalitili on avaamatta vielä. Valmentajan vaihtuessa Cipeticin kohtalo on tietysti avoinna, mutta mukana ollessaan hän avasi kuitenkin 3/5 pelissä, joten eiköhän hän ole vahva ehdokas avaukseen maaliskuussakin. 174-senttinen klassinen terrieri Todorovic on puolestaan tuttu myös jo parin vuoden takaa. Siilitukkainen kiituri ei pelaa enää Red Bull Salzburgissa, vaan Hajduk Splitissa eli Cipeticin tavoin Kroatiassa. Lyhyytensä takia Todorovic ei tietenkään pärjää pääpalloissa kummoisesti, mutta paikkaa sitä sitten muilla avuin. Syksyllä hän oli avauksessa Puola-vieraspelissä ja Hollanti-kotipelissä ollen siten kakkosvaihtoehto Cipeticin takana.

Krvzic on myös tuttu nimi EM-karsinnoista, jolloin hän tuli täysin puskista avaukseen Zenicassa Huuhkajia vastaan. Hän on koulutukseltaan ennemmin laituri, joten Todorovicin tavoin avut ovat enemmän ylöspäin. Nykyään 32-vuotias Krvzic palloilee Turkissa Kayserisporissa, jossa on tullut hyvin vastuuta. EM-karsintojen lopun kolmen peräkkäisen avauspaikan jälkeen viime syksynä Zoran pelasi kuitenkin vain yhdessä maaottelussa päästen avaukseen Puolaa vastaan kotona. Petev nojannee ennemmin vähän nuorempiin pelaajiin kuin "jo" 32-vuotiaaseen Kvrziciin, joten en usko hänen saavan kummoisesti peliaikaa tänäkään vuonna. 25-vuotias Corluka ei nimestään huolimatta pelaa Kroatiassa, vaan Zrinjski Mostarissa Bosnia-Hertsegovinassa. 184-senttinen Corluka debytoi marraskuussa Irania vastaan ja sai avauspaikan myös päätöspelissä Italiaa vastaan. Hänet tunnistaa sivulle kammatusta tummasta hiuskuontalosta.

Keskikentän pohjalle on lukuisia ehdokkaita kuten Gojko Cimirot, Amir Hadziahmetovic, Muhamed Besic, Stjepan Loncar, Anel Sabanadzovic ja Vladan Danilovic. Kaksi ensin mainittua ovat vahvimmilla pelaamaan jopa yhdessä, jos ja kun Petev luottaa tuttuun 4-2-3-1 ryhmitykseensä. Cimirot on tuttu pelaaja Huuhkajille jo EM-karsinnoista. Ratinassa P. Forsellin tehtävänä oli muun muassa eliminoida Cimirot pelinavausvaiheessa miesvartioinnilla, kun Pjanic oli poissa. 28-vuotias vaaleahiuksinen Cimirot pelaa yhä Standard Liegessa. Hän on koulutukseltaan puolustava keskikenttäpelaaja, jolla on terävät askeleet ja kohtalainen vääntövoima, muttei kuitenkaan maailmanluokkaa. Kahden viime vuoden aikana maaottelumäärä on melkein tuplaantunut 15 pelistä 29:ään. Avausmaali on silti yhä värkkäämättä. Hän on pelaaja, jonka kautta palloa voi kierrättää sitä menettämättä. Cimirot pärjää myös yksinäisenä ankkurina tai sitten kahden miehen pohjakaksikossa. Syksyllä hän oli avauksessa kaikissa paitsi yhdessä tosipelissä, joten vastuuta tuli rutkasti ja uskon saman jatkuvan maaliskuussa.

Hadziahmetovic on puolestaan myös oikeajalkainen. Pituutta on 179 senttiä. Hän pelaa geeliletilleen sopivasti Turkissa Konyasporissa. 23-vuotias Amir on syntynyt Tanskassa, joten joukkueessa on useita Pohjoismaissa syntyneitä pelaajia. Turkissa hän on tehnyt tehot 3+1 16 ottelussa, joten häntä voidaan käyttää myös hyökkäävämmässä roolissa keskikentällä. Hadziahmetovic debytoi maajoukkueessa syyskuussa, jolloin hän pelasi yhden pelin Cimirotin vierellä paperilla 4-2-3-1 systeemissä (todellisuudessa Hadziahmetovic oli ankkuri ja Cimirot osana keskikentän linjaa 4-1-4-1:ssä) ja toisen pelin yksinään ankkurina siinä pelissä, jossa Cimirot oli ainoan kerran penkillä. Lokakuussa hän pelasi jatkokarsintapelissä taas paperilla Cimirotin rinnalla ja myöhemmin Puolaa vastaan vieraissa tämän yläpuolella oikeana keskikenttänä Pjanicin täydentäessä keskikentän kolmion vasemmalla. Marraskuun peleistä Hadziahmetovic oli poissa vamman vuoksi, mutta kun hän sai vastuuta jokaisessa pelissä sitä ennen, hän on hyvin lähellä avauspaikkaa varmasti maaliskuussakin ja jos Petev lähtee 4-2-3-1 systeemillä, Cimirotin vieressä on tyylikkäään Hadziahmetovicin mentävä aukko.

Evertonin palkkalistoilla oleva 28-vuotias tumma geeliletti Besic on vuorostaan aiemmin tuttu pelaaja. Viimeiset puoli vuotta hän on ollut osa Evertonin reservijoukkuetta, joten maajoukkuekutsujakaan puolustava keskikenttä ei saanut kuin syyskuussa, mutta ei noin nuorta 45 maaottelun miestä voi vielä täysin sivuuttaa. EM-karsinnoissa Besic oli kuitenkin vielä kuudesti avauksessa (muun muassa Ratinassa Sparvin vastinparina) ja sitä ennen Kansojen liigassa 2018 kaikissa neljässä pelissä. Besic on lisäksi olemukseltaan Pasi Rautiaisen sanoin futari eikä vain jalkapalloilija. Ainoassa pelissään viime syksynä Besic pelasi vasempana keskikenttänä, joka on hänelle tuttua jo Prosineckin aikakaudelta, mutta ehkä omimmillaan hän olisi toisena pohjapelaajana 4-2-3-1:ssa.

Loncar puolestaan on 24-vuotias ja jopa 187-senttinen vasuri, joka pelaa HNK Rijekassa. Hän tuli viime syksynä kolmesti vaihdosta sisään tosipeleissä ja oli avauksessa Iran-harjoituspelissä, joten ainakin vaihdosta häntä voi harkita kentälle tuomaan pääpelivoimaa keskikentälle. Seurajoukkueessaan hän on kymmenessä pelissä kasannut mukiinmenevät 2+1 tehot.

21-vuotias Sabanadzovic on kiintoisa tapaus. Hän on syntynyt jenkeissä ja omaa hieman amerikkalaiset kasvonpiirteet. Hän pelaa AEK Ateenassa puolustava keskikenttänä. Pituutta on 182 senttiä ja hiustyyli on hillitty. Oikeajalkainen Sabanadzovic ei vielä tehnyt debyyttiään syksyllä, mutta oli penkillä syyskuussa kuitenkin. Vesselimäinen ja vekkulimainen vaaleahiuksinen Vladan Danilovic on myös 21-vuotias, joka pelaa Nacionalissa Portugalissa. Pituutta on 183 senttiä ja parempi jalka on oikea. Hän sai syksyllä peliaikaa vaihdosta marraskuun Kansojen liigan peleissä, joten Loncarin tavoin hän saattaa maaliskuussakin tulla vaihdosta kehiin jossain vaiheessa.

Käsitelleenpä samaan syssyyn hyökkäävämpiä keskikenttäpelaajia. 4-1-4-1 systeemillä pelatessa Barcelonassa pelaava pelintekijä Pjanic ottaa tietysti toisen ruudun. Sekä oikealla että vasemmalla pelaaminen luonnistuu. Pari vuotta sitten hän oli enemmänkin ankkurina hakemassa palloa toppareilta, mutta Bajevic nosti hänet vähän ylemmäs etsimään tiloja linjojen välistä, joten enää Bosnian pelinavaaminen ei nojaa niin vahvasti Pjaniciin varsinkin, jos Petev peluuttaa Pjanicia kymppipaikalla 4-2-3-1 ryhmityksessä. Ajoittain hän toki putoaa yhä palloa vastaan ja vaihtaa hetkellisesti paikkoja toisen keskikenttäpelaajan kanssa. Pjanicilla on ikää vasta 30 vuotta, vaikka maaotteluja on takana jo 98. Se on toiseksi eniten Dzekon (112) jälkeen. Pjanic ohitti viime syksynä MM-kisoissa kapteeninnauhaa kantaneen toppari Spahicin, jolle pelejä kertyi 94 aikanaan. Maaleja Pjanic on tehnyt 14 ja syöttöjä on ties miten paljon. Viime syksynä Pjanic oli poissa syyskuussa viruksen vuoksi, mutta pelasi kaikissa muissa peleissä.
« Viimeksi muokattu: 24.03.2021 klo 11:37:42 kirjoittanut Salming »
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #1 : 16.02.2021 klo 18:31:22

Amer Gojak, Rade Krunic, Haris Hajradinovic, Elvis Saric, Deni Milosevic ja Amar Rahmanovic ovat nimiä, jotka tappelevat myös avauksen paikasta monikäyttöisinä hyökkäyspään pelaajina. Italiassa pelaavat Krunic ja Gojak jakoivat syksyllä puoliksi peliajan vasemmalla laidalla niin, että kumpikin oli kolmesti avauksessa, mutta koulutukseltaan he ovat keskemmällä pelaavia keskikenttäpelaajia. Se, kumpi ei avaa vasemmalla, voi hyvin pelata Pjanicin vierellä keskemmällä 4-1-4-1 systeemiä käytettäessä. Näin tapahtui esimerkiksi Hollanti-pelissä syyskuussa, jossa Gojak oli vasemmalla laidalla ja Krunic keskikentän keskustassa vasemmalla Pjanicin vierellä.

Krunic on pelannut AC Milanissa 12 peliä tehoitta, mutta hän teki syksyllä muun muassa Bosnian ainoan maalin jatkokarsintapelissä. Viimeisimmistä seurajoukkuepeleistään hän on tätä kirjoitettaessa ollut sivussa viruksen takia, mutta seurajoukkueessaankin hän on pelannut joitakin pelejä vasemmalla kuten myös kymppipaikalla tai toisena pohjapelaajana, joten hänet voi asettaa useaan eri rooliin. 184-senttinen ja vaaleanruskeahiuksinen Krunic on siinä mielessä unelmafutari, joka on hyvä molempiin suuntiin. Syksyllä hän tosiaan pelasi maajoukkueessa kolme peliä vasemmalla laidalla ja kahdesti keskikentän hyökkäävämmässä roolissa Pjanicin vierellä, joten lähes varmasti Krunic on avauksessa maaliskuussa terveenä ollessaan, vaikka Gojak ajaisi hänen edelleen laiturina.

Neljä vuotta nuorempi Gojak puolestaan palloilee Torinossa siirryttyään sinne syksyllä Zagrebista viiden vuoden yhtäjaksoisen pestin jälkeen. Hän on tehnyt Serie A:ssa yhdeksään peliin 1+1 tehot. Torinossa hän on pelannut lähinnä kärjen alapuolella, mutta maajoukkueessa Pjanic vienee sen roolin. Maajoukkuemaaleja Gojak on tehnyt neljä 18 esiintymisessään. Hän on olemukseltaan hieman hujoppi askelluksen ollessa harppovaa, mutta kyllä hän pystyy uhkaa luomaan siitä huolimatta ja on ehkä vähän parempi haastamaan laidalla kuin Krunic, joten asettelisin hänet laituriksi ja Krunicin keskustaan. Viime syksynä hän jäi tehoitta runsaasta vastuusta huolimatta (kolmesti avauksessa vasemmalla, kerran paperilla kymppipaikalla Pjanicin poissaollessa ja kerran Pjanicin rinnalla 4-1-4-1:ssä), mutta EM-karsinnoissa Gojak kuitenkin mätti 4+2 tehot Liechtensteinia, Kreikkaa ja Armeniaa vastaan syksyllä 2019.

25-vuotias Milosevic pelaa yhä Konyasporissa, mutta tehot ovat vain 1+2 17 pelissä tällä kaudella. Hän on aika samasta puusta veistetty kuin Krunic ja Gojak eli koulutukseltaan perustaitava keskellä pelaava keskikenttäpelaaja, mutta maajoukkueessa hän on pelannut myös laidassa silloin tällöin vastuuta saadessaan. Viime syksynä hän sai vain joitakin hajaminuutteja neljässä eri ottelussa. Ainoa maaottelumaali 11 ottelussa syntyi EM-karsinta-avauksessa Armeniaa vastaan lähes kaksi vuotta sitten. Saric puolestaan oli vakioavaaja vielä syksyllä 2018, mutta nykyään 31-vuotias Elvis pelaa Saudi-Arabiassa Ahlissa, joten kepeästi liikkuva ja aggressiivisesti tilanteisiin menevä Saric ei viime syksynä saanut maajoukkuekutsuja ollenkaan. En ainakaan löytänyt tietoa maajoukkueuran lopettamisesta, joten hänet on syytä pitää mukana vielä spekulaatioissa, koska Petevin aivoitukset ovat arvoitus. Saric kuitenkin jaksaa ravata keskikentällä, joten 4-1-4-1 systeemiin hän ainakin olisi ehdokas Pjanicin vierelle tuoden vasenjalkaisen vaihtoehdon.

Turkissa pelaava kaksikko Hajradinovic-Rahmanovic on todella mielenkiintoinen. 26-vuotias Rahmanovic on peräti 192-senttinen hyökkäävä keskikenttäpelaaja, joka ehti iskeä FK Sarajevolle 6+6 tehot 14 peliin ennen tuoretta siirtoaan Konyasporiin. Hän on taitava vasuri, jolla on maajoukkuekokemusta kolmesta ottelusta. Uurrekasvoisen Amarin debyytti tapahtui marraskuussa Irania vastaan. Lisäksi hän pääsi vaihdosta sisään Kansojen liigan peleissä. Hajradinovic puolestaan on samanikäinen ja myös vasuri. Pituutta on vain tosin 178 senttiä. Hän pelaa Kasimpasassa, mutta on kerännyt vain kolme syöttöpistettä 16 otteluun. Maajoukkueessa hän onnistui kuitenkin maalinteossa Puolaa vastaan syyskuussa 1-2 tappiossa pelatessaan oikeana keskikenttänä. Lisäksi hän tuli vaihdosta sisään jämäminuuteille parissa muussa pelissä. 4-1-4-1 systeemin toisen hyökkäävämmän keskikenttäpelaajan paikka olisi luultavasti se kaikkein paras Hajradinovicille.

Vasemmalla avaa todennäköisesti joko Krunic tai Gojak, mutta jos Petev haluaa kokeilla siellä vielä puhtaampaa laituria, vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Haris Duljevic ja Almedin Ziljkic. Vankkarakenteinen Duljevic on tuttu pelaaja EM-karsinnoista. Hän on vahva kamppailija, joka tekee kurinalaisesti töitä alaspäin kuten Huuhkajilta Lod. Oikean jalan takia hän leikkaa sisään ampuakseen. Täyteen juoksuvauhtiin päästessään häntä ei myöskään ole helppo siirtää sivuun 185-senttisenä jantterina. Viimeksi hän pelasi Saksan kakkostasolla Dresdenissä, mutta nykyinen seura on Ranskan pääsarjassa Nimes Olympique. Kymmeneen peliin on kertynyt kuitenkin vain yksi syöttöpiste. Viime syksynä Duljevic pääsi penkille vain Bajevicin debyytissä Italiassa, mutta muissa peleissä hän ei kelvannut ryhmään, vaikka vielä kaksi vuotta aiemmin hän avasi kaikissa Kansojen liigan peleissä ja EM-karsinnoissakin peliaikaa tuli joka toisessa ottelussa. Kyllähän tuollaiselle rymistelijälaiturille olisi käyttöä varmasti yhä, kun ikääkin on vasta 27 vuotta. Ziljkic on sen sijaan 24-vuotias FK Borac Banja Lukan vasen laituri, joka on mättänyt kotimaassaan 6+6 tehot 17 peliin eli lähes Rahmanovicin tahtia. Hän on vain 174-senttinen vasuri, joka teki maajoukkuedebyyttinsä marraskuussa tullessaan aivan ottelun lopussa sisään Hollannissa. Noilla tehoilla siirto ulkomaille ja sitä kautta maajoukkueeseen kunnollinen murtauminen on vain ajankysymys tälle ruskeat hiukset pörröllään olevalle taikurille.

Edin Visca on itseoikeutettu valinta terveenä ollessaan oikealle varamiehinään Benjamin Tatar ja Dino Hotic. Nykyään kolmikymppinen Visca palloilee yhä Turkissa Basakherissa. Hän meni seuraan vuonna 2011 ja sopimus ulottuu vuoteen 2025 saakka, joten voi olla, että Visca viettää jopa 14 vuotta samassa seurassa. Kauden tehot ovat 15 pelissä 5+5, joten hän on yhä yksi sarjan tähdistä. Visca on väkkärämäinen 172-senttinen oikeajalkainen laituri, jolla riittää taitoa ohittaa 1v1-tilanteissa sekä saada oikea jalka auki keskityksiä varten. Maajoukkuetilastot ovat 55/10. Viime syksynä hän oli neljästi avauksessa ja alusti yhden osuman, joten ihan putkeen viime syksy ei mennyt. Hän myös epäonnistui rangaistuspotkukilpailussa jatkokarsinnoissa. EM-karsinnoissa hän kasasi 2+2 tehot.

Tatar on 26-vuotias laituri, joka osaa ampua molemmilla jaloilla. Pituutta on 180 senttiä partasuulla. Sarajevossa pelaava Tatar debytoi maajoukkueessa lokakuussa. Hän oli avauksessa Kansojen liigassa kotipeleissä Hollantia ja Italiaa vastaan, mutta tehoja ei syntynyt. Seurajoukkueessan hän sen sijaan on tehnyt 10+4 tehot 17 peliin. Vuotta nuorempi Hotic puolestaan pelaa Cercle Bruggessa. 21 otteluun on syntynyt 4+3 tehot. Hotic on vain 168-senttinen sisäänleikkaava vasuri, jolla on myös Slovenian kansalaisuus. Hän oli EM-karsinnoissa jo penkillä joissakin peleissä sekä sai debyytin Liechtensteinia vastaan. Viime syksynä hän puolestaan tuli vaihdosta sisään kertaalleen jatkokarsintapelin jatkoajalle.

Edin Dzeko on Bosnian kaikkien aikojen eniten otteluja ja maaleja (112/59) keränneenä pelaajana helppo valinta kärkeen. Hän on toiminut myös kapteenina vuodesta 2014 alkaen. EM-karsinnoissa hän iski 3+1 tehot, mutta viime syksynä hän teki vain yhden maalin eikä sekään lopulta tuonut voittoa, kun syyskuussa Italiassa isännät nousivat 1-1 tasapeliin. Dzeko oli toki poissa koronan takia marraskuun peleistä, mutta Suomeen maaliskuussa hän saapuu allaan neljän maaottelun maaliton putki. 193-senttinen kohdepelaaja on Roomalle sentään iskenyt seitsemän osumaa 15 peliin, joten seurajoukkueessa on kulkenut.

Armin Hodzic, Smail Prevljak, Elvir Koljic, Milan Djuric ja Irfan Hadzic ovat varalla. Hodzic pystyy myös pelaamaan laidalla. 26-vuotias ja 182-senttinen Hodzic on tuttu jo EM-karsinnoista, jolloin Zenicassa ensi kerran kahteen vuoteen hän sai peliaikaa maajoukkueessa päästen suoraan avaukseen ja iskien yhden osumankin Huuhkajien reppuun 4-1 voitossa. Päätöskierroksella Liechtensteinia vastaan hän teki kaksi maalia, joten maajoukkueuran saldo on toistaiseksi 14 ottelua ja kolme maalia. Viime syksynä osumia ei tullut, vaikka hän oli kolmesti avauksessa Kansojen liigassa. Syyskuussa hän tosin pelasi laiturina ja marraskuussa kertaalleen piikissä, kun Dzeko oli poissa. Jos Petev ei halua asettaa Krunicia laidalle, Hodzic on yksi vaihtoehto lisää sinne.

Prevljak on 25-vuotias KAS Eupenin hyökkääjä, joka on Belgiassa tehnyt kymmenen maalia 16 otteluun. Hän on 187-senttinen ja oikeajalkainen. Hiustyyli on lyhyt ja katse harottava, mutta homma toimii silti viheriöllä. Maaotteluja on takana viisi ja ensimmäinen maali syntyi Hollannin verkkoon marraskuussa 3-1 vierastappiossa. Sen myötä hän pääsi avaukseen päätöskierroksen Italia-peliin, muttei onnistunut tuloksenteossa. Koljic on puolestaan myös 25-vuotias, mutta jopa 194-senttinen sentteri, joka pelaa Romaniassa Craiovassa tehoin kuusi peliä ja kuusi maalia. Ihan mielenkiintoinen target-vaihtoehto siis harkittavaksi Peteville. Viime syksynä hän oli avauksessa syyskuun Puola-pelissä ja hankki rankkarin, jonka Hajradinovic upotti. Syksyn muut pelit jäivät väliin säärimurtuman takia, mutta hänen pitäisi olla terve helmikuun alussa.

Milan Djuric pelaa Italian kakkostasolla Salernitanassa. Hän on nutturapäinen ja peräti 199-senttinen hyökkääjä, jonka maajoukkuetehot 15/7 ovat komeat. Maalit hän on kuitenkin iskenyt vuosina 2015-2016 ja valtaosan ystävyysotteluissa, mutta ei häntä ole täysin unohdettu, kun viime lokakuussa hän sai tunnin verran peliaikaa Hollantia vastaan kotona Dzekon istuessa penkillä 120-minuuttisen jatkokarsintapelin takia. Hadzic on puolestaan ilman seuraa juuri nyt. 27-vuotias ja 192-senttinen sentteri pelasi viimeksi Turkissa tehden viisi osumaa 14 peliin. Maajoukkueessa hän debytoi marraskuussa Irania vastaan.

Ermedin Demirovic on mahdollinen uusi tuttavuus. 22-vuotias sentteri pelaa Freiburgissa ja on kasannut 3+7 tehot Bundesliigassa 15 kierroksen aikana. Hän on 185-senttinen, vaaleatukkainen ja oikeajalkainen. A-maajoukkuedebyytti on tekemättä, mutta nuorisomaajoukkueissa hän on tehnyt maaleja. Marraskuussa hän oli Irania vastaan harjoitusottelussa penkillä saamatta minuutteja, mutta ehkä maaliskuussa esimerkiksi Costa Ricaa vastaan niitä voisi tulla.

Jos kuitenkin Petevin avauspelissä Bosnia ryhmittyy 4-2-3-1:een, ihanneavaus lienee tällainen:

Edin Dzeko
Amer Gojak - Miralem Pjanic - Edin Visca
Rade Krunic - Gojko Cimirot (Amir Hadziahmetovic)
Sead Kolasinac - Sinisa Sanicanin - Anel Ahmedhodzic (Dennis Hadzukanic) - Branimir Cipetic
Ibrahim Sehic

Sitten pelitavallisiin huomioihin. Koska oletan Bosnian pelaavan maaliskuussa 4-2-3-1:llä, olisin halunnut katsoa nauhalta jatkokarsintapelin Pohjois-Irlantia vastaan, jossa avauskokoonpano oli täsmälleen sama kuin ylle hahmottelemani muodostelma, mutta en tuota peliä ikävä kyllä löytänyt internetistä. Niinpä tyydyin Bajevicin debyyttipeliin Italiassa, jossa Gojak oli paperilla Pjanicin paikalla kymppinä, Hodzic vasemmassa laidassa Krunicin sijaan ja Sunjic oikeana topparina. Muut kahdeksan pelaajaa olivat samoja kuin yllä. Lisäksi katsoin kotipeliä Hollantia vastaan lokakuulta, jossa muoto oli paperilla sama nähdäkseni Pjanicin avauksessa kymppipaikalla, Krunicin toisena pohjapelaajana ja Gojakin vasemmalla laidalla.

Totuus oli lopulta tarua ihmeellisempää, kun molemmissa noissa otteluissa Bosnia todellisuudessa ryhmittyi 4-1-4-1:n omaisesti varsinkin hyökkäysvaiheessa, mutta myös puolustettaessa, joten todellisuudessa Bajevic ei viime syksynä ihan hirveästi lähtenyt sörkkimään Prosineckin luomaa 4-1-4-1 pohjaa, vaan lähinnä hioi sitä. Transfermarktin ilmoittamat 4-2-3-1 paperiryhmitykset eivät siten pitäneet kutiaan noissa parissa pelissä, vaan niissäkin muoto oli tosiaan ennemmin 4-1-4-1 kuten syksyn muissakin otteluissa, joista kelailin läpi lyhyet koosteet.

Enkä unohtanut Petevin historiaa, vaan katsoin lyhyen koosteen hänen viimeiseksi jääneestä ottelustaan Puolassa, jossa Lech Poznan voitti 4-0 Jagiellonian. Kuvia kertyi kaikkiaan hulppeat 197 ja GIFfejä 32.

Bosnia-Hertsegovina pallollisena vs. vastustaja pallottomana

Avaus-, rakentelu- ja murtautumisvaihe hitaasti hyökäten


Bosnia rakentaa alhaalta pääosin 2-3-2-3 mallilla kuten se on viimeiset vuodet tehnyt, vaikka tässäkin pelissä paperiryhmitys 4-2-3-1 olisi viitannut 2-4-4 avausmallin suosimiseen, mutta kuten todettua, todellisuudessa Bosnia pelasi 4-1-4-1:llä. Sunjic ja Sanicanin levittävät toppareina ja seuraavassa tasossa ovat laitapuolustajat Kolasinac ja Cipetic sekä ankkurina pelannut Hadziahmetovic.


Yläkolmikko Hodzic-Dzeko-Visca on kapealla siltä varalta, että alhaalta pelataan pidempi syöttö kohti Dzekoa, jolla on näin ollen pari pudotusvaihtoehtoa lähellä. Kolmikon alapuolella ovat linkkeinä puolustuksen ja hyökkäyksen välillä hyökkäävämmät keskikenttäpelaajat Gojak ja Cimirot.


Dzeko onnistui voittamaan ykköspallon Bonuccia vastaan....


... mutta 3v5-hyökkäys organisoimatonta puolustusta vastaan kuihtui lopulta laidalle, kun Gojak ohjattiin laitaan Hodzicin seuraksi. Seuraavassa osiossa on lisää näytteitä Dzekon hyödyntämisestä.


Tässä on puolestaan kuva Hollanti-kotipelin alusta. Kuudessa sekunnissa 2-3-2-3/2-1-4-3 rakenne on kunnossa.


Sehic ei ottanut riskejä ensimmäisellä kosketuksellaan, vaan kiskaisi pallon kohti yläkolmikkoa ja sen vasenta laituria Gojakia. Dzekon paikkaaja Djuric ja Viscan korvaaja Tatar ovat muut yläkolmikon jäsenet vastustajan puolustuslinjassa. Dumfries kuitenkin vei tämän ykköspallon Gojakia vastaan.


Sama ottelu kuusi minuuttia myöhemmin. Vaikka Bajevic nosti syksyllä Pjanicin vähän ylemmäs kentällä rakenteluvaiheessa, silti ajoittain Pjanic vaihtoi paikkoja ankkurin kanssa ja tuli hakemaan palloa. Tässä hän on vaihtanut paikkoja oikealle välikaistalle liikkuneen Cimirotin kanssa. Kolmas keskikenttäpelaaja Krunic on omalla paikallaan vasemmalla välikaistalla. Huuhkajienkin kommunikoinnin ja pelaajavaihtojen tulee siis toimia, jos esimerkiksi käytössä on Ratinan ja Zenican pelien tapaan 4-4-1-1 muoto, jossa alempi kärki ottaa pois Bosnian ankkurin. Koska Pjanic viihtyi syksyllä oikealla välikaistalla silloin, kun hän ei pudonnut palloa vastaan, asettelisin Kamaran kahden miehen keskikentän keskustassa vasemmalle ja Sparvin sitten oikealle painimaan Krunicia/Gojakia vastaan. Toki jos Petev uutena valmentajana suosii 2-4-4 avausmallia, sitten molemmat voivat keskittyä Pjaniciin puolustuslinjan edessä ja tilanteen mukaan toinen voi irrota prässäämään Bosnian toista pohjapelaajaa.


Tässä näkyy Suomen muoto pallottomana eli se oli käytännössä 4-4-1-1 Forsellin pelatessa hieman Pukin alapuolella lähellä Cimirotia estäen tämän peliä edistävät syötöt.


Tämä on yksi suosikkikuvistani, sillä tässä näkyvät hyvin koko illan taisteluparit Sparv-Besic, Forsell-Cimirot ja Kamara-Saric. Suomalaiset olivat valmiita seuraamaan vastakappaleitaan yllättävän kauaksi omasta muodosta kuten Sparv tässä tekee noustessaan puoleen kenttään asti.


Vaikka Suomen keskikenttä yritti seurata miehiään mahdollisimman tarkkaan, silti Bosnia pystyi luomaan niitä tilanteita laidoilta pallonliikuttelullaan. Tässä Forsell prässää Cimirotia, joka lähtee kierrättämään sivuttaissuunnassa.


Kamaran vuoro prässätä Saricia ja Sparvin Besicia.


Besicin jalkanopeus riittää kuitenkin Sparvin ohittamiseen ja hän jakaa pallon laitaan Bicakcille jälleen kerran. Tuo Sparvin haastaminen jalalla oli varmasti scoutattu asia ja nyt sillä luotiin keskityspaikka pallon kierrättämisen jälkeen eli vaikka peli näytti "pimputtelulta", tässäkin oli selvä suunnitelma, miten murtautua pallonliikuttelulla. Uronen joutui liikkumaan laidalta keskemmäs auttamaan Sparvia ja sekin avasi enemmän tilaa muuten Bicakcille usein.


Dzeko voitti 1v1-tilanteen Toiviota vastaan, mutta nikkaus meni vasemmalta melko selkeästi ohi.

Suomen puolustusmuoto oli tutusti 4-4-2 ja kuten ennakoin, toinen kärkipelaajista liikkui sen verran lähellä aina Pjanicia, ettei tälle voinut pelata Suomen ylimmän prässilinjan taakse, vaan Pjanicin piti pudota toppareiden viereen, jos hän halusi pallon jalkaansa. Tässä kuvassa Tuominen on Pjanicin iholla ja hänelle sitä varjostajan viittaa sovittelinkin enemmän ennakossani. Kuvassa näkyy myös se, kuinka keskikenttäpelaajista Saric putosi hakemaan palloa myös usein puoleen kenttään, koska Pjanic oli tosiaan vartioituna. Kamara puolestaan on irtoamassa Suomen keskikentän linjasta prässäämään Saricia, joka oli hänen taisteluparinsa läpi illan aivan kuten Ratinassakin!


Bosnian rakentelumuoto oli puolessa kentässä 2-3-5 silloin, kun Saric ei pudonnut Pjanicin vierelle. Suomen matalasta prässistä johtuen kotijoukkueen ei tarvinnut ollenkaan avata ottelun alussa alhaalta etukäteen esiin nostamallani 2-3-2-3 variaatiolla, koska Suomi antoi bosnialaisten kuljettaa pallon rauhassa pallon puoleen kenttään. Tuominen oli jälleen lähellä Pjanicia.


Satunnaisesti syksyllä Bosnia avasi 2-4-4:llä eli tässä Gojak on ylemmistä keskikentistä pudonnut auttamaan avausvaiheessa Hadziahmetovicia ja vastaavasti Pjanicin voi kuvitella putoavan välillä hakemaan palloa eikä aina ankkuri lähde täyttämään hänen jättämäänsä aukkoa kuten ei tässäkään Hadziahmetovic liiku Gojakin jättämään tilaan, vaan pysyy paikallaan alempana. Vaikka Petev onkin suosinut 4-2-3-1 ryhmitystä ja sitä kautta 2-4-4 avausmallia, voi olla, että maajoukkueen viime vuosien kulttuuri pakottaa hänetkin pysymään pelaajille tutussa 2-3-2-3 rakentelumallissa ja sikäli Huuhkajien valmistautuminen helpottuisi, koska maaliskuun toinen vastustaja Ukrainahan avaa tismalleen samoin ja kun uskon vahvasti, että vieraissa Ukrainaa vastaan Huuhkajat pelaa kolmella topparilla, miksei se sitten tekisi niin jo kotipelissä? Toinen vaihtoehto on sitten 4-4-1-1, jolla tuli voitto Ratinassa, mutta tappio Zenicassa. 4-4-1-1 on myös helppo muuttaa 4-4-2:ksi ja vastustajan muodon peilaukseksi, jos Bosnia päättääkin suosia konservatiivisempaa 2-4-4 avausmallia Petevin debyyttipelissä, josta varmasti kelpaisi vierastasapelikin bosnialaisille.


Hollanti-pelin 11. minuutilta kuva. Pjanic on pudonnut oikeaa välikaistaa pitkin ankkuri Cimirotiakin alemmas hakemaan palloa, joten muoto on muuntunut hetkellisesti 2-3-2-3:sta 2-4-4:ään. Oikea laituri Tatar näkee, että Pjanicilla on jalka auki ja silloin tulee juosta pystyyn. Miralem nimittäin antaa huiman kaksi linjaa murtavan syötön.


Vasen laituri Gojak juoksee kohti maalia raivopäisesti ja saa syötön Tatarilta.


Haltuunotto ei täysin onnistunut ja vasemman jalan virittäminen kesti sen verran, että de Vrij ehti liukua eteen.


Bosnia ja Hertsegovinan hyökkäysmuoto puoleen kenttään päästyään on tuttu 2-3-5. Gojak ja Cimirot hyökkäävämpinä keskikenttinä nostavat itsensä vastustajan kahden alimman linjan väliin etsimään tiloja välikaistoilta. Dzeko on keskellä ja laiturit Visca+Hodzic huolehtivat leveydestä.


Italian tapa puolustaa omalla kenttäpuoliskolla oli 4-5-1/4-1-4-1, kun ylhäältä se toki prässäsi tutusti 4-3-3:lla, mutta tässäkin kuvassa näkyy, kuinka laiturit Insigne ja Chiesa ovat pudonneet keskikentän linjaan saakka ja heidän vastuullaan ovat vieraiden laitapuolustajat Cipetic ja Kolasinac. Belotti merkkaa puolestaan Hadziahmetovic estäen kierrätyksen tämän kautta. Topparit saavat pitää palloa rauhassa. Barella ja Pellegrini puolestaan seuraavat välikaistoilla Cimirotia ja Gojakia. Sensi on ylimääräinen pelaaja, joka tukkii tiloja puolustuslinjan edessä ja liikkuu luomaan ylivoimia milloin minnekin. Toppareiden vastuulla on Dzeko ja Italian laitapuolustajat Biraghi ja Florenzi pelaavat Bosnian laitureita vastaan saaden tarvittaessa apua esimerkiksi Sensiltä.


Osion lopuksi muutamia näytteitä 2-3-5:llä hyökkäämisestä. Tämä on vieraista Puolaa vastaan lokakuulta. Kolasinac on noussut leveyteen ja pakottanut laituri Krunicin kaventamaan välikaistalle. Samalla Kolasinacin paikan keskimmäisessä tasossa on ottanut Hadziahmetovic, joka on jäänyt siis alemmas hetkellisesti varmistamaan, jotta tasapaino ja rakenne säilyvät.


Kolasinac syötti viereen ja Krunic kuljetti boksin reunalle saakka välikaistaa pitkin imien viiden puolalaisen huomion itseensä. Dzeko on toki myös keskellä huomiomagneetti.


Pjanic jäi täysin vapaaksi oikealle välikaistalle ja Krunic poimikin hänet siirrolla viereen. Pjanic pääsi ampumaan kaukolaukauksen vapaasti, mutta sen Szccesny torjui heittäytyen alakulmasta.


Hetken päästä Pjanic on pudonnut hakemaan palloa ja Cimirot täten noussut linjojen väliin Hadziahmetovicin seuraan.


Rakenne säilyy 2-3-5:nä. Pjanicin chippi puolustuslinjan eteen löytää Dzekon, joka pudottaa pallon välikaistalle Hadziahmetovicille. Laiturit Krunic ja Visca huolehtivat leveydestä ja lähtevät spurttaamaan kohti maalia.


Hadziahmetovic palautti lyhyen kuljetuksen jälkeen pallon Dzekolle, joka kääntyi kohti maalia ja palautti sitten seinäsyötön linjan taakse.


Hadziahmetovic ei kuitenkaan ihan ehtinyt palloon ennen konsonanttihirviötä, mutta aihio oli hyvä. Bosnian pelinrakentelu on parhaimmillaan melko suoraviivaista ja siihen Huuhkajienkin tulee jälleen varautua eli Bosnia ei pidä palloa sen pitämisen ilosta, vaan pyrkii peliä edistäviin ratkaisuihin hyvinkin sukkelaan.


Seuraava näyte on 11. minuutilta. Pjanic on taas pudonnut alimmaksi keskikentäksi ja Cimirot-Hadziahmetovic kaksikko on ylempänä välikaistoilla. Pjanic murtaa keskikentän linjan löytäen Cimirotin Pjanicin jättämästä tilasta oikealta välikaistalta. Cimirot jatkaa pallon leveyteen Viscalle, joka haastotaitojensa ansiosta saa jalan auki 1v1-tilanteessa Recaa vastaan. Keskitys ei tavoite Dzekoa, mutta painottomalta laituri Krunic kaventaa boksiin ja nikkaa hieman yli maalin. Suomenkin laitapuolustajien tulee olla valppaina seuraamaan vastustajan laitureiden juoksut painottomalta puolelta boksiin keskitystilanteissa.


Tässä puolestaan Bosnia hyökkää vajaalla pelatessaan 2-3-4:llä. Punaisen kortin saaneen Ahmedhodzicin tilalle toppariksi tullut Hadzikadunic väläyttää syöttötaitoaan. Koska Pjanic on jo vaihdossa loukkaantuneena, Visca täyttää välikaistaa, imee laitapuolustajan mukanaan ja avaa täten väylän Cipeticille nousta.


Dzeko vie topparien Bednarekin ja Glikin huomion. Krunic on puolestaan taas kaventanut leveydestä boksiin painottomalta puolelta eikä laitapuolustaja Kedziora pysy perässä. Cipeticin olisikin pitänyt kääntää takaviistoon, mutta hän jostain syystä päätti ampua itse eikä Szczesnylla ollut vaikeuksia.


Puola-kotipelistä puolestaan yksi poiminta. Muoto on tuttu 2-3-5. Hadziahmetovic on ankkurina samassa tasossa kuin laitapuolustajat kiinni pallossa. Hän pelaa ristipallon leveyteen kohti Viscaa sen jälkeen, kun vieraiden muoto on ensin houkuteltu toiselle laidalle.


Visca pääsee eristettyyn 1v1-tilanteeseen ja saa rauhassa pudottaa pallon takaviistoon.


Koljic on välikaistalla ja pääsee pommittamaan avopaikasta, mutta puolivolley karkasi yli maalin.


Viimeinen näyte on marraskuulta Hollantia vastaan ja liittyy vähän samaan teemaan kuin ylempi esimerkki. Muoto on taas 2-3-5. Pjanic on pudonnut Cimirotin vierelle ja siten mahdollistanut Todorovicin nousun viidenneksi pelaajaksi ylös. Muutos on myös johtanut Viscan liikkumiseen leveydestä välikaistalle. Pjanic pelaa pallon ohi Hollannin ylimpien linjojen nousevalle Todorovicille.


Laitapuolustaja Wijndal irtoaa kohti Todorovicia, joten väli toppareihin Blindiin ja de Vrijhin repeää. Visca pyrkii hyödyntämään tuon liikkumalla pystyyn kaistaansa pitkin. Todorovic syöttää viereen.


Visca kuitenkin jopa triplattiin nopeasti eikä hän päässyt ajamaan vetopaikkaan, mutta takaviistoon jäi kuitenkin tilaa pudottaa pallo Pjanicille, joka ehti alhaalta takaisin omalle paikalleen oikealle välikaistalle.


Oikean jalan ulkokierteinen laukaus kiersi vain hieman ohi takakulman. Jälleen melko suoraviivainen hyökkäys, jonka käynnisti Pjanic murtavalla syötöllään. Bosnia myös tuntuu suosivan oikeaa puolta hyökätessään, joten vasemmalle Suomi tarvitsee laiturin, joka auttaa Urosta/Hämäläistä, jos muoto on 4-4-1-1.

Kohdepelaajat & suoraviivaisuus


Otetaanpa vielä erikseen joitakin havaintoja suoraviivaisuudesta ja Dzekon hyödyntämisestä. Erona Ukrainan 2-3-2-3 avauspelaamiseen on se, että Bosnia ei väkisin yritä pelata maitse, vaan paine käy liian kovaksi, Dzeko toimii samanlaisena kohdepelaajana kuin esimerkiksi Kieffer Moore Walesille. Maalipotkujakaan ei pakosti pelata lyhyenä, vaan tässäkin Sehic avaa puoleen kenttään, kun Italia ottaa korkealta kiinni.


Bonucci onnistuu voittamaan tämän ykköspallon, mutta jälleen Dzekon lähellä olivat pudotusta varten laiturit ja hyökkäävät keskikenttäpelaajat eli kaikkiaan neljä vaihtoehtoa.


Tässä puolestaan Sehic chippaa vasurillaan sivurajalle. Suomihan purki ajoittain samalla tavalla EM-karsinnoissa Hradeckyn johdolla Italian 4-3-3 prässin eli pelaamalla ilmassa sivurajoille, joissa oli tilaa.


Cipetic saakin pallon haltuun puolustuslinjan edessä ja hetkessä Italian kuusi ylintä miestä on ohitettu puolustuslinjan jäädessä suojattomaksi, joten kyse ei ole aina roiskimisesta, jos Bosnia avaa ilmassa, vaan hallitusta ja sovitusta tekemisestä.


Sehickaan ei ole täydellinen, vaan tässä hän antaa pahan harhasyötön yrittäessään chipata sivurajalle, mutta toisaalta hän paikkasi itse erheensä torjunnalla alakulmasta eikä ylipäätään Sehic ole läheskään niin hasardi jalalla kuin vaikkapa Ukrainan maalilla Pyatov, vaan pidemmät syötöt löytävät usein kohteeseensa.


76. minuutilta poiminta vielä yhdestä Sehicin maalipotkusta. Tällä kertaa vaihteeksi Dzeko kampeaa ykköspallon vieraille. Visca on liikkunut jo eteen tarjoamaan nikkausvaihtoehdon.


Visca palautti pallon heti Dzekolle, joka lähti rynnimään ja neljä sekuntia edellisen kuvan jälkeen hän on jo vetopaikassa. Toki Italian keskikentältä tulee niin kova paine, että laukaus ei ole täysipainoinen, joten vastaavasti Suomen keskikentän linjan on autettava puolustajia kakkospalloissa ja oltava ylipäätään hyvin hereillä Bosnian suoraviivaisuuden kanssa.


18. minuutilta vielä hyvä näyte riskittömyydestä. Sehic voisi pelata viereen toppareille, mutta hän avaa mieluummin kohti Dzekoa. Varmaan vieraspelissä Helsingissä samanlaista lähestymistapaa on nähtävissä reilun kuukauden päästä bosnialaisilta. Ongelmana on toki sitten vain, että se ei ole ihan Walesin tai Ukrainan tasoinen joukkue vastaiskuissa ja näitä pidempiä syöttöjä pelaamalla menettää arvokasta pallonhallintaa, koska Dzekokaan ei voi kaikkia palloja voittaa.


Tähän palloon Acerbi tulee sen verran vahvasti, että Dzeko ei onnistu jatkamaan palloa viereen Viscalle, vaan Italia pääsee aloittamaan uuden vyöryn.


Hetkeä myöhemmin kuitenkin Sehic avasi rohkeammin viereen ja se tuotti heti hyviä asioita. Toki Sanicanin lopulta joutui myös pelaamaan pitkän syötön vasurillaan Dzekolle, mutta tämä ehti tulla vastaan Bonuccin ulottumattomiin, voitti ykkösen ja sai jatkettua pelivälineen laitaan...


... Hodzicin matalasta keskityksestä syntyi lopulta kohtalainen maalipaikka Viscalle, joka oli painottoman puolen laiturina tietysti kaventanut boksiin.


Tässä on identtinen tilanne kuin yllä. Sehic on pelannut ohi Chiesan Sanicanille, joka avaa suoraviivaisesti pystyyn ennen kuin menettää.


Tällä kertaa Dzekon jatko Hodzicille ei onnistu, koska Bonuccilla oli muistissa edellinen tilanne ja hän seurasi Dzekoa, joten Huuhkajienkin topparien pitää vain rohkeasti jaksaa pumpata eteenpäin, jotta Bosnian suoraviivainen avauspelaaminen ja Dzekon hyödyntäminen ei onnistuisi.


Hodzic on kentällä ollessaan tosiaan toinen pelaaja, jota voidaan käyttää kohteena. Hän on Dzekon tavoin fyysinen jässikkä...


... ja esimerkiksi tässä Florenzi jää keräilemään itseään nurmen pintaan kaksinkamppailun jälkeen.


Bonucci kuitenkin paikkasi kaventamalla laitaan ja estämällä Dzekon seinäsyötön Hodzicille takaisin.


Dzekoa käytetään luonnollisesti rajaheitoissakin kohteena. Tässä hän jatkaa jälleen pallon laitaan ja seurauksena on huima maalipaikka.


Florenzi arvioi pompun väärin ja Hodzic rynnii väliin.


Donnarumma säntää myös ohi. Hodzic kuitenkin ajautui niin pieneen kulmaan, että sijoitus tyhjiin osui etutolppaan.

Satunnaisia näytteitä hitaasta hyökkäämisestä ja yksilöiden ominaisuuksista


Vasemman topparin paikan lukinneen Sanicanin pelinavaamisesta vasurilla tulikin jo yllä pari näytettä, mutta otetaan kaksi lisää. Hän on ailahtelevainen jalalla eli välillä syötöt osuvat nappiin, mutta toisinaan eivät. Tässä hänet on ahdistettu taas sivurajalle ja ainoana vaihtoehtona on chipata kohti Dzekoa.


Sensi kuitenkin pääsee väliin, kun nosto jää vajaaksi.


Hadziahmetovicin nopea reagointi estää kuitenkin negatiivisen tilanteenvaihdon synnyn heti alkuunsa.


Tässä Sanicanin puolestaan lähettää mainion ristipallon Cipeticille. Cimirot on täten jäänyt keskimmäiseen tasoon, jotta viiden pelaajan puolustusvalmius ja 2-3-5 rakenne on säilynyt. Visca on puolestaan kaventanut leveydestä välikaistalle tehdäkseen tilaa Cipeticille.


Visca hyökkää välikaistaa pitkin irtoavan laitapakin Biraghin selustaan syntyvään tilaan. Acerbi ymmärtää, mitä tapahtuu ja lähtee kaventamaan Viscan mukana.


Visca saa syötön ja kääntää pallon maalille, mutta keskitys ei lopulta löytänyt Dzekoa, Gojakia tai Hodzicia, vaan isäntien 5v3 ylivoima boksissa riitti tilanteen selvittämiseen.


Pjanicin murtavista syötöistä, Dzekon targetpelaamisesta ja Viscan oveluudesta on jo ollut tarpeeksi kuvia, joten otetaan pari poimintaa Gojakista. Näytteet ovat sellaisia, että niiden perusteella peluuttaisin ennemmin Gojakia kuin Krunicia vasemmassa laidassa. Tässä hän ottaa haltuun ahtaassa tilassa Hodzicin pudotuksen ja pysyy hienosti pallossa useamman italialaisen ympäröimänä, vaikka hänet ohjataan koko ajan pienempään tilaan kohti sivurajaa. Gojak on pelaaja, joka siis kestää prässiä, joten sikäli häntä voisi toki peluuttaa tuossa hyökkäävän keskikenttäpelaajankin roolissa.


Gojak on kuitenkin kohtalainen ohittaja vähintäänkin laidalla eikä sellaisia ole ikinä liikaa. Marraskuussa hän peippasi Dumfriesin näyttävästi saatuaan levityksen leveyteen ja alusti sitten paikan takaviistoon Pjanicille, joka ampui räikeästi yli.


Vastaava tilanne syyskuulta Puola-kotipelistä. Gojak saa pallon leveyteen eikä vastustajan laitapuolustaja ehdi saada tukea, kun Civic omalla juoksullaan vie laiturin huomion ja Bosnian muoto muuntuu hetkellisesti 2-3-5:stä 2-2-6:een.


Gojak terävien askeliensa voimin pääsee leikkaamaan sisään ja saa jalkansa auki.


Keskitys leijailee kohti Koljicia, joka kaadetaan ja seurauksena on pilkku.


Edeltävän esimerkin kaltaiset laitapuolustajien dynaamiset nousut olivat syksyllä tosiaan vähän harvemmassa, koska Bajevicin systeemissä lähtökohtaisesti laitapuolustajat jäivät 2-3-5:llä hyökätessä keskimmäiseen tasoon laitureiden huolehtiessa leveydestä viimeisessä linjassa. Toki ajoittain nousuja nähtiin, jolloin sitten pallon puolen hyökkäävämpi keskikenttäpelaaja jäi alemmas varmistamaan, mutta tuolloin nousut suuntautuivat ajoittain sisempää laitakaistaa pitkin laiturin jäädessä leveyteen kuten Civic ylemmässä ja Hodzic tässä esimerkissä, jossa pääosassa on Kolasinac, jolta on totuttu jo vuosia näkemään väkeviä nousuja, mutta tosiaan viime syksynä taustakiertojen tekeminen oli vähäisempää hänellä kuin esimerkiksi EM-karsinnoissa tai Kansojen liigassa 2018. Tässäkin näytteessä hän oli aluksi keskimmäisessä tasossa ja vasta tilan todella auetessa hän päätti lähteä kuljettamalla ottamaan niin sanotusti tyhjät pois ja tukea hyökkäystä. Seinäpeli ei kuitenkaan ihan mennyt maaliin asti.


Seuraava näyte koskee puolestaan Hajradinovicia, jolle ominaisin paikka on tosiaan keskikentän linjassa 4-1-4-1 systeemissä. Tässä hän väläyttää kaunista vasemman jalan potkutekniikkaa ja terävää liikettä, joiden ansiosta Hodzic pääsee puolittaiseen läpiajoon, mutta hänet ehdittiin hidastaa boksin kulmalle eikä Bosnia lopulta saanut mitään sen vaarallisempaa aikaan, mutta tuon Hajradinovicin vasurin kanssa sopii olla tarkkana, koska häneltä voi silloin tällöin tulla pjanicmaisia murtavia piiskoja selustaan, jos hän pääsee kentälle. Potkutekniikkansa ansiosta hän myös sai kunnian ampua oikeaan alakulmaan Puola-pelin rankkarin, jonka Gojak-Koljic kaksikko yllä hankki.


Yksi näyttävä Italian sahaaminen nippuun tähän loppuun. Muoto on alkuun tuttu 2-3-5 vastustajan kenttäpuoliskolla. Kolasinac on leveydessä, joten Hadziahmetovic on jäänyt keskimmäiseen tasoon varmistamaan ja Hodzic kaventanut keskemmälle, jossa on myös pallossa kiinni oleva Gojak. Dzeko ja Visca tarkkailevat kauempana.


Laidassa on kaikkiaan tasavoimainen 4v4-tilanne, kun Hadziahmetovic osallistuu myös höynään ja Pellegrini putoaa hänen mukanaan alemmas.


Muutamalla terävällä syötöllä kuitenkin Italian laita saadaan vuotamaan ja Hodzic pääsee Kolasinacin vapauttavasta siirrosta ajamaan rauhassa boksiin, jossa sitten lopulta Bonuccin ylivoima oli liikaa. Chiesa nukkui hieman Kolasinacin seuraamisessa selustaan ja siitä johtuen Florenzi jäi hetkelliseen 1v2-alivoimaan Kolasinac-Hodzic kaksikkoa vastaan eikä pystynyt olemaan syöttölinjalla, jolloin Hodzic pääsi tempokuljetukseensa. Tämä siis opiksi Huuhkajienkin laitureille, että hetkeksikään ei oikein saisi nukahtaa puolustusvelvoitteissa tai laitapuolustajat ovat ongelmissa, jos Kanerva valitsee 4-4-1-1 ryhmityksen.
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #2 : 16.02.2021 klo 18:32:14

Negatiiviset tilanteenvaihdot


Heti perään toinen esimerkki bosnialaisten aggressiivisesta eteenpäin puolustamisesta, joka on ollut sen tavaramerkki Kansojen liigasta alkaen Prosineckin alaisuudessa, mutta tällä kertaa Suomi pääsee kerrankin pois prässin alta, kun Lod jatkaa pallon Kolasinacin ohitse nätisti Tuomiselle yhdellä kosketuksella ja prässin ohi päästyään Suomi pääseekin 4v5-hyökkäykseen. Pjanic kuitenkin ehtii kampeamaan Tuomisen pallosta pois juuri ennen kuin tämä oli syöttämässä takaisin Lodille laitaan. Tällaisia prässinpurkuja olisi ollut ilo nähdä useamminkin avausjaksolla. Toivio malttoi pitää pään ylhäällä löytääkseen Lodin ja Jasse puolestaan tuli lähelle tueksi yhden kosketuksen siirtoa varten.


Vielä kolmas esimerkki isäntien eteenpäin puolustamisesta. Raitala katkoo ristipallon ja yrittää pudottaa Lodille, mutta Kolasinac irtoaa taas alimmasta linjasta vastaan Suomen puoliskolle saaden tällä kertaa Lodilta riiston aikaiseksi eikä tule ohitetuksi.


Italia-pelin alusta näyte bosnialaisten tutusta aggressiivisesta eteenpäin puolustamisesta ylhäällä tapahtuneen menetyksen jälkeen.


Keskimmäisestä tasosta Cimirot ei lähde peruuttamaan, vaan spurttaa eteenpäin, kun ensimmäiset miehet on ohitettu ja hän pääseekin hetkellisesti palloon väliin.


Peliväline kimposi takaisin Italialle, mutta nyt vuorostaan laitapuolustaja Cipetic on peruuttamisen sijaan tehnyt terävän liikkeen eteenpäin estääkseen Italiaa lähtemästä vastahyökkäykseen. Lopulta hidastus onnistuikin.


Italian tasoinen joukkue kuitenkin usein onnistui pelaamaan tuon välittömän vastaprässin ohi ja silloin Bosniaa on mahdollista haavoittaa, kun alhaalla on enää lähinnä 2-3 puolustajaa. Aika paljon Bosniaa yritettiin haavoittaa pelaamalla nopeita syöttöjä selustaan, koska puolustuslinja ei tosiaan herkästi peruuta, vaan tukee korkeaa vastaprässiä olemalla keskiviivan tuntumassa, jotta tiloja ei jää viimeisen linjan eteen, mutta samalla sen taakse voi tietysti pelata tyhjään tilaan ja sitä Italiakin harrasti. Tässä Bonucci voittaa puolessa kentässä pallon isännille ja pelaa sen nopeasti pystyyn ennen kuin Gojak ehtii vastaprässäämään.


Chiesa on spurtannut heti selustaan, mutta Sunjic-Sanicanin kaksikko selvitti ylivoiman turvin tilanteen rajaheitoksi. Chiesa kuitenkin nosti peukalon ylös heti tilanteen jälkeen merkkinä siitä, että idea oli oikea. Toki välttämättä ilmassa pelaaminen ei ole paras ratkaisu tornimaisten topparien selustaan, vaan syöttöjä pitäisi kyetä antamaan enemmän maitse. Ilmassa voi pelata mieluummin esimerkiksi ristipalloja laitapuolustajien selustaan jättämään tilaan kuten seuraavissa näytteissä tapahtuu.


Minuuttia myöhemmin samanlainen tilanne kuin yllä. Italia voittaa keskialueen irtopallokamppailun.


Belotti pudotti pallon takaisin Barellalla ja heti Insigne spurttaa Cipeticin selustaan.


Cipetic luki kuitenkin hyvin ristipallon lentoradan, mutta Bosnia on kieltämättä melko organisoimaton monesti, jos pitkän avauksen/maalipotkun jälkeen vastustaja voittaa keskialueella ykkös- ja kakkospallot itselleen päästen siitä kääntämään peliä.


Samaan teemaan liittyen näyte kotipelistä marraskuulta. Puolustuslinjasta Civic tukee vastaprässiä puolustamalla eteenpäin, mutta hänetkin ohitetaan seinäsyötöllä, joten alas jäävät vain topparit Sanicanin ja Hadzikadunic sekä oikea laitapuolustaja Corluka. Niinpä jälleen Barella lähetti ristipallon keskiviivalta Corlukan selustaa kohden Insignelle. Corluka ensimmäisessä kilpailullisessa maaottelussaan arvioi lentoradan väärin ja Insigne pääsee huippupaikkaan, mutta viimeistely vain ontui tolppaa nuollen! Tornimainen topparikaksikko olisi varmasti lukenut lentoradan paremmin, jos Insigne olisi päättänyt spurtata pystyyn keskelle, mutta hän pysyi viisaasti laidallaan ja odotti Barellan sovittua ristipalloa tulevaksi jalkaan.


Italian voittomaali syntyi vastaavalla tavalla. Sen omalta kulmalipulta vastaprässi purettiin ristipallolla kohti Insignea, joka Jorginhon avustuksella lopulta sai väännettyä pallon vieraille. Hetkessä kahdeksan ylintä bosnialaista oli ohitettu ja vastassa olivat enää topparit. Hyökkäys oli periaatteessa 2v2, kun mukana oli Belotti.


Belotti viimeisteli Insignen chipin varmasti alakulmaan. Hän otti tarpeeksi etäisyyttä viisaasti Sanicaniin, jotta Insignelle jäi tarpeeksi tilaa nostaa pallo varmasti topparien ylitse. Tärkeä yksityiskohta tuokin!


Ja vielä yksi klippi samaan aiheeseen liittyen. Bosnia on menettänyt pallon ylhäällä pyrkien vastaprässäämään sen heti takaisin, mutta Hollanti onnistuu pelaamaan ohi prässin ja sitten onkin tilaa edetä, kun vastassa on taas vain kaksi bosnialaista enää. Pallo pelataan tällä kertaa maitse Promesille laitaan Todorovicin selustaan. Tämä ehtii vielä asettua pallon alapuolelle, muttei saa avointa jalkaa kuriin. Promesin sijoitus meni kuitenki yli maalikehikoiden.


Puolan voittomaali syyskuussa syntyi puolestaan siten, että Bosnian ryhmittyminen alas kesti ikuisuuden. Sillä on noin kymmenen sekunnin ajan vain kuusi pelaajaa pallon alla, kun ylänelikkoa ei kiinnosta spurtata alas! Niinpä laitakaista jää täysin auki, kun esimerkiksi Viscakin vain löntystelee alas, joten Milikin pakotettua liikkeellään laitapuolustaja Kvrzicin kapealle Rybus saa keskittää vapaasti ja Grosicki nikkaa pallon etualakulmaan. Anteeksiantamatonta kurittomuutta, jollaista olisi vaikea nähdä vaikkapa Huuhkajilta, vaikka kuinka painaisi jaloissa.


Ajassa 66:04 Puola tulee keskiviivan yli ja Bosnialla on kuusi pelaajaa pallon alla.


Seitsemän sekuntia myöhemmin tilanne on yhä sama, käsittämätöntä. Vasta nyt ylipäätään Visca ilmestyy kuvan reunaan. Vasen laituri Hodzic pelaa yhtä lailla löysästi eikä ole juuri edennyt sitten edellisen kuvan.


Viscan pitäisi tosiaan olla Rybusin alapuolella puolustamassa, mutta hän jäi keskelle jostain syystä. Se maksoi maalin.


Viimeiset näytteet liittyvät menetyksiin Bosnian omalla kenttäpuoliskolla. Italian epäonnistuneen keskityksen jälkeen Cimirot yrittää käynnistää vastaiskua, mutta bosniamaisesti Italia pyrkii nopeasti sulkemaan etenemis- ja syöttösuunnat siinä onnistuen.


Riiston jälkeen pallo pelataan tietysti nopeasti Insignelle, joka on 1v1-tilanteessa Cipeticia vastaan. Hän ei lähde itse haastamaan, vaan löytää keskeltä Sensin.


Sensi ampui yhdellä kosketuksella kohti maalia ja Sunjicin jaloista pallo kimposi lopulta alakulmaan ohi voimattoman Sehicin. Italian pelin sielu Insigne kirjasi taas syöttöpisteen.


Seuraavaksi mennään Puolaan ja tilanteeseen, josta Ahmedhodzic otti punaisen kortin jo 13. minuutilla. Cimirot on tässäkin käynnistämässä peliä eikä tällä kertaa itse menetä, mutta pelaa ehkä vähän vaikean syötön Dzekolle, joka vuotaa pallollisena. Seurauksena on nopea kääntö ja Klich viisaasti pelaa nimenomaan maitse topparien selustaan kohti Lewandowskia eikä ilmassa. Ruotsin vuoden puolustaja Ahmedhodzic kaataa maailman parhaan selkäpuolelta ja tuomari nostaa punaisen kortin, joka olisi ehkä voinut olla kyllä keltainenkin, koska Sanicanin oli kuitenkin vierellä myös eikä tuo ollut niin selkeä läpiajo. Yhtä kaikki, Bosnia joutui 75 minuutiksi vajaalle tämän takia ja hävisi lopulta 3-0, kun 4-4-1 muoto ei kestänyt Puolan vyöryä yhden miehen ylivoimalla.


Tämä kuva on Petevin viimeisestä seurajoukkuepelistä. Ryhmitys oli siis 4-2-3-1, joten punakeltaiset avasivat alhaalta 2-4-4:llä.


Seurauksena on kuitenkin menetys ennen keskiviivaa, kun syöttö menee vähän sivuun eikä kukaan ylänelikosta pääse siihen käsiksi.


Kumpikaan Jagiellonian pohjapelaajista ei ehdi sulkemaan avointa jalkaa, vaan Lech Poznanin pelaaja chippaa pallon laitapuolustajan selustaan kuten Barella teki monesti.


Läpiajosta oli helppo viimeistellä kolmas maali. Jos jo Petevin edellistä joukkuetta on haavoitettu tilanteenvaihdoissa samaan tapaan kuin Bosniaa syksyllä, olen skeptinen sen suhteen, että mikään olennaisesti muuttuisi tulevissa MM-karsinnoissa.


Lechin 4-0 maalikin syntyi tilanteenvaihdosta oman alueen menetyksen jälkeen ja vastustajan murtavasta syötöstä selustaan tällä kertaa maitse, kun maalivahti sylki pallon eteensä numerolle yhdeksän.

Bosnia ja Hertsegovina pallottomana vs. vastustaja pallollisena

Organisoitu puolustaminen ylhäältä


Bosnia ja Hertsegovinan puolustusmuoto oli syksyllä 4-1-4-1 niin ylhäältä prässätessä kuin syvemmälläkin. Dzeko on ylin pelaaja ja hänen takanaan ovat Hodzic, Gojak, Cimirot ja Visca. Hadziahmetovic on yksin suojaamassa puolustuslinjaa kuvan oikeassa reunassa.


Prässivastuut olivat hyvin selkeät, kun Italia hyökkäsi tutusti 3-2-5:lla. Dzeko huolehti Bonuccista, Visca Acerbista ja Hodzic alas kolmanneksi toppariksi jääneestä Florenzista. Gojak ja Cimirot merkkasivat puolestaan Sensin ja Barellan, jotka pyörittivät peliä "topparikolmikon" yläpuolella. Hadziahmetovic puolestaan huolehti kolmannesta keskikenttäpelaajasta Pellegrinista, joka etsi tiloja linjojen välistä oikealta välikaistalta. Kuvan ulkopuolella tietysti vastinparit olivat Cipetic-Biraghi, Sunjic-Insigne, Sanicanin-Belotti ja Kolasinac-Chiesa.


Kuten tästä näkyy, Bosnian muoto on kapea ja keskusta tukossa, joten tila edetä oli periaatteessa laitojen kautta. Toki Italia eteni myös keskeltä, vaikka näennäisesti siellä onkin vähemmän tilaa hyödynnettäväksi, mutta esimerkkejä noista on tarjolla myöhempänä.


Bosnia antaa vastustajan toppareiden pitää palloa melko rauhassa ja prässi on ukrainamaisen tarkkaileva ennemminkin ylhäällä. Bonucci lähtee ohittamaan vieraiden kuusi ylintä pelaajaa pelaamalla kohti pelin sielua Insignea, joka on tutusti vasemmalla välikaistalla jättäen leveyden auki Biraghille.


Cipetic on seurannut Insignea keskemmäs ja jättänyt Biraghin mieluummin auki, jotta hän voi olla auttamassa toppareita ja luomassa ylivoiman keskustaan. Niinpä Sunjic kuvan reunassa tarkkailee Insignen sijaan Belottia ja toinen toppari Sanicanin varmistaa alempana ilman vartiointivelvoitetta. Cipetic ei pääse riistoon etupuolelta, vaan Insigne jatkaa pallon sinne, jossa on tilaa eli laitakaistalle Biraghille.


Koska Cipetic oli kiinni Insignessa, Cimirot on paikannut tämän jättämää tilaa ennakoimalla hyvin ja ehtimällä siten spurtata pallon alle ennen kuin Biraghi olisi päässyt vapaasti etenemään. Italia kuitenkin pääsi hetkessä hyökkäyskolmannekselle melko yksinkertaisella kuviolla.


Tämä kuva on Puola-pelistä ja lähempänä varmaan realismia maaliskuussakin. Puola rakentaa suomimaisesti 2-4-4:lla, koska paperiryhmitys on 4-2-3-1. Dzekon vastuulla ovat topparit Bednarek ja Glik, laiturit Krunic ja Visca merkkaavat laitapuolustajat Recan ja Kedzioran ja keskikentän keskustan kolmikko peilaa Puolan pohjakaksikon ja kymppipaikan pelaajan. Yksinäinen ankkuri seuraa nimenomaan Puolan kymppiä Klichia puolustuslinjan etupuolella kuten tässä Cimirot tekeekin kuvan alalaidassa ja keskellä Hadziahmetovic-Pjanic kaksikko prässää Linettya ja Goralskia.


Kuvan ulkopuolelle Bosnian puolustuslinjalle Kolasinac-Sanicanin-Ahmedhodzic-Cipetic jää 4v3 ylivoima vastustajan laitureita Grosickia ja Jozwiakia sekä hyökkääjä Lewandowskia vastaan.


Saadakseen puolustuslinjaan ylivoiman Bosnia joutui jättämään ylös Dzekolle 1v2 alivoiman toppareita. Puola käytti sitä hyväkseen. Dzeko on tässä Bednarekin luona eikä voi ehtiä sieltä enää takaisin Glikin luo, joka ohittaa Bosnian kuusi ylintä prässääjää pidemmällä syötöllä kuten Italiakin teki.


Lewandowski on pudonnut viimeisestä linjasta keskiviivalle ja siten omalla liikkeellään pyrkinyt houkuttelemaan vastustajan toppareita ja sitä kautta koko puolustuslinjaa entistä ylemmäs. Toki muutoinkaan Bosnian alin linja ei epäröi puolustaa korkealla tukeakseen korkeaa prässiä ja pitääkseen etäisyydet tiiviinä. Se avaa kuitenkin mahdollisuuden pelata selustaan ja sitä Puolakin tässä hyödyntää, kun Grosicki tekee Lewandowskiin nähden vastaliikkeen ja spurttaa tyhjään tilaan selustaan Lewan pudottua mukamas palloa vastaan.


Sehic kuitenkin osoitti erinomaista nykymaalivahdilta vaadittavaa liberopelaamista puolustamalla selustassa olevaa tilaa vastaantulollaan.


Tämä kuva on Petevin viimeisestä pelistä kesältä. Jagiellonia prässää bosniamaisesti 4-1-4-1:llä ja Lech avaa 2-4-4:lla kuten Puola yllä. Vastuut ovat samat, mutta toinen keskikentän hyökkäävistä pelaajista päättää rynnätä pois miehensä luota prässäämään toista Lechin topparia estääkseen tätä pelaamasta yhtä vapaasti kuin Glik yllä. Siksi puolestaan Jagiellonian ankkuri joutuu nostamaan ylemmäs ja merkkaamaan tuon toisen Lechin keskustan pelaajan, vaikka hänen pitäisi puolustaa alempana isäntien kymppipaikan pelaajaa.


Puolustuslinjasta oikea toppari joutui vuorostaan irtoamaan kiinni kymppipaikan pelaajaan linjojen välissä ketjureaktion myötä, kun hyökkäävämpi oikea keskikenttäpelaaja ei saanut katki topparin syöttöä eteenpäin. Keltapaitojen toppari oli kuitenkin myöhässä ja niinpä Lech purki korkean prässin parilla syötöllä päästen etenemään kohti suojaamatonta puolustuslinjaa, jossa oli enää kolme pelaajaa pallon alla.


Seurauksena oli Lechin ylänelikon hyökkäys kolmea vieraiden pelaajaa vastaan. Ramirez vapautti laiturin läpi selustaan.


Numero yhdeksän viimeisteli yhdellä kosketuksella oikeaan alakulmaan 2-0 lukemat. Bosnian kannalta olisi suotavaa, että Petev kykenee organisoimaan prässin paremmin kuin tässä esimerkissä eivätkä pelaajat ole kurittomia. Noh, en usko, että Pjanic esimerkiksi olisi suorittanut vastaavaa ryntäystä kuin Jagiellonian keskikenttäpelaaja tässä, vaan hän antaa Dzekon hoitaa topparit ja peittää mieluummin syöttöä keskustaan toiselle pohjakaksikon pelaajista.

Lopuksi vielä lainaus EM-karsinnoista, joissa Bosnia prässäsi vastaavasti ylhäältä, joten Bajevic ei lähtenyt tekemään merkittäviä muutoksia. Jotain tämänsuuntaista lienee odotettavissa ensi kuussakin.


Tässä näkyy Suomen yksi tutuista pelinavausmalleista 2-4-4. Bosnia puolusti tätä vastaan siten, että keskikentän kolmikosta Saric merkkasi Kamaran ja Besic tosiaan Sparvin. Dzeko hoiti topparit ja laiturit Duljevic sekä Visca vastasivat Granlundin ja Urosen prässäämisestä. Bosnian puolustuslinjassa oli puolestaan vierailla 5v4 ylivoima, kun Cimirot oli muuta keskikentän linjaa alempana auttamassa puolustuslinjaa Suomen ylänelikkoa vastaan.


Tässä kuvassa näkyy hyvin se, miten Dzekon prässi kohdistui erityisesti Suomen rakenteluvaiheessa Toivioon, joka on pallovarmempi kuin Arajuuri. Arajuuri sai usein rauhassa kuljettaa jopa puoleen kenttään Dzekon kävellessä vieressä, mutta Toiviota Dzeko prässäsi ahkerasti ja esti tämän peliä edistävät syötöt. Erinomaista scouttausta Prosineckilta. Lisäksi tässä kuvassa näkyy nyt Bosnian muoto pallottomana, joka oli siis 4-1-4-1. Cimirot pelasi muuta keskikentän linjaa alempana, vaikka ennen peliä ounastelin, että ehkä Besic saattaisi hoitaa tämän roolin.


Tässä nyt vielä varmistus sille, että Dzeko tosiaan ahdisti Toiviota enemmän kuin Arajuurta. Siksi Suomikin hyökkäsi enemmän vasemman kautta avausjaksolla, kun yksinkertaisesti oikea puoli oli tukossa, kun Bosnia puolusti sitä tarkemmin ja ohjasi pelin Suomen vasempaan laitaan!


Saric seurasi Kamaraa jopa Suomen kenttäpuoliskon puoliväliin ja tarvittaessa boksin reunallekin, jos Kamara laskeutui sinne asti hakemaan palloa tuloksetta.

Organisoitu puolustaminen omalla kenttäpuoliskolla


Omalla kenttäpuoliskollakin Bosnia tosiaan puolusti syksyllä 4-1-4-1:llä. Kuvassa näkyy myös Italian 3-2-5 hyökkäysmuoto laajemmassa kuvassa. Muoto on kapeahko ja yläreunassa Biraghi on taas vapaana leveydessä, kun Cipetic on kaventanut lähemmäs toppareita Insignen vuoksi.


Vahvistus vielä lokakuun Hollanti-pelistä samalle 4-1-4-1:lle, jossa kärki merkkaa topparit, laiturit laitapuolustajat ja keskikentän kolmikko peilaa vastustajan pohjakaksikon sekä kymppipaikan yksilön. Hollanti tosiaan oli paperilla 4-2-3-1 muodossa ja rakensi siten kuten olettaa sopi tämän kuvan tapaan 2-4-4:llä alhaalta.


Hollanti-pelistä toinen kuva. Bosnia puolusti ajoittain syvällä todella kapealla 4-4-1-1 muodolla tämän kuvan tapaan, koska Hollannin laiturit kavensivat keskelle lähelle kärkeä ja kymppipaikan pelaajaa tehdäkseen tilaa laitapuolustajien nousuille. Tuolloin tietysti Bosnian laitapuolustajat seurasivat perässä ja kavensivat kohti toppareita ja se tarkoitti sitä, että Bosnian laitureiden vastuulle jäi laitapuolustajien nousujen ja ylipäätään laitakaistan puolustaminen. Tässäkin kuvassa Gojak on Bosnian vasemmalla laidalla laskeutunut todella alas, lähes viimeiseen linjaan saakka, valmistautuakseen puolustamaan Dumfriesia, joka saa pallon kohta leveyteen toppareista De Vrijlta. Hollannin hyökkäysmuoto on hetkellisesti jopa 2-2-6. Tavallaan Huuhkajatkin voi pakottaa Bosnian vastaavasti entistä kapeammalle sillä, että Taylor ja Lod esimerkiksi liikkuvat yhtä aikaa leveydestä välikaistoille vieden laitapuolustajat mukanaan ja silloin Uronen ja Raitala voivat nousta ja mahdollisesti päästä vapaasti keskittämään, jos Bosnian laiturit eivät ole hereillä ja puolusta kurinalaisesti leveyttä. Riskinä on toki se, että menetyksen sattuessa laitapuolustajien selustassa on tilaa hyödynnettävksi Bosnian laitureille.


Tässä esimerkiksi Gojak nukkuu hieman ja Dumfries jää täysin vapaaksi laidalle. Topparit toki siivosivat keskityksen, mutta tällaisia nukahduksia Bosnialle voi tosiaan tulla.


Hollannin 3-0 maalissa marraskuussa puolestaan Bosnian muotoon asettuminen kestää ja lopuksi Gojak jättää taas seuraamatta Dumfriesin juoksun! Lopulta tämä saa passata tyhjiin Depaylle.


Vielä tässä kohden Dumfries oli Gojakin kontrollissa, muttei enää loppuun saakka.


Syyskuussa puolestaan Cimirot puolestaan Barellaa, joka pakotetaan syöttämään sivuttain Chiesalle. Tämä on Kolasinacin vastuulla. Selustaan jää kuitenkin tilaa, kun Chiesa houkuttelee Kolasinacin itseensä ja vuorostaan Hodzic jättää seuraamatta vastustajan laitapuolustajan eli Florenzin pystyjuoksun. Seurauksena on samanlainen tilanne kuin yllä, mutta Florenzi päätti vain itse ampua päin Sehicia eikä syöttää keskelle tyhjiin Belottille.


Kuten näkyy, Hodzic jäi jälkeen Florenzista, vaikka Kolasinac oikein vasemmalla kädellään viittoo Hodzicia seuraamaan juoksun, joten Raitalakin voisi pari kertaa maaliskuussa yllättää oikea-aikaisilla pystyjuoksuillaan, kiitos.


Tarvittaessa Bosnia on valmiina sopeutumaan ja muuttamaan muotoaan, jos tarve vaatii. Koska Italian hyökkäyspeli pyörii niin vahvasti Insignen kautta, Bajevic oli kehittänyt tähän peliin erityisen lisämausteen. Bosnia ei aina puolustanut 4-1-4-1:ssä, vaan tilanteen mukaan Cimirot putosi selkeästi Barellan luota Hadziahmetovicin tasolle toiseksi pohjapelaajaksi voidakseen tuplata Insignen yhdessä Cipeticin kanssa. Samalla Cipetic vapautui halutessaan puolustamaan leveydessä olevaa Biraghia, mutta usein hän jäi Insignen lähelle silti. Tarvittaessa Cimirot valui jopa viimeiseen linjaan saakka muuttaen muodon 5-4-1:een, mutta tässä kuvassa muoto on 4-2-3-1. Koska Cimirot ja Cipetic tuplaavat Insignen, jonka kautta pelin pitäisi soljua, Visca on puolestaan liikkunut entistä kapeammalle pois vasemman topparin Acerbin luota voidakseen merkata Barellan, jonka Cimirot on jättänyt vapaaksi pudottuaan auttamaan Cipeticia. Niinpä Acerbilla on tilaa kuljettaa pallo arajuurimaisesti rauhassa puoleen kenttään ilman prässiä, joten kyllä Italiakin sitten osasi ottaa hyödyn irti sieltä, mistä se oli otettavissa.

Alla olevassa lainauksessa on jo kahden vuoden takaa huomioni siitä, että Insigne on se pelaaja, joka on saatava kuriin. Saman huomion oli tehnyt Bajevic, joten Italia oli scoutattu hyvin! Kuka tietää, saako Lod tai Pukki samanlaista erityiskohtelua.


Nyt puhutaan jo nyanssieroista, mutta tässä nyt on vielä kolmas erilainen hahmotelma eli tällä kertaa Verratti ja Jorginho ovat samaan aikaan hakemassa palloa, jolloin muoto on melkeinpä 3-2-5, kun Barella ja Biraghi ovat ylempänä lähellä yläkolmikkoa Insigne-Immobile-Chiesa.


Tässä näkyy laajemmassa kuvassa tuo 3-2-5 muoto yhtenä vaihtoehtona hitaissa hyökkäyksissä. Biraghi on vasemmalla sivurajalla, Insigne vasemmassa puolitilassa, Immobile keskellä, Barella oikeassa puolitilassa ja Chiesa oikealla sivurajalla, joten kaikki VIISI hyökkäyskaistaa on täytetty.


Italia pyrkii hyödyntämään paljon kolmioita ja nopeaa lyhytsyöttöpeliä. Tässä kuvassa Verratti on taas toppareiden edessä ja toinen ympyröity pelaaja Insigne on yläkolmikosta laskeutunut alas ja pelaa pallon kohti Verrattia.


Verratti löytää taas keskeltä Jorginhon, joka jatkaa pallon ykkösellä eteenpäin kolmion täydentävällä Insignelle. Puhutaan käsitteestä kolmannen miehen juoksu ja tässä se toteutuu mitä parhaimmin, kun Insigne on oman syöttönsä jälkeen lähtenyt pystyyn ja kaksi muuta pelaajaa palauttaa pallon hänelle kombinaation päätteeksi.


Insigne pääsee tempokuljettamaan vapaasti, mutta kaukolaukaus ei uponnut tällä kertaa. Vasemmalla Biraghi tukee taas hyökkäystä korkealla, Immobile juoksee pystyyn ja keskellä Barella sekä oikealla Chiesa ovat myös pelattavissa.


Kun hyökkää viidellä miehellä neljän linjaa vastaan, voi käydä näin hyvin, että rebound pomppii suoraan hyökkääjän jalkaan. Immobile kuitenkin pyssytti ohi maalin, vaikka olisi myös voinut syöttää Chiesalle takatolpalle varman maalin.


Vielä kolmas esimerkki, jossa jälleen Insigne on merkittävässä roolissa. Ensin hän on laidalla pallon kanssa ja muodon sisässä ei ole yhtään italialaista.


Insigne syöttää alas Verrattille ja liikkuu itse sitten jälleen kerran kahden alimman linjan väliin nerokkaasti. Samalla näkyy taas Biraghin rooli eli hän on noussut tekemään taustakierron vasemmassa laidassa, mutta Verratti syöttää keskelle Insignelle.


Insignen yhden kosketuksen jatko löytää Jorginhon, jonka sisäsyrjälaukaus kolahti ylärimaan. Huuhkajien pitäisi siis kyetä pimentämään eritoten Insigne, joka on linkki keskikentän ja yläkolmikon kahden muun pelaajan välillä. Hän osaa hakeutua tehokkaasti linjojen väliin, kääntyä tai syöttää pallon nopeasti eteenpäin kuten tässä.


Tässä näkyy, kuinka Cimirot on taas jättänyt Barellan Viscan huoleksi ja itse pudottautunut merkkaamaan Insignen puolustuslinjan edestä välikaistalta. Samalla hän on tarjonnut Cipeticille taas mahdollisuuden palata puolustamaan leveydessä olevaa Biraghia ja tällä kertaa Cipetic on tuohon tilaisuuteen tarttunut jättäen Insignen Cimirotin huoleksi. Visca on puolestaan taas lähempänä Barellaa kuin Acerbia, joka saa rauhassa pitää palloa vasempana topparina ja etsiä väylää, josta pelata eteenpäin.


Lopulta väylä löytyy, kun Insigne tulee vastaan huolimatta päällystäkki-Cimirotista. Samalla Barella on liikkunut Viscan luota pystyyn ja kun Visca ei seuraa juoksua, vaan jää Acerbin viereen, Cimirot jää alivoimaiseksi hetkellisesti keskikentällä. Insigne yrittääkin jatkaa pallon yhdellä kosketuksella kolmannen miehen juoksun tekevälle Barellalle. Klassista Mancinin Italiaa jo parin vuoden ajan kuten ylemmästä lainauksestakin näkyy.


Insignen jatko jäi vähän taakse ja Cimirot pääsi väliin...


... mutta Insigne väänsi irtopallon takaisin isännille ja pääsi tempokuljettamaan mielikaistaansa pitkin kohti peruuttavaa puolustuslinjaa.


Kolasinac on joutunut kaventamaan lähemmäs toppareita Pellegrinin juoksun takia, joten Chiesa jää auki leveyteen ja Insigne poimii iki-ihanan Chiesan juoksun.


Kolasinac ehtii vielä takaisin Chiesan eteen, mutta tämä veivaa kuitenkin oikean jalan auki ailahtelevaa 1v1-puolustajaa Kolasinacia vastaan. Laukaus kohti etuyläkulmaa painui kuitenkin sivuverkkoon. Hieno hyökkäys silti Italialta ja helposti Bosnian pakka revettiin auki keskeltä, kun taitoa oli.


Tämä kuva on neljänneltä minuutilta. Bonucci on chipannut pallon vaihteeksi alhaalta suoraan ilmassa kohti Insignea, mutta Cimirot on reagoinut ja ennakoinut paremmin ja pääsee Sunjicin avustuksella riistämään pallon etupuolelta.


Sen sijaan 18. minuutilla Insigne löytyy taas vähän vapaampana linjojen välistä, kun Cimirot palaa myöhässä Barellan luota alemmas. Bonucci ehti chipata pallon ajoissa puoleen kenttään vastaantulleelle Insignelle ja kun Cimirot on vasta tulossa alaspäin, Hadziahmetovic joutuu prässäämään Lorenzoa, mutta tämä ehtii siirtää pallon sivuun Pellegrinille, joka jää täysin auki, kun Hadziahmetovic irtoaa kohti Insignea. Bosnian muoto ei ole tiivis, vaikka olevinaan se tukkii keskustaa olemalla kapealla ja jättää tilan laidoille, mutta Italia ei sitä kunnioittanut. Tästä on lisääkin näytteitä tuonnempana.


Hodzic sentään reagoi hyvin ja spurttasi Florenzin luota nopeasti alas tuuppaamaan Pellegrinin selästä maihin, jottei tämä päässyt kuljettamaan vapaasti. Seurauksena oli toki vapaapotku, mutta se oli parempi vaihtoehto kuin Kolasinacin jättäminen 1v2-alivoimaiseksi Chiesaa ja Pellegrinia vastaan laitakaistalle.


Tähän kiehtovaan yksityiskohtaan liittyen vielä yksi poiminta 44. minuutilta. Cimirot on taas valunut puolustuslinjaan saakka jopa Insignen takia ja tuplaa tämän Cipeticin kanssa, joka toki samalla tarkkailee leveydessä olevaa Biraghia ja on valmiudessa irtoamaan sinne, jos Acerbi kierrättää pallon Biraghille. Acerbilla on tietysti taas aikaa, kun Visca on kapeammalla kiinni Barellassa Cimirotin pudottua alemmas. Bosnian muoto on hetkellisesti jopa 5-4-1 tosiaan, kun Cimirot on niin alhaalla.


Mitä sitten tapahtuu? Insigne ei tyydy kohtaloonsa, vaan liikkuu ovelasti palloa kauas vastaan tyhjään tilaan laitakaistalle Biraghin taakse, kun Visca kerran on kapealla kiinni Barellassa. Cimirot tai Cipetic ei lähde seuraamaan Insignea, joka saa rauhassa ottaa pallon haltuun Bonuccin chipin jälkeen. Kun hän lähtee ajamaan kohti maalia, Visca on se, joka joutuu reagoimaan, mutta samalla hän puolestaan jättää Barellan auki! Barellan saadessa siirron viereen ja jalan auki ilman Bosnian keskikentän painetta, Chiesa tekee älykkään liikkeen Kolasinacin selustaan. Federico ehti niukasti livahtaa paitsioon, mutta olipa silti jälleen hienosti sahattu hyökkäys.


Marraskuun Hollanti-pelistä vielä yksi näyte liittyen Cimirotiin. Jos Insignen kanssa oli ajoittain vaikeuksia, tässä hän puolestaan myy itsensä vielä helpommin puhtaassa 1v1-kamppailussa ja heti kun Promesilla on jalka auki, kaksi pelaajaa juoksee bosnialaisten selustaan. Vain Sehicin mahtava vastaantulo estää maalin synnyn. Hollanti pelasi italialaisten tavoin rohkeasti muodon sisään ja hyviä asioita tapahtui, joten odotan samaa Huuhkajilta. Esimerkiksi Cimirotia vastaan voi hyvin pelata palloa ahtaisiinkin tiloihin. Seuraavaksi lisää näytteitä samaan teemaan liittyen.

Mukatiiviin ja kapean muodon vuotaminen keskeltä


Italia ei siis tyytynyt etenemään varman päälle laitojen kautta, vaan etsi rohkeasti tiloja keskemmältä hyödyntäen Bosnian vuotavaa keskikentän linjaa. Tässä Bonucci löytää heti raon Dzekon, Cimirotin ja Hadziahmetovicin välistä.


Niinpä Sunjic joutuu astumaan esiin puolustuslinjasta ja saakin jalkansa väliin Belottin jatkoon, mutta ei kaukana ollut, etteikö Insigne olisi heti päässyt haavoittamaan Sunjicin jättämää tilaa.


Hetken päästä Bonucci löytää suoraan Insignen, joka on pudonnut luomaan 3v2 ylivoiman Acerbin ja Bonuccin kanssa Dzekoa ja Viscaa vastaan. Visca ei ehdi kipittää Acerbin luota peittämään syöttöä.


Insigne pääsi kääntymään kuljetukseen. Sanicanin kuitenkin luki vuorostaan hyvin syötön kohti Pellegriniä, joten taas toppari pelasti Bosnian, mutta pienellä huolellisuudella Pellegrini olisi vuorostaan päässyt puolittain läpi selustaan.


16. minuutilla näkyy hyvin, kuinka vahvasti pallon puolelle painottuneena Bosnia on. Vain Kolasinac on kuvan ulkopuolella, kun vasen laituri Hodzic sen sijaan on kaventanut keskiakselille saakka, joten muoto ei ole erityisen organisoitunut, vaan Bosnia on vain tunkenut kasan pelaajia lähelle palloa ja toivoo, että se riittää. Viisi italialaista on muodon sisässä ja kaksi sen ulkopuolella välittömässä läheisyydessä.


Sensi olisi voinut kierrättää laitaan Chiesalle eristettyyn 1v1-tilanteeseen, mutta hän pelasi keskelle Belottille. Molemmat topparit puolustavat yhtä aikaa eteenpäin, mutta Sunjic rikkoi ja Italia sai vapaapotkun hyvästä paikasta. Insigne oli vuorostaan taustalla kyttäämään mahdollisuutta spurtata topparien jättämään tilaan, joten miksei Huuhkajatkin voisi yrittää vastaavasti murtaa Bosniaa eli pelaamalla vain yksinkertaisen murtavan syötön puolustuslinjan eteen ja jatkamalla yhdellä kosketuksella pallon topparin taakse syntyneeseen tilaan.


Osion viimeiset näytteet liittyvät siihen, kuinka nopealla pallonliikuttelulla ja laidasta keskustaan pelaamalla aukeaa isoja tiloja hyödynnettäväksi 20 metrin päähän maalista, kun Bosnian muoto ei pysy tiiviinä sivuttaisliikkeessä. Tässä Pellegrini, Florenzi ja Chiesa liikuttavat palloa kolmestaan laidalla Kolasinacia, Hodzicia ja Hadziahmetovicia vastaan. Vieraat eivät pysy perässä.


Kommunikaatiokin pettää, kun sekä Hodzic että Hadziahmetovic molemmat seuraavat Chiesan ja Florenzin juoksut, vaikka Kolasinac olisi voinut ottaa heistä toisen. Nyt Pellegrini jää täysin yksin pallollisena ja kun Hadziahmetovic on houkuteltu keskustasta laidalle, Barellalle jää tolkuttomasti tilaa Cimirotinkin ollessa kiinni Insignessa tutusti.


Barellalla oli neljä vaihtoehtoa, joille pelata jalka avoinna. Hän valitsi lopulta Biraghin, mutta tilanne kuihtui laidalle.


Tämä klippi on Hollantia vastaan. Vastaavasti Hollanti pelaa ahtaasta tilasta muutamalla syötöllä nopeasti keskelle ja Wijnaldumille jää puolestaan rutkasti aikaa poimia Frenkie De Jongin pystyjuoksu. Sehicin torjunta pelastaa kotijoukkueen tällä kertaa.


Hollannin avausmaali marraskuussa tuli osin samaan tapaan. Hollanti pelaa ensin Bosnian 4-1-4-1 muodon ylimpien linjojen ohi laitaan, josta nopeasti takaisin keskelle Depaylle. Seurauksena on murtava passi selustaan Dumfriesille ja Wijnaldumin puttaus tyhjiin, kun Bosnia ei ehtinyt asettumaan sumputtamaan keskustaa.


Italia puolestaan kuritti Kansojen liigan päätöskierroksella Bosniaa niin ikään samaan tapaan. Pallo pelataan laitaan, josta se palautetaan Locatellille, jolla on jalka avoinna ikuisuuden, joten hän poimii Berardin juoksun selustaan eikä tämä erehdy. Sama kaava vain Huuhkajillekin käyttöön eli levitys Lappalaiselle, joka pudottaa Sparville ja tämä chippaa painottomalta kaventaneelle Lodille selustaan.


Vielä toinen esimerkki edelliseen liittyen. Pallo on vasemmalla ja taas Bosnia innokkaasti sulkee etenemismahdollisuuden usealla miehellä. Visca ja Besic auttavat Vranjesia.


Ongelma on se, että kun keskikenttä laskeutuu lähes puolustuslinjaan, tila jää rangaistusalueen rajalle, kun keskikentän linjasta Visca ja Besic olivat kovin alhaalla. Näin ollen Pohjois-Irlannin yksilö saa jalan vaivatta vapaaksi ennen kuin Visca tai Besic ehtii siirtymään takaisin ylemmäs. Maalilla näyttää kuitenkin olevan 3v2 ylivoima.


Todellisuudessa Civic jää taas yksin kahta pelaajaa vastaan ja häviää pääpallon.


Zukanovicin purku on surkea, mutta P-Irlannin pelaaja onnistui laukomaan tästä tolppaan.
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #3 : 16.02.2021 klo 18:33:18

Leveydessä olevan tilan hyödyntäminen


Italia hyödynsi kyllä leveydessäkin olevaa tilaa eikä aina puskenut keskeltä väkisin. Tässä Biraghi kiskoo ensimmäisen keskityksen vasemmalta leveydessä olevaa tilaa hyödyntäen. Insignen takia Cipetic on ollut kapealla eikä ehdi peittämään...


... mutta Sehic tulee vahvasti nyrkkeillen vastaan, joten Prosineckin aikakaudella Bosnian ongelmana ollut oman rangaistusalueen puolustaminen keskitystilanteissa vaikutti parantuneen viime syksynä.


Sensin vuoro keskittää vielä paremmasta paikasta kuin Biraghi yllä.


Mutta Sehic tulee taas hyvin esiin. Hänen vastaantulonsa ovat iso asia petraantunessa keskitysten puolustamista, johtajuutta!


Hollanti-kotipelistä yksi näyte. Tämä tilanne näyttää uhkaavalta, kun taka-alueella on pari hollantilaista vapaana. Sen sijaan keskiakselilla Bosnialla on vankka 3v1 ylivoima Sehic mukaan lukien, joten ennemmin keskityksiä kannattaa viljellä taakse.


Ja siltikin Civic ehtii peruuttaa keskemmältä voittamaan ykköspallon ja selvittämään tilanteen.

Seuraavassa lainauksessa on muutama muisteloita EM-karsinnoista, joissa Bosnia tosiaan kärsi boksipuolustamisestaan ja vastustajat yrittivät esimerkiksi ristipalloilla luoda keskityspaikkoja eristetyistä 1v1-tilanteista laitapuolustajia vastaan. Viime syksyn ristipalloihin onkin kätevä siirtyä sitten seuraavaksi.


31. minuutilta esimerkki laidoissa olleen tilan hyödyntämisestä. Bosnian muoto on houkuteltu Kreikan vasemmalle laidalle. Vasen laitapuolustaja halaa sivurajaa ja hänellekin voisi pelata, mutta Siovas lähettää ristipallon oikeaan laitaan.


Bakakis leikkaa selustaan toiselta sivurajalta ja ohittaa yhdellä siirrolla Kolasinacin.


Matala keskitys boksiin ja laukaus yli, kun Sunjic nukkui boksipuolustamisessa, josta esimerkkejä myöhemmin lisää.


33. minuutilla identtinen tilanne edelliseen nähden. Bosnia on houkuteltu toiselle laidalle, kunnes lähtee puolenvaihto oikealle.


Bakakis on taas noussut sivurajalle kuten Koutris vasemmalla.


Tällä kertaa Kolasinac kuitenkin voittaa 1v1-tilanteen.


Sen sijaan laidalta keskityksiä kannattaa jopa kokeilla, sillä hivenen yllättäen esimerkiksi Kreikkaa vastaan bosnialaisten oman boksin puolustaminen ei ollut kovin terävää. Tässäkin laidalta tulee keskitys ja Zukanovic on unohtanut Donisin täysin vapaaksi, mutta tämän pusku jäi pehmoiseksi eikä Sehicilla ollut ongelmia torjua alakulmasta.


Nyt ollaan toisella jaksolla. Kuten sanoin, ilmassa ei kannata yrittää pelata linjan taakse, vaan edetä maata pitkin. Tässä pallo pelataan laitimmaiseen ympyrään, jossa Donis on päässyt Bicakcicin sisäpuolella.


Donis pudottaa kaksinkamppailun jälkeen pallon taakse ja toppareista se kankeampi eli tornimainen Sunjic ojentaa kömpelösti jalkansa ja kamppaa kreikkalaisen. Fortounis kavensi seuranneesta rangaistuspotkusta varmasti.


2-2 tasoitus syntyi niin ikään heikosta boksipuolustamisesta. Keskitys tulee nyt oikealta laidalta. Boksissa on kolme vastaan kolme -asetelma, kun Bicakcic on kaventanut laidalta toppareiden avuksi.


Alun perin Bicakcicin vartioitavana ollut Kolovos liikkuu kohti palloa, leikkaa ennakkoluulottomasti torni-Sunjicin eteen ja nikkaa pallon etukulmaan. Jos Kansojen liigassa Bosnia ja Hertsegovina piti nollat kotonaan sekä Itävaltaa että Pohjois-Irlantia vastaan sekä vielä vieraissa Itävaltaa vastaan, nyt Armenia ja Kreikka latoivat kolme maalia kahteen otteluun bosnialaisten verkkoon, mikä yllätti ainakin minut.


Armenian 1-0 maalia edelsi sovittu puolenvaihto, jolla luotiin hetkellinen 1v1-asetelma Kolasinacia vastaan, kun Bosnian muoto joutui liikkumaan sivuttain pitkän matkan ehtiäkseen puolelta toiselle. Kreikka käytti maaliskuussa vastaavia puolenvaihtoja vierasottelussaan bosnialaisia vastaan ja jo silloin Kolasinacilla oli ajoittain vaikeuksia noissa 1v1-tilanteiden puolustamisessa ennen kuin hän ehti saamaan tuen lähelle. Tässäkin hän menettää pallon hätäisellä purulla ennen kuin tuki ehtii tulla lähelle. Armenia riistää ja saa 2v2-asetelmasta keskityksen maalille, jossa Mkhitaryan on terävänä viimeistellen 1-0 osuman. Bosniallahan on ollut läpi karsintojen ongelmia laidasta tulevien keskitysten puolustamisessa kuten havainnoin ensi kerran jo maaliskuussa tähänkin ketjuun tuosta Kreikkaa vastaan pelatusta ottelusta, joten se oli varmasti Armenialla tiedossa etukäteen ja siksi tosiaan tuosta 2v2-asetelmastakin laidassa kannatti roiskaista pallo rangaistusalueen sisälle varsinkin, kun normaalisti Zukanovicin parina pelaava Sunjic oli ilmeisesti jonkin pienen kolhun takia vaihtopenkillä, mutta toki tälläkin on tornimaisuudestaan huolimatta ollut ongelmia noissa keskityspalloissa sijoittumisessa näissä EM-karsinnoissa. Tiivistettynä 1-0 maalista voisi todeta, että Armenia siis hyödynsi hienosti sekä Kolasinacin epävarmuuden 1v1-tilanteissa että bosnialaisten ongelmat keskityspalloissa.


20. minuutilla Italiassa Florenzi lähettää ristipallon kohti Biraghia ja Cipetic liikkuu leveyteen puolustamaan.


Biraghi saa syötön haltuun ennen kuin Cipetic ehtii iholle. Acerbi spurttaa sivutopparina syntyneeseen tilaan!


Mutta Cipetic selvittää tilanteen 1v2-alivoimaisenakin, mutta helposti yhdellä ristipallolla Cipetic saatiin ongelmiin ja Biraghi olisi mahdollisesti itsekin voinut haastaa ja yrittää saada jalan auki.


Tässä puolestaan yhdistyy kaikki. Pallo pelataan muodon sisään Insignelle, joka on omalla paikallaan välikaistalla tullen palloa hieman vastaan. Cimirot on selässä, mutta Insigne pysyy pallossa ja kun Bosnian muoto on taas niin vahvasti kallellaan pallon puolelle, yhdellä puolenvaihdolla Chiesa jää yksin Kolasinacia vastaan. Syöttö jäi vain turhan taakse, joten Federico ei päässyt haastamaan Kolasinacia kuten armenialaiset ja kreikkalaiset EM-karsinnoissa, mutta sama kaava toistui monesti eli vieraat houkuteltiin Insignen laidalle ja tämän kautta suoritettiin puolenvaihto.


De Vrij pelaa tässä florenzimaisen ristipallon.


Erona kuukautta aiempaan on se, että laituri Visca on pudonnut auttamaan Todorovicia luomaan 2v1-ylivoiman. Promes ehti toki livahtaa paitsioon, mutta kyllä Bajevickin tunnisti tuon ongelmakohdan, jonka olen yllä nostanut esiin ja yritti hakea siihen ratkaisua tuplaamalla, mutta jos Visca laskeutuu näin alas auttaakseen laitapuolustajaa, sitten Hollannin vasemmalle laitapuolustajalle jää vuorostaan enemmän tilaa keskittää Promesin alapuolelta.


Lopuksi on syytä käydä läpi muutama Bosnian päästämää maalia syksyltä. Kaksi niistä on toki Puolaa vastaan vieraista, jolloin Bosnia joutui uurastamaan 75 minuuttia vajaalla. Goralski vaihtaa painopisteen ristipallolla 39. minuutilla. Leveydessä on tilaa, kun Bosnian alivoimainen 4-4-1 muoto on tutun kapealla!


Grosicki putoaa boksin reunalta luomaan Recan ja Linettyn kanssa 3v2-ylivoiman ja pääsee ajamaan kohti boksia.


Hän palautti pallon Linettylle, joka keskittää. Jozwiak on auki takatolpalla.


Syöttö jäi vähän taakse, joten Jozwiak joutui ottamaan sen haltuun, mutta ei hätää, kun hän kykeni pudottamaan pallon Lewandowskille, joka viimeisteli varmasti.


3-0 maalissa yhdistyy moni jo aiemmin läpikäyty asia. Bosnia puolustaa pallon puolelta vahvasti ja painottomalle puolelle jää paljon tilaa hyödynnettäväksi. Klich saa ristipallon ja kun Reca tekee pystyjuoksun ja siten sitoo Cipeticin huomion, Klichilla on ikuisuus aikaa etsiä syöttöpaikkaa jalka avoinna, kun Bosnian keskikentän linja on vasta siirtymässä puolelta toiselle. Lewandowski tekee aloitteen selustaan ja chippi napsahtaa suoraan jalkaan. Oppikirjamainen osuma!


Marraskuussa Hollanti meni 2-0 johtoon siten, että Frenkie kuljetti vahvasti pystyyn ja jatkoi laitaan Promesille, joka pääsi 1v1-haastoon Todorovicia vastaan. Tämä ei tietenkään saanut keskitystä peitettyä. Takatolpalle juoksi Alkmaarin laituri Berghuis, joka tarjoili Wijnaldumille jo illan toisen osuman tyhjiin. Ja huomatkaa, että Promes keskitti nimenomaan taka-alueelle eikä keskelle kuten ylempänä mainitsin järkevämmäksi ratkaisuksi.


Todorovic ei tosiaan saanut yksinään millään elastisen Promesin jalkaa kuriin.

Korkealla olevan alimman linjan taakse pelaaminen

Kuten todettua, Bosnian alimman linjan takana on tilaa, koska puolustuslinja haluaa pitää kollektiivin tiiviinä eikä jättää tilaa puolustuslinjan eteen vastustajalle. Menetysten jälkeinen aggressiivinen vastaprässi ylhäällä avaa tietysti myös tiloja selustaan pelaamisella, kun puolustuslinjasta pumpataan eteenpäin tukemaan prässiä, mutta niitä näytteitä oli jo aiemmin tarjolla negatiivisista tilanteenvaihdoista kertovassa osiossa, joten keskitytään tässä vain hitaampiin hyökkäyksiin ja siihen, kuinka Bosnia kaikesta huolimatta onnistuu joskus tukkimaan keskustan niin hyvin, että vastustaja valitsee linjan taakse pelaamisen laitaan kierrättämisen sijasta.


Kolmen minuutin jälkeen Sensi päättää ohittaa vieraiden prässilinjat pelaamalla selustaan.


Chiesa on spurtannut Kolasinacin taakse, mutta pallo karkasi lopulta päädystä yli. Idea oli kuitenkin hyvä, sillä Chiesa olisi vähintään päässyt esteettömään 1v1-haastoon Kolasinacia vastaan, jos syöttö olisi ollut tarkempi.


Seitsemännellä minuutilla Bonucci vuorostaan pelaa pystyyn, kun Cimirot-Gojak kaksikko estää pelinrakentelun Sensin ja Barellan kautta.


Cimirot on tosiaan jättänyt Insignen pelkästään Sunjicin huoleksi tässä kohdin. Insigne yrittikin spurtata toppareista kankeamman Sunjicin taakse ja sinne Bonuccikin syötön lähetti, mutta...


... tornimainen Sunjic pääsi väliin helposti, joten näitä pystysuoria syöttöjä ei kannattaisi vieläkään viljellä ihan hirveästi ilmassa näin kaukaa, vaan puhkovat syötöt tulisi päästä antamaan maitse tai sitten 25 metristä voi yrittää chipata selustaan nopean pallonliikuttelun päätteeksi, joista Bosnia päästikin pari maalia syksyllä.


Puola-pelistä lokakuulta kävinkin jo läpi yhden tilanteen, jossa Glik pelasi alhaalta pitkän syötön selustaan, mutta Sehic hoiti tilanteen liberona. Tässä on melkein heti perään toinen tilanne, jossa Puola ohittaa taas Bosnian 4-1-4-1 muodon. Dzeko oli tosiaan alivoimainen toppareita vastaan, mutta tällä kertaa Glik kierrätti vielä laitaan Kedzioralle, jota prässää Krunic tarkkaillen ja syöttölinjaa olevinaan peittäen.


Kedziora löytää kuitenkin Lewandowskin, joka on sen aiemman tilanteen tapaan tullut palloa vastaan ja siten houkutellut Bosnian toppareita ja muuta linjaa entistä ylemmäs, jottei hänelle jäisi tilaa viimeisen linjan eteen. Nyt sitä tilaa kuitenkin on jäänyt. Klich tekee vastaliikkeen pystyyn ja Lewa chipppaa pallon selustaan ohi Hadziahmetovicin.


Sehic pelaa kuitenkin taas hyvin liberona ja ehtii palloon ensimmäisenä. Jos Bosnian selustaan aikoo pelata ilmassa, ensinnäkin syötön on todella mentävä topparien taakse, jottei Bosnia pääse kontraamaan, mutta toisaalta Sehic on hyvä tulemaan vastaan, että kovin vaikea keskiviivan takaa tulevilla syötöillä on Bosniaa haavoittaa, kun topparit ovat kuitenkin ilmassa hyviä, joten syötön pitäisi pudota todella tarkasti topparien ja Sehicin väliin.


Puolan 2-0 maali syntyi siten, että Bednarek pelasi ilmassa Cipeticin selustaan ja Reca
leikkasi tämän etupuolelle ottamaan pallon haltuun eli varsinaisesti murtavaa syöttöä selustaan ei tapahtunut kuin vasta sitten boksin reunalla, kun kombinaation päätteeksi Lewandowski chippasi tyhjään tilaan ja Linetty puski takakulmaan.


Vielä yksi näyte samaan teemaan liittyen. Chiesa on imenyt Kolasinacin itseensä ja Pellegrini tekee aloitteen laitapuolustajan taakse tulleeseen tilaan. Florenzi chippaa ohi Hodzicin pystyyn.


Hadziahmetovic ankkurina kuitenkin pelaa kuten Stepanenko Ukrainalla, seuraa vastustajan juoksun tyhjentyneeseen tilaan ja katkoo taklaamalla. Hänellä on stepanenkomainen laaja toimintasäde kuten toki Cimirotillakin.


Mikäli mahdollista, selustaan kannattaa pelata maitse. Insigne on pudonnut tutusti palloa vastaan välikaistalla ja kun Cimirot on jättänyt vähänkin etäisyyttä, Belotti huomaa tilaisuuden tulleen ja spurttaa hitaamman Sunjicin selustaan.


Sehicin vastaantulo pelasti tälläkin kertaa toki Bosnian, mutta aihio oli hyvä.


Viimeinen näyte on Puolaa vastaan kotipelistä. Laitapuolustajan ja topparin väliin annettu syöttö maitse aiheuttaa ongelmia, kun keskikentän linja ei saanut avointa puolalaisjalkaa kuriin.


Begovicin pelinluku ja keskityksen katkominen pelastaa kuitenkin isännät takaiskulta. Grosicki oli kyttäämässä josko Jozwiakin matala pallo olisi tullut perille saakka.

Positiiviset tilanteenvaihdot


Bosnia ei ole ihan Walesin tai Ukrainan tasoinen vastaiskupumppu, mutta kyllä sekin osaa iskeä vastaan. Alkuun muutama positiivinen tilanteenvaihto, jotka käynnistyvät riistosta puolustuslinjassa. Florenzi on livahtanut taas Hodzicilta karkuun selustaan, mutta Cimirot seuraa hyvin boksiin saakka Insignen juoksun ja katkoo.


Chiesa vastaprässää heti menetyksen jälkeen, mutta Kolasinac ohittaa hänet syötöllä.


Lopulta Gojak sitten ajautuu umpikujaan, kun ympärillä on tarpeeksi italialaisia.


19. minuutillakin kyseessä on itse asiassa puolustuslinjaan saakka valunut Cimirot, joka katkoo Insignelle tarkoitetun syötön ja pelaa edeltävän tilanteen tavoin heti eteenpäin.


Dzeko on usein se, jota tavoitellaan pidemmällä syötöllä riiston jälkeen. Tässäkin Edin tulee hyvin vastaan ja pudottaa Viscalle, joka on hänen aisaparinsa transitioissa monesti.


Visca ei edes lähtenyt nostamaan vastahyökkäystä, vaan palautti alas, koska Italialla oli 8v4 ylivoima käytännössä pallon alla jo.


30. minuutilla puolestaan Hadziahmetovic kampeaa pallon irti italialaiselta.


Dzeko on ensimmäisen riiston jälkeisen syötön kohteena. Hän imee Sensin ja Acerbin itseensä ja samalla Gojak tekee vastaliikkeen Acerbin selustaan.


Muttei onnistu ihan pääsemään pallolle rikkomatta.


81. minuutilla Sanicanin katkoo pystysuoran syötön ilmassa selustaan, joten näitä pitäisi yhä välttää, jolleivat ne ole vuorenvarmoja, koska...


... Bosnia osaa kääntää pelin nopeasti näistä tilanteista. Sanicanin pelaa eteenpäin ohi Pellegrinin käynnistämän vastaprässin.


Hadziahmetovic pitää Sensin selässään ja jatkaa pallon laitaan vaihtomies Besicille. Florenzin takana on tilaa, kun hän oli vastaprässännyt eteenpäin Pellegrinin vanavedessä ja estänyt Sanicania syöttämästä suoraan Besicille.


Florenzi ei saa Besicia kiinni, joka siirtää viereen Dzekolle ja tämä jatkaa oikealle Viscalle. Kyseessä on puhdas 3v3-hyökkäys organisoimatonta puolustusta vastaan, kun Italian vastaprässi on vuotanut ylempänä Bosnian tultua sen ohi näyttävästi.


Lopuksi Visca ampui kohti takakulmaa, mutta Donnarumma heittäytyi vaivatta eteen, kun laukaus lähti niin kaukaa.


Seuraavat näytteet liittyvät puolestaan vielä syvemmin Dzeko-Visca parivaljakon yhteispelaamiseen tilanteenvaihdoissa. Tämä näyte toki liittyy myös vielä ylläolevaan teemaan siten, että Kolasinac katkoo keskityksen boksissa ja siitä käynnistyy vastaisku. Gojak voittaa kakkospallon ohittaen vastaprässin ensimmäisen aallon, jonka jälkeen hän pelaa kohti Dzekoa, joka tulee tutusti palloa vastaan. Dzeko puolestaan estää Barellaa riistämästä ja jatkaa pallon Viscalle, mutta tällä ei ole apuja juurikaan, joten hän ei lähde yksin haastamaan alivoimaisena, vaan rauhoittaa pelin ja pitää pallon vierailla antaen lepoaikaa Italian vyöryn keskellä. Eipä tuossa silti taaskaan kauaa mennyt, kun syvällä tapahtuneen katkon jälkeen Bosnia oli yli puolen kentän.


56. minuutilla Barella ajaa keskelle ja syöttää viereen Pellegrinille. Sensin kaukolaukaus pysähtyy Sanicanin jalkoihin. Sanicanin ohjaa purkupallon itse asiassa nerokkaasti suoraan kohti Dzekoa, joka putoaa vastaan. Bonucci tukee vastaprässiä pumppaamalla eteenpäin Dzekon mukana, muttei ehdi pysäyttämään tätä, kun Dzeko jo jatkaa pallon laitaan Viscalle, joka pääsee tempokuljetukseen Acerbia vastaan ja ehkä olisi voinut luoda tästä jotain, jollei Insigne olisi tehnyt uskomattoman hienoa juoksua alaspäin. Hän tuplaa Viscan ja siksi tämä joutuu tyytymään kulmapotkun hankkimiseen, mutta seuranneesta kulmapotkusta Bosnia teki syksyn avausmaalinsa, joten vastaisku ei mennyt hukkaan todellakaan!


Muutaman minuutin päästä puolestaan näyte siitä, että Sehicin laaka-avauksien kanssa tulee olla hereillä. Hän avaa kohti Viscaa Biraghin selustaan, mutta tämä voittaa ykköspallon. Dzeko ottaa kakkospallon ja kuljettaa sen yksin aina boksin reunalle saakka saaden jopa laukauksen aikaan!


Tämä näyte on pari päivää myöhemmin. Szczesny avaa suoraan Viscalle, joka hyödyntää kuljetusominaisuuksiaan houkutellen viisi puolalaista lähestulkoon itseensä ennen vapauttavaa siirtoa Dzekolle. Konsonanttihirviö paikkasi toki erheensä torjumalla vedon, mutta tällä kertaa Visca oli poikkeuksellisesti se, joka tarjoili Dzekolle maalipaikan.


Lopuksi Hollanti-peleistä kaksi esimerkkiä vielä ennen erikoistilanteisiin paneutumista. Hollanti ei pääse keskeltä läpi ja Sanicanin katkon jälkeinen irtopallo kimpoaa Dzekolle. Pjanic lähtee pystyyn.


Dzeko pyörähtää ohi selässään olleesta vastaprässääjästä. Van Dijk jää yksin Dzekoa ja Pjanicia vastaan, vaikka neljä hollantilaista jahtaakin Edinia. Hieno otos.


Dzeko syötti viereen ohi van Dijkin, mutta Pjanic tälläsi 15 metristä liian keskelle maalia.


Vihoviimeinen avoimen pelin näyte on marraskuulta. Bosnia ja Hertsegovinan 3-1 kavennusmaali syntyi vastahyökkäyksestä. Samalla kyseessä oli Viscan syksyn ainut tehopiste, kun hän löysi takaviistosta Prevljakin, joka ohjasi pallon maaliin.  Tilanne alkaa siitä, kun vähemmän yllättäen siilitukkainen Sanicanin saa etupuolelta tökättyä ojennetulla jalallaan pallon pois Klaassenilta.


Hollanti yrittää sulkea syöttösuunnat, mutta Hadzikadunic chippaa kohti keskiviivaa ohittaen välittömän vastaprässin.


Juuri kentälle tullut Prevljak tulee dzekomaisesti vastaan pudottamaan pallon omille ja pitää samalla Blindin selässään.


Hollanti jatkaa vastaprässiä, mutta Gojakin tilalle vasemmaksi laituriksi tullut Danilovic pitää pallon omille ahdistettunakin. Oikea laita jää täysin auki.


Visca pääsee palloon käsiksi. Ennen kuin laitapuolustaja Wijndal ehtii iholle, hän jatkaa pallon eteenpäin Todorovicille.


Todorovic pysähtyy boksissa ja pudottaa pallon takaisin Viscalle. Hollanti näyttää saaneen hyökkäyksen hidastumaan lopullisesti, mutta...


... Visca löytää syöttöväylän takaviistoon De Vrijn pihdeistä vapaaksi liikkuneelle Prevljakille Wijndalin längeistä.


Prevljak ohjaa kliinisesti yhdellä kosketuksella pallon takakulmaan. Tämä on viimeisin Bosnian tekemä maajoukkuemaali.

Erikoistilanteet

Puolustuspään erikoistilanteet


Puolustaessaan kulmapotkuja Bosnia puolestaan käyttää aluevartiointia miesvartioinnin sijaan. Rangaistuspisteen alapuolella on kahdeksan pelaajaa, joista yksi etutolpalla. Pjanic puolestaan hoitaa etualueen ja kuvan ulkopuolella vastaiskua kärkkyy oikea laituri Visca, josta ei nyt hyötyä olekaan omassa boksissa, kun pituutta on vain 172 senttiä.


Kolmas esimerkki Itävalta-ottelusta kulmien puolustamisesta. Kahdeksan miestä taas rangaistuspisteen alapuolella, Pjanic etualueella ja Visca nyt kärkkymisen sijaan rangaistusalueen rajalla. Toki osittain tässä yhdistyy myös miesvartioinnin elementtejä, mutta ihan puhdasta sellaista puolustaminen ei ole, koska Pjanicin takana yksi bosnialainen puolustaa kahta itävaltalaista ja jokaisessa kulmassa toppareista Prödl jätettiin vapaaksi ja hänen annettiin kirmata kahlitsemattomana taustalta kohti maalia kuten myös nyt.


Vastustajan sivuvapaapotkuissa Bosnia muodostaa seitsemän miehen linjan, laittaa yhden pelaajan muuriin ja lisäksi kaksi pelaajaa (Besic & Saric) kyttää sitten irtopalloja rangaistusalueen rajalla.

Suomen ensimmäinen kulmapotku tuli ajassa 31:50. Lod oli tutusti pallon takana, mutta boksissa oli peräti kuusi suomalaista. Huomionarvoista tässä kuvassa on kuitenkin se, että tähän asti Bosnia oli puolustanut kulmapotkut alueelta, mutta nyt se oli ottanut ensi kerran käyttöön miesvartioinnin!


Lod yritti pelata pallon kohti Sparvia, mutta Sehic haki kaukaa pallon lopulta syliinsä.

Toinen kulmapotku. Nyt boksissa on jopa kuusi pelaajaa, joista Kamara ja Skrabb taaempana sekä neljä muuta maalilla. Bosnia puolusti ikään kuin alue- ja miesvartioinnin hybridilla. Sunjic voitti maalilla ykköspallon.


Mutta Skrabb pääsi lataamaan volleyn kakkospallosta boksin rajalta, kun Besic oli hukannut hänet tai jättänyt etäisyyttä eikä ehtinyt ajoissa blokkaamaan. Laukaus karkasi yli maalin kuitenkin.

Yllä on muutamia lainauksia menneisyydestä. Vielä Kansojen liigassa 2018 Bosnia puolusti selkeästi vain aluetta välittämättä vastustajan pelaajien liikkeistä, mutta EM-karsinnoissa Suomi-peleissä se sekoitti mukaan vartiointia.


Viime syksynä Bajevicin alaisuudessa Bosnia otti harppauksen taaksepäin ja palasi 7-8 pelaajan aluepuolustukseen. Kuten näkyy, bosnialaiset eivät välitä italialaisten sijoittumisesta, vaan sumputtavat vain rangaistuspisteen ja maaliviivan välisen alueen. Cimirot ottaa pois lyhyen variaation ja Visca kyttää vastaiskua boksin reunalla.


Pallon lähtiessä ilmaan mikään ei ole muuttunut. Italia yritti pelata tuonne tiiviin kahdeksikon keskelle, mutta tuloksetta, kun yhdeksäs mies Sehic tuli nyrkkeineen vielä väliin eikä Italia saanut uhkaa aikaan 5v9 alivoimatilanteessa.


Cimirot nikkaa kakkospallon boksin reunalla Viscalle, joka pääsee haluamaansa vastaiskuun.


Lopulta italialaiset onnistuivat hidastamaan vastaiskun synnyn eikä Visca saanut seinäsyöttöä takaisin, kun Chiesa oli Dzekon syöttölinjalla.


Toinen kulmapotku ja sama lopputulos. Dzeko on lähinnä kulmalippua vitosen boksin reunalla ja purkaa ykköspallon, joten tuonne sumppuun ei Suomenkaan välttämättä kannata yrittää pelata ja hakata päätä seinään.


Kuukautta myöhemmin Hollantia vastaan Bosnia oli hieman muuttanut asetelmaansa ja siirtänyt kaksi pelaajaa vartioimaan vastustajan kohdepelaajia. Kun Italiaa vastaan vitosen alueella oli viisi pelaajaa ja pilkun alapuolella kolme, nyt vitosen alueella oli enää neljä ja pilkun alapuolella kaksi pelaajaa. Kaksi pelaajaa muodostaa kulmalipulle 2v2-asetelman ja kaksi pelaajaa tosiaan on valmiudessa seuraamaan boksin reunalla hollantilaisten juoksuja.


Hollanti pelasi kulman vitosen viivalle. Kuvassa on seitsemän bosnialaista kenttäpelaajaa, joten toinen boksin reunalla olleista bosnialaisista seurasi vastustajan juoksun kohti maalia. Sehic mukaan lukien Bosnialla on kuitenkin 8v5 ylivoima, joka riitti lopulta ykköspallon voittoon.


Vahvistus ylemmälle 6+2+2 havainnolle toisen jakson alusta.


Blindin ulkokierteinen pallo tuli tällä kertaa vähän kauemmas vitosen alueen puolustajista ja lähemmäs takatolppaa, joten heti de Vrij pääsi pallon päälle, mutta puski reilusti oikealta ohi.


Puola toteutti samaa ulkokierteisten kulmien suosimista kauemmas aluepuolustajista. Glik juoksi boksin reunalta vauhdilla tähän puskupaikkaan yhdeksään metriin Grosickin antamassa kulmassa.


Pusku meni hieman oikealta ohi. Begovic olisi ollut voimaton.


Täysin identtinen kulmapotku vajaat kymmenen minuuttia myöhemmin, mutta nyt Glikin pusku suoraan vauhdista on tarkempi ja suuntautui takakulmaan ohi Begovicin tasoittaen pelin 1-1:een.


Ulkokierteisten ja kauemmas vitosen alueesta kiertävien keskitysten lisäksi toinen tapa luoda uhkaa kulmapotkuista voisi olla lyhyet variaatiot. Tässä Hollanti pelaa kulman lyhyenä ja keskittää sitten vasta sisäkierteisen pallon vitosen viivalle rikkoakseen sumppua, mutta Sehic ottaa unelmatorjunnan.


Puskemaan päässyt De Jong oli boksin reunalla aluksi ja spurttasi sitten sieltä vauhdilla glikmaisesti vitosen viivalle staattisten bosnialaisten sekaan, kun Hollanti oli laittanut pallon ensin liikkeelle kulmalipulla. Suomenkin kohdepelaajien tulee olla siis liikkeessä kulmapotkuissa.


Näyte sivuvapaapotkujen puolustamisesta. Bosnia puolustaa nämä melko standardinomaisesti seitsemän miehen linjalla, yhdellä pelaajalla boksin reunalla ja kahdella pelaajalla muurissa.


Sanicanin siivoaa ykköspallon keskeltä.


Kuva Hollantia vastaan. Seitsemän miestä on jälleen boksissa, yksi reunalla ja kaksi lähellä palloa.


Sanicanilla on oma mies taas kontrollissaan, mutta toinen toppari Hadzikadunic sen sijaan vuotaa pahoin. Jotenkin de Vrij sai kuitenkin puskettua vielä reilusti vasemmalta ohi.

Hyökkäyspään erikoistilanteet


Sitten erikoistilanteisiin. Aloitetaan käymällä läpi hyökkäyspään kulmapotkuja. Ne antaa tietysti Pjanic. Rangaistusalueelle Bosnia nostaa viisi pelaajaa ja lisäksi alueen rajalla on Saric. Duljevic on yksin vitosen viivalla ja loput neljä ovat enemmän yhdessä. Neljä muuta pelaajaa ovat topparipari Zukanovic-Sunjic sekä etualueelle rynnivät Dzeko ja puolustava keskikenttäpelaaja Besic.


Pjanicin keskitys leijaili Besicin yli Dzekolle, joka ei kuitenkaan yltänyt palloon tällä kertaa.


Seuraavassa variaatiossa on taas viisi pelaajaa boksissa. Keskitys leijailee pakan läpi taka-alueelle Duljevicille, jonka laukaus blokataan. Dzeko, topparit ja taas etualueelle juokseva Besic ovat muut pelaajat. Voisi siis päätellä, että Pjanicin ulkoapäin kiertävissä kulmissa tavoitteena on pelata usein etualueelle, jonne ainakin Besic juoksee järjestäen.


Pohjois-Irlanti pelin ensimmäinen kulma. Topparit, Vranjes, Dzeko ja Duljevic ovat taas kohteina. Saric tarjoaa lyhyen vaihtoehdon, mutta on pidettynä. Duljevic on taaempana ja muut neljä ryntäävät kohti maalia lähempää.


Keskitys tulee etualueelle, mutta Zukanovic on niin negatiivisessa asennossa, että jatko maalille on mahdotonta.

Bosnian ensimmäinen kulmapotku 44. minuutilta. Visca oli pallon takana Pjanicin poissaollessa. Boksissa olivat tutut viisi miestä eli Sunjic, Zukanovic, Dzeko, Bicakcic ja Duljevic. Suomi käytti tietysti miesvartiointia. Kiinnittäkää huomiota kuitenkin siihen, että alun perin tässä Sparv on ilman miestä ja Forsell vartioi Sunjicia...


... mutta pallon pudotessa kohti Sunjicia ja Zukanovicia, Sparv ja Lod ovat hoitamassa tilannetta ja Forsell seisoo paikoillaan. Eiköhän tuo toki ollut sovittu asia, että Forsell ei vartioi ketään, vaan oikea vastuu Sunjicista on Sparvilla.


Toinen kulmapotku tuli heti perään. Visca antoi kulmia myös toiselta puolelta. Junassa on samat viisi bosnialaista. Forsell viittelöi jotain ohjeita.


Hradecky tulee esiin ja nyrkkeilee pallon veks. Kolmas kulmapotku tuli vielä tämän perään melko pian avausjakson lopuksi, mutta sen lopputulema oli se, että Suomi purki pallon etualueelta Bosnian ryhmityttyä uudestaan tuohon junamuodostelmaan. Sitten hypätään toiselle jaksolle.


Pjanicin poissaollessa Visca oli Bajevicin debyytissä erikoistilannevastuussa antaen kaikki kulmat molemmilta puolilta kuten Pjanickin normaalisti tekee eli Bosnia ei pelaa vain sisä- tai ulkokierteisiä palloja, vaan molempia tasaisesti. Kohdepelaajia on rutiininomaiset viisi. Dzeko ja topparit ovat taaempana ja Haodzic-Gojak kaksikko sitten Italian jo EM-karsinnoista tutun aluepuolustusryhmittymän sisällä lähempänä maalia. Hadziahmetovic ja Cimirot ovat boksin ulkopuolella ja alhaalla varmistavat laitapuolustajat.


Dzeko ja Gojak juoksivat etualueelle, mutta Italia selvitti tilanteen ylivoimansa turvin kuten Bosniakin teki monesti.


Laitapuolustajakaksikko Cipetic-Kolasinac on tosiaan alhaalla varmistamassa ja vastaanottaa kakkospallon.


Kolasinacin keskitys takaisin boksiin oli hirveä päätyen suoraan Insignelle. Tilanteenvaihdossa Italia yritti taas pelata ristipallon laitapuolustajan selustaan, mutta kohteena oli nyt Chiesa Insignen sijaan. Kolasinac ehti kuitenkin paikata erheensä hyvällä pelinluvulla.


Bosnia teki 1-1 tasapelissä Italiaa vastaan ainoan maalinsa kulmapotkusta. Visca on taas pallolla ja boksissa on viisi kohdetta. Dzeko ja topparit ovat taas vähän taaempana.


Tällä kertaa Visca pelaa ulkokierteisen pallon kauemmas Italian aluesumpusta kuten Puola ja Hollanti tekivät myöhemmin Bosniaa vastaan. Sunjic jatkaa pallon kohti maalia taaempaa.


Dzeko pääsee irtopalloon ja niittaa sen vasurillaan ohi Donnarumman. Yksinkertaisen tehokasta.


Yksi tilanne seuraavalta kuukaudelta Hollantia vastaan. Viisi kohdetta on yhä boksissa ja Pjanic keskittää kohti etualuetta kuten monesti aiemmin. Neljä viidestä kohteesta liikkuu kohti etutolppaa, mutta Hollanti selvitti tilanteen.


Boksin reunalla oli kaksi bosnialaista kuten Italiaa vastaan. Heistä Hadziahmetovic pääsi tinttaamaan kakkospalloon, mutta puolivolley meni reilusti yli.


Hyökkäyspään sivuvapaapotkuista en löytänyt nopealla selailulla kuin yhden nuhaisen näytteen, jossa pallolla on Gojak. Topparit nousivat oletetusti boksiin, mutta oikein muuta tästä ei saa irti. Dzeko tekee liikkeen etutolppaa kohden.


Gojak chippasi Dzekolle, mutta tämä ei ahdistettuna saanut kunnon laukausta aikaan. Mutta joo, eivätköhän Dzeko ja topparit ole pääosin kohteita sivuvapaapotkuissa.
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #4 : 16.02.2021 klo 18:33:58

Suomi

Suomen päävalmentaja Markku Kanerva ei ole vielä nimennyt joukkuettaan, mutta päivitän sen tähän alle, kun se julkaistaan maaliskuun puolivälissä.

EDIT: Ryhmä julkistettiin 17. maaliskuuta:



Lehdistötilaisuuden poimintoja:

- Lappalainen ei ole vielä aivan valmis pelaamaan olkapääleikkauksen jäljiltä
- Uronen on koronassa eikä ole näillä näkymin tulossa mukaan, mutta ihan täysin Kanerva ei sulkenut ovea siltä, että Uronen liittyisi ryhmään mukaan myöhemmin. Joka tapauksessa Kanerva sanoi, että Uronen on pelikiellossa Bosnia-ottelussa, joten Kansojen liigan punainen kortti on siirtynyt näihin karsintoihin
- Hradeckyn poissaolo olikin jo tiedossa ja Lukaksen tavoin Jaakkolakin kärsii akillesjännevammasta. Uutena maalivahtina mukaan tulee Eriksson, joka on kannatellut Mjällbya Allsvenskanissa
- Jensenillä on ongelmia takareitensä kanssa
- Väisäsistä Saulilla on jalka hieman kipeä, vaikka hän on päässyt leikkauksensa jälkeen jo pelaamaan hetkellisesti, joten hän ei ollut käytettävissä ja Leo parantelee edelleen edellistä vammaansa, vaikka on jo harjoitellut, muttei ole vielä täydessä kunnossa
- Ivanov on pelannut vakuuttavasti Puolassa topparina ja saa nyt mahdollisuuden näyttää osaamistaan
- Thiaw olisi halutessaan päässyt mukaan tähän tapahtumaan Kanervan mukaan, mutta Markku ymmärsi Malickin valinnan ja mahdollisuuden päästä pelaamaan U21 EM-lopputurnauksessa. Tulevaisuus Suomen A-maajoukkueen osalta ei ole poissuljettu ja "katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan"
- Eremenkon tilanteesta Kanerva on yhtä epätietoinen kuin muutkin, koska Roman ei ole vastannut Kanervan yhteydenottoihin. Jos tilanne olisi kuitenkin oleellisesti muuttunut aiemmasta, Kanerva uskoo, että Roman olisi ottanut häneen yhteyttä
- Jenkinson erään median edustajan mukaan voisi palata Suomen maajoukkueeseen uuden FIFA:n sääntömuutoksen myötä, mutta Kanerva ei ainakaan ollut tietoinen tuosta muutoksesta ja totesi, että heidän pitää selvittää asia
- Kaikkia pelaajia Kanerva ei ole saamassa ensimmäiselle EM-kisoihin valmistavalle leirille ja Ruotsi-peliin, koska muun muassa Tanskan sarja ja Veikkausliiga ovat tuolloin käynnissä
- Sadikiakin Kanerva on seurannut ja eri vaihtoehtoja mietitään, mutta nykyisilläkin hyökkääjillä on vahvat näytöt
- Sparv on kunnossa ja pelirutiini on Kanervan mukaan olemassa, vaikka vastuuta ei ole tullut seurajoukkueessa, mutta Kanerva ei ole siitä liian huolissaan. Hän on pelaaja, joka osaa pitää itsestään huolta
- Joukkue kokoontuu maanantaina ja silloin on luvassa ensimmäinen media-aktiviteetti

Vaikka ryhmä ei ole tiedossa, Suomen avauskokoonpanoa ja pelisuunnitelmaa voi kuitenkin jo pohtia. Suomi on käyttänyt 5-3-2 ja 4-4-2 ryhmityksiä viimeisissä otteluissaan. Molemmat soveltuisivat mielestäni hyvin tähänkin otteluun. Ensimmäinen vieläpä siksi, että uskon vahvasti, että tämän maaotteluikkunan toiseen kilpailulliseen peliin Ukrainassa Suomi lähtee kolmella topparilla ja wingbackeilla, koska Ukraina muistuttaa joiltain osin paljon Walesia, joten olisi Kanervan valmennustiimillekin ehkä helpompaa lähteä tähänkin otteluun viiden alakerralla, jotta harjoituskentällä voitaisiin käyttää kaikki mahdollinen aika yhteen ryhmitykseen kahden sijasta, koska yhteinen aika on rajallista. 4-4-2 tai 4-4-1-1 ryhmityksellä puolestaan Suomi kaatoi viimeksi Bosnian kotonaan, joten hyvät kokemukset menneisyydestä puoltavat kallistumista siihen. Toisaalta vieraspelissä samalla lähestymistavalla tuli ruma tappio.

Ilmeisesti Jere Urosen pelikielto ei koske MM-karsintoja foorumtotuuden mukaan (EDIT: pelikielto on voimassa jo Bosnia-pelissä), joten parhaat mahdolliset avauskokoonpanot molemmilla ryhmityksillä ovat minusta nämä:

4-4-1-1:

Pohjanpalo
Pukki
Lappalainen - Kamara - Sparv - Lod
Uronen - Arajuuri - Toivio - Raitala
Hradecky

5-3-2:

Pukki - Pohjanpalo
Kamara - Sparv - Lod
Uronen - Raitala - Arajuuri - Toivio - Alho
Hradecky

EDIT: Uronen ja Lappalainen ovat poissa, joten heidän tilalleen voi kuvitella Hämäläisen ja Taylorin/Soirin seuraaviin kappaleisiin. Joronen puolestaan korvaa tietysti Hradeckyn maalissa.

Kuten ylemmät näytteet Bosnia ja Hertsegovinasta kertoivat, se on rakentanut alhaalta viime vuosina 2-3-2-3 muodolla, mutta Petev saattaa muuttaa tuon 2-4-4:ään. 4-4-1-1 ryhmitys toimii molempia vastaan, koska 2-4-4 rakentelumallin voi helposti peilata 4-4-2:lla ja 2-3-2-3 mallissa puolestaan Suomen kärjistä toinen laskeutuu toisen alapuolelle merkkaamaan yksinäisen vastustajan ankkurin ja toisen kärjen vastuulle jäävät topparit. Sparv-Kamara kaksikko hoitaisi hyökkäävämmät keskikenttäpelaajat ja laiturit puolustaisivat Bosnian laitapuolustajia. Koska Pjanic viihtyi syksyllä oikealla välikaistalla, asettelisin Kamaran häntä vastaan vasemmaksi keskikentäksi ja Sparvin oikealle. Puolustuslinjaan Suomelle jäisi puolestaan 4v3 ylivoima Bosnian laitureita ja kärkipelaajaa vastaan. Ja kun Bosnialla oli syksyllä tapana avata kovin herkästi puoleen kenttään kohti Dzekoa prässin alla, ylivoiman ansiosta kakkospallojen voittaminen olisi helpompaa.

Jos Suomi pelaisi viiden alakerralla, tuolloin prässivastuut olisivat myös melko selkeät Bosnian 2-3-2-3:ta vastaan eli kärkipari merkkaisi topparit, Lod siirtyisi keskemmälle merkkaamaan ankkurin ja Kamara-Sparv kaksikko ottaisi kiinni hyökkäävämmät keskikenttäpelaajat Suomen puolustuslinjan etupuolelta. Tuon voisi toteuttaa toki myös niin, että Kamara olisi keskimmäinen keskikenttäpelaaja ja nousisi aina Pukki-Pohjanpalo kaksikon taakse merkkaamaan vastustajan yksinäisen pohjapelaajan. Sparv olisi vasemmalla ja Lod oikealla vartioimassa kahta muuta keskikenttäpelaajaa, jotka toimivat linkkeinä puolustuksen ja hyökkäyksen välillä avausvaiheessa. Wingbackien vastinpareina olisivat Bosnian laitapuolustajat ja topparikolmikko painisi viimeisessä linjassa Bosnian yläkolmikkoa vastaan. Hieman varovaisempi tapa olisi puolestaan se, että kärkipari hoitaisi kahdestaan topparit ja yksinäisen ankkurin jääden 2v3-alivoimaiseksi. Kamara ja Lod laitimmaisina keskikenttinä puolestaan laskeutuisivat merkkaamaan vieraiden kaksi muuta keskikenttäpelaajaa ja Sparv jäisi keskelle ylimääräiseksi pelaajaksi suojaamaan viimeistä linjaa ja luomaan 4v3-ylivoiman Bosnian yläkolmikkoa vastaan. Tämä olisi varmaan se tapa, jolla Suomi lähtisi otteluun Kanervan tuntien. Joka tapauksessa on lähes varmaa, että Bosnia pelaa neljän alakerralla, kolmella keskikenttäpelaajalla, kahdella laiturilla ja yhdellä kärkipelaajalla.

Bosnia hyökkää viideltä kaistalta 2-3-5:llä puoleen kenttään päästyään, joten viiden alakerralla saisi omalla kenttäpuoliskolla luontaisen tasavoiman. Lisäksi laitimmaiset keskikenttäpelaajat Kamara ja Lod voisivat vielä välikaistoilla tuplata hyökkäävämmät keskikenttäpelaajat Pjanicin ja Krunicin/Gojakin/Hadziahmetovicin. Tarvittaessa he voisivat liikkua laitakaistoille auttamaan wingbackeja laitureiden Viscan ja Gojakin/Krunicin puolustamisessa. Sparv olisi ylimääräisenä pelaajana tukkimassa tiloja puolustuslinjan edessä.

Jos Suomi pelaa 4-4-1-1:llä, silloin sillä on lähtökohtaisesti 4v5-alivoima, joten joko laitureiden tai Sparv-Kamara kaksikon pitää pudota alemmas. Syksyllä Bosnia ryhmitti 2-3-5:n siten, että sen laitapuolustajat jäivät keskimmäiseen tasoon ja laiturit olivat leveydessä samalla, kun hyökkäävämmät keskikenttäpelaajat täyttivät välikaistat. Niinpä Suomi voisi puolustaa oletetusti siten, että kärkipari hoitaisi topparit ja yksinäisen pohjapelaajan. Laiturit puolestaan prässäisivät Bosnian laitapuolustajia. Suomen laitapuolustajat olisivat leveällä kiinni Bosnian laitureissa ja Arajuuri-Toivio kaksikko merkkaisi Dzekon. Sparv-Kamara kaksikon tehtävänä olisi tukkia välikaistoilla laitapuolustajien ja toppareiden väliin syntyvät aukot, joita syntyy, kun Bosnia yrittää venyttää vastustajan muotoa pitämällä laiturit leveällä. Tämä tapa puolustaa tosiaan vaatii sen, että Sparv ja Kamara saavat pidettyä välikaistoilla kurissa Bosnian kaksi ylintä keskikenttäpelaajaa, mutta periaatteessa tuosta syntyisi alas 6v5-ylivoima ja laiturit+kärkipari olisivat sitten 4v5-alivoimaisina Bosnian viittä alinta pelaajaa vastaan, jotka jäävät huolehtimaan puolustusvalmiudesta.

Jos puolestaan Bosnia rakentaa alhaalta 2-4-4:llä ja muuttaa muodon 2-3-5:een siten, että pallollisen puolen laitapuolustaja nousee viidenneksi pelaajaksi ylös, tuolloin Suomi voi peilata yhä Bosnian muodon 4-4-2:lla ja pallollisen puolen laiturin tehtävä on tuolloin vain seurata Bosnian laitapuolustajan nousu samalla, kun muualla puolustuslinjassa on 4v4-tilanne (laitapuolustajat Uronen-Raitala vs. laiturit Visca-Gojak ja Dzeko+kymppipaikan Pjanic vs. Arajuuri-Toivio). Vaikka Bosnia suosisi syksyn tapaan oikeaa laitaansa vasemman kustannuksella, luotan esimerkiksi Lappalaisen puolustusosaamiseen vähintään yhtä paljon kuin Taylorin.

Positiivisissa tilanteenvaihdoissa vastustajat haavoittivat syksyllä Bosniaa pelaamalla ristipalloja laitapuolustajien selustaan. Siksikin näkisin mielelläni vasemmalla laidalla avauksessa pikakiituri Lappalaisen, joka juoksisi aina vain pystyyn riistojen jälkeen ja pystyisi myös ohituksiin eristetyissä 1v1-tilanteissa laitakaistalla niin hitaammissa kuin nopeissa hyökkäyksissä. Lod on myös erinomainen ohittaja luonnollisesti oikealla laidalla ja tosiaan Kolasinac ei ole kaikkein luotettavin 1v1-tilanteissa. Sama pätee Todoroviciin, jos tämä on avauksessa Cipeticin sijasta.

Negatiivisissa tilanteenvaihdoissa sinällään ei ole suurta eroa, onko paperiryhmitys 5-3-2 vai 4-4-1-1, koska Suomen hyökkäysmuodot ovat 3-2-5 ja 2-3-5 puolessa kentässä, jolloin puolustusvalmiudessa on aina viisi pelaajaa viiden muun hyökätessä. Bosnian laitureista oikealla puolella Visca on vaarallisempi tilanteenvaihdoissa. 3-2-5:llä hyökätessä Uronen on viimeisessä linjassa aina huolehtimassa leveydestä wingbackina, mutta 2-3-5:ssa hän nousee viidenneksi pelaajaksi ylös vain silloin, kun on hänen vuoronsa laitapuolustajista tehdä niin eli pallo on hänen laidallaan, jolloin toinen laitapuolustaja jää keskimmäiseen tasoon varmistamaan, joten sikäli neljän alakerta voisi olla Viscaa ajatellen parempi valinta, koska tuolloin Uronen ei olisi ihan joka kerta mukana hyökkäämässä, vaan vajaat puolet kerroista valmiiksi Viscan alapuolella.

Bosnia on puolustanut paljon kapealla 4-1-4-1:llä, jolloin tila löytyy lähtökohtaisesti laidoista ja wingbackeilla tuota tilaa saisi helposti hyödynnettyä. Kolmella topparila pallon kierrättäminen laitoihin onnistuisi myös vaivattomammin kuin kahdella topparilla ohi Dzekon. Kahdella topparilla pelatessa Dzeko luultavasti keskittyisi paljolti ottamaan pois Toivion avoimen jalan jättäen Arajuuren vapaaksi kuljettamaan keskiviivallekin saakka, kun puolestaan kolmella topparilla pelatessa Dzeko olisi keskellä Arajuurta vastaan ja pallollisesti lahjakkaammat Toivio ja Raitala sivutoppareina vastaisivat enemmän pelin edistämisestä. Se olisi etu Suomelle.

Bosnian puolustuslinja pelaa yleensä sen verran korkealla, että pystyjuoksuille selustaan on tilaa, joten se toisaalta puoltaisi neljän alakertaa, jotta Lappalainen mahtuisi avaukseen Pukin seuraksi tekemään noita juoksuja. Toki Uronen wingbackina voi myös tehdä juoksuja selustaan saakka tarvittaessa, muttei välttämättä jaksa tehdä niitä koko iltaa yksin laitaa ravatessaan. Selustaan kannattaa toki pelata lähinnä maitse, koska tornimaiset topparit voittavat kyllä suurimman osan pystysuorista syötöistä ilmassa ja toisaalta jos syöttää liian syvälle ilmassa, Sehic irtoaa maaliltaan vastaan liberomaisesti. Toisaalta sitten noin paristakymmenestä metristä voi hyvin chipata selustaan ja wingbackeja käytettäessä Lod olisi automaattisesti keskemmällä antamassa noita syöttöjä, kun puolestaan 2-3-5:llä hyökätessä hän olisi puolet kerroista huolehtimassa leveydestä oikealla, kun Uronen olisi leveydessä vasemmalla, Lappalainen vasemmalla välikaistalla ja Pukki-Pohjanpalo kaksikko keskellä/oikealla välikaistalla.

Bosniaa voi myös haavoittaa pelaamalla rohkeasti muodon sisään, koska se ei läheskään aina pysy tiiviinä. 3-2-5 muodolla hyökätessä Pukki-Pohjanpalo-Lod kolmikon ollessa muodon sisässä linjojen välissä/viimeisessä linjassa, Suomella olisi keskellä kolme hyvää kohdetta, joiden kautta sahata vierasjoukkue kombinaatioilla, jos ja kun Sparv-Kamara kaksikko saisi toimitettua heille palloja 3v4-alivoimatilanteeseen Bosnian tuossa tapauksessa varmasti kapealla olevaa puolustuslinjaa vastaan. Wingbackit huolehtisivat leveydestä tuolloin luonnollisesti ja voisivat saada yllättävänkin paljon tilaa, kun Bosnian laitureilla oli ainakin syksyllä vaikeuksia ajoittain seurata vastustajien laitapuolustajien nousuja riittävän kurinalaisesti. Toki varmasti 2-3-5 hyökkäysmuodolla Lodin kaventaessa sisään ja Raitalan pitäessä leveyttä tapahtuisi luultavasti myös niin, että Kolasinac kaventaisi keskemmäs Lodin mukana, jotta Bosnian puolustuslinjassa säilyisi 4v4-tasavoima Suomen ylänelikkoa vastaan, mutta jos Gojak nukahtaisi pari kertaa kuten syksyllä, Raitalalle voisi avautua hyviä tiloja hyödynnettäväksi leveydessä laitakaistalla. Toki pitää myös muistaa se, että ainakin syksyllä Bosnian oman rangaistusalueen puolustaminen oli ottanut harppauksia eteenpäin eikä se enää vuotanut vastaavalla tavalla laidoista tulleissa keskityksissä kuin EM-karsinnoissa.

Summa summarum, molemmissa lähestymistavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Varmasti lopulta käytettävissä oleva materiaalikin vaikuttaa Kanervan ja muun valmennustiimin lopulliseen päätökseen pelisuunnitelmasta. Totean itse vain, että en ylläty, jos Suomi aloittaa MM-karsinnat kotiottelussaankin viiden alakerralla osin Ukraina-peliäkin jo silmällä pitäen.

Tämän pidemmittä puheitta toivotan jokaiselle antoisia MM-karsintahetkiä vuonna 2021. Jatkakaa keskustelua arvon palstatoverit, olkaa hyvät.
« Viimeksi muokattu: 17.03.2021 klo 15:25:43 kirjoittanut Salming »
Kiharatukka

Poissa Poissa


Vastaus #5 : 17.02.2021 klo 15:14:32

Oikeasti aivan käsittämätöntä, pyyteetöntä työtä jälleen kerran Ylos nämä on kyllä todellisia lutuuritekoja. Salmingille Tuoppi

Mielenkiintoista luettavaa monelle lukukerralle.
Avspark

Poissa Poissa


Vastaus #6 : 23.02.2021 klo 08:48:07

Hienoa työtä jälleen kerran. Kiitos.

Täältä länsinaapurin puolelta vähän asiaa Bosniasta. Salmingin esille nostama Anel Ahmedhodzic tosiaan pelasi huikean kauden Malmössä. Ruotsin lehdet uutisoivat viime viikolla Malmön ja Atalantan sopineen topparin kahdeksan miljoonan euron kesäsiirrosta Italiaan. Hänestä tulisi näin Zlatanin ja Isakin jälkeen kolmanneksi kallein siirto Allsvenskanista.

Ahmedhodzicin lähtö oli valtava arvovaltatappio Ruotsin liitolle. Mies on kuitenkin maan lahjakkain toppari sitten Patrik Anderssonin. Bosnia kalastelee todella aggressiivisesti uusia pelaajia Ruotsissa, en tiedä tekeekö samaa muissa maissa. Nyt Bosnian kiikarissa on Rostovin 2002 syntynyt keskikenttäpelaaja Armin Gigovic sekä Malmön hyökkäävä kk Adi Nalic. Gigovic toki jo kerran ilmoitti pitävänsä Ruotsin paidan, mutta toisaalta niin sanoivat myös Ahmedhodzic ja myös Bosnian paitaan vaihtanut Rostovin toppari Denis Hadzikadunic. Bosnia on kyllä hyvä tässä. Rahaa liikkuu ja pelaajien kansallistuntoiset isät pääsevät tapaamaan valtiojohtoa ja futislegendoja. Pelaajille luvataan saman tien avauksen paikka A-maajoukkueessa kun se polku Ruotsin maajoukkueeseen on tunnetusti hidas nuorille pelaajille ja kokemusta arvostetaan yli kaiken varsinkin puolustuspäässä. Toisaalta kahden lupaavan topparin jälkeen Ruotsin liitto taistelee kaikin keinoin Gigovicin palveluksista. Eiköhän prinsessa Victoria ja prinssi Daniel ole jo tanhuamassa Gigovicin perheen eteisessä.

Hasselhoff

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJS, Suomen maajoukkue


Vastaus #7 : 25.02.2021 klo 22:30:27

Ei nyt yllätä edes Mietaata että pelataan tyhjille katsomoille: https://www.facebook.com/156691811063624/posts/3788032621262840/
Papin

Poissa Poissa


Vastaus #8 : 01.03.2021 klo 21:03:00

Onko joukkueen julkistus ensi viikon tiistaina? Aika paljon kiinnostavia kysymyksiä liittyy tähän julkistukseen. Uusille ja vanhoille sateentekijöille viimeinen asema, josta voisi nousta kisajunaan. Halme, Niki Mäenpää, Eremenko, Thiaw, lopettaneet - vai se todennäköisin, eli ei kukaan heistä?

Joukkueesta puuttuu todennäköisesti Hradecky ja Sparv ei ole pelannut viikkoihin. No, tämä joukkue on ennenkin kaivanut tuloksia huonoista lähtökohdista.
Hurten

Poissa Poissa


Vastaus #9 : 01.03.2021 klo 21:23:23

Pidän 99% varmana, että Mäenpää on joukkueessa, muut ylläolevista ei.
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #10 : 11.03.2021 klo 17:33:41

Tiivistetty lainaus ylempää:

Bosnia ja Hertsegovina

Bosnia ja Hertsegovinan viimeisin päävalmentaja on 72-vuotias harmaantunut herrasmies Dusan Bajevic, joka valmensi Bosniaa vuonna 2020 kahdeksassa pelissä. Yhtäkään noista otteluista bosnialaiset eivät voittaneet, vaan tuloksena oli kaksi tasapeliä ja kuusi tappiota, joten Bajevic sai kenkää Kansojen liigan päätteeksi.

Uutta päävalmentajaa tammikuun puolivälissä 2021 ei oltu vieläkään nimetty, vaikka seuraaviin maaotteluihin oli aikaa aika tarkalleen kaksi kuukautta tuossa vaiheessa. Lopulta 21. tammikuuta bulgarialainen Ivaylo Petev nimitettiin päävalmentajaksi. Palataan häneen tuonnempana.

Bajevic peluutti Transfermarktin mukaan 4-1-4-1/4-3-3 ja 4-2-3-1 paperiryhmityksiä (5x 4-1-4-1/4-3-3 & 3x 4-2-3-1), mutta myöhemmin huomaamme, että todellisuudessa muoto oli lähes aina 4-1-4-1. Prosinecki käytti täsmälleen samoja numeroyhdistelmiä esimerkiksi EM-karsinnoissa vuonna 2019 (8x 4-1-4-1 & 2x 4-2-3-1), joten eiköhän uudenkin valmentajan alaisuudessa debyyttipelissä maaliskuussa Helsingissä Bosnia asetu muotoon, jossa sillä on yksi kärki, laiturit ja keskikentän kolmikko neljän puolustuslinjan yläpuolella. Petev on tosin suosinut enemmän 4-2-3-1 ryhmitystä seurajoukkueissaan, joten voi olla, että maaliskuussa Bosnia aloittaa sillä ryhmityksellä Suomea vastaan 4-1-4-1:n asemesta, jolloin muoto pallottomana lienee lähellä 4-4-1-1:tä/4-4-2:ta.

Ivaylo Petev on tosiaan 45-vuotias bulgarialainen, joka valmensi viimeksi Jagiellonia Puolan pääsarjassa heinäkuun loppuun saakka. Sitä ennen hän oli Saudi-Arabiassa. Valmennusuransa kuudesta ensimmäisestä vuodesta hän vietti kotimaassaan viisi (Ludogorets 2010-2013 & maajoukkue 2015-2016). Bulgarian maajoukkuettakin hän luotsasi 4-2-3-1 ryhmityksellä 11/13 pelissä ja kahdesti käytössä oli 4-4-2. Saldo oli mukiinmenevä viisi voittoa, kaksi tasuria ja kuusi tappiota. Tosipeleissä Petevin alaisuudessa Bulgaria pelasi kotonaan tasan 2-2 muun muassa Italiaa vastaan, mutta voitot tulivat vain pikkumaista Maltasta, Azerbaijanista ja Luxembourgista. Yhdessä harjoituspelissä toki Portugali kaatui 0-1. EM2016-karsintojen lopussa kuitenkin Kroatiaa ja Italiaa vastaan vieraissa Bulgaria jäi maaleitta tosipeleissä. Noita pelejä ennen myös Norjaa ja Turkkia vastaan Bulgaria jäi nollille osuen välissä kerran Maltan verkkoon, joten varmaankin ongelmat muita kuin pikkumaita vastaan johtivat potkuihin heti MM2018-karsintojen alussa, vaikka Bulgaria avasi karsinnat 4-3 voitolla Luxemburgista. Viimeiseksi jääneessä seurajoukkuespestissään Puolassa hän peluutti niin ikään ainoastaan 4-2-3-1 ryhmitystä.

Mitä tulee vielä yleiseen turbulenssiin Bosnia-Herzegovinassa, uusimmalla päävalmentajahaulla ei ollut mitään tekemistä jalkapallon kanssa erään artikkelin mukaan. Alla on muutama englanninkielinen lainaus tilanteesta. Lopulta päävalmentajaksi valittiin siis Ivaylo Petev eikä kansansuosikkia Sergej Barbarezia: https://telesport.telegram.hr/kolumne/na-posudbi/neuspjeli-maskenbal/

Suomelle voinee nyt jo todeta olevan hyvä asia se, että se kohtaa sekasorrossa olevat bosnialaiset heti avauskierroksella kotona.

MM-karsinnoissa 2018 Bosnia oli kolmas lohkossaan, joten nousujohteinen trendi päättyi siltä erää MM-karsinnoissa. Saldona oli 5-2-3. Lohkon voitti Belgia 28 pisteellä ennen Kreikkaa, joka keräsi 19 pistettä ja sysäsi kahden pisteen erolla bosnialaiset ulos jatkokarsinnoista maksaen siten neljän vuoden takaisia kalavelkoja. Jos Bosnia ei olisi menettänyt lisäajalla 0-1 vierasjohtoaan Kreikassa marraskuussa 2016, kenties Bosnia olisi lopulta sijoittunut toiseksi lohkossa, kun kotipeli seuraavan vuoden kesäkuussa päättyi maalittomaan tasapeliin. Toki ehkä kriittisempi takaisku tuli vieraissa Kyprosta vastaan, kun Bosnia käsittämättömästi menetti 0-2 johdon toisella puoliajalla. Kypros iski kolme maalia kymmenessä minuutissa peliminuuteilla 65-76 ja voitti ottelun 3-2. Toiseksi viimeisen kierroksen kotipeliä Belgiaakin vastaan Bosnia johti 2-1, mutta hävisi lopulta 3-4, kun vain pari minuuttia 3-3 tasoituksen jälkeen Carrasco teki voittomaalin 84. minuutilla. Bosnialaisten parhaat maalintekijät olivat yhä maajoukkueryhmään kuuluvat Dzeko (5 maalia) ja Visca (3 maalia).

Bajevicin alaisuudessa syvyyskartta (4-1-4-1) näytti tältä:

Edin Dzeko (Armin Hodzic, Smail Prevljak, Elvir Koljic, Milan Djuric, Ermedin Demirovic, Irfan Hadzic)
Amer Gojak (Rade Krunic, Haris Duljevic, Almedin Ziljkic) - Rade Krunic (Amer Gojak, Haris Hajradinovic) - Miralem Pjanic (Deni Milosevic, Amar Rahmanovic, Elvis Saric) - Edin Visca (Benjamin Tatar, Dino Hotic)
Gojko Cimirot (Amir Hadziahmetovic, Muhamed Besic, Stjepan Loncar, Anel Sabanadzovic, Vladan Danilovic)
Sead Kolasinac (Eldar Civic, Advan Kadusic, Bojan Nastic) - Sinisa Sanicanin (Adnan Kovacevic) - Anel Ahmedhodzic (Dennis Hadzikadunic, Ermin Bicakcic, Toni Sunjic) - Branimir Cipetic (Darko Todorovic, Zoran Krvzic, Josip Corluka)
Ibrahim Sehic (Kenan Piric, Asmir Begovic, Belmin Dizdarevic, Luka Kacavenda)

Pelaajaruletti tietyillä pelipaikoilla oli viime syksynä hyvinkin runsasta, joten bosnialaisten ihanneavauksen ennakointi ja pohtiminen on hankalaa. Muutos parin vuoden takaiseen on suuri, koska EM-karsintaennakkoa tehdessäni bosnialaisten avauskokoonpanon ainoa kysymysmerkki oli oikean laitapuolustajan pelipaikka, sillä permanentti oli Kansojen liigassa 2018 todella yhtenäinen, kun kaikissa neljässä pelissä avauksessa olivat Sehic, Civic, Zukanovic, Sunjic, Pjanic, Besic, Saric, Duljevic, Dzeko ja Visca.

Jos kuitenkin Petevin avauspelissä Bosnia ryhmittyy 4-2-3-1:een, ihanneavaus lienee tällainen:

Edin Dzeko
Amer Gojak - Miralem Pjanic - Edin Visca
Rade Krunic - Gojko Cimirot (Amir Hadziahmetovic)
Sead Kolasinac - Sinisa Sanicanin - Anel Ahmedhodzic (Dennis Hadzukanic) - Branimir Cipetic
Ibrahim Sehic

Sitten pelitavallisiin huomioihin. Koska oletan Bosnian pelaavan maaliskuussa 4-2-3-1:llä, olisin halunnut katsoa nauhalta jatkokarsintapelin Pohjois-Irlantia vastaan, jossa avauskokoonpano oli täsmälleen sama kuin ylle hahmottelemani muodostelma, mutta en tuota peliä ikävä kyllä löytänyt internetistä. Niinpä tyydyin Bajevicin debyyttipeliin Italiassa, jossa Gojak oli paperilla Pjanicin paikalla kymppinä, Hodzic vasemmassa laidassa Krunicin sijaan ja Sunjic oikeana topparina. Muut kahdeksan pelaajaa olivat samoja kuin yllä. Lisäksi katsoin kotipeliä Hollantia vastaan lokakuulta, jossa muoto oli paperilla sama nähdäkseni Pjanicin avauksessa kymppipaikalla, Krunicin toisena pohjapelaajana ja Gojakin vasemmalla laidalla.

Totuus oli lopulta tarua ihmeellisempää, kun molemmissa noissa otteluissa Bosnia todellisuudessa ryhmittyi 4-1-4-1:n omaisesti varsinkin hyökkäysvaiheessa, mutta myös puolustettaessa, joten todellisuudessa Bajevic ei viime syksynä ihan hirveästi lähtenyt sörkkimään Prosineckin luomaa 4-1-4-1 pohjaa, vaan lähinnä hioi sitä. Transfermarktin ilmoittamat 4-2-3-1 paperiryhmitykset eivät siten pitäneet kutiaan noissa parissa pelissä, vaan niissäkin muoto oli tosiaan ennemmin 4-1-4-1 kuten syksyn muissakin otteluissa, joista kelailin läpi lyhyet koosteet.

Bosnia ja Hertsegovinan päävalmentaja Ivaylo Petev on nimennyt tänään joukkueensa maaliskuun maaotteluihin: https://www.nfsbih.ba/vijesti/nogomet-m/a-reprezentacija-m/ivaylo-petev-objavio-spisak-igraca-za-predstojece-utakmice/

Uutinen
"There are 25 players on the list, I followed them and I think they are currently the best we have at our disposal. I hope that everyone will be healthy, that there will be no injuries, and through the conversations I had, I realized that the players are motivated and that they can't wait to get together. We want to start the qualifications well, three games are in just a few days, but this first one with Finland is the most important for us. We will not have much time for training, so we will dedicate ourselves to tactical and mental preparation, and I keep saying that I will insist on unity and fighting game. When everyone has such a relationship, then I am sure that the result will not be missed, "said Ivaylo Petev.

The following players are on the list of selectors:

Goalkeepers: Ibrahim Šehić (Konyaspor), Nikola Vasilj (Zorya Lugansk), Kenan Pirić (NK Maribor).

Defense: Branimir Cipetic (NK Lokomotiva), Darko Todorovic (HNK Hajduk Split), Sead Kolasinac (FC Schalke 04), Eldar Civic (Ferencvárosi TC), Anel Ahmedhodzic (Malmö FF), Denis Hadzikadunic (FK Rostov), ​​Sinisa Sanicanin Vojvodina), Marko Mihojević (Göztepe).

Midfield: Amir Hadžiahmetović (Konyaspor), Stjepan Lončar (HNK Rijeka), Miralem Pjanić (FC Barcelona), Amer Gojak (Torino FC), Gojko Cimirot (Standard Liège), Rade Krunić (AC Milan), Amar Rahmanović (Konyaspor), Miroslav Stevanovic (Servette FC), Haris Duljevic (Nimes Olympique).

Attack: Edin Džeko (AS Roma), Edin Višća (Istanbul Basaksehir FK), Luka Menalo (HNK Rijeka), Ermedin Demirović (SC Freiburg), Smail Prevljak (KAS Eupen).


Maalivahtiosastolla Sehic ja Piric ovat odotettuja valintoja. Englannin mestaruussarjassa 13 nollapeliä 34 esiintymisessään pelannut Asmir Begovic ei saanut sen sijaan kutsua, vaikka hän olisi ollut pelituntumaltaan kaikkein luontevin valinta. Viimeiseen kuukauteen Begovic on pelannut seitsemän ottelua ja pitänyt kolmesti nollan omassa päässä. Samaan aikaan Piric ei ole pelannut Sloveniassa yhtään ottelua, Sehic on pelannut yhden ottelun palattuaan pari päivää sitten kokoonpanoon lihasvamman jäljiltä ja Vasilj puolestaan on uurastanut neljässä ottelussa Ukrainan pääsarjassa. Begovic on pelannut siis enemmän kuin muu kolmikko yhteensä, mutta ilmeisesti Bosniassa ei enää katsota menneisyyteen, vaan 34-vuotias ja 63 maaottelun veteraani ei ole enää tervetullut maajoukkueeseen. 32-vuotias Sehic kantaa torjuntavastuun varmasti Suomea vastaan, mutta hän tosiaan oli hiljattain poissa noin puolitoista kuukautta lihasvamman vuoksi ja paluu Konyasporin maalille tapahtui vasta kolme päivää sitten. Hänellä on toki vielä 1-2 peliä aikaa palauttaa pelituntuma ennen Huuhkajien kohtaamista, mutta kyllähän tuo Sehicin pelaamattomuus sataa Suomen laariin ilman muuta. Koska Piric ei ole mahtunut edes Mariborin kokoonpanoon viime aikoina, 25-vuotias Vasilj lienee kakkosmaalivahti, koska hän on sentään torjunut voitokkaasti Ukrainan liigassa. Yhtään maaottelua 193-senttisellä kassarilla ei kuitenkaan ole tilillään, joten en siksi usko, että hän syrjäyttäisi Sehicia ainakaan vielä maaliskuussa, vaikka tällä kaudella Vasiljin ollessa maalissa Zorya Lugansk on kaatanut muun muassa reilu viikko sitten Shakhtar Donetskin ja syksyllä Leicesterin.

Puolustuskahdeksikossa on yksi yllättävämpi nimi, joka on Marko Mihojevic. En ollut listannut häntä edes syvyyspuolustajiin aiemmin. Kyseessä on 24-vuotias, 188-senttinen ja oikeajalkainen Turkissa Göztepessa pelaava vaalenruskeahiuksinen keskuspuolustaja, joten peliaikaa tuskin on luvassa Sanicanin, Hadzikadunicin ja Ahmedhodzicin takana. Ferencvarosissa viimeksi joulukuussa pelanneen Kovacecicin hän kuitenkin pystyi syrjäyttämään ryhmästä. Bicakcic on puolestaan yhä telakalla syksyllä tulleen vamman vuoksi ja Sunjic varmaankin jumissa Kiinassa. Prosineckin luottotopapri Zukanovickaan ei saanut kutsua ryhmään, koska hän on ollut loukkaantuneena marraskuun lopusta lähtien.

Ihannepuolustuslinjani on yhä Kolasinac-Sanicanin-Ahmedhodzic/Hadzikadunic-Cipetic, joten sen suhteen ei ole tarvetta muutoksille, koska kaikki parhaat puolustajat periaatteessa Bosnialla ovat käytössä. Civic ja Todorovic saanevat vastuuta laitapuolustajina viimeistään Costa Rica -harjoitusottelussa ja varmaan Mihojeviciakin katsastetaan vasta sitten tuossa pelissä. Koska ryhmässä on tosiaan vain neljä topparia, tuosta voi jo melko varmasti päätellä, että Bosnia ei ole muuttamassa ryhmitystään kolmen topparin systeemiin, mutta tuo oli pääteltävissä jo aiemminkin.

Keskikentälle on merkitty yhdeksän pelaajaa. Heistä Miroslav Stevanovic on nimi, jota en läpikäynyt kuukausi sitten. Kyseessä on näemmä 29-vuotias Sveitsissä pelaava kikkaratukkainen yksilö, jolla on pituutta 180 senttiä. Pelipaikka on oikea keskikenttä. Hän varmaankin pystyy pelaamaan siis keskikentän linjassa joko äärimmäisenä oikealla tai sitten keskikentän keskustassa oikealla puolella. Jalkaisuus on luonnollisesti oikea. Hän on pelannut aiemmin 13 maaottelua iskien niissä yhden osuman, mutta edelliset pelit ovat vuosilta 2016-2017, joten hän on paluumuuttaja. Ainoan maalinsa hän teki uransa toisessa maaottelussa vuonna 2012 Walesia vastaan. Peli päättyi 0-2 ja Stevanovic kasasi 1+1 tehot. Mielenkiintoinen nosto Peteviltä kerta kaikkiaan. Noin muutoin ryhmässä ei ole mitään ihmeellisyyksiä.

Ihanneavaukseen keskikentän keskustaan hahmotellut Cimirot, Hadziahmetovic, Pjanic, Krunic ja Gojak ovat mukana. Loncar on yksi syvyysvaihtoehto keskikentän pohjalle ja Rahmanovic hyökkäävämmäksi keskikenttäpelaajaksi. Duljevicin mukanaolosta olen iloinen, koska tuollaiselle rymistelijälaiturille on aina tarvetta. Saapa kuitenkin nähdä, että näkeekö Petev hänet ennemmin vaihtopelaajana vai menisikö Duljevic jopa avaukseen vasemmalle laidalle ohi Gojakin tai Krunicin, koska jälkimmäiset ovat kuitenkin pelanneet esimerkiksi syksyllä vasemmalla laidalla lähinnä siksi, että sinne ei oikein ole ollut muitakaan laadukkaita pelaajia tarjolla, joten koulutukseltaan keskikentän keskustan pelaajia olevat Gojak ja Krunic ovat "joutuneet" ajoittain vasemman laiturin paikalle.

Kuten kirjoitin, Gojak kuitenkin antoi ihan hyviä näyttöjä syksyllä laiturina pelaamisestakin, joten pidän kiinni siitä, että hän avaisi vasemmalla. Se pitää tosin huomioida, että tammikuun puolivälistä alkaen Gojak on ollut lähinnä penkkiveikko Torinossa ja saanut yhteensä peliaikaa vaivaiset 43 minuuttia seitsemässä edellisessä liigakamppailussa. Tehojakaan ei ole tullut, mikä on etu Suomelle. Kilpailija Duljevic on pelannut kyllä pelistä toiseen vaihtelevia minuutteja, mutta ei hänkään ole tämän vuoden puolella saalistanut kuin yhden syöttöpisteen Ranskan pääsarjassa. Kolmas vaihtoehto vasemmalle eli Krunic puolestaan oli tammikuun alussa pois koronaviruksen vuoksi ja on sittemmin pelannut vain yhden täyden ysikymppisen. Muutoin hän on ollut vaihdossa tai pelannut hajaminuutteja. Bosnian onneksi juuri edellisessä pelissä Veronaa vastaan Krunic pelasi nuo täydet minuutit ja onnistui vieläpä maalinteossa 0-2 vierasvoitossa. Eurooppa-liigassa hän on toki myös pelannut helmikuussa ihan hyvät minuutit.

Suomelle etu on myös se, että Pjanic ei ole La Ligassa saanut yhtään tehopistettä koko kauden aikana. Lisäksi hän missasi yhden pelin helmikuun lopussa nilkkavamman vuoksi ja viime pelissä hän oli penkillä, joten hänenkään lähtökohdat maaotteluihin eivät ole ihanteelliset. Ratinastahan Pjanic oli pelikiellon vuoksi poissa ja Huuhkajat näyttää olevan taas onnekas, kun se saa vastaansa huonovireisen ja mahdollisesti hieman rikkinäisen Pjanicin. Pohjapelaajista Cimirot ja Hadziahmetovic ovat pelanneet säännöllisesti, joten heistä ei tarvitse bosnialaisten olla huolissaan. Se, että molemmat olisivat jopa avauksessa ei yllättäisi, kun Gojak on tosiaan viime aikoina ollut vaisu ja pelituntumaa ei liiaksi ole, jolloin Krunic saattaa avata jopa vasemmalla laidalla. 4-2-3-1 hahmotelmassani Krunic on kuitenkin vielä toistaiseksi piirrettynä keskikentän pohjalle.

Kapteeni Dzeko on itseoikeutettu valinta piikkiin, mutta hänenkin kohdallaan ilmakehässä leijuu kasa kysymysmerkkejä, koska hän on ollut sivussa Rooman kolmesta viimeisestä liigapelistä eikä pelaa ilmeisesti tänään illallakaan Eurooppa-liigassa Shakhtar Donetskia vastaan. Edellinen liigamaalikin on tammikuun alusta. Eurooppa-liigassa Dzeko toki osui kahdesti Bragaa vastaan, joten sentään parin kuukauden kuivasta putkesta ei ole kyse, mutta eivät hänenkään lähtökohdat triplamaaotteluihin ole optimaaliset. Visca puolestaan oli hiljattain kaksi kuukautta sivussa ja palasi kokoonpanoon vasta neljä päivää sitten pelaten 19 minuuttia Ankaraa vastaan 0-1 vierasvoitossa. Hänelläkin on siis hakemista pelituntumassa varmasti ja jos jotain pitäisi veikata, hän ei ainakaan täyttä ysikymppistä jaksa pelata Olympiastadionilla, vaan jossain vaiheessa hänet otetaan vaihtoon. Melko varmasti oikean laidan taikuri kuitenkin aloittaa viheriöllä, koska muitakaan yhtä laadukkaita vaihtoehtoja ei ole.

Dzekon varamiehinä ovat Prevljak ja Demirovic, joka sai ensi kerran kutsun maajoukkueeseen kuten vähän ounastelinkin kuukausi sitten. Prevljak on ollut hyvässä vireessä Belgiassa tehden 3+2 tehot viimeiseen viiteen otteluun. Demirovic on puolestaan Freiburgissa tehnyt vain yhden osuman viimeiseen kuuteen otteluun, kun sitä ennen hän teki kuuteen otteluun 3+6 tehot, joten tahti on sittemmin rauhoittunut, mutta jos Dzeko ei ole pelikunnossa, en ylläty, jos Demirovic kiilaa Prevljakin edelle Petevin papereissa.

Uudempi tuttavuus on puolestaan Luka Menalo. Hän on koulutukseltaan vasen laituri, joka on Kroatiassa kasannut 2+3 tehot 13 ottelussa. Oikeankin laiturin pelipaikka luonnistuu, joten luulen, että hän on yksi Viscan varamiehistä oikealle ennemmin kuin vasemmalle. Pituutta on 181 senttiä ja monen muun tavoin vastuu on ollut vähissä viime viikkoina, koska edellisen kerran hän on pelannut helmikuun alussa. Voi olla, että kyse on ollut vammasta tai sitten näytöt eivät ole vain riittäneet kokoonpanoon pääsemiseen.

Avauskokoonpanoveikkaus 4-2-3-1:

Dzeko (Demirovic, Prevljak)
Gojak (Duljevic) - Pjanic (Rahmanovic) - Visca (Stevanovic, Menalo)
Krunic (Loncar) - Cimirot (Hadziahmetovic)
Kolasinac (Civic) - Sanicanin (Mihojevic) - Hadzikadunic (Ahmedhodzic) - Cipetic (Todorofic)
Sehic (Vasilj, Piric)

Vaihtoehtoinen 4-1-4-1:

Dzeko (Demirovic, Prevljak)
Gojak (Duljevic) - Krunic (Hadziahmetovic) - Pjanic (Rahmanovic) - Visca (Stevanovic, Menalo)
Cimirot (Loncar)
Kolasinac (Civic) - Sanicanin (Mihojevic) - Hadzikadunic (Ahmedhodzic) - Cipetic (Todorofic)
Sehic (Vasilj, Piric)
Lihis

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Honakki, Tolsa


Vastaus #11 : 11.03.2021 klo 21:00:17

Milloin Suomen joukkue julkistetaan?
Papin

Poissa Poissa


Vastaus #12 : 11.03.2021 klo 21:33:04

Milloin Suomen joukkue julkistetaan?

Samaa olen miettinyt. En löytänyt mitään tietoa mistään. Osa sarjoista pyörii vielä 20.-21.3. viikonloppuna, niin olisko joukkueenjulkistus sitten vasta ensi viikolla (ti tai ke). Varmaankin näin, kun perjantai on viikon huonoin päivä pressitilaisuuksille.
Hurten

Poissa Poissa


Vastaus #13 : 11.03.2021 klo 22:30:21

Liittynee koronaan, mm. Jurgen Klopp on sanonut ettei aio päästää pelaajiaan maaottelutauolle jos he joutuvat sen jälkeen 10 päivän karanteeniin palattuaan.
Lihis

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Honakki, Tolsa


Vastaus #14 : 11.03.2021 klo 22:44:11

Liittynee koronaan, mm. Jurgen Klopp on sanonut ettei aio päästää pelaajiaan maaottelutauolle jos he joutuvat sen jälkeen 10 päivän karanteeniin palattuaan.

Eikö karsintaotteluun muka ole pakko päästää?
Hurten

Poissa Poissa


Vastaus #15 : 11.03.2021 klo 22:48:53

Eikö karsintaotteluun muka ole pakko päästää?

"Ahead of the March international break, FIFA extended an exemption for clubs to refuse the release of their players if there is a mandatory quarantine of five days or more in place in the relevant country."

https://www.google.com/amp/s/www.skysports.com/amp/football/news/11669/12234587/jurgen-klopp-says-liverpools-international-players-will-not-be-released-this-month-if-they-must-quarantine-on-return

Tuossa kyseinen uutinen.
hzn4000

Poissa Poissa


Vastaus #16 : 12.03.2021 klo 17:44:06

Milloin Suomen joukkue julkistetaan?
Jossain tuli vastaan ens keskiviikko.
Vorssander

Poissa Poissa


Vastaus #17 : 14.03.2021 klo 23:49:29

Urosen ketjussa on maininta, että hän olisi tämän päivän pelistä sivussa koronatartunnan vuoksi eli myös maaottelut jäänevät väliin. Hradeckyn poissaolo on varmasti kaikilla tiedossa, mutta Saksassa pelaavista myös Jensen pitänee laskea maaliskuun peleistä ulos.

Onko muita varmoja tai todennäköisiä poissaoloja?
shots

Poissa Poissa


Vastaus #18 : 14.03.2021 klo 23:51:03

Urosen ketjussa on maininta, että hän olisi tämän päivän pelistä sivussa koronatartunnan vuoksi eli myös maaottelut jäänevät väliin. Hradeckyn poissaolo on varmasti kaikilla tiedossa, mutta Saksassa pelaavista myös Jensen pitänee laskea maaliskuun peleistä ulos.

Onko muita varmoja tai todennäköisiä poissaoloja?

Jaakkola joten veskariosastolle saataneen Jorosen ja Mäenpää lisäksi joku uusi kasvo. Saku Eriksson napannee mestan?

edit. ja Leo Väisänen tietenkin vielä ulkona kuvioista.
« Viimeksi muokattu: 14.03.2021 klo 23:53:12 kirjoittanut shots »
Norsu-fani

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Norsunluurannikko, Drogba, Chelsea


Vastaus #19 : 15.03.2021 klo 01:56:13

Urosen ketjussa on maininta, että hän olisi tämän päivän pelistä sivussa koronatartunnan vuoksi eli myös maaottelut jäänevät väliin. Hradeckyn poissaolo on varmasti kaikilla tiedossa, mutta Saksassa pelaavista myös Jensen pitänee laskea maaliskuun peleistä ulos.

Onko muita varmoja tai todennäköisiä poissaoloja?
Ei varmoja tai todennäköisiä, mutta mahdollisia poissaoloja.

Viikko sitten Juha Pirinen otettiin vaihtoon 51. peliminuutilla eikä eilen ollut AS Trencinin kokoonpanossa Slovan Bratislavaa vastaan. Oli ensimmäinen kerta, kun Pirinen otettiin vaihtoon liigapelissä. Loukkaantumiselta haisee, vaikken ole mistään tietoa löytänyt.

Nikolai Alholla on MTK Budapestissa samankaltainen tilanne. Hyvin minuutteja kerännyt laitapakki ei ole ollut kokoonpanossa viimeiseen kolmeen otteluun.
Rhythm Carp

Poissa Poissa


Vastaus #20 : 15.03.2021 klo 03:03:01

Viikko sitten Juha Pirinen otettiin vaihtoon 51. peliminuutilla eikä eilen ollut AS Trencinin kokoonpanossa Slovan Bratislavaa vastaan. Oli ensimmäinen kerta, kun Pirinen otettiin vaihtoon liigapelissä. Loukkaantumiselta haisee, vaikken ole mistään tietoa löytänyt.

Nikolai Alholla on MTK Budapestissa samankaltainen tilanne. Hyvin minuutteja kerännyt laitapakki ei ole ollut kokoonpanossa viimeiseen kolmeen otteluun.

Nämä eivät toisaalta molemmat joukkueeseen mahtuisikaan...ellei Raitallakin (Minnesota) ole jotain?
Lihis

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Honakki, Tolsa


Vastaus #21 : 15.03.2021 klo 04:20:09

Nämä eivät toisaalta molemmat joukkueeseen mahtuisikaan...ellei Raitallakin (Minnesota) ole jotain?

Alho oli syksyllä maajoukkueen avauksen pelaaja, joten eiköhän tuo Riven suunnitelmiin kuulu edelleen.
Rhythm Carp

Poissa Poissa


Vastaus #22 : 15.03.2021 klo 04:31:02

Alho oli syksyllä maajoukkueen avauksen pelaaja, joten eiköhän tuo Riven suunnitelmiin kuulu edelleen.

No shit? Kiitos tästä tietoiskusta. Ei ole millään tavoin ristiriidassa sen kanssa mitä juuri sanoin.
Lihis

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Honakki, Tolsa


Vastaus #23 : 15.03.2021 klo 04:40:34

No shit? Kiitos tästä tietoiskusta. Ei ole millään tavoin ristiriidassa sen kanssa mitä juuri sanoin.

Joo, ajattelin jostain syystä, että "kumpikaan" ei mahtuisi. Pahoittelut.
Osmonkääliö

Poissa Poissa


Vastaus #24 : 15.03.2021 klo 09:37:13

Ja Saulihan meni paskaksi myös ilmeisesti taas. Eli toppareiksi olisi yksi "uusi" paikka tarjolla. Toiveissa Thiaw, todennäköisyys jotain Lam.

Jos Alho, Pirinen ja Uronen sivussa niin aika vaikeaksi menee laitapakki tilanne pelkällä Hämäläisellä, Granlundilla ja Raitalalla.

 
Sivuja: [1] 2 ... 82
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa