Päivitin nyt avausviestiinkin tuon reilu tunti sitten julkaistun maaliskuun maajoukkueryhmän ja joitakin poimintoja lehdistötilaisuudesta.
SuomiSuomen päävalmentaja Markku Kanerva ei ole vielä nimennyt joukkuettaan, mutta päivitän sen tähän alle, kun se julkaistaan maaliskuun puolivälissä.
EDIT: Ryhmä julkistettiin 17. maaliskuuta:
Lehdistötilaisuuden poimintoja:- Lappalainen ei ole vielä aivan valmis pelaamaan olkapääleikkauksen jäljiltä
- Uronen on koronassa eikä ole näillä näkymin tulossa mukaan, mutta ihan täysin Kanerva ei sulkenut ovea siltä, että Uronen liittyisi ryhmään mukaan myöhemmin. Joka tapauksessa Kanerva sanoi, että Uronen on pelikiellossa Bosnia-ottelussa, joten Kansojen liigan punainen kortti on siirtynyt näihin karsintoihin
- Hradeckyn poissaolo olikin jo tiedossa ja Lukaksen tavoin Jaakkolakin kärsii akillesjännevammasta. Uutena maalivahtina mukaan tulee Eriksson, joka on kannatellut Mjällbya Allsvenskanissa
- Jensenillä on ongelmia takareitensä kanssa
- Väisäsistä Saulilla on jalka hieman kipeä, vaikka hän on päässyt leikkauksensa jälkeen jo pelaamaan hetkellisesti, joten hän ei ollut käytettävissä ja Leo parantelee edelleen edellistä vammaansa, vaikka on jo harjoitellut, muttei ole vielä täydessä kunnossa
- Ivanov on pelannut vakuuttavasti Puolassa topparina ja saa nyt mahdollisuuden näyttää osaamistaan. Hän oli mukana jo talvimaaotteluissa 2019 ja palaa nyt ryhmään
- Thiaw olisi halutessaan päässyt mukaan tähän tapahtumaan Kanervan mukaan, mutta Markku ymmärsi Malickin valinnan ja mahdollisuuden päästä pelaamaan U21 EM-lopputurnauksessa. Tulevaisuus Suomen A-maajoukkueen osalta ei ole poissuljettu ja "katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan"
- Eremenkon tilanteesta Kanerva on yhtä epätietoinen kuin muutkin, koska Roman ei ole vastannut Kanervan yhteydenottoihin. Jos tilanne olisi kuitenkin oleellisesti muuttunut aiemmasta, Kanerva uskoo, että Roman olisi ottanut häneen yhteyttä
- Jenkinson erään median edustajan mukaan voisi palata Suomen maajoukkueeseen uuden FIFA:n sääntömuutoksen myötä, mutta Kanerva ei ainakaan ollut tietoinen tuosta muutoksesta ja totesi, että heidän pitää selvittää asiaa
- Kaikkia pelaajia Kanerva ei ole saamassa ensimmäiselle EM-kisoihin valmistavalle leirille ja Ruotsi-peliin, koska muun muassa Tanskan sarja ja Veikkausliiga ovat tuolloin käynnissä
- Sadikiakin Kanerva on seurannut ja eri vaihtoehtoja mietitään, mutta nykyisilläkin hyökkääjillä on vahvat näytöt
- Sparv on kunnossa ja pelirutiini on Kanervan mukaan olemassa, vaikka vastuuta ei ole tullut seurajoukkueessa, mutta Kanerva ei ole siitä liian huolissaan. Hän on pelaaja, joka osaa pitää itsestään huolta
- Joukkue kokoontuu maanantaina ja silloin on luvassa ensimmäinen media-aktiviteettikin
Vaikka ryhmä ei ole tiedossa, Suomen avauskokoonpanoa ja pelisuunnitelmaa voi kuitenkin jo pohtia. Suomi on käyttänyt 5-3-2 ja 4-4-2 ryhmityksiä viimeisissä otteluissaan. Molemmat soveltuisivat mielestäni hyvin tähänkin otteluun. Ensimmäinen vieläpä siksi, että uskon vahvasti, että tämän maaotteluikkunan toiseen kilpailulliseen peliin Ukrainassa Suomi lähtee kolmella topparilla ja wingbackeilla, koska Ukraina muistuttaa joiltain osin paljon Walesia, joten olisi Kanervan valmennustiimillekin ehkä helpompaa lähteä tähänkin otteluun viiden alakerralla, jotta harjoituskentällä voitaisiin käyttää kaikki mahdollinen aika yhteen ryhmitykseen kahden sijasta, koska yhteinen aika on rajallista. 4-4-2 tai 4-4-1-1 ryhmityksellä puolestaan Suomi kaatoi viimeksi Bosnian kotonaan, joten hyvät kokemukset menneisyydestä puoltavat kallistumista siihen. Toisaalta vieraspelissä samalla lähestymistavalla tuli ruma tappio.
Ilmeisesti Jere Urosen pelikielto ei koske MM-karsintoja foorumtotuuden mukaan (
EDIT: pelikielto on voimassa jo Bosnia-pelissä), joten parhaat mahdolliset avauskokoonpanot molemmilla ryhmityksillä ovat minusta nämä:
4-4-1-1:
Pohjanpalo
Pukki
Lappalainen - Kamara - Sparv - Lod
Uronen - Arajuuri - Toivio - Raitala
Hradecky
5-3-2:
Pukki - Pohjanpalo
Kamara - Sparv - Lod
Uronen - Raitala - Arajuuri - Toivio - Alho
Hradecky
EDIT: Uronen ja Lappalainen ovat poissa, joten heidän tilalleen voi kuvitella Hämäläisen ja Taylorin/Soirin seuraaviin kappaleisiin. Joronen puolestaan korvaa tietysti Hradeckyn maalissa.
Kuten ylemmät näytteet Bosnia ja Hertsegovinasta kertoivat, se on rakentanut alhaalta viime vuosina 2-3-2-3 muodolla, mutta Petev saattaa muuttaa tuon 2-4-4:ään. 4-4-1-1 ryhmitys toimii molempia vastaan, koska 2-4-4 rakentelumallin voi helposti peilata 4-4-2:lla ja 2-3-2-3 mallissa puolestaan Suomen kärjistä toinen laskeutuu toisen alapuolelle merkkaamaan yksinäisen vastustajan ankkurin ja toisen kärjen vastuulle jäävät topparit. Sparv-Kamara kaksikko hoitaisi hyökkäävämmät keskikenttäpelaajat ja laiturit puolustaisivat Bosnian laitapuolustajia. Koska Pjanic viihtyi syksyllä oikealla välikaistalla, asettelisin Kamaran häntä vastaan vasemmaksi keskikentäksi ja Sparvin oikealle. Puolustuslinjaan Suomelle jäisi puolestaan 4v3 ylivoima Bosnian laitureita ja kärkipelaajaa vastaan. Ja kun Bosnialla oli syksyllä tapana avata kovin herkästi puoleen kenttään kohti Dzekoa prässin alla, ylivoiman ansiosta kakkospallojen voittaminen olisi helpompaa.
Jos Suomi pelaisi viiden alakerralla, tuolloin prässivastuut olisivat myös melko selkeät Bosnian 2-3-2-3:ta vastaan eli kärkipari merkkaisi topparit, Lod siirtyisi keskemmälle merkkaamaan ankkurin ja Kamara-Sparv kaksikko ottaisi kiinni hyökkäävämmät keskikenttäpelaajat Suomen puolustuslinjan etupuolelta. Tuon voisi toteuttaa toki myös niin, että Kamara olisi keskimmäinen keskikenttäpelaaja ja nousisi aina Pukki-Pohjanpalo kaksikon taakse merkkaamaan vastustajan yksinäisen pohjapelaajan. Sparv olisi vasemmalla ja Lod oikealla vartioimassa kahta muuta keskikenttäpelaajaa, jotka toimivat linkkeinä puolustuksen ja hyökkäyksen välillä avausvaiheessa. Wingbackien vastinpareina olisivat Bosnian laitapuolustajat ja topparikolmikko painisi viimeisessä linjassa Bosnian yläkolmikkoa vastaan. Hieman varovaisempi tapa olisi puolestaan se, että kärkipari hoitaisi kahdestaan topparit ja yksinäisen ankkurin jääden 2v3-alivoimaiseksi. Kamara ja Lod laitimmaisina keskikenttinä puolestaan laskeutuisivat merkkaamaan vieraiden kaksi muuta keskikenttäpelaajaa ja Sparv jäisi keskelle ylimääräiseksi pelaajaksi suojaamaan viimeistä linjaa ja luomaan 4v3-ylivoiman Bosnian yläkolmikkoa vastaan. Tämä olisi varmaan se tapa, jolla Suomi lähtisi otteluun Kanervan tuntien. Joka tapauksessa on lähes varmaa, että Bosnia pelaa neljän alakerralla, kolmella keskikenttäpelaajalla, kahdella laiturilla ja yhdellä kärkipelaajalla.
Bosnia hyökkää viideltä kaistalta 2-3-5:llä puoleen kenttään päästyään, joten viiden alakerralla saisi omalla kenttäpuoliskolla luontaisen tasavoiman. Lisäksi laitimmaiset keskikenttäpelaajat Kamara ja Lod voisivat vielä välikaistoilla tuplata hyökkäävämmät keskikenttäpelaajat Pjanicin ja Krunicin/Gojakin/Hadziahmetovicin. Tarvittaessa he voisivat liikkua laitakaistoille auttamaan wingbackeja laitureiden Viscan ja Gojakin/Krunicin puolustamisessa. Sparv olisi ylimääräisenä pelaajana tukkimassa tiloja puolustuslinjan edessä.
Jos Suomi pelaa 4-4-1-1:llä, silloin sillä on lähtökohtaisesti 4v5-alivoima, joten joko laitureiden tai Sparv-Kamara kaksikon pitää pudota alemmas. Syksyllä Bosnia ryhmitti 2-3-5:n siten, että sen laitapuolustajat jäivät keskimmäiseen tasoon ja laiturit olivat leveydessä samalla, kun hyökkäävämmät keskikenttäpelaajat täyttivät välikaistat. Niinpä Suomi voisi puolustaa oletetusti siten, että kärkipari hoitaisi topparit ja yksinäisen pohjapelaajan. Laiturit puolestaan prässäisivät Bosnian laitapuolustajia. Suomen laitapuolustajat olisivat leveällä kiinni Bosnian laitureissa ja Arajuuri-Toivio kaksikko merkkaisi Dzekon. Sparv-Kamara kaksikon tehtävänä olisi tukkia välikaistoilla laitapuolustajien ja toppareiden väliin syntyvät aukot, joita syntyy, kun Bosnia yrittää venyttää vastustajan muotoa pitämällä laiturit leveällä. Tämä tapa puolustaa tosiaan vaatii sen, että Sparv ja Kamara saavat pidettyä välikaistoilla kurissa Bosnian kaksi ylintä keskikenttäpelaajaa, mutta periaatteessa tuosta syntyisi alas 6v5-ylivoima ja laiturit+kärkipari olisivat sitten 4v5-alivoimaisina Bosnian viittä alinta pelaajaa vastaan, jotka jäävät huolehtimaan puolustusvalmiudesta.
Jos puolestaan Bosnia rakentaa alhaalta 2-4-4:llä ja muuttaa muodon 2-3-5:een siten, että pallollisen puolen laitapuolustaja nousee viidenneksi pelaajaksi ylös, tuolloin Suomi voi peilata yhä Bosnian muodon 4-4-2:lla ja pallollisen puolen laiturin tehtävä on tuolloin vain seurata Bosnian laitapuolustajan nousu samalla, kun muualla puolustuslinjassa on 4v4-tilanne (laitapuolustajat Uronen-Raitala vs. laiturit Visca-Gojak ja Dzeko+kymppipaikan Pjanic vs. Arajuuri-Toivio). Vaikka Bosnia suosisi syksyn tapaan oikeaa laitaansa vasemman kustannuksella, luotan esimerkiksi Lappalaisen puolustusosaamiseen vähintään yhtä paljon kuin Taylorin.
Positiivisissa tilanteenvaihdoissa vastustajat haavoittivat syksyllä Bosniaa pelaamalla ristipalloja laitapuolustajien selustaan. Siksikin näkisin mielelläni vasemmalla laidalla avauksessa pikakiituri Lappalaisen, joka juoksisi aina vain pystyyn riistojen jälkeen ja pystyisi myös ohituksiin eristetyissä 1v1-tilanteissa laitakaistalla niin hitaammissa kuin nopeissa hyökkäyksissä. Lod on myös erinomainen ohittaja luonnollisesti oikealla laidalla ja tosiaan Kolasinac ei ole kaikkein luotettavin 1v1-tilanteissa. Sama pätee Todoroviciin, jos tämä on avauksessa Cipeticin sijasta.
Negatiivisissa tilanteenvaihdoissa sinällään ei ole suurta eroa, onko paperiryhmitys 5-3-2 vai 4-4-1-1, koska Suomen hyökkäysmuodot ovat 3-2-5 ja 2-3-5 puolessa kentässä, jolloin puolustusvalmiudessa on aina viisi pelaajaa viiden muun hyökätessä. Bosnian laitureista oikealla puolella Visca on vaarallisempi tilanteenvaihdoissa. 3-2-5:llä hyökätessä Uronen on viimeisessä linjassa aina huolehtimassa leveydestä wingbackina, mutta 2-3-5:ssa hän nousee viidenneksi pelaajaksi ylös vain silloin, kun on hänen vuoronsa laitapuolustajista tehdä niin eli pallo on hänen laidallaan, jolloin toinen laitapuolustaja jää keskimmäiseen tasoon varmistamaan, joten sikäli neljän alakerta voisi olla Viscaa ajatellen parempi valinta, koska tuolloin Uronen ei olisi ihan joka kerta mukana hyökkäämässä, vaan vajaat puolet kerroista valmiiksi Viscan alapuolella.
Bosnia on puolustanut paljon kapealla 4-1-4-1:llä, jolloin tila löytyy lähtökohtaisesti laidoista ja wingbackeilla tuota tilaa saisi helposti hyödynnettyä. Kolmella topparila pallon kierrättäminen laitoihin onnistuisi myös vaivattomammin kuin kahdella topparilla ohi Dzekon. Kahdella topparilla pelatessa Dzeko luultavasti keskittyisi paljolti ottamaan pois Toivion avoimen jalan jättäen Arajuuren vapaaksi kuljettamaan keskiviivallekin saakka, kun puolestaan kolmella topparilla pelatessa Dzeko olisi keskellä Arajuurta vastaan ja pallollisesti lahjakkaammat Toivio ja Raitala sivutoppareina vastaisivat enemmän pelin edistämisestä. Se olisi etu Suomelle.
Bosnian puolustuslinja pelaa yleensä sen verran korkealla, että pystyjuoksuille selustaan on tilaa, joten se toisaalta puoltaisi neljän alakertaa, jotta Lappalainen mahtuisi avaukseen Pukin seuraksi tekemään noita juoksuja. Toki Uronen wingbackina voi myös tehdä juoksuja selustaan saakka tarvittaessa, muttei välttämättä jaksa tehdä niitä koko iltaa yksin laitaa ravatessaan. Selustaan kannattaa toki pelata lähinnä maitse, koska tornimaiset topparit voittavat kyllä suurimman osan pystysuorista syötöistä ilmassa ja toisaalta jos syöttää liian syvälle ilmassa, Sehic irtoaa maaliltaan vastaan liberomaisesti. Toisaalta sitten noin paristakymmenestä metristä voi hyvin chipata selustaan ja wingbackeja käytettäessä Lod olisi automaattisesti keskemmällä antamassa noita syöttöjä, kun puolestaan 2-3-5:llä hyökätessä hän olisi puolet kerroista huolehtimassa leveydestä oikealla, kun Uronen olisi leveydessä vasemmalla, Lappalainen vasemmalla välikaistalla ja Pukki-Pohjanpalo kaksikko keskellä/oikealla välikaistalla.
Bosniaa voi myös haavoittaa pelaamalla rohkeasti muodon sisään, koska se ei läheskään aina pysy tiiviinä. 3-2-5 muodolla hyökätessä Pukki-Pohjanpalo-Lod kolmikon ollessa muodon sisässä linjojen välissä/viimeisessä linjassa, Suomella olisi keskellä kolme hyvää kohdetta, joiden kautta sahata vierasjoukkue kombinaatioilla, jos ja kun Sparv-Kamara kaksikko saisi toimitettua heille palloja 3v4-alivoimatilanteeseen Bosnian tuossa tapauksessa varmasti kapealla olevaa puolustuslinjaa vastaan. Wingbackit huolehtisivat leveydestä tuolloin luonnollisesti ja voisivat saada yllättävänkin paljon tilaa, kun Bosnian laitureilla oli ainakin syksyllä vaikeuksia ajoittain seurata vastustajien laitapuolustajien nousuja riittävän kurinalaisesti. Toki varmasti 2-3-5 hyökkäysmuodolla Lodin kaventaessa sisään ja Raitalan pitäessä leveyttä tapahtuisi luultavasti myös niin, että Kolasinac kaventaisi keskemmäs Lodin mukana, jotta Bosnian puolustuslinjassa säilyisi 4v4-tasavoima Suomen ylänelikkoa vastaan, mutta jos Gojak nukahtaisi pari kertaa kuten syksyllä, Raitalalle voisi avautua hyviä tiloja hyödynnettäväksi leveydessä laitakaistalla. Toki pitää myös muistaa se, että ainakin syksyllä Bosnian oman rangaistusalueen puolustaminen oli ottanut harppauksia eteenpäin eikä se enää vuotanut vastaavalla tavalla laidoista tulleissa keskityksissä kuin EM-karsinnoissa.
Summa summarum, molemmissa lähestymistavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Varmasti lopulta käytettävissä oleva materiaalikin vaikuttaa Kanervan ja muun valmennustiimin lopulliseen päätökseen pelisuunnitelmasta. Totean itse vain, että en ylläty, jos Suomi aloittaa MM-karsinnat kotiottelussaankin viiden alakerralla osin Ukraina-peliäkin jo silmällä pitäen.
Tämän pidemmittä puheitta toivotan jokaiselle antoisia MM-karsintahetkiä vuonna 2021. Jatkakaa keskustelua arvon palstatoverit, olkaa hyvät.
Bosnia ja Hertsegovinan ryhmän tarkempi läpikäynti löytyy tosiaan myös avaussivulta:
Kanerva ei tosiaan alussa tuota maininnut, mutta myöhemmin hän tarkensi Urosen tilannetta ja sanoi, että Jere olisi pelikiellossa. Tallenteesta tuo kohta löytyy noin ajasta 16:00.
