Leo Messin 1000. ammattilaisottelu päättyi 2-1 voittoon Australiasta. Kiinnitin toisessa pelissä putkeen huomiota siihen, että Argentiinan hyökkäysrakenne ei ollutkaan 2-3-5, vaan se nosti jatkuvasti valmiiksi kuusi pelaajaa ylemmäs hyökäten puolessa kentässä 3-1-4-2:lla.
Argentiinahan aloitti kuitenkin kisat Saudi-Arabiaa vastaan tutulla 2-3-5:llä. Tässä Di Maria ja Papu Gomez ovat leveydessä, Lautaro ja De Paul taskuissa sekä Messi piikissä, kun molemmat laitapakit Tagliafico ja Molina ovat Paredesin kanssa keskitasossa.
Mutta olihan tuosta 2-3-5:stä käytössä se kaikkein tutuinkin versio, jossa De Paul jäi keskimmäiseen tasoon ankkurin ja oikean laitapakin kanssa mahdollistaen vasemman laitapakin Tagliaficon nousun ja Gomezin siirtymisen välikaistalle locelso- ja macallistermaisesti. Lautaro oli keskellä, Messi oikealla välikaistalla ja Di Maria leveydessä eli kaistat olivat tasaisesti täytettyinä.
Ja kuten viimeisessä reenipelissä UAE:ta vastaan, välillä puolustusvalmiuteen jäi vain neljä pelaajaa (2-2-6), kun Tagliafico ja De Paul olivat yhtä aikaa ylempänä. Lautaron alapuolella keskellä oli tällöin Messi tai De Paul. Di Maria pysytteli oikealla sivurajalla tutusti, kun oikea laitapakki yhtä tutusti oli se konservatiivisempi laitapakkikaksikosta eli Molina jäi huolehtimaan tasapainosta Paredesin kanssa toppareiden huomaan, mutta tuo 2-3-5 oli kuitenkin lähtökohta, jolla Saudi-Arabia oli pyrkimys murtaa. Se ei kuitenkaan lukuisten paitsioiden vuoksi onnistunut.
Parissa viime matsissa Puolaa ja Australiaa vastaan rakenteluvaiheessa hyökkäysmuoto (3-1-4-2 ehkä kuvaa vielä paremmin kuin 2-2-6) on kuitenkin ollut hieman erilainen Enzon, Mac Allisterin, Alvarezin ja Acunan lunastettua avauskokoonpanon paikat. Australiaa vastaan Enzo putosi monesti toppareiden väliin ja Messi tuli hakemaan palloa "topparikolmikon" yläpuolelta tyhjästä tilasta samalla, kun molemmat laitapakit olivat valmiiksi leveydessä ylhäällä, Mac Allister ja De Paul välikaistoilla sekä Alvarez-Papu kaksikko pystyjuoksuvalmiudessa.
Puolaa vastaan Enzo viihtyi enemmän toppareiden ja oikean laitapakin yläpuolella, kun Di Maria oli avauksessa pitämässä leveyden oikealla toisin kuin Australiaa vastaan. Mutta joo, sillä, että ylhäällä oli valmiiksi oikeastaan jatkuvasti kuusi pelaajaa viiden sijasta helpotti vastustajien tiiviiden puolustusmuotojen murtamista, kun muodon sisässä oli neljä pelaajaa kolmen sijasta hyödyntämässä muodon venymistä sivuttaissuunnassa, kun Argentiina kierrätti palloa koko kentän leveydellä puolelta toiselle. Ja noista neljästä pelurista yleensä kaksi oli myös roikkumassa puolustuslinjassa selustauhkana tai vähintään yksi, jolloin toinen leveyspelaaja (usein Acuna) saattoi myös roikkua viimeisessä linjassa esim. Alvarezin kera.
Voittomaalissa De Paul ja Molina ovat vaihtaneet paikkoja kuten he läpi pelin aktiivisesti tekivät eli kun toinen oli ylhäällä, toinen jäi alanelikkoon huolehtimaan puolustusvalmiudesta. Tässä Molina on ylempänä ja Enzo puhkoo syötöllään kk-linjan.
Nopea 2v2-tilanne johtaa Molinan keskityspaikkaan. Laitakaistalla on tilaa, jonka Argentiina hyödyntää laadullisella ylivoimalla.
Mac Allister hyökkää boksiin vasemmalta välikaistalta kaventaneena ja viimeistelee tarkasti takakulmaan takaviistosyötön. Peli peliltä hän sopeutuu vain paremmin Lo Celson jättämään aukkoon. Puola nolla, Argentiina yksi.
0-2 maalia edelsi pidempi pallonhallintavaihe, mutta siinäkin Argentiina hyökkäsi kuudella ja neljä pelaajaa oli alempana. Enzo ja Paredes pyörittävät peliä alkuperäisten toppareiden yläpuolella. Tagliafico ja Molina ovat leveydessä venyttämässä muotoa ja kuten näkyy, siellä on tiloja hyödynnettäväksi ja välikaistojen välissä on sitten neljä pelaajaa kombinaatiovalmiudessa.
Lopulta Enzo lähti ajamaan muodon sisään ja sai sen revittyä säpäleiksi. Alvarez kääntyy siten, että voi haavoittaa toppareiden välistä aukkoa.
Viimeistely on priimaa takayläkulmaan Glikin ja Kiwiorin välistä. Ihan kivasti jossain määrin rohkeampi hyökkäysmuoto on toiminut, kun Puolaa vastaan maaliodottama oli avoimessa pelissä 2.87 ja Australiaa 1.65. Saudi-Arabiaa ja Meksikoa vastaan vastaavat lukemat olivat 0.29 ja 0.11 Fotmobin mukaan.
Seuraavaksi vastassa on kuitenkin Hollanti, joten voipi olla, että Scaloni vielä kerran palaisi varovaisempaan 2-3-5:een vastustajan vastaiskupelon vuoksi. Toki Hollanti puolustanee 5-2-1-2:lla, joten periaatteessa jäisihän Argentiinalle 4v2/4v3-ylivoima keskiympyrän tienoille pallonmenetyksen hetkellä, mutta varmaankin sitten topparien yläpuolella oleva yksilö olisi pitkälti esim. Klaassenin miesvartioinnissa, joten lienee järkevää, että Enzo putoaisi toppareiden väliin kuten Australiaa vastaan ja Messi sitten tulisi täyttämään hänen jättämänsä tilan, koska tämän yksilötaito riittäisi Klaassenin ohi pyörähtämiseen.
Ja kun vasen jalka olisi auki, hän voisi jatkaa Acunan pystyjuoksujen ruokkimista tähän tapaan.
Viimeistelyjen on vain parannuttava. Di Marialtahan näitä selusta-aloitteita vastustajan laitapakin taakse on totuttu näkemään, mutta Argentiinalle on hyvä, että nyt myös toiselta laidalta niitä on nähty, koska se vaikeuttaa vastustajan puolustamista.
Ja tässä nyt on vielä otos Yhdysvallat-pelistä, jossa Klaassen pimensi Adamsia, joten veikkaan, että Enzo ei samanlaista kohtaloa halua, vaan putoaa jälleen useasti toppareiden väliin ellei sitten Argentiina aloita samantien kolmella topparilla, jota se on käyttänyt toisilla puoliajoilla muutaman kerran jo tässä turnauksessa Meksikoa ja viimeksi Australiaa vastaan. Sikäli vaihtaminen kesken pelin 5-3-2 puolustusmuotoon ei ole yllättänyt, koska samahan tapahtui muun muassa Brasiliaa vastaan Copa American loppuottelussa. Vain Scaloni itse tietää syyn noihin muutoksiin, joten en niitä sen enempää arvuuttele.