Aina lässytetään, passiivissa huom! Eli laiskanpulskeasti laiskanpulskeita kliseitä viljellen, kuinka "matsi lähtee tuomarin käsistä".
Toisinaan toki todetaan päinvastoin, kuinka tuomari ei anna joukkueiden pelata ja rikkoo pelin rytmin ja virtauksen, siis yliviheltämisellään. Tämä on terveempi eli perustellumpi kriittinen lähtökohta tuomarin toiminnan arviointiin.
Ottelulle on vain hyväksi jos se "lähtee (tai on koko ajan lähteä) dumarin näpeistä" sillä peli on aina enemmän kuin tunnistamansa yksittäinen vallankäyttäjä tai toimija.
On ymmärrettävä, että vaikka käytämme nimitystä "tuomari" jalkapallotuomarin toimenkuva muistuttaa enemmän kapellimestarin kuin oikeuden puheenjohtajan tehtävää. Tämä viisaus pitäisi takoa vähitellen niin forumistien kuin erotuomarikurssilaisten koliseviin kupoleihin.
Annetaan poikien pelata ja dumarin viheltää kunhan ei ylivihellä pelin spontaaneja energioita ja aitoa tunteenpaloa "hallinnan" rektaalisiin syvyyksiin.
Arvostan passiivin käytöstä vaikka pyritkin osumaan maalipuiden väliin. Täysin samaa mieltä ali- sekä yliviheltämisestä ja siitä kuinka tuohon osoittaminen on useissa tapauksissa ansiokkaampaa, mitä tulee yleiseen tuomarikritiikkiin. Pidän myös analogiaasi tuomarityöskentelyn ja kapellimestarin välillä onnistuneena, mutta tapausvertauksesi ontuu auttavasti: kapellimestarin tavoin tuomari pyrkii käsittelemään vellovaa massaa, joka kentällä lihallistuu ääniaaltojen rinnalle. Hallinta voi livetä otteesta niin kentällä kuin lavallakin - linja pettää tehden pelin rajoista häilyviä tai orkesterin harmonia fragmentoituu ja tasapaino pettää kuin maalaisella päiväristeilyn keinunnassa. Hyväkin esitys voi olla samaan aikaan harmoninen, eheä ja jännitteinen.
Itse peliä arvostavana on vaikea olla kuuntelematta kentälläolevia, joiden tunnot eiliseltä puoltavat väitettyä linjatonta tuomarityöskentelyä. Sitä en sano, että tuomiot olisivat painottuneet tiettylle puolelle, orkesterisi vain yhtyi keskinäiseen tempon ja äänitason kohottamiskilpailuun. Yhdyn myös näkemykseen, jonka mukaan eilinen oli ehkä vaikeimpia tulikasteita ensi kertaa palosammutustehtävään heitetylle tuomarille. Pelaajien kommentit eiliseltä eivät vain yksinkertaisesti salli väittää tuomarin suoriutuneen esimerkillisesti linjanvedossa.
Tunteet kuumenivat SJK:n ja HIFK:n ottelussa – Mosa lensi suihkuun, IFK hukkasi voiton (IS, 7.5. 22:09)
Ottelu kuumeni heti alusta lähtien tuomarilinjan takia. Päätuomari vaihtui juuri ottelun alla varsinaisen päätuomarin Antti Munukan loukkaantumisen takia. Hänen tilalleen tuli 4. erotuomariksi merkitty Juuso Saarela.
– Yleisesti ottaen tuomarin pitäisi näyttää linja heti alussa. Jos sitä ei näytä, pelaajien keskittyminen menee epäolennaiseen ja tunteet kuumenevat, kiteytti HIFK:n Sakari Mattila.
Ottelun parhaana palkittu SJK-toppari Ville Tikkanen oli samoilla linjoilla.
– Tästä tuli kuuma ottelu, mutta vääriä tuomioita tuli varmasti molemmille. Ei tuomaripeli ottelua ratkaissut, Tikkanen sanoi.
Omista sanomisistani haluaisin sen verran täsmentää, mikäli Herra/Rouva Sanansäilä sen sallii, että tietenkin vastuu teoista on pelaajan. Etenkin näin tyhmissä tapauksissa. Erehtyminen on kuitenkin inhimillistä, ja ikävä kyllä tämä hyväksytään (kuten myös välttämättömät anteeksipyynnöt) usein vain kanssaeläjiltä joihin samastumme. Inhimillinen piirre on myös empatia eli samastumiskyky itsensä kanssa erilaisiin yksilöihin. Mosa on ehkä laji-ihmisistä se kaikkein vähiten empatiaa tällä foorumilla saava ja siksi haluan puolustaa häntä. Mosa saa pyytää anteeksi, sillä onhan hän kognitionsa ja impulssiensa puolesta syyllinen erheeseen, mutta silti on sokeaa redusoida tempaus yksilöön aivan kuin hän olisi tyhjiössä kentällä. Se nyt vain on aivan selvää, että eilinen tuomarilinja vaikutti tuohon punalapun syntymiseen, vaikka moni täällä haluaakin nähdä sen Mosan henkilökohtaisena väliintulona.
Tyhmäähän se oli ja tunnekontekstissaan ehkä asiatonta ja asteen tyylitöntäkin. Hieman eiliseltä itse rahoittuneena en katso rikettä läpi sormien, mutten myöskään kipinänä vesisateessa.
P.S. Ja lisättäköön, että ymmärrykseni jalkapallon säännöistä puoltavat kyllä keltaisen antamista tuollaisesta elehdinnästä, vaikkakin kyseisen vähemmän tunnetun kansainvälisen käsimerkin merkityssisältö joillekin tietämättömille aukeisikaan.