Pekka Hämäläinen tyytyväinen Palloliiton kehitykseen
16.05.2007 12:48
Palloliiton puheenjohtaja Pekka Hämäläinen on kulkenut pitkän taipaleen liiton 100-vuotisen historian näköalapaikoilla. Vuonna 1961 hän nousi 22-vuotiaana ratkaisevaan maalintekijän rooliin HIFK:n mestarijoukkueen sentterinä. Vuonna 1977 hän aloitti liiton kurinpitovaliokunnan jäsenenä. 17 viime vuotta eli seitsemäsosan 100 vuodesta suomalaista futista Hämäläinen on istunut Palloliiton liittohallituksessa.
Puheenjohtajana on menossa kymmenes vuosi, ja edessä odottaa nousu kaikkien aikojen toiseksi pitkäaikaisimmaksi liiton nuijan varressa. Vain Erik von Frenckell jää ylivoimaisesti edelle.
Hämäläinen on pääasiassa tyytyväinen kokemaansa kehitykseen vuodesta 1990. Yhteistyö liittohallituksen, -valtuuston ja samaan aikaan käynnistyneen liigan välillä on edistynyt positiivisesti.
- Valtuuston kanssa on löydetty yhteistyön henki, ja siellä todella mietitään ja puhutaan Suomi-futiksen tulevaisuudesta. Välejä paransi oleellisesti, kun valtuuston puheenjohtajisto sai oikeuden osallistua liittohallituksen kokouksiin.
- Myös liigan kanssa on alku- ja myöhempienkin vaikeuksien jälkeen erinomainen yhteistyö, ja liitto tekee kaikkensa liigan edistämiseksi kilpailu- ja markkinointielimenä, Hämäläinen korostaa.
Maajoukkuekulut 40 prosenttia
Palloliiton talous on terve. Silloin kun on ollut vaikeampaa, ovat avuksi tulleet puskurina omat säätiöt.
- Liiton oma tilinpäätös nousee nykyään 12 miljoonaan euroon. Puheenjohtaja laskee lukujen nelinkertaistuneen sitten 90-luvun alun.
Hämäläinen pitää suurimpana ongelmana sitä, miten vaikea on pystyä arvioimaan maaottelutuloja. Se heijastuu myös taloussuunnitteluun, eli menopuolen pitämiseen tasapainossa.
- Kaikki riippuu arvokisapelien lohkoarvonnoista, kotiotteluiden vuotuisesta sijoittumisesta kalenteriin sekä menestyksestä. Huonona vuonna pääsylipputulot voivat olla miljoonan, tänä vuonna on mahdollisuus yli kolmeen miljoonaan, jos kesäkuun kaksi kotiottelua ovat urheilullisesti menestyksekkäät. Muuten luku on keskimäärin 2-2,5 miljoonaa euroa.
Hämäläinen muistuttaa, että liiton menoista 40 prosenttia sijoitetaan maajoukkuetoimintaan, joka käsittää noin 100 maaottelua.
- Vain A-maajoukkueen voi laskea toimivan voitollisesti ja rahoittavan melkein muutkin. Se jopa tuottaa hyvänä vuonna, kun otetaan mukaan tv-tulot.
- Mutta myös A-maajoukkueeseen satsataan charterlentoineen. Viime syksyn Armenian ja Kazakstanin reissu ja maaliskuinen Azerbaidzhanin vierailu Wienin kokoontumisineen maksoivat yhteensä 400000 euroa.
Hämäläinen on tyytyväinen siitä, että hyvätuloiset A-maajoukkuepelaajat ymmärtävät liiton antaneen heille poikamaajoukkueissa mahdollisuuden päästä kansainväliseen näyteikkunaan.
-Maajoukkuekorvaukset ovat pysyneet kohtuullisella tasolla, vasta pääsystä arvoturnaukseen maksettaisiin rahakkaammat summat, Hämäläinen kuittaa.
-Tulopuolella on tärkein puro pääsylippujen ohessa yhteistyökumppanit, jotka Veikkauksen johdolla kattavat 20 prosenttia. Oman kymmenyksensä tuottavat varainhankinnassa tv-sopimus, lisenssit, opetusministeriön valtionapu sekä Fifan ja Uefan yhteistuki.
Hodgson oli löytö
Roy Hodgsonin löytämistä päävalmentajaksi Hämäläinen pitää erinomaisena saavutuksena. Hän korostaa brittiluotsin loistavaa kykyä viedä eteenpäin sanomaansa "energiaa ja inspiraatiota" koko suomalaiseen valmentajakuntaan.
- Hän on erinomainen valmentajakouluttaja, joka mielellään pyydettäessä kiertää Suomea, viimeksi olimme esimerkiksi Iisalmessa, Hämäläinen luettelee.
- A-maajoukkueen pelileirikustannukset ovat olleet aiempaa korkeammat, mutta toisaalta on ollut mainio asia, miten Hodgson on lyhyessä ajassa ehtinyt Italian- ja Espoon-leirit mukaan lukien leirittää jo 60 pelaajaa. Hän tuntee nyt jo varsin hyvin kaikki tulevaisuuden pelaajamme.
- Hodgsonilla on siis erinomaiset eväät jatkaa Suomessa seuraavakin karsinta, mutta keskustelemme yhteisen näkemyksemme mukaan jatkosta vasta kesäkuun EM-karsintapelien jälkeen. Valmiudet ja halukkuus jatkoon liitosta kyllä löytyy.
Erittäin tärkeänä Hämäläinen pitää 365-ajattelun toteutusta. Olosuhdekehitys eli ympärivuotisen harjoittelun ja pelaamisen mahdollistaminen liigacupeineen ja nuorten talvikauden akatemiasarjoineen on nykyään reipasta.
- Kun 90-luvulle tultaessa oli vain Lahden suurhalli, nyt täysimittaisia halleja on 23 ja pienempiä noin 50. Lämmitettävien tekonurmien määrä 30 on lähivuosina tuplaantumassa.
(MTV3-STT)