Huuhkajien yhteiskunnallinen imago

[Pemari]

Minä tunnustan. Tosin käytin "ripulit lahkeista".

Se heittäkööt ensimmäisen kiven jne..

Minun mielestäni tuo on varsin osuva kuvaus tuosta kirjoituksesta, jonka Jatkoajalta tänne linkkasit. Kaukana ilkkumisesta.

[Mr. Brownstone]

Asioiden arkipäiväistyminen jalkapallossa on vielä todella kovan työn takana, mutta ei kai kukaan muuta odotakaan. Ensinnäkin kilpailu on todella kovaa ja täytyy muistaa sekin, että avainkysymys on ennen kaikkea pelaajien seurastatusten saaminen paremmaksi eikä aina se ikuinen toivominen, ettei muutama kolmannen luokan hessu nyt hirveästi mokaisi. Nämä töppösten ja löppösten loistavat venymiset eivät tule loputtomiin jatkumaan, mutta se oli todella iso kynnys joka on nyt ylitetty. Jatkossa sen saavuttaminen on ainakin henkisesti helpompaa.

Se mitä tulee keskusteluun jääkiekosta, niin ainakin omakohtaisella kokemuksella väittäisin Suomessa olevan valtavan määrän ihmisiä, jotka eivät välttämättä edes seuraa muuta urheilua kuin keväisin Skoda-cupin, joka lähinnä kuuluu traditioon siinä missä vaikka joku Tuntematon sotilas ja juhannus. Tässä on vahvasti myös naisväki edustettuna, joita on vielä jalkapallon puolella suhteellisen vähän, onneksi toki kasvua tässäkin. Onko tämä sitten ne kansan syvät rivit? Ei heitä kiinnosta se pelaako kisoissa maailman parhaat ja kuinka kilpailtu laji on, vaan se että Suomi voittaa. Tältä väeltä kuulee myös naureskelua sille, että potkupallossa juhlitaan vain pääsyä johonkin kisoihin. Toisaalta, paskaako siitä välittämään.

[Vanha Puusilmä]

Asioiden arkipäiväistyminen jalkapallossa on vielä todella kovan työn takana, mutta ei kai kukaan muuta odotakaan.
Se mitä tulee keskusteluun jääkiekosta, niin ainakin omakohtaisella kokemuksella väittäisin Suomessa olevan valtavan määrän ihmisiä, jotka eivät välttämättä edes seuraa muuta urheilua kuin keväisin Skoda-cupin, joka lähinnä kuuluu traditioon siinä missä vaikka joku Tuntematon sotilas ja juhannus. Tässä on vahvasti myös naisväki edustettuna, joita on vielä jalkapallon puolella suhteellisen vähän, onneksi toki kasvua tässäkin.

Ruskeakiveltä erinomainen kirjoitus ainakin poimituilta osin. Menestyshulluus ja ehkä vielä yleisemmin sellainen bandwagonismi suomalaisessa urheilukulttuurissa on jotain, mikä ei ole erityisesti pois miltään lajilta sinänsä. Veikkaan, että aika monet samat ihmiset seuraavat Skoda-cupia, ulvovat susijengiläisinä, tsiigailevat lentopalloa ja vetävät huuhkajien huivin pelipäivänä kaulaansa. Eihän esimerkiksi tuo koripallomaajoukkueen buumi ole siirtynyt mitenkään kotimaisen sarjan puolelle.

Kun tuli katseltua tuossa viimeisintä Helmarien peliä telkusta, niin kyllä siinä välittyi fiilis, että niitä naisia tarvittaisiin kotimaisen jalkapallon katsomoon myös. Suomessa on niin vähän jengiä, että testosteronilta tuoksahtava katsomo ei vaan riitä jossain seinäjoilla.
Kyllä niihin ottelutapahtumiin pitäisi panostaa entistä enemmän enkä tarkoita mitään muovisen oloista juntteilua, jossa yritetään vetää jotain vitun tiktoktansseja katsomossa, tunnetuimpia hittejä tai muuta kulloinkin pinnalla olevaa paskaa. Laadun luo löytyy kyllä tie. Se voi olla jotain TamUn raakamakkaroita, Raipen mersupenkkejä, Granin kolmea vierasultraa tai mitä tahansa siltä väliltä, mutta ennenkaikkea itse toivoisi laadukasta jatkuvuutta. Uskoa omaan juttuun, kunhan se oma juttu on terävöitetty ja vaikka viisivuotissuunnitelmin tsekattu järkeväksi.

Huuhkajat on tässä muutoksessa kohti jalkapalloyhteiskuntaa se keihäänkärki ja suunta on pääpiirteissään ihan hyvin määritelty. Nyt seurojen pitäisi ottaa koppia tästä samasta hommasta. Ei ole helppo duuni eikä käy kateeksi toteuttajia. Paskat olisi housussa, jos pitäisi siirtyä spämmiluolasta tosihommiin. Mutta tässä kohtaa ne paskat toisivat lämpöä...

[Chuck]

Se mitä tulee keskusteluun jääkiekosta, niin ainakin omakohtaisella kokemuksella väittäisin Suomessa olevan valtavan määrän ihmisiä, jotka eivät välttämättä edes seuraa muuta urheilua kuin keväisin Skoda-cupin, joka lähinnä kuuluu traditioon siinä missä vaikka joku Tuntematon sotilas ja juhannus. Tässä on vahvasti myös naisväki edustettuna, joita on vielä jalkapallon puolella suhteellisen vähän, onneksi toki kasvua tässäkin. Onko tämä sitten ne kansan syvät rivit? Ei heitä kiinnosta se pelaako kisoissa maailman parhaat ja kuinka kilpailtu laji on, vaan se että Suomi voittaa. Tältä väeltä kuulee myös naureskelua sille, että potkupallossa juhlitaan vain pääsyä johonkin kisoihin. Toisaalta, paskaako siitä välittämään.

Sama. Tiedän itsekin aivan helvetisti näitä tyyppejä, jotka keväisin kiimailevat aivan järkyttävästi MM-kisoista, vaikka muuten jääkiekon seuraaminen (tai urheilukiinnostus ylipäätään) on täysin olematonta. Juhannusvertaus on oikein osuva, koska Skoda Cup on juurikin jokavuotinen perinne näille ihmisille.

[Bunuel]

omakohtaisella kokemuksella väittäisin Suomessa olevan valtavan määrän ihmisiä, jotka eivät välttämättä edes seuraa muuta urheilua kuin keväisin Skoda-cupin, joka lähinnä kuuluu traditioon siinä missä vaikka joku Tuntematon sotilas ja juhannus. Tässä on vahvasti myös naisväki edustettuna, joita on vielä jalkapallon puolella suhteellisen vähän, onneksi toki kasvua tässäkin.

Tiedän forkan ulkopuolella selvästi enemmän naisia kuin miehiä joilla on erittäin negatiivinen asenne kendoon mutta futista seuraavat - varsinkin maajoukkuetta. Uskaltaisin väittää että tuo mainittu urbaani ja moderni vire joka futiksella on iskee nimenomaan naisiin paremmin kuin junttimainetta kantava lätkä.

[Sigi]

Olennaista Huuhkajien uuden imagon kohdalla on varmaan se, että joukkue tuntuu karistaneen olkapäiltään sen häpeäleiman, jota se on kantanut jostain 50-luvulta lähtien. Häpean taustalla on ollut se, että urheilulla on tietoisesti rakennettu rotuteorioilla, syrjinnällä ja väkivallalla murjotun kansakunnan itsetuntoa. Menestymättömyys jalkapallossa on jollain tavalla tarkoittanut suomalaisille sitä, ettei tässä oikeasti olla eurooppalainen kansakunta muiden joukossa. Häpean vuoksi moni ei ole ollut sadalla prosentilla joukkueen tukena, vaan häviämisen pelko on ollut läsnä koko ajan.

Hienot persoonat, positiivinen peli-ilme, eettinen ja moraalinen selkäranka, arvokisoihin pääsy ja kannattajakulttuuri ovat pikku hiljaa saaneet suomalaiset ylpeiksi maajoukkueestaan. Häviämisen pelostakin on siirrytty menestyksen nälkään. Samalla kiekkokulttuuri on alkanut näyttää jotenkin ummehtuneelta ja vanhanaikaiselta. Kiekolla ei oikein ole tarjota mitään uutta, samat joukkueet pyörivät niin sm-liigassa kuin mm-kisoissakin. Turvallisuushakuisille perussuomalaisille varmaan ihan jees, että mikään ei muutu, mutta epäilen että nuoret kaupunkilaiset eivät enää jaksa innostua. Lätkän kannatuksen perusta haurastuu kovaa vauhtia, vaikka se ei vielä varsinaisesti näy mm-kisojen ja sm-liigan suosiossa, koska niiden seuraaminen on kovasti rutinoitunutta. Alasarjoissa ja harrastajien määrässä tilanne on jo toinen.

[Mr. Brownstone]

Tiedän forkan ulkopuolella selvästi enemmän naisia kuin miehiä joilla on erittäin negatiivinen asenne kendoon mutta futista seuraavat - varsinkin maajoukkuetta. Uskaltaisin väittää että tuo mainittu urbaani ja moderni vire joka futiksella on iskee nimenomaan naisiin paremmin kuin junttimainetta kantava lätkä.

Hyvä jos näin on. Itse olen lähinnä kuullut vain valituksia liian tylsästä pelistä jossa ei tapahdu mitään. Toki kiinnostuskin on lisääntynyt, aivan oikein, menestyksen ansiosta. Ollaan ainakin edes taustalla kurkkimassa uteliaina että mistä nyt kohistaan.

Menee ehkä osin aiheen ohi, mutta sen sijaan naiset eivät täytä tarpeeksi hyvin katsomoita ainakaan oman sukupuolensa edustamissa tapahtumissa. Helmareiden kohdalla toki vähän positiivistakin näkyä ollut junnuineen. Näin keittiöpsykologina on välillä tullut mietittyä niinkin halpaa selitystä kuin se, että naisilla nyt vain on taipumusta kateuteen enemmän.

[Näätäkeisari]

Tiivistettynä kai jalkapallo on nyt enemmän cool kuin aiemmin. Tässä kehityksessä olennaista on ollut maajoukkueen menestys viime vuosina sekä kv-jalkapallon suosion kasvu koko 2000-luvun. Jääkiekon status on edelleen valtavan kova, mutta sen suurin trendikkyys on kadonnut, mikä lienee ihan luonnollista; nousukiitoa oli kuitenkin koko ysäri ja 2000-luku, kulminoituen 2011 maailmanmestaruuteen. Esimerkiksi joku JVGn lätkäräppi on hyvä osoitus siitä, miten isoa jääkiekko oli silloin koko suomalaisessa populaarikulttuurissa - silloin lätkä oli cool. Tämänkin jälkeen liigan ja maajoukkueen katsojamäärät, medianäkyvyys yms ovat olleet suuria, mutta jatkuva kasvu on tyrehtynyt. 2011 huippuhetkessä oli myös laskun ainekset, päihdekeskeisyydessä, 'juntissa' huonotapaisuudessa ja liiankin nationalistisessa vibassa.

[Jimmy Cooper]

Me emme pyydä, me vaadimme vähintään sosiologian gradua, mutta mieluusti väitöskirjaa ketjun otsikolla 

[barbarian]

Maajoukkue-/lippulaivatasolla jääkiekko on nähdäkseni ohitettu ja isosti. Eikä sitä ole tehty populistisella laskelmoinnilla vaan vahvalla arvopohjalla. Jalkapallo on asemoitu yhteiskunnallisesti juuri oikeaan paikkaan, ja ainakin itsestäni tuntuu hyvältä, eettiseltä, ylpeältä ja esimerkilliseltä toimia kaikista lajeista juuri jalkapallon parissa.

Uskon että positiivinen kehitys jatkuu, jos Palloliitto ja suomalainen jalkapalloskene luottaa samaan linjaan jatkossa. Mielestäni lähes kaikki relevantit yhteiskunnalliset megatrendit ovat jalkapallon puolella ja jääkiekkoa vastaan. Esim. SMJK:hon tai Tim Sparvin persoonaan kiteytyy tästä hyvin paljon, mutta muutenkin jalkapallo kunnostautuu juuri nyt positiivisena yhteiskunnallisena agenttina ja toimijana aivan eri mittakaavassa kuin muut lajit.

Ongelma on enemmänkin siinä, miten tämä sama meno saadaan valutettua alas Veikkausliigaan, Kansalliseen liigaan, Helmareihin jne. Huuhkajien asema on hyvä, mutta suomalaisen jalkapallon asema kokonaisuutena ei ole vielä ihan yhtä hyvä.

Edit: Paljon puhutaan siitä, kuinka suomalaiset ovat menestyshullua kansaa ja tämän vuoksi jääkiekon (ja salibandyn ja pesiksen?) kaltaiset lajit dominoisivat meillä aina automaattisesti. Mielestäni tässäkin suhteessa Huuhkajat murentaa juuri nyt isosti tätä harhaista ja haitallista ajattelutapaa. Esim. juuri tuollaiset Ranska-pelin jälkimainingit opettavat suomalaisia uusille tavoille, joissa onnistuminen urheilulajissa ei ole yhtä kuin MM-finaaliin pääsy vaan jotakin täysin muuta.

[Zequiero]

Mielestäni lähes kaikki relevantit yhteiskunnalliset megatrendit ovat jalkapallon puolella ja jääkiekkoa vastaan. Esim. SMJK:hon tai Tim Sparvin persoonaan kiteytyy tästä hyvin paljon, mutta muutenkin jalkapallo kunnostautuu juuri nyt positiivisena yhteiskunnallisena agenttina ja toimijana aivan eri mittakaavassa kuin muut lajit.

Juuri näin ja tämä tullee näkymään sekä Palloliiton että aikaa myöten myös seurojen lisääntyvänä yhteistyökumppanimyyntinä yritysten painottaessa arvopohjaa näkyvyyden ohella.

Antaa lätkän sekoilla tunkkaisten panimoiden ja Uroksien kanssa. Toki kotimaisessa futiksessakin on vielä tehtävää, aivan ensiksi mätä Veikkaus pois nimisponsorin paikalta.

[Wayne Pooney]

Lätkä saa kyllä pysyä ykköslajina kaiken maailman Lieksoissa, joissa väestönkehitys on sitä luokkaa, että viimeinen sammuttaa valot muutaman vuosikymmenen päästä. Mamut ja kaupunkilaiset perivät tämän maan ja heille maistuu paremmin kosmopoliittinen jalitsu kuin nurkkakuntainen ja nuuskan hajuinen hoki.

Me kun eletään identiteettipolitiikan aikakautta, niin voipi olla - tai itseasiassa jo onkin niin, että jalkapallon/jääkiekon fanituksella viestitetään myös omaa "yhteiskuntaluokkaa" tai elämäntapaa. Tiivistettynä Huuhkaja-fani on moderni suvaitsevainen kaupunkilainen, joka on koulutettu, ajan hermolla ja trendikäs. Puoluekanta heillä usein on muu kuin PS.

Jääkiekkofanit taas ovat maaseudulla ja pienemmissä kaupungeisa asuvia makkaraa syöviä ja bulkkilageria juovia juntteja, joille erilaiset etniset ja seksuaalivähemmistöt eivät ole niin mieleen. Ja he äänestävät PS.

Tämä saa sitten varsinkin jalkapallon pariin myös sitten ns. "gloryhuntereita", jotka eivät välttämättä niinkään ole menestyksestä kiinnostuneita, vaan haluavat viestittää omaa elämäntapaansa.
Esimerkkinä voi antaa oman pääministerimme Marinin, joka on juuri tällainen nuori moderni kaupunkilainen ja hän on tykännyt twitterissä poseerata huuhkaja-paidassa ja huuhkajien kanssa.

Tämähän on nurinkurista verrattuna muuhun Eurooppaan, varsinkin Britanniaan, jossa jalkapallo on junttien laji.

[keketsu]

Tämähän on nurinkurista verrattuna muuhun Eurooppaan, varsinkin Britanniaan, jossa jalkapallo on junttien laji.

Suomi on monella tapaa erilainen futiksen kanssa. Muualla euroopassa futis yhdistetään maskulinisuuteen kaikella tapaa, kun taas Suomessa ei niinkään. Ehkä tähänkin tulee muutos vuosien saatossa

[Hunaja]

Tämä saa sitten varsinkin jalkapallon pariin myös sitten ns. "gloryhuntereita", jotka eivät välttämättä niinkään ole menestyksestä kiinnostuneita, vaan haluavat viestittää omaa elämäntapaansa.
Esimerkkinä voi antaa oman pääministerimme Marinin, joka on juuri tällainen nuori moderni kaupunkilainen ja hän on tykännyt twitterissä poseerata huuhkaja-paidassa ja huuhkajien kanssa.

https://twitter.com/MarinSanna/status/848173325796999168?s=20

[El Muerto]

Somessa näkee jo vanhempia naisihmisiä kommentoimassa esimerkiksi Paulus Arajuuren lopettamispäätöstä. Onko se merkki jostain suuremmasta vai pelkästään osoitus siitä, että Paukulla olisi vientiä puumamarkkinoilla ja mummotunnelissa?

Hölmöksi haukutusta huuhkajat - lempinimestä on tullut brändi. Tänä vuonna Huuhkaja-logolla on markkinoitu ihan kaikkea ja itsekin haksahdan kyseisellä logolla varustettuihin tuotteisiin. Jos kylmälaukussa on Huuhkajatarra, otan sen enkä vastaavaa tuotetta

Ehdottomasti futiksen suosio on kasvanut ja varsinkin nuorten ja naisten parissa. Itse kuulun ikäluokkaan, joka sai suunnilleen hävetä futismatseissa käyntiä. Kaikki puhuivat Jokereista ja niillä oli nuorison fanittamat starat, yhtäkkiä gimmatkin alkoivat käydä lätkämatseissa. Jalkapallomaajoukkueen peleissä oli muutama tuhat ihmistä kolkolla Stadikalla, poikkeuksena sitten ne harvat pelit Ruud Gullitia, Marco Van Bastenia ja Rudi Völleriä vastaan. Niitähän sitä mentiin katsomaan. Siihen nähden tilanne on muuttunut täysin. Ei lätkästä enää Stadissa puhuta niin paljon, varsinkin kun IFK-Jokerit asetelma on kuollut. Punainen puoli stadista käy lätkämatseissa, mutta futismatseissa on intohimoisimmat ja nuoremmat fanit.

Meikäläisen kaveripiirissä on tapahtunut muutos. Huuhkajat herättää enemmän intohimoja kuin Leijonat. Me ollaan nähty -95 ja sitä ei voi enää ylittää. Jokavuotiset kisat ovat aika väsyneitä. Itseäni ei kiinnosta skoda pätkääkään. Kunhan Putin voitetaan. Meidän faijat veivät skloddit lätkämatsiin. Se oli se menetetty sukupolvi jalkapallon kannalta. Omat muksut käyvät katsomassa Huuhkajia mieluummin. Mimmifutiksen suosio tekee hyvää lajille, yleisönsuosio kasvaa samalla ja monista nykyisistä naisfutareista tulee yhteiskunnallisia päättäjiä. Sillä on merkitystä.

Mitä tulee tähän vastakkainasetteluun, niin onhan se aika infantiilia keskustelua. Toisaalta, mielelläni auon päätäni kendosta koska olen kuullut potkupallovähättälyä vuosikymmeniä. Jotkut yrittävät vääntää Huuhkajista politiikkaa, mikä on surullista. Kun erehtyy katsomaan iltapaskojen lukijakommentteja, näkee miten koville joitakin juntteja ottaa, kun kaikki suomalaiset eivät olekaan Ryynäsiä ja Horttanaisia. Ihonvärikin voi olla mitä sattuu Suomen maajoukkueessa. Ei lätkässä sellaista näe. Maahanmuuttajille Huuhkajat voi olla esikuva ja merkki paremmasta. Mosa kertoi, kuinka ylpeä hän oli saadessaan pukea Suomen paidan päälleen ja antaa tälle maalle jotain takaisin. Se on hienoa, mutta tietyissä piireissä vaikea sulattaa.

Tästä johtopäätöksenä väittäisin, että futiksen ja Huuhkajien merkitys kasvaa vaikka se eskaloituu hitaanlaisesti VL-tasolle. Sielläkin olosuhteet ja fanikulttuuri ovat kehittyneet kusiselta kahdeksankymmentäluvulta paljon.

[Vikkelä vaihtomies]

Siinä mielessä kendo on toki yläluokkainen laji, että kun veljenpoikaa hakee treeneistä tai käy peliä katsomassa, niin kovin moni ei tule bussilla/fillarilla kerrostalolähiöstä paikalle, vaan kyllä valtaosa tuodaan hyvän alueen omakotitalosta 2010-luvun loppupuolella Saksassa valmistetulla autolla suoraan ovelle. Ja kamat tietenkin hankitaan parasta eli kalleinta periaatteella. Kustannukset ovat sillä tasolla, että väkisinkin meno on vähintään keskiluokkaista.

[Dirk Kuyt]

Me kun eletään identiteettipolitiikan aikakautta, niin voipi olla - tai itseasiassa jo onkin niin, että jalkapallon/jääkiekon fanituksella viestitetään myös omaa "yhteiskuntaluokkaa" tai elämäntapaa. Tiivistettynä Huuhkaja-fani on moderni suvaitsevainen kaupunkilainen, joka on koulutettu, ajan hermolla ja trendikäs. Puoluekanta heillä usein on muu kuin PS.

Luin joskus, että suuremmissa kaupungeissa tunnetaan enemmän yhteenkuuluvuutta muiden eurooppalaisten suurten kaupunkien asukkaisiin kuin vaikkapa samanmaalaiseen maaseudulla. Suomessa tästä kansainvälisestä yhteenkuuluvuudesta on jäänyt puuttumaan ne muutamat kesäviikot, kun kaupunkihipsterikin kiinnostuu maansa futisjengistä ja lähtee kansoittamaan pelipaita päällä puistoja ja baareja.

Korvaavana toimenpiteenä on tähän asti pitänyt sitten innostua kevätkendosta, jossa vikana toki se, ettei kokemusta voi jakaa berliiniläisen sielunkumppanin kanssa. Tai sitten on lähdetty kalliolaiseen baariin katsomaan futiksen em-ottelua Saksa-Ranska, ja pakotettu kaverin kaveri ottamaan mukaan ranskalainen poikaystävänsä muiden hipsterikatselijoiden maskotiksi, joka elää ottelussa aidosti tunteella.

Huuhkajien em-kisapaikan myötä ei tarvitse (ainakaan niin usein) enää etsiä korvikkeita muista lajeista tai maajoukkueista, mikä ilahduttanee hipstereitä myös jatkossa, sillä laajennettujen kisojen ansiosta em-kesä Huuhkajien kera tulee kyllä vielä useasti toistumaan.

[faarao_]

Tämä muutos on hyvin nähtävissä myös, kun vertailee Huuhkajien ja kendoleijonien yhteistyökumppaneita. Huuhkajia tuntuu nykyään tukevan monet trendikkäät, nuorekkaat, vastuulliset, kasvavat ja muilla positiivisilla adjektiiveilla kuvailtavat yritykset. Kiakkoleijonien logoja sen sijaan näkee edelleen lähinnä kaljatölkin ja grillimakkarapaketin kyljessä.

[tietäjae]

Laitetaanpa nyt sitten niitä jäitä hattuun. Muutama viikko sitten puhuttiin Veikkausliigan huonoista katsojaluvuista isoin otsikoin ja nyt heti "uuden" Olympiastadionin loppuunmyyty ottelu Ranskaa vastaan olisi muka muuttanut jalkapallon aseman Suomessa. Katsotaan mikä on meininki seuraavissa karsinnoissa, kun palataan ns. "normaaliin" ja pelataan Kreikkaa vastaan panoksetonta ottelua pari kierrosta ennen karsinnan loppua. Mehun kanssa olen kirjoituksessa samaa mieltä. Vasta kun yleisö löytää Veikkausliigan katsomoihin, niin voidaan puhua oikeasti eteenpäin menosta. Nyt se näyttää hyvin vaikealta, vaikka kausi oli hyvin tiukka mitaleiden osalta ja Huuhkajatkin EM-kisoissa pelasivat.

Tämä muutos on hyvin nähtävissä myös, kun vertailee Huuhkajien ja kendoleijonien yhteistyökumppaneita. Huuhkajia tuntuu nykyään tukevan monet trendikkäät, nuorekkaat, vastuulliset, kasvavat ja muilla positiivisilla adjektiiveilla kuvailtavat yritykset. Kiakkoleijonien logoja sen sijaan näkee edelleen lähinnä kaljatölkin ja grillimakkarapaketin kyljessä.

Enpä tiedä kuinka nuorekkaita, trendikkäitä ja vastuullisia ovat Huuhkajien isoimmat yhteistyökumppanit korruptio-Veikkaus, duopoli-Kesko, päästöhuijaus-Volkswagen tai setämies-motonet ovat.

[Gambinamiäs]

Onhan noi maaottelut vetänyt jengia jo pari vuosikymmentä, Muurisen ajoista ollut stadikalla porukkaa. Hodarin karsinnoista alkaen ollut kannattajakulttuurikin vahvassa nousussa. EM-kisat toi toki oman nosteen. Mutta tämä koskee maajoukkuetta eikä jalkapallon asema nyt mitenkään rakettimaisesti ole noussut. Liigan ja muiden sarjojen katsojamäärät ihan kuraa eikä edes omia junnuja vanhempineen aidosti saada sitoutettua sillä tasolla, että peleissä käyminen olisi joku itsestäänselvä rituaali.

[Virallinen]

Enpä tiedä kuinka nuorekkaita, trendikkäitä ja vastuullisia ovat Huuhkajien isoimmat yhteistyökumppanit korruptio-Veikkaus, duopoli-Kesko, päästöhuijaus-Volkswagen tai setämies-motonet ovat.

Laitetaan listaan vielä oligarkkien Teboil.

[Nuorenanätti]

Jääkiekolla on pienoinen imago-ongelma. Karrikoidusti kiteytettynä se on julkisuuskuvaltaan boomerien laji niille, joiden Suomi-kuvaan eivät sovi sukupuolivähemmistöt tai maahanmuuttajat ja joille naiseuden korkein ilmenemismuoto on menestyminen missikisoissa ja NHL-jääkiekkoilijan naiminen (voidaan ymmärtää joko kirkollisena tai fyysisenä tapahtumana).

Jalkapallo on kulkenut onneksi eri teitä ja, vaikka Veikkausliiga yhä kärsiikin olemattoman pienistä katsojamääristä, on suunta julkisuuskuvan osalta jääkiekkoa parempi.

[Pallopoika23]

Jääkiekon hypettäminen lähti kunnolla käsistä vuonna -95. Olihan sitä ennen laji suosittua jo 60-luvulta saakka, kun kaupungit panosti hallien rakentamiseen. Tuolloinhan markat olisi voitu käyttää kenttien tekoon, mutta kun talvi.

Riku Isokosken kirjoituksessa keksityttiin nimenomaan lajin suosioon maajoukkueiden näkökulmasta. Keväisin Leijonat saa enemmän palstatilaa ja Huuhkajat omien otteluidensa aikaan. Muuten lajien suosio vaihtelee aluettain. Ahvenanmaalla futis on ykkönen, Tampereella jääkiekko. Pohjoisessa talvilajit.

Ruotsissa ja Tsekissä ei samanlaista, typerää vastakkainasettelua edes ole. Venäjälläkin kiekko ja futis ovat suosiossa.

[eikka okapi]

Siinä mielessä kendo on toki yläluokkainen laji, että kun veljenpoikaa hakee treeneistä tai käy peliä katsomassa, niin kovin moni ei tule bussilla/fillarilla kerrostalolähiöstä paikalle, vaan kyllä valtaosa tuodaan hyvän alueen omakotitalosta 2010-luvun loppupuolella Saksassa valmistetulla autolla suoraan ovelle. Ja kamat tietenkin hankitaan parasta eli kalleinta periaatteella. Kustannukset ovat sillä tasolla, että väkisinkin meno on vähintään keskiluokkaista.

Ei kyllä munkaan kendojengistä junnuna kukaan polkenut fillarilla lätkäkassin ja -mailan kanssa talvisin.

[plastic paddy]

Enpä tiedä kuinka nuorekkaita, trendikkäitä ja vastuullisia ovat Huuhkajien isoimmat yhteistyökumppanit korruptio-Veikkaus, duopoli-Kesko, päästöhuijaus-Volkswagen tai setämies-motonet ovat.

Niin.

Onhan se toki ihan totta, että huuhkajien herättämä mielenkiinto on kasvanut valtavasti ja joukkueen/lajin imago on jossain määrin erilainen kuin jääkiekon, ja hyvä niin. Ehkä sitä eroa tosiaan ei nyt kuitenkaan kannata ihan loputtomasti korostaa. Eikä tilanne myöskään välttämättä ole pysyvä. Ainakin itsestäni vähän tuntuu, että kiekkopuolellakin on ehkä jossain määrin alettu ymmärtää lajin juntti-uros-karjala imagon tietty ongelmallisuus näin äijäkulttuurin hegemonian romahduksen jälkeisessä maailmassa, kun se nyt varmasti asemaansa koko kansan ykköslajina haluaa puolustaa.. Ehkä nämä kevätkendotkin on siitä esimerkki. Kun Suomi viimeksi voitti, valokeilassa ei enää edelliskerran tavoin olleet toilailevat setämiehet ja perskännissä kaikille vittuileva Salmela, vaan koko perheen lempeä jätti muumimörkö ja kirjallisuuspiiriä vetävä maalivahti.

Tottahan se on, että ei Suomessa ole kasvanut jalkapallon vaan maajoukkueiden suosio. Tietysti yllä mainitut veikkausliigan yleisömäärät siitä valitettavasti kertovat. Aikaisemmin tuolla mainittiin myös että jääkiekosta ei enää stadissa puhuta kun IFK-Jokerit on kuollut. Entäs sitten veikkausliigassa, kuinka yleisön kiinnostus vastavaa kamppailua pääkaupungin jalkapalloherruudesta näyttää kehittyvän? Tai miten voisi luonnehtia vaikkapa klubin europelien kaupungissa tänä syksynä herättämää kiimaa? Itsekin nyt toki olen viime aikoina seurannut etupäässä maajoukkuejalkapalloa, mutta kyllähän se silti niin on, että suurin osa huippujalkapallosta pelataan seuroissa ja niin kauan kuin kiinnostus sitä kohtaan on Suomessa nykyistä tasoa, ei ehkä minkäänlaisesta yleisestä futisbuumista voi kuitenkaan puhua eikä se myöskään ole kovin kestävää.. Vuoden 2016 EM-kisojen aikana taidettiin arvioida, että noin kymmenesosa islantilaisista oli matkustanut kisoja seuraamaan Ranskaan. Mikä lienee vieraskannattajien määrä nykyään? Ja jos tilanne on se, että laajempi futiskiima herää aina kahden vuoden välein kun pelataan ratkaisevia karsintapelejä, jos ne nyt Suomella vielä ovat ratkaisevia, niin miten se oikeastaan eroaa täälläkin mainitusta jääkiekkokulttuurista, jossa seurataan urheilua vuodessa Suomen MM-skodapelien verran? Osittain eri ihmiset toki on kyseessä ja parempi tietysti että herättää edes silloin..

No, seuravaksi pallo tai kiekko taitaa olla leijonilla. Huuhkajat pelaa tosipelejä seuraavaksi kesällä ja seuraavaa karsintahuuma käynnistyy sitten vasta puolentoista vuoden päästä. Jääkiekossahan on siinä välissä ensin olympialaiset ja sen jälkeen MM-kisat kotikentällä. Ilmeisesti siellä Lieksassakin ja Espoon omakotialueilla on tehty jotain oikein, koska Suomellahan on nyt lajissa kaikkien aikojen pelaajasukupolvi, ja ikärakenteeltaan sellainen että saattaa olla siellä vielä kymmenen vuoden päästäkin. Jos siis olympialaisiin pääsevät ja MM-kisoihin viitsivät tulla. Joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä kuinka paljon nämä nyt kiinnostavat. Jos kiima jää huomattavasti aikaisempia kertoja laimemmeksi ja selkeästi vain tiettyjen kansankerrosten asiaksi, silloin voi tosiaan olla aika puhua laajemmastakin kulttuurinmuutoksesta.. Aika näyttää.