Suru jäi

[Hunaja]

Esim. Guardianin futispodcastissa harmiteltiin, että Suomi putosi, vaikka samaan aikaan totesivat että ihan syystä (ja symppasivat Tanskaa itseoikeutettuna jatkoonmenijänä). Hymyilevä Paulus Arajuuri, haamupelastava Luke ja heidän nähdäkseen kova puolustustaistelu Belgiaa vastaan oli tehnyt positiivisen vaikutuksen ja sanoivat, että Suomi voi olla tyytyväinen arvokisadebyyttiin. Lopuksi podarin juontaja luki suomeksi ”is”-lehteä

Sympaattinen altavastaaja, joka pelaa yli miehistönsä seurastatuksen kovassa lohkossa jää monien ulkopuolisten mieliin arvokisoissa. Nyt Suomi oli sellainen. Ehkä joskus se vakiinnuttaa roolinsa ruotsimaiseksi ”tylsäksi” ainajatkoonmenijäksi, esimerkiksi

Uusimmassa, eilen ilmestyneessä Urheilulehdessä Vesanderilta tuli hyvä pääkirjoitus tähän liittyen.

Kysyi jutussaan, kuka muistaa viime kisojen (EM2016) Slovakian, Irlannin tai Pohjois-Irlannin, joista jokainen meni kaiken lisäksi jatkoon lohkostaan. Suomi jää sen sijaan mieleen muutoinkin kuin peliesityksillään.

Eipä jäänyt kyllä sen pahemmin Albaniakaan itselleni viime kisoista mieleen, näemmä täsmälleen samalla saldolla kutakuinkin samantasoisesta lohkosta kisat läpi kuin Suomi, yksi voitto, kaksi tappiota, maalierolla 1-3. Kai nuo sitten sen verran huikeita olivat, että kelpaa sen perusteella Suomea dumata.

[Mangwie Ylmsteen]

. Suomi jää sen sijaan mieleen muutoinkin kuin peliesityksillään. .

Jaa  että miten? Varmaan vain siksi, että sattuivat olemaan se toinen osapuoli matsissa, jossa lajin megastara oli kuolla.

[Hunaja]

Jaa  että miten? Varmaan vain siksi, että sattuivat olemaan se toinen osapuoli matsissa, jossa lajin megastara oli kuolla.

Suora lainaus: "Huuhkajat sai paikan jalkapallomaailman sydämissä inhimillisellä käytöksellään avausottelussa. Se muistetaan silloinkin, kun muiden kisaurakat painuvat unholaan."

Faktahan se on, ettei kukaan muistaisi enää parin vuoden kuluttua, vaikka Suomi olisi jatkoon mennytkin. Väittäisin, että Islannistakin muistetaan enemmän kannattajat ja "HU" kuin yksittäinen puolivälieräpaikka. Vaikka pienille maille ovatkin isoja juttuja, eivät nuo lajin oikeille suurmaille tai keskiverto eurooppalaiselle futiksen ystävälle merkkaa mitään.

[leeremick26]

Jaa  että miten? Varmaan vain siksi, että sattuivat olemaan se toinen osapuoli matsissa, jossa lajin megastara oli kuolla.

Mä ihan aidosti ihmettelen, miksä sä seuraat futista kun kaikki on paskaa. Täysin ultimaattisesti kaikki.

Mitä lajista saa tuolla tavalla irti? Tai elämästä ylipäänsä? Viimeisimpään 25 viestiin futisalueelle yksi positiivinen viesti, loput vittuilua Rivelle, muille kirjoittajille tai ylipäänsä kaikkeen lajiin liittyvälle. Hämmentävä elämä, joka ei varmasti tee hyvää sun psyykellekään.

Edit: Semmonen vastaus siellä.

[Mangwie Ylmsteen]

Mä ihan aidosti ihmettelen, miksä sä seuraat futista kun kaikki on paskaa. Täysin ultimaattisesti kaikki.

Mitä lajista saa tuolla tavalla irti? Tai elämästä ylipäänsä? Viimeisimpään 25 viestiin futisalueelle yksi positiivinen viesti, loput vittuilua Rivelle, muille kirjoittajille tai ylipäänsä kaikkeen lajiin liittyvälle. Hämmentävä elämä, joka ei varmasti tee hyvää sun psyykellekään.

Minä taas ihmettelen, että kun olet vuosikausia päivystänyt tällä foorumilla suunnilleen 24/7 kyttäämässä muita, niin missä välissä olet ehtinyt hommata esim. kymmeniä unkarilaisia LGBT- frendejä? Voisit hoitaa pääsi kondikseen keskittymällä edes juhannuksena johonkin muuhun.

Niin minä ajattelin tehdä. Sori siitä, jos sinun elämäsi on vain täällä.

[Hexadecimal]

Toivotaan, mutta Ruotsi on meitä 100 vuotta edellä tässä lajissa. Niin maajoukkue kuin seurajoukkue-tasollakin. Eiköhän me ainakin väliaikaisesti voida se taso saavuttaa, jos sattuu vielä tätäkin kultaisempi sukupolvi pelaamaan yhtäaikaa.

[Kurkkusalaatti]

Toivotaan, mutta Ruotsi on meitä 100 vuotta edellä tässä lajissa. Niin maajoukkue kuin seurajoukkue-tasollakin. Eiköhän me ainakin väliaikaisesti voida se taso saavuttaa, jos sattuu vielä tätäkin kultaisempi sukupolvi pelaamaan yhtäaikaa.

Aika heikoksi on jäänyt etumatkasta huolimatta. Toki Ruotsilla on varmasti parempiakin joukkueita ollut. Nythän siellä on lähinnä yksi maahanmuuttaja joka osaa pelata. Persusbergiä katsoessa sattuu lähinnä silmiin.

[White City]

Kaiken pitkän odottamisen ja jumalattoman matkustussäädön jälkeen täysi kisareissu heitetty ja karanteenia lusitaan hyttysten keskellä. Kieltämättä on haikea olo. Oli kyllä kaikkine säätöineen unohtumaton reissu, jolta jäi paljon todella hienoja kokemuksia. Setämiehenä sitä ei (ehkä Bosnia- ja Liechtenstein-pelejä lukuunottamatta) ole hirveästi tunteita suuntaan tai toiseen vuosikausiin tullut koettua, mutta nyt kyllä mentiin, mikä on erittäin hienoa. Tietysti kaasu ei ollut samalla tavalla pohjassa, mitä se olisi ollut ilman koronaa ja vähän isomman kalibeerin porukka olisi normaalioloissa ollut liikkeellä, mutta yllättävän eheä reissu ja tarinoita saatiin näinkin. Jos tässä nyt vielä koronalta säästyttäisiin, kun sitä tietoisesti koitettiin omalla toiminnalla vältellä, niin eipä tästä oikein minkäänlaista paskan makua suuhun jää

Joo, haikeus kai on just se oikein sana kuvaamaan tämän päivän fiilistä.

Intensiivinen oli setti ja tässä kun yritti taas laskeutua Suomi-fudiksen kanssa vakavampaan suhteeseen ei se vaan oikein samalta tuntunut.

Tämä toki tulee korjaantumaan aikanaan ja hieno muistella näitä päiviä sitten kiikkutuolissa pikkusikareita poltellen.