Miten korkealle 10-11-vuotiaana aloittaneella on mahdollisuus päästä?

[Bonecrasher]

Tutun jantterin poika on vasta nyt jalkapallosta tosissaan ja on into piukeana treenamassa melkein joka päivä. Ei ole vielä mennyt seuraan mutta kovasti haluaisi kehittyä Valioliigatasolle asti. Vielä ei tiedä haluaisiko maalivahdiksi vai kärkimieheksi...

Tiedän, että hyväksi maalivahdiksi voi kehittyä vähän myöhemminkin aloittaneet mutta kenttäpelaajan osalta se taitaa olla eri juttu. Onko näin myöhään aloittaneella enää saumoja ottaa kiinni ikätovereitaan ja saavuttaa esim. Veikkausliigatason jos treenaa oikein kovasti ja hyvässä valmennuksessa? Seuran harjoitukset eivät tietenkään riitä vaan on myös leikiteltävä sen pallon kanssa myös omalla ajallaankin mutta onko seurojen koutseilla esim. mahdollisuus treenauttaa yksityiskohtaisempia harjoituksia yksityisopetuksena?

[Ben]

Vaikka taivas on vielä rajana, vaikka mahdollisuudet Valioliigaan jo alunperin minimaalisista ovat entistä minimaalisempia. Ihan sama minkä 10-vuotiaan pikkupojan otat esimerkiksi, niin kenestä tahansa voi sanoa, että tuskinpa pelaa koskaan Valioliigassa tai Veikkausliigassa.

Lapsen intoa on kuitenkaan turha ruveta latistamaan millään tilastollisilla todennäköisyyksillä, vaan jos lapsi sanoo, että hän menee aikuisena pelaamaan Munaan pelaamaan ja aikoo hylätä jonkun Watfordin tarjouksen puhumattakaan ruotsalaisseuroista, niin turha sitä on silmälasien asennon korjaamisen jälkeen ruveta excel-nörtteilemään. Minunkin vanhempi poikani sanoi 6-vuotiaana pelaavansa vielä sekä Realissa, että Barcelonassa, mutta nyt kun 14-vuotiaana pelaa Maltan C-junnujen Kakkosdivarissa ei enää kyseisiä haaveita elättele, jos edes muistaa. Jalkapallo on silti tällekin jannarille antanut 8 vuoden aikana aivan äärettömän paljon ja toivottavasti antaa vielä pitkään. Pakollisen koronatauon vuoksi eilen alkoi harjoitukset ja vetävät aluksi 11 harjoitusta viikossa, kun pelit alkavat jo 5 viikon päästä ja motivaatio on kova ja tavoite on voittaa joka peli.

[simonige]

Varmaan riippuu omasta lahjakkuudesta, motivaatiosta, ympäristöstä jne. Lähinnä mietin sitä, että siis jos ei ole tätä ennen koskenut palloon tai harrastanut muuta urheilua ja nyt sitten olisi otettava ikätoverit kiinni aika monessa eri asiassa. Jos löytyy jotain taustaa muista lajeista, niin hyvin nopealla mietinnällä en näkisi, että esim. Veikkausliiga olisi liian kaukana.

Maalivahti vs. kärkimies -tason valinta voisi tietysti auttaa tässä, koska esim. laitapakki vs. laitahyökkääjä on helpompi muutos kuin tuo mainitsemasi.Tuossa iässä hakisin junnulle seuran ja sitten vaan pihapeliä ja pomputtelua alkuun. Yksityisopetus varmasti auttaa, mutta ehkä tuossa iässä ei kannata sellaiseen vielä satsata. Koordinaatiota, pallotatsia, sijoittumista jne. kun voi treenata muissakin lajeissa ja omalla ajalla.

Tietysti mitä strukturoidumpaa treenaaminen on, sitä tehokkaampaa siitä voi tulla - toisena puolena sitten innon tappaminen tuolla mainitulla Excel-nörtteilyllä.

[Vikkelä vaihtomies]

Riippuu ihan täysin mikä tausta on. Jos on pelannut koripalloa ja telinevoimistelu niin tulee dominoinaan heti kun saa tatsin vähän sinnepäin. Jos on pelannut vain fortniteä, niin vähän hiljaisempaa...

Turha tuossa nyt kuitenkaan miettiä yhtään vielä että mihin voi riittää. Pelaa sen mitä into riittää ja katsotaan sitten myöhemmin mikä on katto

[mieskone]

Muistaakseni 90 luvulla joku tanskalainen aloitti 18 vuotiaana ja pääsi pääsarjaan. futarissa oli juttu. Sitä ennen oli vain potkiskellut kaverien kanssa.

[BenArfa]

Kuten ylläkin jo todettiin vain hyvin hyvin harva yltää jalkapallossa Veikkausliigatasolle puhumattakaan Valioliigasta. Suomessa on reilusti yli 100 000 rekisteröityä pelaajaa ja vuosittain Veikkausliigassa on pelaajia noin 300, joista osa ulkomaalaisia eli ei sinne kovinkaan moni peluri pääse vaikka olisi aloittanut futiksen 2-vuotiaana.

Toki muu urheilutausta auttaa, mutta nykyajan junnuvalmennus ainakin laadukkaimmissa seuroissa on niin hyvää, että tosi pitkältä takamatkalta 10-vuotiaana aloittava lähtee.

Mutta lapsen intoa ei kannata ikinä latistaa vaan rohkaisua vaan sinnepäin. Ikinä ei voi sanoa mihin asti kova tahto kantaa.

[Manfred Fandango]

Muistaakseni 90 luvulla joku tanskalainen aloitti 18 vuotiaana ja pääsi pääsarjaan. futarissa oli juttu. Sitä ennen oli vain potkiskellut kaverien kanssa.

Suomesta yksi esimerkki on Babatunde Wusu, joka kävi ensimmäistä kertaa ohjatuissa harjoituksissa 17-vuotiaana. Aika omaperäinen se pelityyli sitten olikin, mutta maaleja tuli sen verran, että kävi Ruotsissa ja UAE:ssa asti kääntymässä.

Tuossa iässä aivan turha miettiä vielä jotain ammatiksi pelaamisia. Antaa lapsen unelmoida. Tärkeintä on, että ympärillä on kannustava ympäristö ja välittävää valmennusta. Lasta kannattaa myös kannustaa omalla ajalla harjoitteluun, sillä kaikki eivät sitä itse ymmärrä.

[mata91]

Kuten ylläkin jo todettiin vain hyvin hyvin harva yltää jalkapallossa Veikkausliigatasolle puhumattakaan Valioliigasta. Suomessa on reilusti yli 100 000 rekisteröityä pelaajaa ja vuosittain Veikkausliigassa on pelaajia noin 300, joista osa ulkomaalaisia eli ei sinne kovinkaan moni peluri pääse vaikka olisi aloittanut futiksen 2-vuotiaana.

Tosin näistä 100 000:sta ei taida kuin murto-osa vetää sillä mielellä, että tavotteet oikeesti on jossain, mistä saisi rahaa pelaamisesta.

[mieskone]

Tosin näistä 100 000:sta ei taida kuin murto-osa vetää sillä mielellä, että tavotteet oikeesti on jossain, mistä saisi rahaa pelaamisesta.

Ei kyllä useimmat veikkausliigaan päässeetkään harjoitellut kovinkaan tosissaan ennen  pääsyään edustusjoukkueeseen. Ehkä poikkeuksena toisen polven futaajat joille faija kertoi mitä tulee tehdä.

[Vikkelä vaihtomies]

Ei kyllä useimmat veikkausliigaan päässeetkään harjoitellut kovinkaan tosissaan ennen  pääsyään edustusjoukkueeseen. Ehkä poikkeuksena toisen polven futaajat joille faija kertoi mitä tulee tehdä.

No eiköhän jokainen nykyinen arvaussarjan pelaaja ole päivittäin ollut kentällä kuitenkin ja käynyt lenkillä/salilla/muissa tukevissa harjotteissa...

Toki jos "kovinkaan tosissaan harjoittelun" pitää täyttää jotkut top 5 sarjojen laatumääritteet niin sitten ei ole moni kovinkaan tosissaan harjoitellut lapsesta asti

[kiki]

Suomen vitosdivaristakin voi nousta liigaan ja ulkomaille. Eli vain taivasrajana, jos ei ole pelannut vain fortniteä.

[BenArfa]

Suomen vitosdivaristakin voi nousta liigaan ja ulkomaille. Eli vain taivasrajana, jos ei ole pelannut vain fortniteä.

Ei kyllä useimmat veikkausliigaan päässeetkään harjoitellut kovinkaan tosissaan ennen  pääsyään edustusjoukkueeseen. Ehkä poikkeuksena toisen polven futaajat joille faija kertoi mitä tulee tehdä.

Jotta saadaan vähän jotain perspektiiviä tähänkin keskusteluun, niin tässä lainaus Erkko Meren Twitteristä:
” Vuoden 2009 Kai Pahlman -turnauksessa pelasi 16 parasta 15-vuotiaiden joukkuetta. Pelaajia oli vajaa 340. Nyt, kun pelaajat ovat 26-vuotiaita, #Veikkausliiga'ssa pelaa vain 11 (3 %).

Suomen huipulle on pitkä tie. Tämä on hyvä muistaa, kun puhutaan pääsarjatasosta. #arvostus ”

Eli kyllä se vaatii aivan tolkuttomasti töitä ja lahjoja, jotta pääsee Veikkausliigaan ja siellä vielä vakituisesti pelaamaan.

[huckerby]

Jotta saadaan vähän jotain perspektiiviä tähänkin keskusteluun, niin tässä lainaus Erkko Meren Twitteristä:
” Vuoden 2009 Kai Pahlman -turnauksessa pelasi 16 parasta 15-vuotiaiden joukkuetta. Pelaajia oli vajaa 340. Nyt, kun pelaajat ovat 26-vuotiaita, #Veikkausliiga'ssa pelaa vain 11 (3 %).

Suomen huipulle on pitkä tie. Tämä on hyvä muistaa, kun puhutaan pääsarjatasosta. #arvostus ”

Eli kyllä se vaatii aivan tolkuttomasti töitä ja lahjoja, jotta pääsee Veikkausliigaan ja siellä vielä vakituisesti pelaamaan.

Tämä. Todellakin tämä.

#arvostus

[raxdsc]

Jotta saadaan vähän jotain perspektiiviä tähänkin keskusteluun, niin tässä lainaus Erkko Meren Twitteristä:
” Vuoden 2009 Kai Pahlman -turnauksessa pelasi 16 parasta 15-vuotiaiden joukkuetta. Pelaajia oli vajaa 340. Nyt, kun pelaajat ovat 26-vuotiaita, #Veikkausliiga'ssa pelaa vain 11 (3 %).

Suomen huipulle on pitkä tie. Tämä on hyvä muistaa, kun puhutaan pääsarjatasosta. #arvostus ”

Eli kyllä se vaatii aivan tolkuttomasti töitä ja lahjoja, jotta pääsee Veikkausliigaan ja siellä vielä vakituisesti pelaamaan.

Heitän Erkko Meren twiittiin erilaisen tilastollisen esimerkin oman ikäluokan tilanteesta. Hakan vuoden 2008 Kai Pahlmaniin osallistuneesta -93 ikäluokan 14:stä pelaajasta viisi teki Veikkausliigadebyytin ja neljä pelasi juniorimaaotteluita. Kaikki pelaajat olivat kotoisin 20000 ihmisen kaupungista.

Jos oikeasti haluaa Suomessa pelata veikkausliigatasolla, lyhin tie tähän on muuttaa pieneen jalkapalloa hengittävään kaupunkiin, jossa edustusjoukkue pelaa mahdollisimman korkealla tasolla. (Kotka, Pietarsaari, Valkeakoski, Maarianhamina) Raumalla tai Kouvolassa juniorivuotensa viettämällä voi melkein automaattisesti luopua haaveista Veikkausliigassa pelaamisesta.

Fyysisistä ominaisuuksista tärkein on nopeus. 10-vuotias pikajuoksutaustalla voi helposti mennä kovalla harjoittelulla veikkausliigatasolle, jos paikkakunta ja valmennus ovat oikeat.

Veikkausliigatasolla pärjääminen on tietysti eri asia kuin Veikkausliigassa debytointi ja hv-minuuttien pelaaminen. Ikuisuuskysymys on tietysti se, mistä kaivetaan ne rahat, että 18-21-vuotiaille lahjakkaille pelaajille jalkapalloammattilaisuus Suomessa saataisiin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi tulevaisuuden rakentamiseen.

[Pentti Perusinsinööri]

Ikuisuuskysymys on tietysti se, mistä kaivetaan ne rahat, että 18-21-vuotiaille lahjakkaille pelaajille jalkapalloammattilaisuus Suomessa saataisiin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi tulevaisuuden rakentamiseen.

Seurojen välinen herrasmiessopimus, jossa jätetään merikontti tilaamatta ja rajoitetaan ulkomaalaisten pelaajien määrä esim. kolmeen?

[raxdsc]

Seurojen välinen herrasmiessopimus, jossa jätetään merikontti tilaamatta ja rajoitetaan ulkomaalaisten pelaajien määrä esim. kolmeen?

SJK:n ja IFK Mariehamnin välisessä matsissa keskiviikkona oli kokoonpanossa 15 eri kansalaisuutta. Onhan se helvetin sääli että öljytankkerin lailla liikkuva Tuco vie tälläkin hetkellä jonkun lupaavan suomalaisen pelipaikan liigasta. Kaikki kunnia Tucon uralle Suomessa, mutta jopa vähän sääliksi käy kun  katsoo kaverin liikkumista nykyään.

10-vuotiaana aloittava voi aivan realistisesti nousta Veikkausliigatasolle. Ongelmat tulee vastaan tuolloin 18-21-vuotiaana kun seurojen kärsivällisyys loppuu hyvin nopeasti ja ensimmäisistä huonoista peleistä hankitaan kolmekymppisiä ulkkareita tilalle.

[Vikkelä vaihtomies]

Onhan se helvetin sääli että öljytankkerin lailla liikkuva Tuco vie tälläkin hetkellä jonkun lupaavan suomalaisen pelipaikan liigasta. Kaikki kunnia Tucon uralle Suomessa, mutta jopa vähän sääliksi käy kun  katsoo kaverin liikkumista nykyään.

Veikkausliigassa pelataan tuloksesta. Jos joku liikkuu kuin öljytankkeri, niin ei hän kovin lupaavan pelaajan paikkaa voi viedä.

[Potkumaali]

Jos 10-11 v aloittaa niin voi hyvinkin päästä veikkausliigaan. Riippuu paljon lähtötasosta. Pelkät seuran treenit ei riitä vaan pitää kenttää ja palloa kuluttaa omalla ajalla paljon. Niitäkin on nähty mitkä aloittaa vaikka 9v ja menee monesta ohi jo parin vuoden treenin jälkeen...

[drone]

Eli kyllä se vaatii aivan tolkuttomasti töitä ja lahjoja, jotta pääsee Veikkausliigaan ja siellä vielä vakituisesti pelaamaan.

En sanoisi tätä lapselle ihan tässä muodossa. Kannustava hymy, pieni kiitos hyvästä suorituksesta ja sitten taas lisää töitä. Sinnikäs, palkitseva mutta myös vaativa ote.

Tällaisen lapsen pitäisi päästä asiansa osaavan valmentajan suojiin ja mittaamaan tasoaan muiden, vakavasti lajiin suhtautuvien kanssa. Se on ainoa tapa oppia tuntemaan itseään pelaajana ja myös tunnistamaan omat rajansa.

Ammattilaisuus on koko ajan ihan oikea vaihtoehto. Ei lääkäriksikään harjaannuta tuosta vain.

Veikkaan, että näissä tapauksissa suurimmat toiveet ja suurimmat pettymykset tapahtuvat pikemminkin vanhempien kuin pelaajanalun itsensä puolella.

[Nigel Kugelschfeir]

Pitää olla myös ympäristö jossa saa vastuuta ja peliaikaa. Se penkillä istuminen tappaa motivaation aina nopeasti eikä tietenkään kehitä. Lisäksi jos ammattilaiseksi haluaa ulkomaille, pitää olla valmis peruskoulun jälkeen lähtemään muualle.