Juniorien juoksuharjoittelu

[Nuorenanätti]

En kyllä lenkkeilyä suosittelisi jalkapalloilijalle kuin hidastempoisena palauttavana harjoituksena. Siihenkin käy melkein mikä tahansa muukin matalasykkeinen treeni.

Peruskuntoa pitäisi tulla tarpeeksi pallollisista harjoituksista tai jos ei tule, niin pitää miettiä, onko treenejä tarpeeksi tai ovatko ne tempoltaan riittäviä.

Jos nyt jostain syystä ei saa riittävästi vuoroja kentille ja tahtoo nimenomaan juoksemalla parantaa peruskuntoa niin sitten intervallia, ei tasavauhtista lönkyttelyä.

Peruskunnon mittaamiseen on erikseen jalkapalloillijoille suunnattu yo-yo testi. Muutkin vastaavat ovat ihan hyviä. Cooperkin mittaa minusta peruskuntoa ihan riittävästi. Kymmenen kilometrin aikaa en hirveästi tuijottelisi, mutta voihan sitä ottaa vaikka kuulantyönnön tuloksia, jos sillä saadaan motivoitua sopivaa lisäharjoittelua.

[Nuorenanätti]

Ainakin Suomessa ollaan kaukana muita maita esimerkiksi B-junnuilla. Suomalaisten juurikin peruskunto on heikko ja pallon kanssa pitää treenata pääsääntöisesti, mutta varsinainen hyvä juoksukunto on eri asia. Missä treeneissä junnut pelaa esimerkiksi putkeen pallon kanssa ja niin, että syke on koko ajan korkealla? Tai tunnin verran.

Vedä kokeeksi kovatempoisia pienpelejä suht. lyhyillä palautuksilla. Jos jalkapallon vaatima pelinomainen kunto ei kasva, teet jotain väärin.

Suomessa on kovasti tekemistä fyysisen harjoittelun kanssa, mutta minusta peruskunto ei ole ollenkaan se isoin kehitettävä juttu.

[Sun mutsis]

Pitkän ja riittävän hitaan lenkin tekeminen voi olla perusteltua, jos pohjakunto ei ole riittävä. Eli tarvitaan harjoittelua alle, että pelaaja jaksaa harjoitella kova- ja vaihtuvatempoista lajitreeniä.

Periaatteessa näin ei mielestäni tarvitsisi junnuilla olla, vaan esim. alku- ja loppurutiineissa, vapaa-ajalla sun muualla tulisi riittävästi pohjia, mutta melko usein näin kuitenkin kärkiryhmien ulkopuolella on.

[Mapeli]

En kyllä juoksuttaisi lenkkejä alle B-ikäisille, tilanne muuttuu sitten, kun tullaan ikään, jossa pitää jaksaa pelata koko peli, ainakin 4 pelaajan.

Ja yhtään yhteislenkkiä ei koskaan koko porukalla, ehkä samassa sykeryhmässä pienessä porukassa ihan vaan motivaation kautta.

Muuten totean, että futiksessa vuosikausia treenattiin peruskuntoa ihan väärin ja varmaan vieläkin. Peruskunto on kuitenkin kaiken perusta ja pohja - esim. Ari Hjelm aikanaan maajoukkuepelaajana totesi siirryttyään Stuttgartiin, että luuli olevansa hyvässä (juoksu)kunnossa, kunnes juoksutreenit alkoivat.

Muutenkin tuo peruspohja on tärkeä, aika moni suomalainen on kärsinyt esim. lihasvammoista siirryttyään ulkomaille kovempaan treeniin ja kovempaan tempoon, eli pohja vuotaa.

Ja Nuori, yo-yo ja Cooper ovat Vo2-max-testejä, eivät kestävyystestejä. Yo-yossa myös nopeus ja nopeuskestävyys (iso ongelma suomalaisten fysiikassa) vaikuttavat eli vaikka jaksaisit, et ehkä ehdi ja jos et enää jaksa juosta "kovaa", et ehkä ehdi.

[Mapeli]

Sen verran vielä paljastan, että parhaat BSM-joukkueeni juoksukoneet vetivät 7 kilsan testijuoksun 27 minuuttiin ja olivat silti nopeita ja kimmoisia. Toinen ns. laitajuoksija (nykyisin wingback, sitähän ei silloin tunnettu...) ja toinen toppari (nuorisomaju).

[Nuorenanätti]

..yo-yo ja Cooper ovat Vo2-max-testejä, eivät kestävyystestejä.

Ne ovat ennen kaikkea luonnetestejä, mutta jos nämä eivät ollenkaan toimi peruskunnon mittareina, niin looginen päätelmä on, että näissä voi pärjätä hyvin myös huonokuntoinen. Näytä siis minulle huonokuntoinen kaveri, joka juoksee 3500 cooperissa ja minä näytän sinulle lupsakan feministin.

Oman kokemukseni mukaan noissa testeissä pärjänneet jaksavat myös kentällä parhaiten. Joku yhteys siinä siis lienee.

[Mapeli]

Ne ovat ennen kaikkea luonnetestejä, mutta jos nämä eivät ollenkaan toimi peruskunnon mittareina, niin looginen päätelmä on, että näissä voi pärjätä hyvin myös huonokuntoinen. Näytä siis minulle huonokuntoinen kaveri, joka juoksee 3500 cooperissa ja minä näytän sinulle lupsakan feministin.

Oman kokemukseni mukaan noissa testeissä pärjänneet jaksavat myös kentällä parhaiten. Joku yhteys siinä siis lienee.

Kyllähän ne kertovat jotain myös peruskunnosta, koska ei maksimaalisen hapenottokyvyn testeissä huonolla peruskunnolla voi pärjätä, ensinnäkin siksi, että voidakseen kehittää tuota ominaisuutta harjoittelemalla (koska siksihän testejä tehdään, että nähdään harjoitusvaikutus, ei siksi että on kiva muuten vaan testailla) on perustan oltava kunnossa.

Mutta senhän tiesitkin. Ja Cooper piti alunperin juosta sellaista vauhtia, että juostessa pystyy juttelemaan.

[Nuorenanätti]

...nähdään harjoitusvaikutus...

...ja esimerkiksi lähtötaso tai laajalla monivuotisella otannalla laiskistuvat ja pulskistuvat ikäluokat.

Minusta jalkapalloilijoiden "futiskunnon" arviointiin testit toimivat oikein hyvin, vaikka ensisijaisesti puhuttaisiinkin toisen ominaisuuden mittaamisesta. Korrelaatio testin ja kentällä jaksamisen välillä on kuitenkin melkoisen suora. Vähän niin kuin lasketaan kakkaa ja määritellään liito-oravien määrä näkemättä yhtään liito-oravaa.

Cooperia väheksytään testinä, mutta minusta Cooper on tarkkuudeltaan yleensä ihan riittävä ja erityisen hyvä siksi, että vertailuaineistoa on paljon ja helposti saatavilla.

Palloliitto käytti ainakin muutama vuosi sitten yo-yo testiä.

[Alcala]

Pääsin juttelemaan Interin fysiikkavalmentaja Michel Bellverin kanssa ja siinä keskustelussa tuli myös hyvin esille kuinka fysiikkaharjoittelu kannattaa pääosin tehdä pallon kanssa. Fyysisesti kuormittavissa harjoituksissa kannattaa olla pallo mukana, eikä yksittäisen taidon kuten haltuunoton tai vedon hiominen ole kovin järkevää ajan käyttöä.

Alla vielä linkki haastatteluun, joka on espanjaksi ja sisältää suomenkielisen tekstityksen. Videon kuvauksesta löytyy käsitellyt asiat

https://youtu.be/6Kye2Hlaiys

[Kausari]

Pukin kirjasta, IS haastattelu 2018: 'En ole ikinä ollut heikko ja juoksukuntoni on ollut jo muutaman vuoden hyvä. Käyn lomillakin lenkillä'.'

Kaiken a ja o on oma harjoittelu. Pallo mukana yleensä, mutta ihan peruslenkki puuttuu monilta.

[47ruusua]

Pääsin juttelemaan Interin fysiikkavalmentaja Michel Bellverin kanssa ja siinä keskustelussa tuli myös hyvin esille kuinka fysiikkaharjoittelu kannattaa pääosin tehdä pallon kanssa. Fyysisesti kuormittavissa harjoituksissa kannattaa olla pallo mukana, eikä yksittäisen taidon kuten haltuunoton tai vedon hiominen ole kovin järkevää ajan käyttöä.

Mä en kanssa ihan ymmärrä, että mikä ajatus siinä on takana kun pitää tehdä niin paljon ylipäätään harjoituksia ja lämpöjä ilman palloa. Kosketus tulee toistoilla ja toistoja ei tule jos laitetaan junnut kirmaamaan jotain koulukeskuksen portaita sen sijaan, että joukkueharjoitukset palvelisivat teknistä tai taktista oppimista maksimaalisesti. Nää porraskirmaamiset sitten omalla ajalla heille kenellä on motivaatiota omaehtoiseen ja tavoitteellisempaan tekemiseen.

[Kausari]

Nää porraskirmaamiset sitten omalla ajalla heille kenellä on motivaatiota omaehtoiseen ja tavoitteellisempaan tekemiseen.

Juurikin näin!

[pallisti89]

Talvisin tilat aiheuttaa ongelmia, jolloin se porraskirmaaminen voi olla parempi vaihtoehto kuin nujuta ja painia se aika, kun odotat loppupelivuoroasi.

[Jaakob]

Meillä on nyt syyskauden jälkeen tilat pari kuukautta kortilla ja ajattelin toteuttaa tuota parjattua lenkkiä, tosin metsässä pallon kanssa.

Sen jälkeen paikallisella monitoimikentällä loppupelit. Ja kyseessä 2013 - syntyneet.

[mieskone]

Meillä on nyt syyskauden jälkeen tilat pari kuukautta kortilla ja ajattelin toteuttaa tuota parjattua lenkkiä, tosin metsässä pallon kanssa.

Sen jälkeen paikallisella monitoimikentällä loppupelit. Ja kyseessä 2013 - syntyneet.

Onko tuosta metsäilystä pallon kanssa sinänsä hyötyä? Sekä pallokontrolli ja juoksentelu kärsii. Ehkä kannattaisi lenkkeillä pallotta niin sitten
pelinopeus pallon kanssa kentällä on kovempi.

[Jaakob]

Onko tuosta metsäilystä pallon kanssa sinänsä hyötyä? Sekä pallokontrolli ja juoksentelu kärsii. Ehkä kannattaisi lenkkeillä pallotta niin sitten
pelinopeus pallon kanssa kentällä on kovempi.

Pojat ovat kahdeksanvuotiaita, ei niitä viitsi tuohon kadulle laittaa pallon kanssa juoksemaan. Saatikka ilman. Metsässä (polulla)parinkymmenen minuutin hidastempoinen lenkki voi olla jopa joidenkin mielestä hauskaa.

[Linkki]

Juoksuharjoittelu on todella tärkeää nopeuskestävyyden kannalta ja kyllä itse pidän kerran viikossa talvisin juoksuharjoittelua, jossa haetaan räjähtävyyttä portaissa ja nopeuskestävyyttä erilaisilla viesteillä. Juoksuasentoon kiinnitän myös paljon huomiota. Monilla nuorilla pelaajilla kiihdytysvaihe kestää tuhottoman pitkään ja pää nousee vasta usean sekunnin jälkeen. Tämä taas vaikuttaa tietysti havainnointiin kentällä. Monella pelaajalla on ongelmia päkiöillä liikkumisessa etenkin takaperin. On hankala pysyä pystyssä, jos kantapää kolahtaa maahan ensin. Myös käsien käyttö juoksuharjoitteissa ansaitsee erityishuomion.

En siis ole varsinaisesti juoksuun erikoistunut, mutta tuollaisilla pienillä jutuilla saa muutosta aikaan nopeasti. Lisäksi hankala on treenata omaehtoisesti yhtään mitään, jos kukaan ei missään kohti näytä esimerkkiä tai kerro mitä kaikkea voi tehdä.

[koera]

Meillä on nyt syyskauden jälkeen tilat pari kuukautta kortilla ja ajattelin toteuttaa tuota parjattua lenkkiä, tosin metsässä pallon kanssa.

Älä hyvä ihminen tämmöisiä teetä, aivan karsean huono ajatus. Toki jos haluat tappaa motivaation ja korvata jalkapallon pelaamiseen soveltuvia pallonkäsittelytaitoja sellaisilla joista on vain ja ainoastaan hyötyä metsässä, niin siinä tapauksessa ajatus on mainio.

[Nuorenanätti]

Metsässä juokseminen tekee jokaiselle hyvää. Koko ajan hiukan eri pituisia askeleita ja erilaisia kaltevia alustoja mihin astutaan. Sitä paitsi se kivikautinen minä tuntee yhteenkuuluvuutta metsän kanssa. Tulee rauha ja tekee mieli poimia sieniä ja metsästää puhveleita. Jalkapalloa minä en tähän enää sotkisi. Metsälenkki sen sijaan pitäisi olla raipparangaistuksen uhalla pakollinen jokaiselle vauvasta vanhukseen.

[Mapeli]

Metsässä juokseminen tekee jokaiselle hyvää. Koko ajan hiukan eri pituisia askeleita ja erilaisia kaltevia alustoja mihin astutaan. Sitä paitsi se kivikautinen minä tuntee yhteenkuuluvuutta metsän kanssa. Tulee rauha ja tekee mieli poimia sieniä ja metsästää puhveleita. Jalkapalloa minä en tähän enää sotkisi. Metsälenkki sen sijaan pitäisi olla raipparangaistuksen uhalla pakollinen jokaiselle vauvasta vanhukseen.

Miksi et sotkisi? Ket tai mitä se haittaa, jos se metsälenkki juostaan pallon kanssa?

Olen tuota tehnyt aikanaan ja voin sanoa, että lenkki oli ehkä noin kaksi kertaa raskaampi pallon kanssa kuin ilman. En nyt polkujuoksureiteille palloa mukaan ottaisi, siellä saa keskittyä ihan juoksemiseen ilman kaatumista (yhtään kisaa en ole kaatumatta juossut...), mutta normipoluilla toimii hyvin.

[Jaakob]

Miksi et sotkisi? Ket tai mitä se haittaa, jos se metsälenkki juostaan pallon kanssa?

Olen tuota tehnyt aikanaan ja voin sanoa, että lenkki oli ehkä noin kaksi kertaa raskaampi pallon kanssa kuin ilman. En nyt polkujuoksureiteille palloa mukaan ottaisi, siellä saa keskittyä ihan juoksemiseen ilman kaatumista (yhtään kisaa en ole kaatumatta juossut...), mutta normipoluilla toimii hyvin.

Lähimetsä on lähes verrattavissa pururataan eli tuskin siinäkään mitään ongelmia on.
Ja jos jonkun pojan motivaatio tippuu nollaan 20 minuutin, todennäköisesti kävelyvauhtiseen, lenkkiin pallon kanssa
niin tuskin hän ensi kesänäkään olisi enää mukana ollut.

Pallonkäsittely tekonurmea huonommalla alustalla ei tee kenellekään huonoa ja jos siinä nyt sattuu vähän liikkumaan pk-sykkeillä, ei varmaan haittaa ketään myöskään

E: lainaus nyt ei osunut oikeeseen mutta ei jaksa kikkaillakkaan.

[Nuorenanätti]

Miksi et sotkisi?

siellä saa keskittyä ihan juoksemiseen ilman kaatumista

[Mapeli]

Unohdin muuten ihan, että tämähän on juniorien juoksuharjoittelu -aihe.

Riittää, kun opetetaan juoksemaan eri tavoilla, pallon kanssa, ilman palloa, eteenpäin, taaksepäin, sivulle, suuntaa muuttaen, rytmiä muuttaen.

Kun siirrytään ison kentän peleihin ja edestakaiset vaihdot loppuvat, kestävyysvaatimukset tulevat enemmän mukaan kuvioon, kuten myös esim. peruskunnon herkkyyskausi. Herkkyyskausihan tarkoittaa sitä, että silloin jonkin fyysisen osa-alueen treeni tarttuu paremmin, mutta ei sitä, että sitä ei voisi/pitäisi jollain tasolla tehdä muulloinkin, mutta esimerkiksi maitohapon sitokykyä ei kannata treenata (tai testata) silloin, kun sitä ei vielä kehity (mm. yo-yo-testi nuorille junnuille).