Juniorien juoksuharjoittelu

[Nipale]

Mikä idea on keskittyä päkiäjouksuun, johon kenenkään voimat ei riitä? Tehoja tulee sellainen 6x oma paino. Sen takia yleisurheilijat, tukevammilta kengillä, käyttää toista tekniikkaa.
Toinen ongelma päkiöille pakottamisessa on biomekaaninen, idea ei ole nostaa kantapäätä jolloin homma ei toimi, vaan työntää polvea eteenpäin.  
Todellakin kannattaa olla ammattilaisen kanssa juttusilla eikä arvailla, jos ei tiedä. Ero on todella iso puolessa vuodessa.

Laitappas youtubesta joku videopätkä missä yleisurheilijat käyttää tätä toista tekniikkaa jossa ei olla päkiällä (= kantapäät irti maasta, mutta ei varpasillaan). pl. marathon ja heittolajit.
Ja kun nyt puhutaan biomekaniikasta niin mikähän mahtaa olla ihmiskehon vahvin jänne ja mikä sen käyttötarkoitus on?

[erno]

Ja samaa mieltä siitäkin, että juoksutreeni ainakin osittain osaksi futistreeniä. Pienimmillä vaikka tosiaan osittain leikin varjolla ja sitten kilpailua mukaan myös.

Mä olen tästä täysin samaa mieltä, mutta mun mielestä suurin osa futisjengeistä ylenkatsoo kaikkea fyysistä harjoittelua. Johon siis voidaan liittää juoksun lisäksi kaikki harjoitteet, jotka painottuvat vartalonhallintaan tai vaikka havaintomotoriikkaan. Nämä kun on sitten loppujen lopuksi liitoksissa kaikkeen toimintaan mitä jalkapalloilijat pystyy kentällä tekemään, sisältäen sen juoksun. Toki optimaalisessa maailmassa nämä taidot opittaisiin jossain muualla ja futiksen parissa ei tarvitsisi käydä kaikkea läpi, mutta koska ympäröivän yhteiskunnan tilanne on mikä se on, niin ei tuosta voi oikein ulkopuolellekaan jäädä.

Tämän takia nostin tonne toiseen otsikkoon vaikkapa sen artikkelin Jokereiden lätkäpuolelta, jossa oli nyt palkattu liikuntatieteen tohtorismies tekemään linjauksia että mitkä on ne asiat mitä lasten pitäisi hallita, jotta voivat olla hyviä jääkiekon pelaajia. Ton lopputulema on tosi mielenkiintoinen nähdä, mutta veikkaan että siinä lopputuotoksessa puhutaan niinkin yksinkertaisista asioista kuin kuperkeikat, kärrynpyörät, hyppynarut, askellukset, kyykyt, coren kondis, lihashuolto ym. jotka on tämän päivän lapsilla sangen heikolla tolalla. Toki näissä voi aina argumentoida sen puolesta että tartteeko futarilasten osata vaikka kupperiskeikkaa tai perhosvolttia, mutta se pointtihan ei välttämättä näissä ole se että nuo taidot itsessään parantaisi suoraan sitä jalkapalloilijan kykyä pelata jalkapalloa, vaan se parantaa pelaajan ymmärrystä omasta vartalostaan ja tuo liikeratoja joiden jälkeen muiden liikeratojen oppinen on helpompaa tai ylipäätään mahdollista. Tässä on myös mukana se, että mitä varhaisemmin ruvetaan erikoistumaan jonkun lajin lajitaitoihin, niin sen enemmän jää ehkä jotain olennaisia muita taitoja oppimatta.

Juoksutekniikan puolella isolla osalla nykylapsista ongelmat lähtee mun mielestä liikkeelle siitä, että keskivartalon hallinta sekä nilkan ja lantion liikkuvuus on ihan paskalla tolalla. Ja vaikka toi nilkan ja lantionseudun liikkuvuus on sellasia teemoja jotka vaikuttaa ihan lajitaidoissakin vaikka jalkapallon potkaisemiseen, haltuunottoihin ja syöttämiseen. Sitä voi treenata niin pallon kanssa kuin ilman sitä, mutta pitää olla harjoituksia jotka tähtää siihen. Pelillisillä harjoituksilla se ei mene eteenpäin juurikaan tai se menee eteenpäin hitaammin kuin tarvitsisi. Tai vaikka laukaisuharjoituksilla se ei mene eteenpäin, vaan laukaisuharjoittelu pitäisi aloittaa siinä kohtaa kun nilkat liikkuu tarpeeksi.

[bupa dukta]

 Ja vaikka toi nilkan ja lantionseudun liikkuvuus on sellasia teemoja jotka vaikuttaa ihan lajitaidoissakin vaikka jalkapallon potkaisemiseen, haltuunottoihin ja syöttämiseen. Sitä voi treenata niin pallon kanssa kuin ilman sitä, mutta pitää olla harjoituksia jotka tähtää siihen. Pelillisillä harjoituksilla se ei mene eteenpäin juurikaan tai se menee eteenpäin hitaammin kuin tarvitsisi. Tai vaikka laukaisuharjoituksilla se ei mene eteenpäin, vaan laukaisuharjoittelu pitäisi aloittaa siinä kohtaa kun nilkat liikkuu tarpeeksi.

Millaisia harjoitteita käyttäisit noita kehittämään?

[Gambinamiäs]

Aivan, siis isossa kuvassa se pelailu kavereiden kanssa ja liikunta onkin kaikkein tärkeintä. Mutta onko silloin niin väliäkään, jos juoksutekniikka ei ole täysin kunnossa? Silloin todennäköisesti myös pelaillaan sellaisella tasolla, että puutteellisellakin tekniikalla pärjää.

Jos taas lähtökohta on oikeasti kilpailla ikäluokan kärjen tuntumassa, niin motivaatiota on oltava kehittää heikkouksia, paitsi jos olet kova lahjakkuus tai muita isompi tms.

Ehkä siis keskeistä onkin tavallaan löytää niitä lapsia, joilla motivaatio voisi olla heräämässä, jos vain joku osaisi oikealla tavalla kertoa mitä pitää tehdä.

Ehkä tällöin saataisiin muutama pelaaja lisää per ikäluokka riittävän aikaisessa vaiheessa harjoittelemaan sillä tavalla, mitä huipun tuntumaan pääseminen vaatii.

Pelailu ja liikunta on tärkeintä, itse en ole valmentamassa tulevia huippuja, vaan tavoite on tuottaa liikunnan iloa, kasvattaa ja innostaa liikunnalliseen elämäntapaan ja opettaa ryhmässä toimimista ja ihan keskittymistä. No onko sillä väliä, jos juoksutekniikka ei ole ihan kunnossa? No ainakin sillä on väliä, jos se on ihan vituillaan. Jos on paska jossain, ei saa onnistumisia ja motivaatiota ei tule. Ja se voi näkyä koko loppuelämän liikkumisessa ja terveydessä. Tavoite ei siis ole löytää lisää pelaajia harjoittelemaan sillä tavalla, mitä huipun tuntumaan pääseminen vaatii.

[erno]

Riippuu siitä minkäikäisistä pelaajista puhutaan, mutta pallolla on tullut teetettyä körvereitä ja niiden johdannaisia. Jos toi nilkka on ollut se mihin haluaa kiinnittää huomiota, niin sellasia joissa nilkka vatkaa. Helpoimillaan rullaat jalkapohjalla pallon taakse ja pysäytät sen nilkalla, tuo on yllättävän monelle 7 vuotiaallekin jo venyttävä liike. Kuljetuksia, jotka pakottaa esimerkiksi kahdeksikkoihin. Tikkailla kaikenlaista, niiden perusjuttujen lisäksi lateral in&out, reverse crossover, hip twist, carioca ym. Toki osa näistä menee enemmän lantioon, mutta mitäs sit.

Mutta lopultahan tossakin on kyse siitä että miksi ne nilkat ei liiku ja siinä voi olla isot yksilölliset erot myös suuria. Jos se johtuu vaan kankeudesta, niin venyttäviä liikkeitähän siinä pitäisi hakea. Mutta jos se johtuu jostain muusta, kuten esimerkiksi siitä että nilkkaa ei vaan ole totuttu käyttämään, niin mitä tahansa missä sitä joutuu käyttämään monipuolisesti.

Ja en siis ole tämän puolen, tai minkään muunkaan puolen erityisasiantuntija.

[Tino Asprilla]

Samaa mieltä ernon kanssa Coerver-treeneistä ja nilkan käytöstä. Isoja hyötyjä. Aika moni junnu pelaa löysällä nilkalla eikä osaa sen tehostavaa käyttöä.

Kuvitelkaapa vaikka suunnanmuutos tai harhautus -tilanne. Sehän oikeaoppisesti menisi niin, että kun sä siirrät oikealla jalalla palloa vartaloharhautuksen jälkeen oikealle, niin vasen tukijalka tuottaa samaan aikaan voimaa kun oikea jalka siirtää palloa oikealle. Sit kun sulla sen oikean jalan nilkka on ojennettuna siten että varpaat on maata kohti, sä joudut nostamaan polvea paljon korkeammalle ja samalla saat pidemmän askeleen sillä oikealla jalalla. Pidempi askel tietää parempaa vauhtia. Tommonen sivulta leikkaustilanne ja jalan saanti vapaaksi koostuu hyvin pitkälti tällaisista laatutekijöistä, joita valmentamalla saa siihen palloharjoitteluun samoja laatutekijöitä joita juoksemisessa ja juoksutekniikassa vaaditaan.

Itse olen pyrkinyt nousujohteisesti muodostamaan nyt vaikka ylläolevaan harjoitukseen sitä kokonaisuutta. Alkaen juurikin coerver tekemisestä jossa jalkapohja ja nilkkatyöskentelyllä saadaan ensin hinkattua perustekniikkaa nilkan käytössä ja tukijalan rytmittämisessä kuntoon. esim suoritekokonaisuus jossa otetaan kaksi kosketusta nilkka ojennettuna jalkaterän kärkiosalla (varpailla) oikealle ja gryuff-käännöksen kautta tehdään sama vasemmalle pakottaa nilkkaa muovautumaan nopeasti monenlaisiin asentoihin.

[zlatanin nuttura]

Mikä idea on keskittyä päkiäjouksuun, johon kenenkään voimat ei riitä? Tehoja tulee sellainen 6x oma paino. Sen takia yleisurheilijat, tukevammilta kengillä, käyttää toista tekniikkaa.
Toinen ongelma päkiöille pakottamisessa on biomekaaninen, idea ei ole nostaa kantapäätä jolloin homma ei toimi, vaan työntää polvea eteenpäin. 
Todellakin kannattaa olla ammattilaisen kanssa juttusilla eikä arvailla, jos ei tiedä. Ero on todella iso puolessa vuodessa.

Mmitäh

Asiasta niin junnujen futistreenaamisesta en mitään tiedä, mutta kantapääjuoksu tulee reaktiomaisesti jos hölkkäilee tai on tottunut hölkkäilemään eli tekemään intensiteetin puolella matalamman tason juoksua. Sitten kun kiihdytellään, tehdään nopeita suunnanmuutoksia tai ihan mitä tahansa missä pääpointti on "kintut liikkuu nopeasti" ja intensiteetti on korkea, niin siirtymä päkiöille tapahtuu tai pitäisi tapahtua yhtä reaktiomaisesti.

[LB44]

Laitappas youtubesta joku videopätkä missä yleisurheilijat käyttää tätä toista tekniikkaa jossa ei olla päkiällä (= kantapäät irti maasta, mutta ei varpasillaan). pl. marathon ja heittolajit.
Ja kun nyt puhutaan biomekaniikasta niin mikähän mahtaa olla ihmiskehon vahvin jänne ja mikä sen käyttötarkoitus on?

Vastataan tähän missä eniten haastoa. Ja tarkennuksena alkuun, ettei tässä puhuta mistään MAS-testien hölkkäaskeleesta, jossa tullaan painopisteen etupuolelle kantapää edellä maahan. Sillä ei ole mitään tekemistä jalkapalloilijan liikkeen tai nopeuden kanssa.

Veikkaan että kun tämän jälkeen katsot minkä tahansa Youtube-videon, huomaat saman asian, kunhan katsot oikeita asioita. Sprinttereitä katsottaessa olisi kuitenkin hyvä muistaa kaksi asiaa 1) he ovat treenanneet nilkan alueen poikkeuksellisen vahvoiksi ja 2) piikkareissa on jäykät pohjat, toisin kuin muiden lajien jalkineissa. Eli liike on vähän erilainen, koska tukea on tarjolla. Lisäksi heillä on tarkoituksena jatkaa kiihdytysvaihetta mahdollisimman pitkään 50-60 m, johon futarilla ei yleensä ole mahdollisuutta. 

Eteenpäin liikkeessä ideana on rullata jalkaterän yli nopeudesta riippumatta. Kävellessä ja lenkkeillessä tämä tapahtuu kantapää edellä, nopeammassa vauhdissa kantapää ei yleensä ehdi osumaan maahan, tosin jo Usain Boltin 3. askeleella ME-juoksussa näin tapahtui. Jos painotetaan päkiän osumaa, on nilkka ojennettuna, eikä päästä käyttämään mainitsemaasi kehon vahvinta jännettä, eli akillesta, kovinkaan tehokkaasti. Tässä polvi jää ylös ja sen yli rullaaminen säären varassa on hidasta ja tehotonta. Tässä ”toisessa tekniikassa”, jota joka ikinen nopea urheilija käyttää, nilkka on puristettu ylös dorsifleksioon, eli varpaat ylös. Juoksukulmasta ja kenkien tuesta riippuen kantapää saattaa osua maahan, mutta paino pysyy päkiöillä, oikeastaan niiden takaosalla. Tavoitteena että polven tippuessa parempaan säärikulmaan kantapään alle jää luottokortin verran rakoa. Nyt nilkka on koukistettuna, joka antaa sekä säärelle tilaa rullata eteenpäin, että akillesjänteelle mahdollisuuden toimia niin kuin sen on tarkoitettu toimivan loppuojennuksessa. Eli päkiäjuoksu ei ole ratkaisu siihen, miten juostaan kovaa, vaikka ajatuksellisesti siinä onkin ideaa. Jalan jännitys on vain väärään suuntaan eikä se sen vuoksi toimi.

Voit kokeilla samaa esimerkiksi saksijuoksussa. Jos tehdään kuten kerrot päkiöillä ja nilkka ojennettuna, ei hommasta tule oikein mitään. Jos taas puristetaan varpaat ylös, on maakontakti tehokas ja etujalka liikkuu taaksepäin kohti kovaa iskua. On täysin toissijaista ja juoksijan säärikulmasta riippuvaa, sattuuko kantapää hipaisemaan taaksepäin matkalla maata. Aletaanko olemaan samalla sivulla? Lopuksi toteaisin maksimaalisen juoksunopeuden merkitsevän ehkä noin 10% pelinopeudesta, eli on paljon muita ja tärkeämpiä asioita, joiden ansiosta joku pelaaja näyttää nopealta kentällä.
Olen näistä asioista laittanut tälle foorumille ennenkin ja IG puolelle parisen sataa videota. Kiva jos joku on eri mieltä niin voidaan jatkaa jutustelua.

[Nipale]

Vastataan tähän missä eniten haastoa. Ja tarkennuksena alkuun, ettei tässä puhuta mistään MAS-testien hölkkäaskeleesta, jossa tullaan painopisteen etupuolelle kantapää edellä maahan. Sillä ei ole mitään tekemistä jalkapalloilijan liikkeen tai nopeuden kanssa.

Veikkaan että kun tämän jälkeen katsot minkä tahansa Youtube-videon, huomaat saman asian, kunhan katsot oikeita asioita. Sprinttereitä katsottaessa olisi kuitenkin hyvä muistaa kaksi asiaa 1) he ovat treenanneet nilkan alueen poikkeuksellisen vahvoiksi ja 2) piikkareissa on jäykät pohjat, toisin kuin muiden lajien jalkineissa. Eli liike on vähän erilainen, koska tukea on tarjolla. Lisäksi heillä on tarkoituksena jatkaa kiihdytysvaihetta mahdollisimman pitkään 50-60 m, johon futarilla ei yleensä ole mahdollisuutta. 

Eteenpäin liikkeessä ideana on rullata jalkaterän yli nopeudesta riippumatta. Kävellessä ja lenkkeillessä tämä tapahtuu kantapää edellä, nopeammassa vauhdissa kantapää ei yleensä ehdi osumaan maahan, tosin jo Usain Boltin 3. askeleella ME-juoksussa näin tapahtui. Jos painotetaan päkiän osumaa, on nilkka ojennettuna, eikä päästä käyttämään mainitsemaasi kehon vahvinta jännettä, eli akillesta, kovinkaan tehokkaasti. Tässä polvi jää ylös ja sen yli rullaaminen säären varassa on hidasta ja tehotonta. Tässä ”toisessa tekniikassa”, jota joka ikinen nopea urheilija käyttää, nilkka on puristettu ylös dorsifleksioon, eli varpaat ylös. Juoksukulmasta ja kenkien tuesta riippuen kantapää saattaa osua maahan, mutta paino pysyy päkiöillä, oikeastaan niiden takaosalla. Tavoitteena että polven tippuessa parempaan säärikulmaan kantapään alle jää luottokortin verran rakoa. Nyt nilkka on koukistettuna, joka antaa sekä säärelle tilaa rullata eteenpäin, että akillesjänteelle mahdollisuuden toimia niin kuin sen on tarkoitettu toimivan loppuojennuksessa. Eli päkiäjuoksu ei ole ratkaisu siihen, miten juostaan kovaa, vaikka ajatuksellisesti siinä onkin ideaa. Jalan jännitys on vain väärään suuntaan eikä se sen vuoksi toimi.

Voit kokeilla samaa esimerkiksi saksijuoksussa. Jos tehdään kuten kerrot päkiöillä ja nilkka ojennettuna, ei hommasta tule oikein mitään. Jos taas puristetaan varpaat ylös, on maakontakti tehokas ja etujalka liikkuu taaksepäin kohti kovaa iskua. On täysin toissijaista ja juoksijan säärikulmasta riippuvaa, sattuuko kantapää hipaisemaan taaksepäin matkalla maata. Aletaanko olemaan samalla sivulla? Lopuksi toteaisin maksimaalisen juoksunopeuden merkitsevän ehkä noin 10% pelinopeudesta, eli on paljon muita ja tärkeämpiä asioita, joiden ansiosta joku pelaaja näyttää nopealta kentällä.
Olen näistä asioista laittanut tälle foorumille ennenkin ja IG puolelle parisen sataa videota. Kiva jos joku on eri mieltä niin voidaan jatkaa jutustelua.

En ehkä rupea vänkäämään. Viisi vuotta kun oli yleisurheilussa aikuisten maajoukkuevalmennuksessa (urheilijana) niin eipä siellä hirveästi näitä mietitty.
Ymmärrän kyllä nuo sun pointit jos luulit että tarkoitin päkiällä pysymistä balettitanssina. Musta ainakaan tällä kaverilla ei ole vaikeuksia pysyä päkiällä kun tekee saksijuoksua
https://www.youtube.com/watch?v=XhmYXdITngU  . Enkä nää noin muutenkaan näe tuossa yhtään suoritusta missä kantapää kävisi maassa.

Itseasiassa saksijuoksu on hyvä esimerkki siitä miksi lapsille ei musta kannata kauheasti koordinaatioita teettää, koska toiminta näyttää enemmän pohjois korean sotilasparaatilta kuin juoksuharjoituksilta.

[erno]

Itseasiassa saksijuoksu on hyvä esimerkki siitä miksi lapsille ei musta kannata kauheasti koordinaatioita teettää, koska toiminta näyttää enemmän pohjois korean sotilasparaatilta kuin juoksuharjoituksilta.

En tiedä mitä tarkoitat sillä, että lapsille ei kannata kauheasti koordinaatiota teettää, kun tällä hetkellä tilanne hyvin monessa seurassa aloittelevien ikäluokkien kohdalla on se, että saapuvien lasten motoriset ja koordinatiiviset taidot on ihan kusta ja paskaa. Eli puolen ryhmästä kanssa voidaan lähteä liikkeelle siitä, että miten mennään kyykkyyn. Jos tarkoitat, että tossa kohtaa ei kannata lähteä tekemään saksijuoksuja tai kuopimisjuoksuja, niin olen samaa mieltä. Mutta jos ne saa vaikka hyppäämään tasajalkaa, yhdellä jalalla tai vaikka hyppynarun yli, niin eikö se myöskin ole koordinaatiota?

Sun ja LB:n keskusteluun ei ole mitään annettavaa, mutta tuntuu että puhutte samasta asiasta, olette asiasta samaa mieltä, mutta silti päädyitte jossain määrin väittelyyn. Kyllähän tolla sunkin klipin pikajuoksijalla joutuu kattomaan hidastuksista että käykö saksijuoksussa oikean jalan kantapää välillä maassa. Jatkakaa kuitenkin, koska keskustelu on hyvin mielenkiintoista.

[Nipale]

En tiedä mitä tarkoitat sillä, että lapsille ei kannata kauheasti koordinaatiota teettää, kun tällä hetkellä tilanne hyvin monessa seurassa aloittelevien ikäluokkien kohdalla on se, että saapuvien lasten motoriset ja koordinatiiviset taidot on ihan kusta ja paskaa. Eli puolen ryhmästä kanssa voidaan lähteä liikkeelle siitä, että miten mennään kyykkyyn. Jos tarkoitat, että tossa kohtaa ei kannata lähteä tekemään saksijuoksuja tai kuopimisjuoksuja, niin olen samaa mieltä. Mutta jos ne saa vaikka hyppäämään tasajalkaa, yhdellä jalalla tai vaikka hyppynarun yli, niin eikö se myöskin ole koordinaatiota?

Sun ja LB:n keskusteluun ei ole mitään annettavaa, mutta tuntuu että puhutte samasta asiasta, olette asiasta samaa mieltä, mutta silti päädyitte jossain määrin väittelyyn. Kyllähän tolla sunkin klipin pikajuoksijalla joutuu kattomaan hidastuksista että käykö saksijuoksussa oikean jalan kantapää välillä maassa. Jatkakaa kuitenkin, koska keskustelu on hyvin mielenkiintoista.

Siis mähän en ole mikään lasten fysiologian asiantuntija. Mutta kuten tuolla aiemmin maintsin niin koordinaatiot (joihin nyt lasken esim videoklipin liikkeet, mutta en hyppelyjä tasajalkaa ja yhdellä jalalla) on aika vaikeita ja tylsiä. Ja jotta niistä on hyötyä, pitäisi ne tehdä oikein ja jotta ne pystyy tekemään oikein, pitää niitä hieroa ja jatkuvasti puuttua jos joku niitä tekee väärin. Nyt sitten kun siinä tekee 30-40 poikaa jonossa metrin välein ja 95% tekee väärin niin aika haastava lähtee tilannetta kohentamaan. Ja siis monesti pojat lyö homman läskiks koska kavereiden nykiminen ja heiluminen näyttää niin huvittavalta. Että ennemmin olisin juuri noiden hyppelyiden kannalla, joissa pojat etsii pieniä pohkeitaan ja sitten kun se ei enää huvita niin juostaan vaan määrällisesti paljon ja kun se alkaa tökkimään, laitetaan sukkulaviestit tai muut leikkimielisen veriset kilpailut pystyyn.

Ja ehkä vielä tuohon päkiällä pysymiseen niin ehkä tosiaan päkiällä pysyminen on epäolennaista ja pitäisi miettiä enemmän sitä että juoksuaskel tulee kropan alle eikä eteen, jolloin se tulee väkisinkin kantapäälle.. Mutta varmaan kaikki tällä foorumilla tietää miltä hyvännäköinen pikajuoksu näyttää, ongelma tulee siitä että miten saada joku toinen juoksemaan niin. Toisille pitää näyttää fysiikan kaavoja ja toisia pitää pyytää juostessa laskemaan kurkiauran kurkia.

[turkistarhaaja]

Mä en nyt enää tiedä mitä "koordinaatioliikkeillä" tässä yhteydessä tarkoitetaan mutta olen vetänyt 6-7 -vuotiaille kyllä treenejä joissa on käytetty tikapuita, matalia aitoja, renkaita, pujottelukeppejä sun muita ja oman kokemukseni mukaan suurin osa on kyllä tehnyt ne ihan hyvin. Nuo on siis toteutettu osana rastityylistä harjoittelua ja osallistujamäärä on ollut siinä 6-8 lasta per ryhmä ja rastin kesto about 10-15 minuuttia. Lisäksi olen juoksuttanut lapsia viesteinä, kisoina, hippoina jne pidempiä ja lyhyempiä matkoja etu- ja takaperin ynnä teettänyt eläinliikkeitä, kuperkeikkoja ja noistakin on se kokemus, että kyllä suurin osa yrittää tosissaan (poikkeukset ovat lähinnä niitä jotka nyt muutenkin valittavat kaikesta).

Alkuperäisestä kuvauksesta tunnistin sellaisen lapsityypin joka juoksee jalkaterät hieman ulospäin käännettynä kantapäät tukevasti maassa. En nyt tietty ole professionaali ole mutta lääkkeenä tarjoaisin harjoitteita joissa pakotetaan olemaan a) jalkaterät suorassa ja b) kantapää irti maasta. Ja tähän päälle eläinliikkeitä sun muita tukilihaksiston vahvistamiseksi. Ei se toki yksistään riitä, jos arkiliikunnan määrä on treenien ulkopuolella nolla.

[Valonheitin]

Ainakin oman kokemuksen mukaan isoin ongelma ns. hitailla junnuilla on heikko kyky nostaa polvea tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi ylös. Uskoisin, että lapset yksinkertaisesti istuvat liikaa, eikä lonkan alueelta löydy tarpeeksi voimaa ja liikkuvuutta. Tähän kun lisää aika yleisesti heikon keskivartalon, niin varpaiden mahdollinen suuntaus ylös tai alas on jo aika pieni yksityiskohta juoksussa.

[zlatanin nuttura]

Vastataan tähän missä eniten haastoa. Ja tarkennuksena alkuun, ettei tässä puhuta mistään MAS-testien hölkkäaskeleesta, jossa tullaan painopisteen etupuolelle kantapää edellä maahan. Sillä ei ole mitään tekemistä jalkapalloilijan liikkeen tai nopeuden kanssa.

Veikkaan että kun tämän jälkeen katsot minkä tahansa Youtube-videon, huomaat saman asian, kunhan katsot oikeita asioita. Sprinttereitä katsottaessa olisi kuitenkin hyvä muistaa kaksi asiaa 1) he ovat treenanneet nilkan alueen poikkeuksellisen vahvoiksi ja 2) piikkareissa on jäykät pohjat, toisin kuin muiden lajien jalkineissa. Eli liike on vähän erilainen, koska tukea on tarjolla. Lisäksi heillä on tarkoituksena jatkaa kiihdytysvaihetta mahdollisimman pitkään 50-60 m, johon futarilla ei yleensä ole mahdollisuutta. 

Eteenpäin liikkeessä ideana on rullata jalkaterän yli nopeudesta riippumatta. Kävellessä ja lenkkeillessä tämä tapahtuu kantapää edellä, nopeammassa vauhdissa kantapää ei yleensä ehdi osumaan maahan, tosin jo Usain Boltin 3. askeleella ME-juoksussa näin tapahtui. Jos painotetaan päkiän osumaa, on nilkka ojennettuna, eikä päästä käyttämään mainitsemaasi kehon vahvinta jännettä, eli akillesta, kovinkaan tehokkaasti. Tässä polvi jää ylös ja sen yli rullaaminen säären varassa on hidasta ja tehotonta. Tässä ”toisessa tekniikassa”, jota joka ikinen nopea urheilija käyttää, nilkka on puristettu ylös dorsifleksioon, eli varpaat ylös. Juoksukulmasta ja kenkien tuesta riippuen kantapää saattaa osua maahan, mutta paino pysyy päkiöillä, oikeastaan niiden takaosalla. Tavoitteena että polven tippuessa parempaan säärikulmaan kantapään alle jää luottokortin verran rakoa. Nyt nilkka on koukistettuna, joka antaa sekä säärelle tilaa rullata eteenpäin, että akillesjänteelle mahdollisuuden toimia niin kuin sen on tarkoitettu toimivan loppuojennuksessa. Eli päkiäjuoksu ei ole ratkaisu siihen, miten juostaan kovaa, vaikka ajatuksellisesti siinä onkin ideaa. Jalan jännitys on vain väärään suuntaan eikä se sen vuoksi toimi.

Voit kokeilla samaa esimerkiksi saksijuoksussa. Jos tehdään kuten kerrot päkiöillä ja nilkka ojennettuna, ei hommasta tule oikein mitään. Jos taas puristetaan varpaat ylös, on maakontakti tehokas ja etujalka liikkuu taaksepäin kohti kovaa iskua. On täysin toissijaista ja juoksijan säärikulmasta riippuvaa, sattuuko kantapää hipaisemaan taaksepäin matkalla maata. Aletaanko olemaan samalla sivulla? Lopuksi toteaisin maksimaalisen juoksunopeuden merkitsevän ehkä noin 10% pelinopeudesta, eli on paljon muita ja tärkeämpiä asioita, joiden ansiosta joku pelaaja näyttää nopealta kentällä.
Olen näistä asioista laittanut tälle foorumille ennenkin ja IG puolelle parisen sataa videota. Kiva jos joku on eri mieltä niin voidaan jatkaa jutustelua.

Kun puhutaan dorsifleksiosta puhutaan oikeista asioista. Dorsifleksiossa on kans se sisäänrakennettu ominaisuus että kun sen kanssa pinkoo, niin askel ihan automaattisesti menee suoraan lantion ja painopisteen alle, mikä on varsinkin pikajuoksussa the juttu.

Vaikeammaksi homma menee sitten kun on nopeita suunnanmuutoksia eikä suoraan eteenpäin juoksua

[Tino Asprilla]

Vaikeammaksi homma menee sitten kun on nopeita suunnanmuutoksia eikä suoraan eteenpäin juoksua

https://www.youtube.com/watch?v=VwBPqSWPjeg&pp=ygUacm9uYWxkbyB0ZXN0aW5nIHRoZSBsaW1pdHM%3D

Cristiano Ronaldo - Tested To The Limit (HD 720p) - Part 1/4 - Body Strength - YouTube

Siinäpä tuo pähkinänkuoressa

[Nipale]

https://www.youtube.com/watch?v=VwBPqSWPjeg&pp=ygUacm9uYWxkbyB0ZXN0aW5nIHRoZSBsaW1pdHM%3D
Siinäpä tuo pähkinänkuoressa

Jep.. super tieteellistä.. nappiksilla telineistä ja toinen piikkareilla. siksakkia lenkkikengät jalassa ja ronaldo nappiksilla.. olis ollu Ronaldollakin lenkkareilla vaikeeta. Todennäkösesti nurin ekassa käännöksessä.

[Tino Asprilla]

Jep.. super tieteellistä.. nappiksilla telineistä ja toinen piikkareilla. siksakkia lenkkikengät jalassa ja ronaldo nappiksilla.. olis ollu Ronaldollakin lenkkareilla vaikeeta. Todennäkösesti nurin ekassa käännöksessä.

Et tekniikoissa mitään eroa nähny? Ainoastaan työvälineet tekivät eron?

[Nipale]

Et tekniikoissa mitään eroa nähny? Ainoastaan työvälineet tekivät eron?

Tietty suoraan juostessa eron huomaa. Mutta varmaan kaikki forumilla ovat nähneet vaikka usain boltin juoksua ja kristiinan juoksua ja pystyisivät sanomaan eron ilman tuota videotakin, mutta olihan suoraan juostessa askelpituudessa aika suuri ero.
Musta videolla esiintynyt reilu parikymppinen kristiina juoksi huonommin kun reilu 30 vuotias kristiina. Ehkä juoksuun kiinnitetty huomiota myöhemmin?

Mutta noin yleisesti aikojen vertailu on aika hölmöä jos olosuhteet on täysin erilaiset.

Molemmille nappikset jalkaan ja tuo 30m olisi pitänyt vetää pystylähdöllä. Ties vaikka kristiina lähti telineistä ekan kerran elämässään. Kaikkein älyttömintä oli kuitenkin se että sprintteri laitettiin vetämään siksakkia tekonurmella lenkkarit jalassa.

Itseasiassa eilen kun pidin taas puolituntisen juoksuhöntsän niin totesin että koska olette futareita niin suoraan juostessa on hyvä keskittyä ns helposti omaksuttaviin asioihin kuten siihen että kädet liikkuu suoraviivaisesti eikä yhtään sivuttain ja katse pysyy eteenpäin.

[LB44]

Siis mähän en ole mikään lasten fysiologian asiantuntija. Mutta kuten tuolla aiemmin maintsin niin koordinaatiot (joihin nyt lasken esim videoklipin liikkeet, mutta en hyppelyjä tasajalkaa ja yhdellä jalalla) on aika vaikeita ja tylsiä. Ja jotta niistä on hyötyä, pitäisi ne tehdä oikein ja jotta ne pystyy tekemään oikein, pitää niitä hieroa ja jatkuvasti puuttua jos joku niitä tekee väärin. Nyt sitten kun siinä tekee 30-40 poikaa jonossa metrin välein ja 95% tekee väärin niin aika haastava lähtee tilannetta kohentamaan. Ja siis monesti pojat lyö homman läskiks koska kavereiden nykiminen ja heiluminen näyttää niin huvittavalta. Että ennemmin olisin juuri noiden hyppelyiden kannalla, joissa pojat etsii pieniä pohkeitaan ja sitten kun se ei enää huvita niin juostaan vaan määrällisesti paljon ja kun se alkaa tökkimään, laitetaan sukkulaviestit tai muut leikkimielisen veriset kilpailut pystyyn.

Ja ehkä vielä tuohon päkiällä pysymiseen niin ehkä tosiaan päkiällä pysyminen on epäolennaista ja pitäisi miettiä enemmän sitä että juoksuaskel tulee kropan alle eikä eteen, jolloin se tulee väkisinkin kantapäälle.. Mutta varmaan kaikki tällä foorumilla tietää miltä hyvännäköinen pikajuoksu näyttää, ongelma tulee siitä että miten saada joku toinen juoksemaan niin. Toisille pitää näyttää fysiikan kaavoja ja toisia pitää pyytää juostessa laskemaan kurkiauran kurkia.

Ei me varmasti olla kovinkaan eri mieltä, käytetyssä kielessä ja ajatusmallissa on vaan jonkin verran eroja. En usko, että sinäkään juokset nilkka rintapotkuun ojennettuna, mutta jos futiscoacheille korostetaan päkiällä pysymistä, teetetään marssikävelytkin päkiöillä nilkka ojennettuna, jolloin rullaaminen ja isomman voiman tuottaminen on aika lailla tekemätön paikka. Eli opetetaan pelaajia tuottamaan voimaa juuri päinvastoin kuin olisi tarkoitus, lopputuloksena voimaa ei tuoteta kovinkaan isosti.

Videolla, jonka laitoit, on vauhtia arviolta nelisen metriä sekunnissa ja jalassa lenkkarit, jotka vastaavat suunnilleen samaa tukea kuin futiskengät antavat. Nilkka antaa periksi, eikä kantapään maahan osuminen ole ainakaan kaukana. Jos vauhtia ja tehoja lisättäisiin 7-8 m/s, uskon että kantapää kävisi maassa mutta ei se tekisi harjoitteesta huonoa tai väärää. Pääasia on, että akillesjänne on asennossa, jossa se pystyy tuottamaan parhaiten voimaa = nilkka koukistettuna vastaanottamassa maakontaktin rajut voimat ja varastoimaan sitä venytysrefleksiin, joka hyödynnetään liikkeeseen eteenpäin, kunhan sääri on rullannut nilkan yli ja voimantuottokulma on hyvä. Hypyistä ja kinkoista olen samaa mieltä, iskutusta pelätään ihan turhaan, pointti on opettaa junnuille maakontakti ja pitää volyymit sekä progressio järkevinä. Jos haluaa arvioida mikä ei ole järkevää treeniä suhteessa voimatasoihin ja koordinaation, voi tsekata miten Neymaria kuntoutetaan. Aika villin näköistä ja tästä on useampi asiantuntija älähtänytkin.

Huomioiden jalkapallon ja yleisurheilun erot, teetän tekniikkaa aika eri tavalla = fokus heille hankaliin ja lajin kannalta olennaisiin asioihin. Lapsilla (ja myös monilla aikuisilla) lonkankoukistajat ja pakarat ovat aika lailla ”kuolleessa tilassa”, eli niitä pitää oppia käyttämään lähes kaiken liikkeen ensisijaisina voimantuottajina. Samoin nilkan jännittäminen tai rennon tehokkaat kädet ovat aika lailla hepreaa suurimmalle osalle. Mutta ei tässä sprinttereitä ollakaan tekemässä, vaan futareita, joiden liike on tehokasta, siis nopeaa, energiaa säästävää ja turvallista. Käsien sivuttaisliikkeestä en kauheasti välitä, koska se on tasapainon ylläpitämisen refleksi, eli kunhan nilkat vahvistuvat ja alkavat antamaan paremman tuen, paranee käsien liikesuuntakin.

Valonheittimeltä hyvä kommentti polvien passiivisuudesta. Kaikki liittyy kaikkeen ja tässä tapauksessa, jos jalka jää liian kauaksi aikaa kropan taakse, osittain ”lenkkeilytekniikan” ja osittain heikkojen nilkkojen takia, ei ole toivoakaan ehtiä saamaan polvea ylös ja eteen ennen seuraavaa maakontaktia.
Suunnanmuutokset ovat sitten oma maailmansa, joissa tekniikan ja voimantuoton hallinnan merkitys on todella iso, eikä geneettisillä lahjoilla ole niin paljoa merkitystä. On myös iso ero, arvioidaanko suunnanmuutostaitoa jonkin tiedetyn radan perusteella, vai reaktiivisesti. Vinkkinä kannattaa teettää pelaajilla reaktiivisia lähtöjä eri asennoista ja eri suuntiin. Jos katsot näitä videolta jälkeenpäin, huomaa todella paljon yhtäläisyyksiä käytetyissä tekniikoissa.

Tähän liittyen ”loppukevennys” = pelaaja peliasentoon ja varpaat samalle tasolle. Reaktiivinen lähtö, mikä on ensimmäinen askel? Onko tässä virhettä ja miten reaktiivista lähtöä voisi parantaa?

[Nipale]

Ei me varmasti olla kovinkaan eri mieltä, käytetyssä kielessä ja ajatusmallissa on vaan jonkin verran eroja. En usko, että sinäkään juokset nilkka rintapotkuun ojennettuna, mutta jos futiscoacheille korostetaan päkiällä pysymistä, teetetään marssikävelytkin päkiöillä nilkka ojennettuna, jolloin rullaaminen ja isomman voiman tuottaminen on aika lailla tekemätön paikka. Eli opetetaan pelaajia tuottamaan voimaa juuri päinvastoin kuin olisi tarkoitus, lopputuloksena voimaa ei tuoteta kovinkaan isosti.

Videolla, jonka laitoit, on vauhtia arviolta nelisen metriä sekunnissa ja jalassa lenkkarit, jotka vastaavat suunnilleen samaa tukea kuin futiskengät antavat. Nilkka antaa periksi, eikä kantapään maahan osuminen ole ainakaan kaukana. Jos vauhtia ja tehoja lisättäisiin 7-8 m/s, uskon että kantapää kävisi maassa mutta ei se tekisi harjoitteesta huonoa tai väärää. Pääasia on, että akillesjänne on asennossa, jossa se pystyy tuottamaan parhaiten voimaa = nilkka koukistettuna vastaanottamassa maakontaktin rajut voimat ja varastoimaan sitä venytysrefleksiin, joka hyödynnetään liikkeeseen eteenpäin, kunhan sääri on rullannut nilkan yli ja voimantuottokulma on hyvä. Hypyistä ja kinkoista olen samaa mieltä, iskutusta pelätään ihan turhaan, pointti on opettaa junnuille maakontakti ja pitää volyymit sekä progressio järkevinä. Jos haluaa arvioida mikä ei ole järkevää treeniä suhteessa voimatasoihin ja koordinaation, voi tsekata miten Neymaria kuntoutetaan. Aika villin näköistä ja tästä on useampi asiantuntija älähtänytkin.

Huomioiden jalkapallon ja yleisurheilun erot, teetän tekniikkaa aika eri tavalla = fokus heille hankaliin ja lajin kannalta olennaisiin asioihin. Lapsilla (ja myös monilla aikuisilla) lonkankoukistajat ja pakarat ovat aika lailla ”kuolleessa tilassa”, eli niitä pitää oppia käyttämään lähes kaiken liikkeen ensisijaisina voimantuottajina. Samoin nilkan jännittäminen tai rennon tehokkaat kädet ovat aika lailla hepreaa suurimmalle osalle. Mutta ei tässä sprinttereitä ollakaan tekemässä, vaan futareita, joiden liike on tehokasta, siis nopeaa, energiaa säästävää ja turvallista. Käsien sivuttaisliikkeestä en kauheasti välitä, koska se on tasapainon ylläpitämisen refleksi, eli kunhan nilkat vahvistuvat ja alkavat antamaan paremman tuen, paranee käsien liikesuuntakin.

Valonheittimeltä hyvä kommentti polvien passiivisuudesta. Kaikki liittyy kaikkeen ja tässä tapauksessa, jos jalka jää liian kauaksi aikaa kropan taakse, osittain ”lenkkeilytekniikan” ja osittain heikkojen nilkkojen takia, ei ole toivoakaan ehtiä saamaan polvea ylös ja eteen ennen seuraavaa maakontaktia.
Suunnanmuutokset ovat sitten oma maailmansa, joissa tekniikan ja voimantuoton hallinnan merkitys on todella iso, eikä geneettisillä lahjoilla ole niin paljoa merkitystä. On myös iso ero, arvioidaanko suunnanmuutostaitoa jonkin tiedetyn radan perusteella, vai reaktiivisesti. Vinkkinä kannattaa teettää pelaajilla reaktiivisia lähtöjä eri asennoista ja eri suuntiin. Jos katsot näitä videolta jälkeenpäin, huomaa todella paljon yhtäläisyyksiä käytetyissä tekniikoissa.

Tähän liittyen ”loppukevennys” = pelaaja peliasentoon ja varpaat samalle tasolle. Reaktiivinen lähtö, mikä on ensimmäinen askel? Onko tässä virhettä ja miten reaktiivista lähtöä voisi parantaa?

Tämä on tätä keskustelupalsta / somekuraa missä pääasiassa kaikki haluavat pitää oman päänsä ja luottaa siihen että oma tekeminen on se oikea juttu. Asioita myös ymmärretään (usein tahallan) väärin tai viitataan "mielipiteisiin" joita ei oikeasti ole edes olemassa. En ole täällä ohjeistamassa valmentajia kun en edes tiedä kuka on valmentaja. En tee sitä myöskään työkseni. Vastasin vain oman näkemykseni esitettyyn kysymykseen

"Vanha ketju, mutta koska näen noiss 9v kundeilla aika vaihtelevaa juoksutekniikkaa ja osalla todella pahoja puutteita, niin onko vinkkejä, miten lähteä tätä kehittämään?"

"Semmosia 30min juoksutreenejä vedetty kerran viikkoon treenien jälkeen. ennen treenejä toki vartin alkuverkat. Ja voin ainakin sen sanoa että ei ole ollut riittävästi. Ne jotka eivät osanneet juosta 2 vuotta sitten, eivät osaa sitä vieläkään. Lähtisin siitä, että koska vapaa-ajalla ei juosta riittävästi niin sitten hommia pitää tehdä treenejä ennen tai niiden jälkeen. 9-vuotiaita on vähän vaikea pistää tekemään koordinaatioita. Ensinnäkin tekevät niitä helposti väärin ja on ihan mahdotonta puuttua yksittäisen lapsen tekemiseen. Lisäksi ne ovat ihan sairaan tylsiä. Huonot juoksijat tuppaavat kaikki olemaan kanta-astujia ja pohkeiden toiminta ja hermotus ihan olematonta. Eli ehkä 9-vuotiaille teettäisin puoli tuntia ennen treenejä paljon yhden jalan hyppyjä ja päkiähyppyjä (molemmat jalat) ja molemmissa vahva painotus siihen että se kantapää ei osu maahan. Tätä kannattaa tehdä sukkasiltaan tai lenkkareilla. Ei mielellään nappiksillä. Toki näin syksyllä ei oikein enää sukkasiltaan ja 9-vuotiailla toisten kenkien mukana pitäminen on käytännössä mahdotonta. (eli nappiksilla sitten vaan ). Hyppelyiden jälkeen sitten panostaisin ihan vain määrään. Paljon semmosta 80-90% juoksua etu - ja takaperin. Erilaisia sukkulaviestejä tms kannattaa pitää jos tuntuu että "pelkkä" juokseminen ei motivoi. Eli unohtaisin koordinaatiot ja panostaisin hyppelyihin ja "tavalliseen" juoksemiseen. Mutta kaikkein oleellisinta on että kantapäät pysyy kaikessa tekemisessä irti maasta."

.. en ihan ymmärrä mikä tässä on erityisesti päin h*lvettiä? Tiivistelmä siis että tehdään hyppelyitä jossa pyritään pitämään kantapäät irti maasta (koska kyseessä harjoite jolla tarkoitus vahvistaa pohjetta ja aktivoida nilkkaa) ja muuten vain tehdään riittävästi määrää..

... Mutta ilmeisesti tämänkin voi tulkita niin että neuvoin pysymään varpasillaan ja kaikki mahdollinen tehdään nilkat ojennettuna. Ehkä tässä sanamuotoa olisi pitänyt muuttaa
"Mutta kaikkein oleellisinta on että kantapäät pysyy kaikessa tekemisessä irti maasta" --> Mutta kaikkein oleellisinta on pyrkiä siihen että kantapäät pysyy kaikessa tekemisessä irti maasta.

.. ja vielä (oma mielipide) vastaus loppukevennykseen. - Taaksepäin - , muuttamalla peliasentoa 45 astetta.

[erno]

Noilla pienemmillä lapsilla ainakin itse olen pyrkinyt myöskin luomaan noita "koordinaatioharjoituksia" niin, että niissä olisi mielenkiintoa. Tää on varmaan jonkun mielestä väärä tapa, mutta jos ajatellaan vaikka polvennostojuoksuja, niin edistyneempien pelaajien kanssa pelurit viivalle, jalkaan pallo, eteen esimerkiksi kolme hulavannetta (tai tikkaat) tai vastaavaa rinkulaa. Syöttö ittelle eteen, polvennostojuoksuilla tai pakarajuoksuilla (tai ristiaskeleilla, tai...) hulavanteiden yli ja sit siitä pallon kanssa eteenpäin. Toki oon teetättänyt tota samaa myös ilman palloa.

Jos sulla on 8-10 lasta (mikä on vaikka mulla normaali), ja kolme jonoa, niin tossa pystyy kiinnittämään riittävästi huomiota niihin pariin yksityiskohtaan mihin pyrin, eli polvennostojuoksussa ne polvet nousee oikeasti ja juoksu olis enemmän päkijöiden puolella kuin kantapäällä. Sit jos tarvitsee tästä kehittyneempää, niin tarvitaan spesialisti, koska itse en tosiaan ole mikään juoksutekniikan asiantuntija. Vaikka toki näen jos joku ei osaa juosta.

[Nipale]

Noilla pienemmillä lapsilla ainakin itse olen pyrkinyt myöskin luomaan noita "koordinaatioharjoituksia" niin, että niissä olisi mielenkiintoa. Tää on varmaan jonkun mielestä väärä tapa, mutta jos ajatellaan vaikka polvennostojuoksuja, niin edistyneempien pelaajien kanssa pelurit viivalle, jalkaan pallo, eteen esimerkiksi kolme hulavannetta (tai tikkaat) tai vastaavaa rinkulaa. Syöttö ittelle eteen, polvennostojuoksuilla tai pakarajuoksuilla (tai ristiaskeleilla, tai...) hulavanteiden yli ja sit siitä pallon kanssa eteenpäin. Toki oon teetättänyt tota samaa myös ilman palloa.

Jos sulla on 8-10 lasta (mikä on vaikka mulla normaali), ja kolme jonoa, niin tossa pystyy kiinnittämään riittävästi huomiota niihin pariin yksityiskohtaan mihin pyrin, eli polvennostojuoksussa ne polvet nousee oikeasti ja juoksu olis enemmän päkijöiden puolella kuin kantapäällä. Sit jos tarvitsee tästä kehittyneempää, niin tarvitaan spesialisti, koska itse en tosiaan ole mikään juoksutekniikan asiantuntija. Vaikka toki näen jos joku ei osaa juosta.

Olen kyllä itsekin huomannut että mielenkiinnon luominen mihin tahansa harjoitukseen on lapsien kanssa selkeästi vaatimus jos haluaa että harjoitteesta on jotain hyötyä. Tuo tikas, hulavanne yhdistettynä palloon varmasti toimiva. Oma isävalkun ura alkaa (onneksi) olemaan jo ehtoopuolella ja isoin syy sivuun siirtymiseen on se että pitää yrittää neuvoa ja opettaa lapsia joita ei kiinnosta sun neuvot ja opetukset. (1 sekaryhmä) Usein ei kiinnosta edes jalkapallo, mutta vanhempien vaatimuksesta pitää joku harrastus olla. Ja nämä sankarit vievät harjoitusten pitämiseen käytettävästä energiasta ainakin 80%. Yritä siinä sitten teettää jotain juoksutekniikkaa tai fudistaitoja parantavia asioita .

[00250]

Tosiaan juokseminen on yksi tärkeä asia jalkapallossa monen muun asian kanssa, mutta ehkä tärkeintä olisi opetella juoksemaan pelinomaisesti. 

Tosiaan esim. askeltiheyttä ja pallon kanssa paljon (siksak-kuljetuksia, pelinomaisia rasteja, jossa tulee erilaisia kuljetuksia).  Koska tosiaan jos aletaan vetää jotain pikajuoksuharjoitusta, kuinka hyvin se toimii jalkapallossa, kun suorat sprintin tasaisella askeltiheydellä varsinkin pallon kanssa melko harvinaisia. 

[Nipale]

Tosiaan juokseminen on yksi tärkeä asia jalkapallossa monen muun asian kanssa, mutta ehkä tärkeintä olisi opetella juoksemaan pelinomaisesti.  

Tosiaan esim. askeltiheyttä ja pallon kanssa paljon (siksak-kuljetuksia, pelinomaisia rasteja, jossa tulee erilaisia kuljetuksia).  Koska tosiaan jos aletaan vetää jotain pikajuoksuharjoitusta, kuinka hyvin se toimii jalkapallossa, kun suorat sprintin tasaisella askeltiheydellä varsinkin pallon kanssa melko harvinaisia.

ehkä vähän kyseenalaistan tuota.. Pallonriistotilanteessa suunnan vaihtuessa käytännössä 90% pelaajista juoksee suoraan samaan suuntaan. Ja jos mietitään vaikka laitalinkkejä niin varsinkin junnuissa juokseminen tapahtuu pääasiassa suoraan ylös ja alas ilman palloa. En usko että tässä ketjussa kukaan on yhdistänyt puhdasta juoksuharjoittelua pallon kanssa juoksemiseen.. Toisaalta jos on nopea niin 60m matkalla riittää kaksi pallokosketusta.