Tärkeimmät kohdat pitkästä haastattelusta:
Olette joskus kertonut kokeneenne rasismia. Missä?
-Koulussa sain kuulla itsestäni kaikenlaista. Enhän minä näytä yhtään suomalaiselta. Heille olen aina ollut venäläinen ja venäläisenä pysyn, vaikka minulla on suomalainen passi ja pelaan Suomen maajoukkueessa. Ehkä se on rasismia, mutta joka tapauksessa heidän taholtaan esiintyy tiettyä pidättäväisyyttä minua kohtaan näinäkin päivinä. Ja tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi saatankin asettua tulevaisuudessa Venäjälle.
Onko isällänne sama tilanne?
- Ei ole Pietarsaaressa häntä kunnioitetaan paljon. Siellä asuu paljon ruotsalaisia. He eivät ole niin kylmiä tai itseriittoisia kuin suomalaiset. Ero näiden kahden pohjoisen naapurikansan välillä on valtava. Sen vuoksi he, lievästi sanottuna, rakastakaan toisiaan.
Harmittaako teitä, että olette jo sitoututunut pelaamaan Suomen maajoukkueessa?
- Joskus sellaisia ajatuksia käy mielessä, etenkin silloin kun suomalaislehdet kaatavat paskaa niskaani ilman mitään syytä. Moskovassa on helppoa kadota ihmisjoukkoon, mutta Suomessa seurataan ihan jokaista liikettä, piiloutua ei voi mihinkään. Tämän takia olenkin päättänyt, että käyn Suomessa pelaamassa vain maajoukkueessa ja vierailemassa vanhempieni luona, muuten en astu Helsinkiin enää jalallanikaan. Pitää lomailla vain siellä, missä kukaan ei ole sinusta kiinnostunut.
- Mutta mitä tulee varsinaiseen kysymykseen, en salaa sitä, että haluaisin pelata synnyinmaani puolesta. Mutta kun sain suomalaisen passini, kukaan ei silloin voinut vielä tietää, miten minun jalkapallourani käy ja tuleeko koskaan mahdollisuuttakaan päästä Venäjän maajoukkueeseen. Silloin se tuntui jotenkin täysin mielikuvitukselliselta. Mutta paluuta menneisyyteen ei enää ole...
Viimeinen kappale osoitaa, että Reutersin ja STT:n uutisointi oli aivan kohdillaan.
Laaja haastattelu sisälsi monta muutakin mielenkiintoista tietoa ja kertoi paljon Eremenkon luonteesta. Suosittelen ostamaan viikonvaihteen IS tämän käännösartikkelin vuoksi.
Sinänsä olen sitä mieltä, että tehtäisiin suurta vahinkoa, jos Eremenkoa lähdettäisiin vainoamaan yltiöisänmaalaisilla perusteilla. Suuret jalkapallopersoonat ovat persoonia myös yksityiselämässään. Sitäpaitsi Jr. kokema ryssittely on varmasti totta ja osoittaa vain suomalaisten metsäläisyyden.
Yhtä hyvin voitaisiin vainota Joonas Kolkkaa "vanhoista yhteyksistään uusnatseihin". Mutta ketä tällainen palvelisi?
On kuitenkin tärkeää, että jokainen pelaaja on sitoutunut Hodgsonin luomaan taktiikkaan ja maajoukkueeseen. Toistaiseksi Jr. on ollut sitoutunut ja oli Puola-ottelussa tärkeä lenkki ja hankki rankkarin erinomaisilla pelimiehen taidoillaan.
