Hyvä diili, jos pitää paikkaansa. Itse en kuitenkaan usko siihen, mitä media asiasta ensimmäiseksi kirjoitti. Jossain toisessa yhteydessä takaisinostoklausuulin hinnaksi heitettiin vain 55 miljoonaa ( about siirtosumma + 2 vuoden palkka), joka käytännössä sysäisikin kaiken riskin siirrosta Roman harteille. Valitettavasti tämä jälkimmäinen summa lienee lähellä oikeaa, joka kyllä poistaisi ennakoivasti luovutetun sulan Pinton hatusta.
Kyllä se 80m€ taitaa olla lähempänä totuutta Abrahamin takaisinostopykälän osalta. Ja kuten Mogitus sanoi, niin lunastaminen vaatisi pelaajalta sellaista lukakumaista suorittamista 2-3 kauden ajan, ja kyllähän hankinta olisi silloin ollut Romalle jo todella iso menestys.
3. Paljon puhutaan, että kaverista saa heittämällä ”omat takaisin” Englannista niin halutessaan. En kuitenkaan näkisi asiaa todellakaan niin selvänä, koska siirtosumma on sellainen ettei Englannissa noita maksa kuin 6-7 kärkiseuraa. Ja jos taas edessä olisi täysi floppaus Italiassa niin en nyt näkisi ihan varmana olevan tuon luokan tarjousta sen jälkeen tulossa noilta 6-7 isolta seuralta.
Onhan Valioliigassa tuon kuuden isoimman seuran lisäksi myös ainakin Leicester, Everton, Aston Villa, West Ham, Newcastle ja Wolves maksaneet omista ennätyshankinnoistaan enemmän kuin tuo Abrahamista maksettava 40 miljoonaa euroa. Lisäksi Crystal Palace, Leeds, Southampton ja Watford ovat vain vähän tuosta jäljessä ja näillä seuroilla ennätyshankinnat ovat siellä noin 35 miljoonan euron tietämillä.
Tuosta kun alkaa laskemaan, niin kyllä ne aika vähemmistössä ovat, joilla ei sopivan pelaajan kohdalle tullessa tuollaista pinkkaa löydy, eli käytännössä ne seurat jotka jatkuvasti jojoilevat Valioliigan ja Championshipin välillä tai ovat juuri liigaan nousseet (mm. Norwich ja Brentford).
Kyllä siellä siis siirtosumman osalta maksukykyisiä seuroja löytyy ihan reilusti, mutta tokihan jos Tammy floppaa täysin ja pelaa pari kappaletta jotain 5-10 maalin kausia, niin tuollaisia rahoja tuskin kukaan olisi enää maksamassa, vaikka varaa olisikin. Enemmänkin näkisin mahdollisena kynnyskysymyksenä pelaajan palkan, joka huhujen mukaan tulee Romassa olemaan noin 5m€ kaudesta nettona, eli brittiliäisittäin varmaan jotain luokkaa £150K/vko brutto, ja tuollaisia liksoja ei välttämättä pysty maksamaan Valjussakaan kuin sarjataulukon ylimmälle puoliskolle asemansa vakiinnuttaneet joukkueet.
1. Lädi. Lisää aika riskejä, kun lädit lähtevät maailmalle. Sopeutuminen ei ole itsestään selvä asia. Toki sama juttu toisinpäin kun italialaiset mammanpojat vaikka lähtevät Englantiin.
Kuinkahan paljon tässä enää nykyään on totuuspohjaa? Viime vuosina englantilaispelaajia on alkanut lähtemään myös muihin maihin aikaisempia sukupolvia enemmän, ja en nyt ainakaan itse muista että olisi mitään sopeutumisongelmia suurimmalla osalla ollut. Italiaan viimeisimpinä siirtyneistä ainakaan Tomorilla, Youngilla ja Smallingilla ei käsittääkseni ole tuon suhteen mitään ongelmia ollut, ja myöskin Bundesligaan siirtyneet (mm. Sancho, Bellingham) ovat viihtyneet Saksassa varsin hyvin. Kieran Trippierilläkin on tainnut mennä Atleticossa ihan mukavasti.
Varmasti noita saarilta muualle lähteviä pelaajia tullaan jatkossa näkemään kasvavissa määrin, koska kärkijoukkueisiin mahtuu kuitenkin vain rajallinen määrä pelaajia ja kun niihinkin haetaan aktiivisesti huippupelaajia lädien lisäksi myös muualta maailmalta, niin pelipaikkoja kilpailukykyisissä ja maksukykyisissä seuroissa ei vain riitä kaikille laatupelaajille ja uran kannalta paras vaihtoehto on silloin monesti lähteä hakemaan paikkaa jostain muualta. Tokihan siellä varmasti suurimmalla osalla lähtijöistä on takaraivossa jonkunlainen ajatus, että jos visiitti mantereella menee riittävän hyvin ja taso alkaa riittämään valjun kirkkaimmalle huipulle, niin aletaan haluta siirtoa takaisin (mm. Sancho) mutta eipä tuo nyt pitäisi olla mikään syy olla hankkimatta lahjakkaita englantilaispelaajia, koska se isoimpien valjuseurojen kiinnostus tarkoittaa yleensä sitä, että pelaajasta on ollut seuralle paljon iloa ja siirto takaisin valjuun saattaa olla myyjän kannalta hyvinkin rahakas, kuten nähtiin esimerkiksi juuri Sanchon tapauksessa.
Aikaisemminhan saarilla tuntui vallitsevan myös sellainen kulttuuri, että maajoukkuerinkiin oli hyvin vaikea päästä jos sattui pelaamaan jossain muualla kuin Valioliigassa ja se on saattanut osaltaan vähentää lädien lähtöhaluja, mutta nykyään luulisi senkin olevan jo helpompaa, kun valmentajat pystyvät paremmin seuraamaan pelejä ja pitämään yhteyttä pelaajien kanssa myös ulkomaisissa liigoissa. Nythän mm. Sancho, Bellingham ja Trippier ovat olleet maajoukkuetouhuissa aktiivisesti mukana vaikka pelaavatkin muualla, ja olettaisin että jos Tomori pitää kevätkauden tasonsa Milanissa myös pidemmällä tähtäimellä, niin hänellekin sitä paluuta maajoukkuerinkiin on luvassa jo hyvinkin pian.
Noin viiden kauden ajan Abrahamin otteita sekä Chelseassa että lainoillaan seuranneena uskon kyllä, että tulee onnistumaan Romassa hyvin. Pelaajahan on jossain määrin myös Mourinholle jo ennestään tuttu, sillä vaikka pelejä ei edustusmiehistön riveissä silloin vielä tullutkaan, niin akatemiavuosinaan Abraham treenaili jonkun verran Chelsean joukkueen kanssa silloin, kun Mourinho oli seuran peräsimessä. Eiköhän Josella siis jonkunlainen käsitys ole siitä, minkälaisen pelaajan on Abrahamista saamassa.
Abrahamilla on pelaamisessaan (ainakin vielä) joitain isojakin puutteita, mutta eihän sitä käy kiistäminen että jos pääsee oikeanlaiseen pelisysteemiin pelaamaan, niin maaleja kyllä on luvassa. Veikataan varovaisesti sellaista 15-20 liigamaalia tulevalle kaudelle.
