Ranska-Suomi tilastoina

[Jorma Teräs]

Härkäviikon viimeinen peli tilastojen muotoon pakattuna tässä.

Ensin peliminuutit, kaikki syötöt ja perässä "vaikeat" syötöt, "rakentavat" syötöt tai miten niitä nyt haluaakin kutsua.

Arajuuri	90	32/34	0/1
Väisänen	90	36/44	5/9
O'Shaughnessy	90	53/58	6/11
Alho	79	23/28	3/5
Uronen	61	9/13	2/5
Raitala	11	4/5	1/1
Schüller	61	33/41	6/11
Kamara	90	54/59	3/6
Nissilä	72	18/24	2/6
Valakari	29	20/23	1/3
Kairinen	18	13/15	1/3
Soiri	29	7/9	0/1
Pohjanpalo	72	8/12	2/5
Pukki	90	12/17	1/5
Jensen	18	7/9	1/3
Koko joukkue		329/391	34/75

Hyökkäyksen kaksinkamppailut, ensin maassa ja perään ilmassa:

Arajuuri	0/0	0/1
Väisänen	0/1	2/3
O'Shaughnessy	1/1	0/0
Alho	1/1	0/0
Uronen	1/3	0/0
Raitala	0/1	0/0
Schüller	4/5	0/0
Kamara	4/7	0/0
Nissilä	4/5	0/1
Valakari	1/4	0/0
Kairinen	0/1	0/0
Soiri	1/2	0/0
Pohjanpalo	0/5	2/8
Pukki	3/6	0/0
Jensen	0/2	0/0
Koko joukkue	20/44	4/13

Puolustuksen kaksinkamppailut samalla tavalla:

Arajuuri	1/2	1/2
Väisänen	6/12	1/2
O'Shaughnessy	4/7	1/1
Alho	4/4	1/2
Uronen	1/4	0/0
Raitala	1/2	1/1
Schüller	3/11	0/1
Kamara	3/6	0/0
Nissilä	1/4	1/1
Valakari	1/2	0/0
Kairinen	1/3	0/0
Soiri	1/1	0/0
Pohjanpalo	0/0	2/2
Pukki	1/2	0/0
Jensen	0/0	0/0
Koko joukkue	28/60	8/12

Ja lopuksi vielä katkot, kuljetukset, pallon pitämiset ja maalintekoyritykset/alustukset:

Arajuuri	8	2	1	0+0
Väisänen	6	0	2	1+0
O'Shaughnessy	7	2	1	0+0
Alho	7	0	1	0+0
Uronen	4	1	1	0+0
Raitala	0	0	0	0+0
Schüller	7	2	0	0+2
Kamara	5	6	3	0+0
Nissilä	2	1	4	1+0
Valakari	0	2	3	0+0
Kairinen	0	0	1	0+0
Soiri	3	1	1	0+0
Pohjanpalo	3	2	2	0+0
Pukki	5	3	1	0+0
Jensen	1	0	1	0+0

- Hradeckyn avaukset: pitkät 1/4, lyhyet 17/17
- hyvin samanlaiset tilastot kuin Wales-pelissä, hyökkäyspelin osalta EM-kisojen Belgia-matsi meni myös aika lailla samoihin
- Schüllerille varsin epätyypillinen saldo, enemmän kuin kaksi voitettua hyökkäyksen (maa)kaksinkamppailua on kirjattu viimeksi ruotsalaisseniilin debyytissä. Puolustussuuntaan sitten ihan kamala tilasto
- hyökkäyspäässä ei taas tapahtunut juuri mitään. Vähän kaksinkamppailuja, vähän (onnistuneita) vaikeita syöttöjä
- Alho tempaisi komeat numerot vaikka mieleen ei jäänyt juuri muuta kuin kömpelö harhasyöttö, minkä toki itse paikkasi ihan hienosti kulmaksi

[Ehis]

Jollelta aika huonoa tekemistä dualeissa, mutta boxin ulkopuolella onkin aika turhake. Taktiikankin piikkiin.

Vaikka en Alhon fanipoikiin juuri kuulukaan, tilastoissa ei juurikaan valittamista ja maalaisten iloksi jatkanee majussa vielä pitkään.

Väisäsellä pitkä matka hyväksi toppariksi ja tilastot sen vain jälleen kerran vahvistavat.

[Tsei Tsei]

Jollella ei tosiaan fysiikka riittänyt Ranskan toppareita vastaan.

O'Saughnessyä ja hänen syöttöpeliä haukkuneet keskittyivät taas muutamaan harhasyöttöön. Tilastojen valossa Alhon kanssa puolustuksen paras. Väisäsellä todella vaikeaa, mutta myös Schüllerillä ja Kamaralla aika haastavaa puolustuksen kaksinkamppailuissa.

[Hunaja]

O'Shaughnessyä ja hänen syöttöpeliä haukkuneet keskittyivät taas muutamaan harhasyöttöön.

Tätä tuli naureskeltua ottelutopikkia jälkikäteen selatessa. Ikään kuin siellä olisi sitä harhasyöttöä odottamassa jo valmiina näppäimistöllä joku perinteinen: "Ei vittu, surullinen pelaaja, vittuun majusta ". Seuraavassa pelissä kannattaa jo valmiiksi olettaa, että vaikeista syötöistä ~50% menee omille ja täydellisen syöttötarkkuuden odottaminen keneltä tahansa on täysin epärealistista. Ennemmin kannattaisi kääntää ajatus toisinpäin ja laskea vaihteeksi niitä onnistuneita suorituksia, jotka tuntuvat tosiaan näiltä haukkujilta menevän kerran kerrasta ohi.

DOS on joka tapauksessa (myös tilastojen valossa) noussut maajoukkuepuolustajista selväksi ykkösvaihtoehdoksi pelinavaamiseen. Syöttöjä, niin lyhyitä kuin pitkiä selvästi eniten, mutta myös tarkkuus parempaa kuin kollegoilla. Arajuurella toki kovempi onnistumisprosentti, mutta sille on syynsä miksei Arajuuri anna pitkiä syöttöjä ja lyhyet syötöt lähtevät poikittain Väisäselle tai DOSille.

[Julkea bulbul]

Mitään ihmeellisyyksiä tilastot eivät hyvässä tai pahassa esittäneet, joten vertaillaan niitä sitten vaikkapa kisaotteluihin, kun EOM vs. TOM -taistelu käy kuumimmillaan.

• Syöttötyöskentely muistuttaa hyvin vahvasti kisojen Belgia-ottelua, jossa tosiaan Belgia ei kaikkea peliin laittanut. Syöttömäärä ja syöttöprosentti ovat selkeästi edellä Tanska- ja Venäjä -otteluita. Muistelisin selostajan todenneen jo ensimmäisen jakson loppupuoliskolla syöttöjä olevan reilusti yli 200 eli syöttämäärässä näkyy Ranskan ottelun alussa nähty kunnioitus ja vähäisempi paine pallolliselle. Toinen puolisko sitten juostiin enemmän perässä. Vaikeita syöttöjä on suhteessa huomattavasti vähemmän kuin kisojen Tanska- ja Venäjä-otteluissa ja ne löysivät kohtuullisesti kohteensa. Vaikeiden määrässäkin näkyy (Ranskan mahdollistama) rauhallinen rakentaminen ja nimenomaan maata pitkin, sillä myös hyökkäyspään ilmakaksinkamppailuja oli vähemmän kuin Tanska- ja Venäjä-otteluissa.
• Suurin ero negatiivisessa mielessä kisojen otteluihin on puolustuksen maakaksinkamppailuissa, jotka olivat suunnilleen ainoa hyvin toiminut asia Tanskaa vastaan. Nyt vajottiin tasolle (alle puolet voitettuja), johon karsintaotteluissa Suomen on alistanut viime vuosina lähinnä Bosnia ja Italia. Ilmassa pärjättiin ihan hyvin, mutta eipä Ranska ilmassa Suomen kolmikkoa edes koittanut haastaa tai laitatuet saivat sen estettyä.
• Hyökkäyksen kaksinkamppailut ovat hyvin samalla tasolla kisaotteluiden kanssa varsinkin maassa, ilmassa kisoissa Belgia alisti vielä pahemmin siinä missä Venäjää vastaan Jolle nöyryytti lähes yksin. Määrällisesti molempia oli todella vähän, mikä liittynee siihen, että syöttömäärät olivat nyt suuremmat niin keskikentällä kuin hyökkäyksessäkin. Eli hyökätä ainakin koitettiin palloa liikuttamalla.
• Katkoja oli jostain syystä erittäin vähän eikä vain kisoihin nähden vaan viidenneksi vähiten koskaan JT:n tilastoimista otteluista.

Jos jotenkin kasaa yhteen, niin Ranska iski sinne, missä puolustuksen ongelmat tulevat esiin eli sahasivat muodon rikki maata pitkin. Suomi koitti rakentaa hyökkäyksiään paremmin maata pitkin, mutta Ranska sai ohjattua pelin keskelle, Uronen ja Alho jäivät hyödyntämättä leveydessä ja lopulta hävittiin hyökkäykset hävittiin kaksinkamppailuissa. Kisoihin nähden tilastoista EOM:nä voi poimia pallollisen pelin, TOM:nä kaksinkamppailut, ja lopputuloksena saadaan sopivasti ketään tyydyttämätön ±0.

Alla tilastoarvosanat tämän viestin mukaisin perustein:

Ranska

Arajuuri	5,5
Väisänen	7
O'Shaughnessy	7
Alho	5,5
Uronen	4
Schüller	6
Kamara	6,5
Nissilä	5,5
Pukki	5
Pohjanpalo	6

Uronen oli pahasti ulkona pelistä ja siitä palkintona (tarkistamatta) uran heikoin lukema. Samoin Arajuuri harvoin noissa lukemissa kyntää, nyt syynä ihan vain se, ettei päässyt loistamaan omalla alueellaa eli kaksinkamppailuissa. DOS oli tilastojen perusteella MoM. Nissilän suorituksessa, täysin vastoin odotuksiani, arvosanaa nostivat hyvät kaksinkamppailut ja numero laahaa syöttötyöskentelyn puutteiden vuoksi

[Tsei Tsei]

Miten Väisänen sai seiskan noilla luvuilla?

[Julkea bulbul]

Miten Väisänen sai seiskan noilla luvuilla?

Olemalla tasaisen keskimääräinen, mutta aktiivinen kaikilla mukaan laskettavilla mittareilla.

[viitati]

Nuo tilastot kertovat aika paljon jos niitä osaa lukea. Onko Arajuuri huono koska hänellä ei ole 1v1 tilanteita vaan lähes kaikki tilanteet on Väisäsellä ja DOSsilla?
Vai johtuisiko se siitä että vastustaja osaa lukea missä on Suomen heikot kohdat?
Haluaako Suomi että Arajuuri ei ole kaksinkamppailuissa, tuskin. Onko Toivio huonompi pelaaja kuin DOS tai Väisänen? Pystyyko Väisänen olemaan 4-4-2 systeemissä toinen toppareista ja iso ? on myös DOS. Eiköhän meidän pari olisi Toivio/Arajuuri?
Aika naurettavaa että Suomi "joutuu" pelaamaan kotona Kazakstania vastaan kolmella topparilla.
Noin noita tilastoja voi lukea!!!

Lisäksi:
Vastaavasti Ukraina pelasi kahdella topparilla kaksi tasuria Ranskaan vastaan ja saman oli lähellä tehdä myös Bosnia häviten toisen matsin 1-0. Toisessa Ukraina matsissa Ranska oli aivan köysissä ja saivat onnekkaasti tasurin.