FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
17.10.2021 klo 22:44:25 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 10 [11] 12
 
Kirjoittaja Aihe: Fc Inter - HJK 11.9.2021, Suomen kaunein vs Suomen suurin  (Luettu 10231 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Hunaja

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Barbara Pravi, Elli Haloo & Dorothea Wierer <3


Vastaus #250 : 11.09.2021 klo 18:55:28

Miten tuosta on edes mahdollista putata ohi vaikka yrittäisi? :D
Nimimerkitön

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kontrollipallo. Kontrolloidut hankinnat.


Vastaus #251 : 11.09.2021 klo 18:55:48

Furkka :D
Jema Pelle

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #252 : 11.09.2021 klo 18:55:56

On toi Petteri juoni kaveri, onneks Furkka ei osunut tyhjiin.
Suloinen Agentti

Poissa Poissa


Vastaus #253 : 11.09.2021 klo 18:56:54

Taiki toi lisää juonikkuutta Interin hyökkäykseen. Forsell-Taiki comboa tiedossa seuraavissa matseissa?
Nerazzurri

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Inter


Vastaus #254 : 11.09.2021 klo 18:57:02

Onneksi vierailija oli kiva vieras ja teki alle kymmenen. Furkka on kyllä kasa sitä itseään, onneksi taisi hommata itsensä pelikieltoon seuraavaan peliin.
Objectif Lune

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #255 : 11.09.2021 klo 18:57:15

Mukavaa, että Interkin onnistuu avopaikoista ryssimään tänään. No siitä ainoasta avopaikastaan.
Lihamuuri

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: ...uudet suosikkijoukkueet...


Vastaus #256 : 11.09.2021 klo 18:57:18

Inter-pelaajat näyttävät tyytyväisiltä kun matsi loppui :D
Objectif Lune

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #257 : 11.09.2021 klo 18:58:02

Ryssikö Klubi tänään neljä läpiajoa vai mites toi meni?
Nimimerkitön

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kontrollipallo. Kontrolloidut hankinnat.


Vastaus #258 : 11.09.2021 klo 18:58:37

Ite taas olen innoissani, kun pääsee taas näkemään noin hyvän oman junnun pelaamista. Ja iloinen, että joukkueen rakentamisessa on uskallettu jättää Peltolalle tilaa.

Yritän tässä nyt sanoa sitä, että jos tuohon Sakselan (tai Murillon) paikalle olisi riittävät varamiehet Peltolan voisi ottaa tuohon keskikentälle. Nyt siihen tuli sitten Djalo kun Peltola oli pakko laittaa tuonne laitapuolustajaksi.
ginikettu

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK (BJK)


Vastaus #259 : 11.09.2021 klo 18:59:48

Ryssikö Klubi tänään neljä läpiajoa vai mites toi meni?
Jotain sitä luokkaa. Ei maistunut maalit.
torki

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #260 : 11.09.2021 klo 19:01:47

Streami hyytyi juuri kun Furkka oli pistämässä palloa tyhjään maaliin. Ei tainnut silti jäädä maali näkemättä.
muumi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: minä en nettikiusaa


Vastaus #261 : 11.09.2021 klo 19:02:19

Yritän tässä nyt sanoa sitä, että jos tuohon Sakselan (tai Murillon) paikalle olisi riittävät varamiehet Peltolan voisi ottaa tuohon keskikentälle. Nyt siihen tuli sitten Djalo kun Peltola oli pakko laittaa tuonne laitapuolustajaksi.

No tämä ihan totta.
eepahh

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: 1907


Vastaus #262 : 11.09.2021 klo 19:03:01

Riveirolle Ylos
Helvetisti hukattuja paikkoja, keskikenttä pyöri hyvin, mitä nyt pieni lahjoitus vihulle.
Solidi esitys.
palloseura

Poissa Poissa


Vastaus #263 : 11.09.2021 klo 19:05:32

Peltola on pelannut paremmin puolustuksen oikealla laidalla tai keskikentällä. Ne hasardi matsit on sattuneet siihen jos on ollut vasenpakki.
Laitapakkiosasto on aika kapea jos Saksela tai Murillo loukkaantuisi. Siitä KKB :n vamman vakavuudesta ei ole mitään tietoa.
Kylmäjalka

Poissa Poissa


Vastaus #264 : 11.09.2021 klo 19:35:12

Nessönali otti tukkaan ja rutkasti.
Pulinat poies. Maksaneita paikalla korkeintaan tuhat
alamummo

Poissa Poissa


Vastaus #265 : 11.09.2021 klo 20:01:44

Loukkaantuiko Saksela vai otettiinko muuten vaan vaihtoon? Jimin lähetyksestä ei selvinnyt kun vierailtiin toisella paikkakunnalla.

Loukkaantui. Alas

e. Piteli jalkaansa, mutta käveli toki itse kentältä.
« Viimeksi muokattu: 11.09.2021 klo 20:04:17 kirjoittanut alamummo »
kunq

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: :keskari:


Vastaus #266 : 11.09.2021 klo 23:04:38

+ Koskelan taktinen onnistuminen
+ vakuuttava voitto ilman suurempia ongelmia
+ Forsell jätti tuulettamatta

- Valencic
- Sakselan loukkaantuminen
- uutiset Roopen jalkaongelmista

Mathews S

Poissa Poissa


Vastaus #267 : 11.09.2021 klo 23:09:52

Ketä Inter kiinnostaa? Kohta TPS nousee liigaan taas ja häviitte Turunkin
Kiinanmuuri

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #268 : 11.09.2021 klo 23:43:21

+ Forsell jätti tuulettamatta
Tähän eri. Pullukka pelasi Klubissa vain puoli kautta, joten olisi voinut ihan hyvin tuulettaa eikä olisi ollut mitään epäkunnioitusta
kunq

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: :keskari:


Vastaus #269 : 11.09.2021 klo 23:51:01

Tähän eri. Pullukka pelasi Klubissa vain puoli kautta, joten olisi voinut ihan hyvin tuulettaa eikä olisi ollut mitään epäkunnioitusta

En tietystikään ajattele Petterin olevan velvollinen tällaiseen, mutta mielestäni on kuitenkin varsin mukavaa, että lyhyemmänkin Klubi-uran omaavat pelaajat osaavat arvostaa seuraa edes tämän pienen teon (tai tekemättömyyden) verran.
6-paikka

Poissa Poissa


Vastaus #270 : 12.09.2021 klo 00:04:08

Jaajaa, vituikshan se meni mut hauskaa oli silti! Maailman paras kannattajakatsomo, loistavia tyyppejä täynnä, ylpeä olla osana sitä. Ylos
Kiinanmuuri

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #271 : 12.09.2021 klo 00:23:18

En tietystikään ajattele Petterin olevan velvollinen tällaiseen, mutta mielestäni on kuitenkin varsin mukavaa, että lyhyemmänkin Klubi-uran omaavat pelaajat osaavat arvostaa seuraa edes tämän pienen teon (tai tekemättömyyden) verran.
Onhan toi ihan kunnioitettava ele sinänsä, mutta omasta mielestä yleisesti vähän turhaa vaatia näiltä vuoden parin palkkasotureilta tuulettamattomuutta. Mieleen tulee esimerkkinä -18 tai -19 kaudelta kun Taiwo paino Ropsin paidassa Töölössä todella hienon vaparibyyrin ja katsomossa ja muistaakseni myös forkalla käytiin tästä kuumana, vaikka Taiwon luonteen tuntien ei varmasti tarkoittanut mitään pahaa, vaan oli aidosti niin iloinen
Salming

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #272 : 12.09.2021 klo 17:13:20

Inter - HJK 1-3 11.9.2021, Veikkausliiga

Inter 5-2-3

Forsell 14 - Furuholm 15 - Källman 10
Annan 6 - Paananen 19
Engström 2 - Haukioja 25 - Hoskonen 22 - Ketting 4 - Järvenpää 11
Moisander 12

HJK 4-3-3

Browne 24 - Ro. Riski 11 - Valencic 27
Jair 6 - Väänänen 21 - Lingman 10
Murillo 13 - O'Shaughnessy 5 - Moren 16 - Saksela 3
Keto 31

Viime kausien tapaan Inter-HJK oli ottelu, jossa olin taas paikan päällä. Tämä taisi olla neljäs kerta viimeiseen kuuteen vuoteen, kun näin joukkueiden välisen kohtaamisen Veritas Stadionilla. Aiemmat olivat päättyneet Interin kotivoittoon eivätkä muun muassa Onovon hattutemppu tai Interin neljän maalin iloittelu Eldersonin alun rajaheittomaalin jälkeen ole unohtuneet. Vierasjoukkue Klubi oli erittäin kiinnostava nähdä kenraaliharjoituksessaan ennen Konferenssiliigan lohkovaihetta. Vain Sparvin puuttuminen harmitti, koska olisin halunnut nähdä hänen ylivoimaisuutensa tällä tasolla lähietäisyydeltä. Lämmittelyssä Forsell antoi muutaman maukkaan ristipallon selustaan Järvenpäälle, joka tarjoili maalin eteen Furuholmille, joten olympiakatsomon lehtereille lisäjännitykseksi pelivalintani oli Furuholmin maali. Istumapaikka rivillä kahdeksan oli optimaalinen tolppien ollessa rivillä yhdeksän tuossa katsomossa. Kaksinkamppailuja sai todistaa läheltä ja intensiteetti välittyi hyvin, mutta samalla rivikorkeus oli riittävä laajemman kuvan ja ryhmityksien hahmottamiseen.

Inter pallollisena vs. HJK pallottomana

Inter rakensi avausjaksolla alhaalta 3-4-3:lla. HJK prässäsi kapeassa 4-3-3 muodossa. Viime vuoden kohtaamisessa HJK prässäsi Kupittaalla vastaavaa muotoa siten, että se joko jätti molemmat tai vain toisen wingbackin auki, jolloin alas jäi joko 4v3 tai 5v3 ylivoima Interin yläkolmikkoa vastaan. Tuolloin puolustuslinja pelasi kapealla ja Schüller yksinäisenä ankkurina jäi suojaamaan puolustuslinjaa, jolloin Interin silloista yläkolmikkoa Mastokangas-Furuholm-Kagayama vastaan syntyi 5v3 ylivoima, koska molemmat Interin wingbackit jäivät auki sivurajoille. 5v3 ylivoima muuntui 4v3 ylivoimaksi silloin, kun Murillo irtosi kapealta prässäämään silloista oikeaa wingbackia Engströmia, jos Inter kierrätti pallon tälle. Toisella puolella Alho pysytteli kapealla antaen Lingmanin ja Ri. Riskin prässätä Ruanea.

Tässä pelissä HJK:n tapa prässätä vaati hitusen ajatustyötä. Viime vuoden tapaan puolustuslinja pysyi kapealla, mutta nyt Murillokaan ei lähtenyt prässäämään wingbackia, vaan pysytteli Sakselan kanssa koko ajan kapealla, koska tiedossa oli, että Inter tulisi pelaamaan tälle kaudelle tyypillisesti ristipalloja kohti Källmania, joten oli hyvä, että hän oli kapealla puolustamassa Källmania ja O'Shaughnessy oli sitten vieressä vielä varmistamassa. Moren kontrolloi puolestaan Furuholmia ja Saksela Forsellia silloin, kun tämä ei pudonnut palloa vastaan. Usein kuitenkin kävi niin, että Forsell putosi alemmas, jolloin Lingman seurasi hänet. Yläkolmikon toiminta oli sellaista, että painottoman puolen sivutoppari jätettiin usein tarkoituksella aika vapaaksi. Jos pallo oli esimerkiksi Kettingillä, tätä prässäsi Browne. Keskellä Valencic ja Riski olivat lähekkäin siten, että Valencic esimerkiksi oli kahden topparin välissä valmiudessa prässäämään Moisanderia ja Riski sitten keskitoppari Hoskosta, jolloin Haukioja jäi auki laidalle. Samalla kun Browne ja Riski prässäsivät Kettingiä ja Hoskosta, he peittivät syöttöjä keskelle Paanaselle ja Annanille! Jair puolestaan seilasi Paanasen ja Järvenpään välillä. Lähtökohtaisesti HJK jätti aina Järvenpään auki sivurajalle, koska Jair oli tosiaan kapealla ja Brownen takana varmisti sen, että Paanasen kautta pelaaminen ei onnistunut helposti, mutta jos Inter kierrätti pallon Järvenpäälle, Jairin piti irrota keskeltä laitaan kiinni Järvenpäähän. Tällöin Väänänen nosti ankkurina kiinni Paanaseen ja Riski saattoi pudottaa Hoskosen luota kiinni Annaniin, jolloin Lingman pystyi pysymään kiinni Forsellissa. Ajoittain siis HJK:n kapea muoto tarkoitti kuitenkin sitä, että Interillä olivat vapaita pelaajia wingbackit, sivutoppari ja Annan, mutta viimeksi mainittu toki vain silloin, kun Lingmanin piti kontrolloida Forsellia.

Jos Inter yritti puolestaan edetä vasemman kautta, Riski pääosin oikeana laiturina liikkui kiinni Haukiojaan ja Valencic keskellä seurasi perässä kiinni Hoskoseen. Browne puolestaan jätti Kettingin auki ja kavensi estämään syötöt Moisanderille. Samalla kun Riski prässäsi Haukiojaa, hän jätti Annanin syöttövarjoon keskelle pakottaen Haukiojan avaamaan laitaa pitkin tai tutusti ristiin Källmanille. Jair pysytteli kiinni Paanasessa. Tilanteesta riippuen Saksela saattoi nousta kiinni Engströmiin, mutta useimmin kuitenkin Lingman iski kiinni Engströmiin jättäen Forsellin syöttövarjoon, mutta samalla Väänänen kavensi perässä kiinni Forselliin, jolloin vapaiksi pelaajiksi Interille jäivät painottomalle puolelle Ketting ja Järvenpää. Joitakin kertoja pelin tiimellyksessä kävi toki myös niin, että HJK käytti viimevuotista tapaansa, jossa molemmat wingbackit jätettiin auki sivurajoille, jos Forsell ei pudonnut palloa vastaan, jolloin Klubin alakerta ja Väänänen loivat 5v3 ylivoiman Interin yläkolmikkoa vastaan, Lingman-Jair merkkasi Annanin ja Paanasen sekä yläkolmikko suoraan yksi-yhteen topparit.

Koska HJK:lla oli 3v2 ylivoima lähtökohtaisesti keskikentällä, Forsell siksikin putosi usein alemmas tekemään itseään pelattavaksi vasemmalle välikaistalle Lingmanin eteen pyrkien luomaan esim. Annanin kanssa hetkellisen 2v1-ylivoimatilanteen ja lähettämään sitten tämän kauden Interille tyypillisen ristipallon kohti Källmania. Forsellin pudotessa Interin muoto muistutti siis ennemmin 3-5-2:ta/3-4-1-2:ta kuin 3-4-3:a.

Molemmat joukkueet ottivat korkealta kiinni ja kun puolustuslinjat tukivat korkeaa prässiä, se tarkoitti sitä, että paineen alla molemmat joukkueet pelasivat paljon pitkiä syöttöjä ilmassa ohi vastustajan ylimpien prässilinjojen puolustuslinjan taakse. Erona illan pelissä oli se, että HJK:n puolustuslinja puolusti paljon paremmin selustaa kuin Interin alakerta ja se teki eron näiden kahden välille tässä pelissä. Inter toki pyrki kotijoukkueena vähän enemmän mielestäni kierrättämään palloa kuin Klubi, joka varsin herkästi avasi kohti selustaan Koskelan ohjeistuksen mukaisesti ollen rahtusen suoraviivaisempi, mutta siitä myöhemmin lisää. 11. minuutilla tuo Klubin tapa prässätä ylhäältä oli tuottaa tulosta. Ketting pudotti Brownen edestä pallon Moisanderille. Poikkeuksena aiempaan Valencicin sijasta Browne jatkoi liikkeensä loppuun, jolloin sekä Valencic että Riski jäivät aika lähelle keskitopparia, mutta Riski lähti toki haistamaan aika ajoissa syöttöä Haukiojalle. Moisander yritti löytää keskeltä Paanasen, joka oli liikkunut lähelle Annania ja tällöin Jair oli luovuttanut seuraamisvastuun Väänäselle jääden itse Järvenpään lähelle. Moisanderin syötössä kesti kuitenkin liiaksi ja Browne sai jalan väliin. Valencichan peitti koko ajan syöttöä Hoskoselle ja irtopallo pomppi Riskille, joka pääsi ampumaan kohti tyhjää maalia, mutta sijoitus meni vasemmalta ohi.

Puolessa kentässä Inter käytti 3-2-5 ja 3-1-4-2 malleja avausjaksolla. Paananen siis välillä nousi oikeaan taskuun kahden alimman linjan väliin jättäen Annanin yksin Klubin kahden ylimmän prässilinjan väliin tekemään peliä. HJK puolusti syvälläkin 4-3-3:lla, joka muuntui tarvittaessa 5-2-3:een siten, että vasen keskikenttä Jair tosiaan seurasi Järvenpään nousut ja iski tähän kiinni, jos Inter kierrätti pallon hänelle tai yritti tavoitella ristipallolla, jotta Murillo sai pysyä kapealla kiinni Källmanissa. Jairin putoamisen myötä Klubilla oli tasavoima Interin viiden kaistan hyökkäystä vastaan. Satunnaisena Interin erikoisuutena olivat Engströmin juoksut välikaistaa pitkin boksiin tai linjojen väliin, jolloin Haukioja nousi reilusti irti muista toppareista täyttämään Engströmin jättämän tilan ja koska tosiaan HJK jätti usein painottoman puolen sivutopparin auki, nopealla kierrättämisellä Haukioja saikin muutaman keskityksen vapaasti annettua, kun Engström oli liikkeellään vienyt Sakselan ja Lingmanin entistä kapeammalla eikä Valencic tai Riski lähtenyt seuraamaan Haukiojaa kovin hanakasti enää yläpuolelta. Puolessa kentässä ylipäätään HJK antoi Interin toppareille tilaa kierrättää palloa ja yläkolmikko pysytteli kapealla keskelle estäen syöttöjä Annanille ja Paanaselle sekä jättäen nämä klassisesti hyvin tiiviisti puristuksiin kahden ylimmän prässilinjan väliin.

Interin suosituin murtautumismalli oli kaudelta tuttu ristipallo kohti Källmania, mutta Murillo oli uskomattoman hyvä puolustussuuntaan katkoen avausjaksolla varsinkin kaikki syötöt ilmasta päällään ja myös jalallaan, jos Källmania tavoiteltiin maitse. Järvenpäällekään asti ristipallot eivät menneet, kun Murillo ja Jair yhteistyössä katkoivat ne eliminoiden täten Interin yritykset hyödyntää leveydessä ollutta tilaa. Selustassa ollutta tilaakin Inter yritti käyttää siten, että Moreninkin taakse se haki joitakin juoksupalloja pystysuuntaisesti Furuholmille, mutta ei tällä ollut palaakaan voittaa juoksukilpailuja. Kolmas tapa murtautua oli pelata puolustuslinjan eteen jalkaan jollekin yläkolmikosta, mutta koska HJK puolusti niin kapealla keskustan tukkien, Inter ei juurikaan muodon sisään päässyt. 18. minuutillakin Forsellin laukaus kymppialueelta Keton syliin syntyi siten, että Hoskonen puolessa kentässä otti tyhjät pois ylimmän prässilinjan haastaen, kun Riski blokkasi keskelle vain syöttöä Annanille. Hoskonen nosti pallon kohti selustaa Furuholmille, joka oli kuitenkin Morenin ja Sakselan puristuksissa. Saksela kuitenkin epähuomiossa pudotti pääpallon suoraan Forsellin puolustuslinjan eteen ja tämä tällasi vasurillaan päin Ketoa. Koska tilaa ei muodon sisästä löytynyt, yksi tapa murtautua olivat kaukolaukaukset. Siten Forsellin maalikin syntyi, vaikka se pitäisikin luokitella vastaiskumaaliksi Jairin harhasyötöstä ja 37. minuutilla puolestaan Paananen kokeili oikealta välikaistalta laukausta 25 metristä, mutta se meni oikealta ohi maalin. Klubin puolustuslinja oli yksinkertaisesti timanttinen avausjaksolla kaksinkamppailuissa, kun Inter haki syöttöjä ilmassa selustaan tai leveyteen tai laitapuolustajien taakse, joten maalipaikat jäivät vähiin hitaissa hyökkäyksissä.

Toisella jaksolla Inter muutti muodon 4-2-3-1:een rakentaen alhaalta 2-4-4:llä kuten HJK. HJK muutti prässiään siten, että se jätti usein Kettingin auki. Browne ja Riski merkkasivat laidoilla Interin laitapakit Haukiojan ja Engströmin. Valencic keskellä puolestaan painosti Hoskosta ja samalla jätti Annanin syöttövarjoon. Jair puolestaan merkkasi Sanzin. Lingman pudotti kiinni kymppipaikan Paanaseen. Laitapuolustajat merkkasivat Forsellin ja Källmanin laidoille ja toppareille jäi 2v1 ylivoima Furuholmia vastaan. Väänänen tuppasi jäämään ylimääräiseksi pelaajaksi keskelle, jolloin HJK käytännössä prässäsi neljällä pelaajalla Interin kuutta alinta pelaajaa ja alas se jätti täten jopa 6v4 ylivoiman ajoittain, kun tosiaan Väänänen ja toinen toppari olivat ylimääräisinä. Myöhemmässä osiossa käy ilmi, että Inter teki samoin toisella jaksolla prässäten neljällä pelaajalla HJK:n kuutta alinta miestä. Ajoittain toki Klubille jäi vain 5v4 ylivoima, jos Riski nousi Valencicin avuksi prässäämään toppareita, koska tällöin Lingman irtosi Paanasen luota kiinni Haukiojaan, jonka Riski oli jättänyt vapaaksi ja Väänänen kavensi kohti Paanasta. Annan oli yhä Valencicin syöttövarjossa tällöin ainoana vapaana pelaajana.

Heti toisen jakson alussa Inter loi hyvän maalipaikan purettuaan prässin, joka HJK:lla haki vielä muotoaan 46. minuutilla. HJK prässäsi tuolloin vielä puhtaasti kapealla 4-3-3:lla. Forsell liikkui laidaltaan keskelle Lingmanin ja Väänäsen väliin saaden syötön Hoskoselta ohi Riskin, joka oli tuolloin keskellä ja Filip oikealla. Forsell jatkoi ykkösellä keskikentältä ristiin Murillon taakse, joka ensi kertaa illan aikana vuoti selustastaan Källmania vastaan. Tämä pääsi keskittämään luukulle kuten Riski HJK:n 1-2 maalissa, mutta Moren putsasi keskityksen kulmapotkuksi. 81. minuutilla toistamiseen Murillo vuoti, muttei niin pahasti. Källman otti ristipallon haltuun leveydessä ja sai vain jalan sillä kertaa auki 1v1-tilanteessa keskittäen takatolpalle, josta Olusanya pudotti pallon suoraan boksin reunalle Sanzille, joka tälläsi yli maalin. Vaikka Inter muutti muotoaan, aika pitkälti se haki yhä pidempiä syöttöjä ilmassa kohti Källmania tai sitten pyrki etenemään vasemmalta maitse kierrättämällä pallon Forsellille leveyteen, mutta kun Klubi viimeiset parikymmentä minuuttia varsinkin puolusti rehdisti jopa tiiviissä 4-2-3-1 muodossa Djalon tultua pohjalle Lingmanin tilalle ja Olusanyan oikealle Riskin tilalle Jairin ollessa kymppinä Valencicin takana sekä Hostikan vasemmalla, Inter ei muodon sisään päässyt pahemmin pelaamaan kuin vasta lisäajalla, jolloin Haukiojan korvanneen Mahutan, Forsellin ja Kagayaman mainio kombinaatio linjojen väleissä yhden kosketuksin siirroin johti Forsellin murtautumiseen selustaan vasenta välikaistaa pitkin ja hän pääsi jopa tarjoilemaan viereen Furuholmille, joka puttasi ohi tyhjistä eikä pelivalintani täten osunut. Kiehuin lievästi katsomossa sisäisesti, mutta en kuitenkaan paljoa. Toisella jaksollahan Interin painostaessa sen muoto hyökätessä muistutti ajoittain jopa 2-1-7:ää, kun suunnilleen topparit ja Sanz lähinnä olivat varmistamassa, kun molemmat laitapuolustajat nousivat yhtä aikaa ylös leveyteen ja Annanin korvannut Ojala niin ikään haki tiloja Klubin kahden alimman linjan välistä. Välillä hän, Forsell tai Kagayama kävivät pyörähtämässä alempana tekemässä itseään pelattavaksi keskikentän linjan etupuolelle, mutta tilaa peliä edistäviin siirtoihin ei löytynyt.

HJK oli erinomainen vastaiskuissaan. Kuudennella minuutilla se meni johtoon, kun Interin alakerrasta Ketting avasi tutusti alhaalta ohi prässilinjojen kohti Källmania, mutta Murillo puolusti loistavasti eteenpäin päästen väliin. Browne otti irtopallon ja nosti sen heti selustaan kohti Valencicia, joka jätti Haukiojan taakseen. Hän kiersi Moisanderin, mutta ajautui liian pieneen kulmaan, joten hän pudotti Riskille, joka ampui päin Moisanderia, mutta Lingman sijoitti kakkospallon tyylikkäästi kahden tolpan kautta verkkoon boksin reunalta. 31. minuutilla puolestaan jälleen Murillon onnistuneesta katkosta lähti Klubin vastaisku, jonka päätteeksi Valencic pääsi muutaman syötön jälkeen läpiajoon kiertäen taas myöhässä vastaan tulleen Moisanderin, mutta Haukioja ehti pelastamaan maaliviivalta isännät. Interin topparit olivat kaikkea muuta kuin rautaa negatiivisissa tilanteenvaihdoissa toisin kuin reilu vuosi sitten, jolloin vaikkapa Hoskonen heitteli Ro. Riskiä maakaksinkamppailuissa kylki kylkeä vastaan kuin tietynväristä lakanaa.

Toisella jaksolla HJK antoi enemmän hallintaa vieraille kytäten enemmän vastaiskuja. 50. minuutilla HJK katkoi syvällä Väänäsen ja Lingmanin voimin. Pallo pelattiin nopeasti puoleen kenttään, jossa Valencic jatkoi sen keskelle Riskille jatkaen itse pystyyn. Riski chippasi takaisin pallon kohti Valencicia tämän juoksulinjalle eikä Ketting pysynyt perässä. Tämä malttoi olla rikkomatta, mutta häiritsi riittävästi eikä Valencic saanut rauhassa viimeistellä ohi Moisanderin, vaan tämä vastaantulollaan otti hyvän torjunnan ja Riski tuhlasi kakkospallosta vielä maalipaikan niin ikään. 71. minuutilla puolestaan keskialueen irtopallotaiston jälkeen Klubi levitti Hostikalle, joka yksinkertaisesti ohitti Engströmin 1v1-tilanteessa pienellä chipillä eteenpäin itselleen ja pääsi kuljettamaan boksiin, mutta sijoitus taka-alakulmaan kilpistyi Moisanderin varpaaseen. 79. minuutilla puolestaan HJK katkoi taas syvemmällä. Peltola chippasi ohi Forsellin ja Jair jatkoi päällään pallon Hoskosen edestä Haukiojan taakse. Valencic pääsi tempokuljettamaan vapaasti kohti Kettingiä ja Engströmiä, jolloin Sanz otti taktisen rikkeen ja varoituksen revittyään vauhdin pois slovenialaiselta. Pari muutakin vastaiskupaikkaa vierailla oli toisella jaksolla, mutta ne kuihtuivat huonoihin ratkaisuihin. Kertaalleen Valencic otti karmean louhikkokosketuksen keskellä ja Riski puolestaan päätti yhden vastaiskun surkeaan keskitykseen oikeasta laidasta suoraan päädystä yli, kun Lingman kipitti vapaasti takatolpalle.
Salming

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #273 : 12.09.2021 klo 17:14:12

HJK pallollisena vs. Inter pallottomana

HJK rakensi alhaalta pääosin 2-4-4 muodolla. Lingman putosi Väänäsen avuksi avaamaan peliä keskikentän pohjalle ja Jair nosti sitten itsensä neljänneksi pelaajaksi ylös. Interin prässi muistutti lähinnä 3-1-4-2 muotoa. Toppareilla olivat selkeät vastinparit HJK:n yläkolmikossa. Ketting paini Brownea vastaan ja Hoskonen-Haukioja pari merkkasi Valencicin ja Riskin. Toppareiden edessä Annan jäi usein keskustan kaksikosta alemmas luomaan 4v3 ylivoiman HJK:n yläkolmikkoa vastaan. Hänen yläpuolellaan wingbackit Engström ja Järvenpää merkkasivat HJK:n laitapuolustajat Murillon ja Sakselan, mutta eivät olleet ihan iholla, vaan muutaman metrin päässä. Keskellä Paanasen tehtävä oli seurata aika paljon Jairia, koska tämä hakeutui Brownen alapuolelle avausvaiheessa noustessaan ylös neljänneksi pelaajaksi. Forsell puolestaan merkkasi lähes aina Lingmanin. Väänänen jäi ajoittain vapaaksi pelaajaksi, mutta Inter pyrki estämään syötöt hänelle siten, että kärkiparista Källman prässätessään O'Shaughnessya pyrki jättämään Väänäsen syöttövarjoon. Furuholmin vastuulla oli Moren. Välillä Paananen nousi kiinni Väänäseen ja Annan kavensi kohti Jairia, mutta aika usein Paananen joutui valintatilanteisiin Väänäsen ja Jairin välillä, mikä näkyi sitten HJK:n toisessakin maalissa. Noustessaan kiinni Väänäseen hän toki yritti samalla jättää Jairin vuorostaan syöttövarjoon, jottei Annaninkaan tarvinnut liikkua niin paljoa sivuttain.

Viime vuoden kohtaamisessahan Inter prässäsi samoin ylhäältä 3-4-1-2 muodolla, mutta silloin koko kentän miesvartioinnilla, joka tylsytti HJK:n, kun Inter voitti suurimman osan 1v1-kamppailuista, mutta tuolloinhan HJK rakensi alhaalta 2-3-2-3 muodolla, mikä teki Interin koko kentän miesvartiointiprässistä siinä mielessä sulavan, että vastuut olivat selkeät. Viime vuodesta varmasti oppineena Koskela tiesi, että Inter pyrkii jälleen ottamaan ylhäältä kiinni ja siksi avausmallina oli 2-4-4, johon HJK siirtyi viime vuoden ottelussa vasta toisella jaksolla. Jos HJK olisi nyt avannut 2-3-2-3:lla alhaalta, Forsellin olisi ollut helppo merkata ankkuri Väänänen kärkien takaa ja Annan-Paananen kaksikolle olisi jäänyt tehtävä hoitaa Lingman ja Jair. Nyt kuitenkin siis Forsell merkkasi keskeltä Lingmanin ja Väänänen jätettiin usein vain syöttövarjoon, joten kyseessä ei ollut ihan koko kentän miesvartiointiprässi kuten viimeksi, vaan Paananen otti kiinni mieluummin Jairin ja Annan jäi ylimääräiseksi pelaajaksi valmiuteen esimerkiksi prässäämään Lingmania, jos Forsell vuoti ylempänä sekä taistelemaan kakkospalloista toppareiden etupuolella. Lisäksi Valencic putosi jonkin verran palloa vastaan pois toppereiden pihdeistä, jolloin Annan luontevasti seurasi häntä puolustuslinjan edessä.

Selkeimpiä prässinlaukaisijoita Interille olivat hetket, joissa HJK kierrätti pallon DOSille tai Lingmanille. Källman prässäsi todella raivokkaasti O'Shaughnessya koko avausjakson ja samoin Forsell teki teräviä spurtteja alati, kun Lingman sai pallon. Viime vuoden pelistä oppineena Koskela oli mielestäni valmistellut joukkueensa kohtaamaan hyvin Interin päätylautaprässin ja pelasi suosiolla sen ohi Interin korkealla olleen puolustuslinjan taakse muutamalla syötöllä. Viime vuonna Interin topparikolmikko Nurmi-Hoskonen-Ketting oli suorastaan rautaa oman selustan puolustamisessa ja juoksukisoissa kohti omaa maalia, kun vastassa olivat Tanaka, Riski ja Riski, mutta nyt asia oli toisin. Lisäksi viime vuonna HJK pyrki enemmän etenemään maitse linja kerrallaan alhaalta asti, mutta kuten todettua Koskela oli nyt ohjeistanut selkeästi ryhmäänsä pelaamaan vain suosiolla ohi prässin Interin puolustuslinjan taakse juoksupalloja, joten tässä kohtaamisessa toki noita juoksukisojakin tuli enemmän, mikä varmaankin suosi HJK:n kiitureita Riskiä ja Brownea. HJK:n yläkolmikossa Valencic ja Riski vaihtoivat usein rooleja niin, että Riski pääsi leveyteen juoksemaan Haukiojaa vastaan ja Valencic keskelle Hoskosta vastaan. Browne pysyi Kettingin pihdeissä vasemmalla. Ketting ylipäätään hoiti Interin topparikolmikosta parhaiten juoksukisat omaa maalia kohden, mutta oli sitten enemmän ongelmissa Brownen haastojen kanssa hitaammissakin hyökkäyksissä, kun puolestaan Hoskonen ja Haukioja vuotivat enemmän HJK:n pelatessa palloa selustaan alhaalta.

Kuten todettua, illan voittomaalissa näkyi hyvin Paanaselle paljon harmia aiheuttanut valintatilanne Väänäsen ja Jairin välillä. HJK rakensi 27. minuutilla alhaalta tutulla 2-4-4:llä ja Inter prässäsi kuten ylempänä on todettu, mutta sillä erotuksella, että Källman oli hetkellisesti Morenista vastuussa ja Furuholm DOSista sekä Väänäsen syöttövarjosta. Furuholm ennakoi liiaksi syöttöä DOSille ja se jätti Kedolle väylän avata suoraan keskikentän pohjalle Väänäselle. Forsell oli kiinni Lingmanissa, mutta Väänänen oli auki, kun Paananen merkkasi Jairin Interin toppareiden edestä, mutta kun Furuholm ei saanut peitettyä syöttöä Väänäselle, Paanasen oli puolustettava eteenpäin, mutta hän teki sen myöhässä ja Väänänen ehti siirtää pallon ohi Paanasen Jairille, jota Paananen ei onnistunut jättämään sitten edes syöttövarjoon. Jair jatkoi keskikentältä yhdellä kosketuksella pallon selustaan. Riski oli vaihteeksi leveydessä ja voitti vaivatta juoksukisassa Haukiojan. Hän keskitti luukulle ja painottomalta puolelta boksiin kipitti Browne viimeistelemään tyhjiin. Paanasen vuodettua Ketting teki valinnan lähteä prässäämään Jairia jättäen Brownen vapaaksi, mutta tuo oli selkeästi väärä valinta, koska hän oli niin ikään myöhässä ja täten Browne jäi ihan yksin vasemmalle vapaaksi. Ymmärrän Kettingin valinnan irrota Brownesta kohti Jairia, koska puolustuslinjan pitää tukea korkeaa prässiä, jos sellaista harrastetaan, jotta tiloja ei syntyisi linjojen väleihin, mutta ehkä tuossa olisi voinut lukea tilannetta vähän paremmin ja todeta, että Jairiin hän ei enää ehdi kiinni ja keskittyä estämään Brownen vapaa juoksu takatolpalle, mutta en tuosta Kettingiä liiaksi moittisi, koska valinta pitää tehdä sekunneissa ja jälkeenpäin on helppo jossitella. Väänäsen syöttö ei myöskään mennyt ihan suoraan Jairille, vaan tämän piti juosta joitakin metrejä sivuttain ehtiäkseen palloon ennen Kettingiä. Hienosti purettu prässi HJK:lta, jossa Furuholm, Paananen, Ketting ja Haukioja kukin vuotivat vuorollaan.

Puolessa kentässä HJK käytti aika odotettua 2-3-5 hyökkäysmuotoa, jonka koostumus vaihteli. Välillä Väänäsen kanssa keskimmäiseen tasoon jäivät toppareiden yläpuolella Murillo ja Saksela ja välillä puolestaan Murillo ja Lingman, kun Saksela nousi laidallaan viidenneksi pelaajaksi ylös ja Lingman täytti tämän jättämän aukon. Browne pysyi aika usein leveydessä vasemmalla, jonka takia Murillolta ei juurikaan nousuja nähty, vaan hän pysytteli varmistavammassa roolissa keskimmäisessä tasossa pitäen huolta puolustusvalmiudesta. Jair puolestaan pitkälti operoi vasemmassa taskussa vasemmalla välikaistalla ja Valencic-Riski kaksikosta toinen oli keskellä ja toinen sitten leveydessä oikealla tai oikealla välikaistalla riippuen siitä, oliko viidentenä pelaajana ylhäällä Lingman vai Saksela. Muutaman hyvän paikan HJK loi avausjaksolla puoleen kenttään päästyään. Kahdeksannella minuutilla Murillo syötti keskimmäisestä tasosta eteenpäin Brownelle, joka käännähti Kettingin ohi ja tarjoili maalille takaviistoon, mutta Lingmanin kuti blokattiin boksin reunalta eikä hän päässyt viimeistelemään toista maalia. 35. minuutilla syntyi puolestaan 1-3 maali, kun Klubi hyökkäsi 2-3-5:llä siten, että Browne-Jair-Riski-Lingman-Valencic oli yläviisikko. Saksela sai kierrätyksen oikealle keskimmäiseen tasoon ja pelasi muodon sisään, kun Forsell ei sulkenut avointa jalkaa. Riskin päästi pallon lävitseen selässään Ketting, joka ei myöskään päässyt väliin. Jair spurttasi vasemmalta välikaistalta ensimmäisenä selustaan ja sijoitti pallon alakulmaan ohi vastaantulleen Moisanderin. Järvenpää ei ollut muun linjan mukana kaventanut kohti palloa, vaan kontrolloi ennemmin leveydessä ollutta Brownea, mikä jätti Jairille rutkasti tilaa, kun Ketting sen sijaan oli liikkunut kiinni Riskiin muiden toppareiden kavennettua ensin kohti toista laitaa, mutta kun Järvenpää ei seurannut muita, HJK:lle jäi valtava aukko hyödynnettäväksi sivutopparin ja wingbackin välissä.

Toisella jaksolla Inter muutti muotonsa 4-2-3-1:een, kun Hoskonen vaihtui Sanziin. Haukiojasta tuli vasen laitapuolustaja ja Engströmkin vaihtoi laitaa oikealle. Forsell oli vasen laituri ja Paananen kymppipaikalla samalla, kun Källman jatkoi oikealla ja Furuholm piikissä. Annan-Sanz oli pohjapari. Interin prässi muuttui HJK:n 2-4-4:ää vastaan siten, että Furuholmin vastuulle jäi pitkälti DOS ja Morenin Inter jätti suosiolla auki, kun Forsell ja Källman merkkasivat useimmin HJK:n laitapuolustajat Sakselan ja Murillon. Paananen puolestaan otti kiinni Lingmanin. Furuholmin tehtävä oli DOSin prässäämisen lisäksi jättää Väänänen syöttövarjoon, kun Annan/Sanz kaksikosta toinen merkkasi Jairin ja toinen jäi ylimääräiseksi pohjapelaajaksi puolustuslinjan eteen. Interin puolustuslinja itsessään oli kapealla luoden 4v3 ylivoiman HJK:n yläkolmikkoa vastaan ja kun yhtälöön lisää vielä Jairin, Sanzin ja Annanin, alhaalla Interillä oli turvallisempi 6v4 ylivoima. Välillä toki sitten kun se prässäsi ylhäältä kunnolla, Forsell irtosi Sakselan luota kiinni Moreniin ja Haukioja nosti perässä kiinni Sakselaan. Keskemmällä Annan/Sanz kaksikosta toinen nosti kiinni Väänäseen, jolloin kenttä olikin täynnä 1v1-pareja, kun vasen toppari Hoskonen liikkui kiinni Riskiin ja Ketting seurasi keskemmällä Valencicia. Jair oli puolestaan toisen pohjapelaajan kontrollissa ja Browne Engströmin.

Interin tapa prässätä oli joustava, koska jos HJK yritti edetä vaikkapa DOSin kautta, Paananen saattoi jättää Lingmanin ja spurtata kiinni Väänäseen Furuholmin syöttövarjossa, jolloin Forsell kavensi leveydestä perässä keskemmälle kiinni Lingmaniin ja tällöin vapaat pelaajat olivat Moren ja Saksela, jollei sitten Haukioja taas nostanut kiinni Sakselaan ja niin edelleen, mutta käytännössä siis Inter prässäsi ylänelikollaan HJK:n kuutta alinta pelaajaa ja alhaalla oli sitten 6v4 ylivoima HJK:n neljää ylintä pelaajaa vastaan siten, että toinen pohjapelaajista oli ylimääräisenä suojaamassa linjaa (useimmin Annan, kun Sanz oli Jairin puolella) ja toppareilla oli keskellä 2v1 ylivoima Valencicia/Riskiä vastaan kumpi sitten olikaan keskellä ja kumpi oikealla.

Kahden miehen ylivoiman ansiosta HJK ei sitten enää haavoittanutkaan niin helposti isäntiä toisella jaksolla jääden jopa maaleitta, kun se toki myös keskittyi ennemmin puolustamaan antaen pallonhallintaa isännille, jolloin maalipaikatkin syntyivät lähinnä positiivisista tilanteenvaihdoista. Interin korkeampi prässi puolestaan oli tuottaa tulosta 68. minuutilla, kun Paanasen korvannut Kagayama kymppipaikalla kavensi Lingmanin luota kiinni Väänäseen ja Forsell jätti Sakselan auki liikkuen perässä kiinni Lingmaniin. Forsell sai estettyä Lingmanin kääntymisen pakottaen tämän syöttämään Väänäselle, jonka pudotus DOSille jäi vajaaksi ja Kagayama liukui väliin. Tämä pelasi Forsellin kanssa seinän päästen itse vetopaikkaan, mutta Keto torjui helposti takapainoisesta asennosta lähteneen vasemman jalan maanuoliaisen. Muutoin kovin suuria ongelmia HJK:lla ei ollut 6v4 ylivoiman turvin ja tarvittaessa se luopui pallosta ajoittain jatkaen avausjaksolta tuttuja pidempiä syöttöjä Interin alakerran selustaan.

Mitä tulee Interin vastaiskuihin, ne olivat vaisuja läpi illan verrattuna vierasjoukkueeseen. Klubin puolustuslinja puolusti selustaansa Interin vastaavaa paremmin ja lisäksi ylempänäkin kenttää menetysten jälkeen hidastaminen toimi hyvin voitetuilla 1v1-kaksinkamppailuilla, joten alakerta ei myöskään joutunut niin paljoa juoksukisoihin. 22. minuutilla Inter tasoitti toki 1-1:een tilanteenvaihdosta, mutta siinäkin Jair antoi harhasyötön omalla puoliskolla Paanasen prässin alla suoraan Annanille rajaheiton jälkeen eikä Inter niinkään joutunut lähtemään vastaiskuun syvemmältä, jolloin Klubin puolustusvalmius olisi ollut parempi. Tuossa tilanteessa Jairin harhasyötön jälkeen Annan sitten löysi nopeasti Forsellin eikä Lingman ehtinyt kipittää tätä enää kiinni. Puolustuslinja jäi suojaamattomaksi, koska heidän piti peruuttaa Furuholmin ja Källmanin takia kohti omaa maalia. Selustan puolustaminen onnistui, mutta Forsell käytti hyväkseen hänelle jätetyn tilan puolustuslinjan edessä laukomalla upean kaukolaukauksen vasurillaan vasempaan kulmaan. Toisella jaksolla puolestaan 86. minuutilta jäi mieleen, kun Nurmi vastaprässäsi syvällä pallon isännille ja jatkotilanteessa Furuholm laukoi illan ensimmäistä kertaa kohti maalia boksin reunalta, mutta Keto heittäytyi alakulmaan torjuen maanuoliaisen.

Erikoistilanteet

Erikoistilanteisiin en pahemmin kiinnittänyt huomiota. Kulmia HJK sai seitsemän ja Inter kulma. Inter puolusti kulmat siten, että Källman ja Ketting olivat etutolpalla ja Furuholm takatolpalla vitosen alueella. Reunalla oli puolestaan kolme pelaajaa ja neljä pelaajaa blokkasi/vartioi HJK:n kohdepelaajien juoksuja pilkun tuntumassa. Klubi käytti 2+4 variaatiota eli vitosen alueella oli usein valmiiksi se pari pelaajaa, jotka olivat avausjaksolla useimmin Browne ja Valencic ja nuo neljä muuta sitten joutuivat blokkiyritysten kohteiksi. 67. minuutilla vieraat olivat lähinnä kulmapotkumaalia, kun Hostikka juoksi Källmanin ja Kettingin eteen Lingmanin antamaan kulmaan ja nikkasi sen takatolppaan, josta pallo kimposi Moisanderin syliin. Aiemminhan Riskin veljeksiltä on totuttu näkemään vastaavia juoksuja kohti keskitystä vitosen alueen etukulmaan ja jatkamaan siitä pallon kohti maalia sumppuun, joten tuollainen kuvio ei yllättänyt. Lingmanin lisäksi Valencic antoi joitakin kulmia ja Lingman tarjosi tällöin lyhyen vaihtoehdon.

Interin kulmia antoi Forsell. Isännät nostivat usein variaatiosta riippuen boksiin viisi tai jopa kuusi pelaajaa kuten viime kaudella, jolloin Inter käytti 3+3 variaatiota paljon, kun valmiiksi vitosen alueella oli kolme pelaajaa ja kolme muuta juoksi taaempaa kohti maalia. Nyt vitosen alueella ei varsinaisesti ollut valmiina ketään, mutta osa kohdepelaajista kuten Furuholm sen reunalla kylläkin. HJK ryhmitti maalinedustansa tiiviisti. Nelisen pelaajaa oli vitosen viivalla suojaamassa aluetta, kolme pelaajaa blokkasi taaempien interiläisten juoksuja ja kolme oli lähempänä boksin reunaa. Kun Interillä oli viisi kohdetta, kolmelle blokkaajalla löytyivät selkeät vastinparit, mutta kun kohteita oli kuusi, yksi interläinen jäi aina pakostikin vapaaksi, mutta Forsellin kulmat eivät vapaata pelaaja löytäneet, vaan leijailivat taakse pakan yli Valencicille, joka oli yksi Klubin kolmesta pelaajasta boksin reunalla.

Yksilöt

Interin maalissa Moisander ei ollut elementissään. Puolustuslinjan takana olleen tilan puolustaminen vastaantuloilla ei onnistunut, vaan hän oli usein myöhässä ja kertaalleen avausjaksolla myös lahjoitti maalipaikan Klubille. Toppareista Haukioja oli suurissa ongelmissa läpi illan juoksukisoissa Riskiä ja Valencicia vastaan. Hoskonen selvisi keskellä vähän paremmin ja oli kokonaisuutena ehkä topparikolmikosta paras, koska Ketting oli kyllä vakuuttava katkaisemaan ilmassa tulleet ristipallot kohti Brownea, mutta haparoi hitusen Klubin kahdessa viimeisessä osumassa ja oli syvälläkin puolustettaessa pari kertaa Brownea jäljessä jalalla. Wingbackeista Järvisen anti oli vähäistä. Klubi jätti hänet prässätessään aina oikeastaan auki ja syystä. Perussyöttelyä kummempaa ei jäänyt mieleen. Muutamassa maakaksinkamppailussa hän jäi kakkoseksi Murillolle tai Jairille. Toisella puolella Engström lahjoitti Hostikalle maalipaikan toisella jaksolla. Muutoin hän ravasi kohtalaisesti laitaansa pitkin eikä tuota yhtä erhettä lukuun ottamatta pahemmin vuotanut alaspäin. Hyökkäyssuuntaan mieleen jäivät ne muutamat nousut boksiin keskelle kaventaen eikä suinkaan vain sivurajaa pitkin juosten.

Keskikentällä Annanilta jäivät mieleen alibivartaloharhautukset, jotka eivät tehonneet Valenciciin tai Lingmaniin. Pallollisena tuppasi tulla vähän kiire välillä prässilinjojen puristuksessa. Paananen oli yksi osasyyllinen vieraiden toiseen maaliin, mutta toisaalta prässillään aiheutti Jairin syöttämään harhaan ennen 1-1 tasoitusta. Toisella jaksolla rooli oli olla kymppipaikalla. Kivasti hän pörräsi, mutta viimeiset ratkaisut jäivät olemattomiin. Yläkolmikosta Källman pääsi pari kertaa toisella jaksolla ohi Murillon, mutta koko avausjakson hän oli tämän rintataskussa kaksinkamppailuissa eikä oikeastaan koko iltana pärjännyt ilmassa Murilloa vastaan. Furuholm oli suuri pettymys sentterinä. Kaikki terävyys oli kateissa. Ikä ei tule yksin. Juoksukilvoissa hänellä ei ollut palaakaan Morenia vastaan ja ahtaissa tiloissakin oli hankaluuksia. Pallottomana prässi oli lepsua. Illan kruunasi hukattu avopaikka lisäajalla. Forsell teki upean maalin ja vakuutti jälleen kerran juoksukunnollaan. Toisella jaksolla hän ravasi ahkerasti Sakselan ja Morenin väliä. Pallollisena hän oli näkyvä ja pelasi hyviä yhden kosketuksen seiniä. Lisäksi hän useasti pysyi pallossa viimeiseen asti ennen siitä luopumista, jotta hän maksimoi joukkuetovereille jääneen ajan ja tilan. Hintana oli useampi kopautus vastustajilta jaloille samalla, kun Petteri syötti omille. Epäitsekästä ja arvokasta sekuntien haalimista omalle joukkueelle, jota arvostin.

Vaihtopelaajista Sanzista jäi mieleen varoitus, jonka hän otti negatiivisissa tilanteenvaihdossa pysäytettyään Valencicin. Mieleeni ei jäänyt yhtään ominaisuutta, joilla hän olisi erottunut. Pallokosketus oli kohtalaisen pehmeä, muttei mitään eliittiä tässä sarjassa. Liike ja kaksinkamppailutaidot olivat niin ikään tasapaksuja ja lähellä keskinkertaisuutta. Muniziin verrattuna taaksepäin on menty, mutta senhän varmaan kaikki jo tiesivät. Itse näin Sanzin ensi kerran vasta eilen. Kagayama puolestaan prässäsi kerran hyvin pallon ylhäällä itselleen ja Forsellin avulla loi puolittaisen maalipaikankin, mutta muutoin hän jäi vähille palloille Klubin tiiviin muodon sisässä kymppipaikalla. Ojala korvasi Annan viimeiseksi vartiksi. Kagayaman tavoin palloja ei tullut linjojen väleihin. Melko laajalla säteellä hän kyllä yritti tehdä itseään pelattavaksi tuloksetta. Puolustuksen vaihtopelaajista Nurmi teki kymmenessä minuutissa muutaman hyvän o'shaughnessymaisen nousun ohi Klubin ensimmäisen prässilinjan, mutta sitten sormi meni suuhun keskikentän linjan edessä ja ratkaisuna oli turvallinen syöttö vasempaan laitaan Forsellille tai ristipallo Källmanille, jonka Murillo hoiti. Lisäksi vastaprässillään hän loi yhden puolittaisen paikan Furuholmille boksin reunalle, joten hän oli toisaalta vaihtopelaajista selkeästi paras. Mahuta oli uusi tuttavuus laitapuolustajana. Pidin hänen elastisuudestaan ja räjähtävyydestään ja olihan hän lisäajalla mukana rakentamassa vasemman laidan kautta Furuholmin maalipaikkaa yhdessä Forsellin ja Kagayaman kanssa.

Klubin maalissa Keto olisi ehkä voinut torjua Forsellin laukauksen, mutta toisaalta se oli kyllä mahdottoman painava ja laadukas. Jalalla pelaamisessa en havainnut puutteita tällä kertaa ja Keton avauksesta käynnistyi myös 1-2 maaliin johtanut hyökkäys. Perustorjunnat sujuivat ihan hyvin ja ulottuvuus teki ohuen vaikutuksen. Murillo oli koko kentän paras pelaaja pitäen Källmanin pihdeissään oikeastaan yhtä tilannetta lukuun ottamatta koko illan ja tekemällä kymmeniä ristipallokatkoja päällä ja jalalla. Ihailtavaa oli myös se, että jos pallot tulivat jalalle, Murillo pudotti ne lähes aina omille suoraan ilmasta eikä purkanut yli sivurajan. Huikea esitys kertakaikkiaan. Toisella puolella Saksela selvisi paljon helpommalla, mutta oli eleettömän varma hänkin eikä vuotanut selustasta. Toppareista DOS alussa joutui Källmanin raivoisan prässin uhriksi, joten hän joutui todella nopeasti aina syöttämään eteenpäin joko sivulle tai sitten kohti selustaa, mutta jakson loppua kohden hän muutamaan kertaan ohitti jalalla ensimmäisen prässilinjan Interin väsyessä ja antoi sitten edistävän syötön. Toisella jaksolla anti oli vain tiiviimmässä puolustuksessa katkojen tekemistä ja rutiinikierrättämistä. Hän kavensi tarvittaessa laitaan Murillon taakse tukkimaan tilan pari kertaa lähes silmieni edessä ammattimiehen varmuudella. Pitkiä rajaheittoja ei nähty ollenkaan, mutta se ei yllättänyt, kun vuodentakaisessakin kohtaamisessa ensimmäinen sellainen nähtiin DOSilta vasta 86. minuutilla, kun puolestaan Lehkosuon alaisuudessa hän heitti jo toisella minuutilla pitkän rajaheiton aikoinaan, jonka sitten Moisanderin haparoitua Eldersonin ohjasi sisään takatolpalta. Moren hoiti omat juoksukilpansa puhtaasti Furuholmia vastaan ja dominoi muutoinkin kaksinkamppailuissa tätä vastaan. Toisen jakson alussa hän myös oli oikeassa paikassa putsaamassa Källmanin matalan keskityksen vitosen viivalta. Muun puolustuslinjan tavoin onnistunut iltapuhde.

Keskikentällä Lingman vakuutti pallonhallinnallaan prässin alaisena ja forsellmaisesti malttoi houkutella vastustajat itseensä viime tinkaan saakka ennen pallosta luopumista syntyvän tilan maksimoimiseksi. Viimeistely boksin reunalta avausmaalissa oli myös kaunis. Pallottomana hän piti melko hyvin Forsellin kurissa ja toisella jaksolla puolestaan Paanasen. Futari isolla F-kirjaimella. Väänäsestä olen pitänyt siitä lähtien, kun näin hänet muistaakseni pari vuotta sitten HJK-Lahti -pelissä. Tässä pelissä hän ei ollut minusta ihan parhaimmillaan siinä mielessä, että olen nähnyt liikkeen olevan vähän terävämpää ja isojen tilojen puolustamisen rahtusen parempaa, mutta ei hän mitenkään pettänyt, vaan kyseessä oli ennemmin peruspäivä kuin huippuilta. Pallovarmuus oli ihan OK. Jair puolestaan pallottomana teki ahkerasti töitä varsinkin avausjaksolla ravatessaan Paanasen ja Järvenpään väliä. Pallollisena hän operoi yläkolmikon alapuolella suurimman osan pelistä. Yksi paha harhasyöttö mahtui iltaan, mutta hän paikkasi sen toisen maalin kakkossyötöllään ja viimeistelemällä itse kolmannen osuman. Näin hänet nyt ensi kerran paikan päällä ja olemus oli positiivinen sikäli, että juoksukunto ja kyky pelata ahtaissa tiloissa pehmeällä kosketuksella vakuutti.

Yläkolmikosta Browne ei Kettingiä voittanut puhtaissa juoksukisoissa tai ristipalloissa, mutta hitaammissa hyökkkäyksissä syvällä jekutti tämän pari kertaa päästen pujahtamaan ohi. Tilille napsahti myös voittomaali, kun hän tuli painottomalta puolelta mainiosti Riskin keskitykseen. Pallottomana hän uurasti hyvin ja prässäsi kerran jopa Moisanderilta pallon pois avausjaksolla, joka johti avopaikkaan. Riski operoi pääosin toisella laidalla ja alisti Haukiojaa jatkuvasti juoksukisoissa, mikä näkyi muun muassa toisessa maalissa. Omat viimeistely-yritykset boksin sisältä menivät päin Moisanderia parin metrin päästä pienestä kulmasta molempien puoliaikojen alkupuolella ja lisäksi 11. minuutilla hänen olisi kyllä pitänyt saada pallo tyhjään rysään, koska olin aika lailla Riskistä katsottuna takaviistoon ja maali näkyi minullekin niin suurena, että kyse oli vain epätarkasta laukauksesta. Brownen tavoin pallottomana hän vakuutti prässipelillään. Valencic teki niin ikään keskeltä hyviä aloitteita selustaan ollen vahvasti pelin sisällä. Pari kertaa hän pääsi jopa kiertämään Moisanderin, mutta ajautui sitten aina sellaiseen asemaan, että maalinteko ei optimaalisesti onnistunut. Välillä hän putosi myös vastaan pelaamaan seiniä. Vastahyökkäyksissä Valencicin kyky kuljettaa palloa ihastutti jälleen kerran johtaen yhteen Sanzin varoitukseenkin.

Vaihtopelaajista Hostikka oli yllättävän näkyvä päästen kertaalleen läpiajoon ohi Engströmin, jonka lisäksi hän puski tolppaan kulmapotkusta. Riskin tyhjän maalin tapaan näin aika hyvin tuon Hostikan lähestymisen vasemmalta kohti Moisanderia puolittaisessa läpiajossa. Takakulmassa oli tilaa sen verran, että pallo olisi pitänyt saada sinne eikä ampua liian keskelle Moisanderin ojennettuun jalkaan. Pallollisena kosketus oli vähän jäinen välillä, mutta pallo toisaalta pysyi omille, mikä oli tärkeintä. Peltolasta jäi mieleen yllättävän herkkä kosketus palloon, joka näkyi muun muassa chipissä Jairille 79. minuutilla ja tämä jatkoi sitten Valencicille selustaan päällään. Hyvä sisääntulo Sakselan tilalle kaikkinensa. Olemus oli sähäkkä. Olusanya pelasi laiturina oikealla noin vartin. Hän muistaakseni hankki haastollaan ja blokatulla keskityksellä ainakin yhden kulman, mutta toisaalta sitten kertaalleen purki huolimattomasti pallon omasta boksista suoraan Sanzin jalkaan. Laiturina rytminvaihtokyky ei minusta ollut kovin kummoinen ja aika paljon hän joutui myös katsomaan jalkoihinsa, että pysyykö pallo mukana, mutta patukkamaiselle olemukselle on varmasti käyttöä sentterinä. Djalo puolestaan pelasi keskikentän pohjalla parikymmentä minuuttia ja viime näkemään verrattuna oli oikein hyvä. Eritoten fysiikka vakuutti. Hän oli suorastaan monsteri tai sitten vaihtopelaajan tuoreet jalat hämäsivät niin paljon, mutta kyllä hän näytti ylivoimaisen räjähtävältä muutamissa irtopallotilanteissa silmieni edessä, joten ehkä hänestä on vielä iloa HJK:lle loppukaudesta jopa Euroopassa. Muutama hyvä peliä edistävä levitys laitoihinkin nähtiin keskikentän pohjalta.
äftsicä

Poissa Poissa


Vastaus #274 : 12.09.2021 klo 20:52:16



Sen verta laadukasta settiä ovat nämä sinun analyysit, että saisit käydä enemmänkin Veikkausliigaa katsomassa. Kiitos tuhannesti tästä raportista!

 
Sivuja: 1 ... 10 [11] 12
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa