En oo mikään Salming, mutta voin vilkaista.
Olet, koska samoja ajatuksia tai ideoita on jonkin verran. Kesän maajoukkueturnauksien innoittamana lähtisin kopioimaan pitkälti Espanjan (ja Kolumbian) pelikirjaa, koska ei ole häpeä kopioida parhaita. Laiturien jalkaisuus olisi sisäänpäin ja laitapuolustajien ulospäin. Ja koska seuraava iso maali ovat MM-karsinnat, avauskokoonpanoa ei voi rakentaa enää Pukin ympärille. 31-vuotiaat Alho ja Lod vielä menettelevät hyvinkin.
Suomi 4-2-3-1/4-4-1-1Pohjanpalo
Antman - Kairinen - Lod
Kamara - Schüller
Uronen - Ivanov - Hoskonen - Alho
Hradecky
Hyökätessä 2-3-5Antman Kamara Pohjanpalo Kairinen Lod
Uronen Schüller Alho
Ivanov Hoskonen
Hradecky
Jos vastustaja prässää kahdella kärjellä ja Huuhkajat haluaa 3v2-ylivoiman ensimmäistä prässilinjaa vastaan, Hradecky nousee toppareiden väliin tarpeen tullen aina oman kenttäpuoliskon puoliväliin saakka.
Korkean prässin purku:1) Pienen houkuttelun jälkeen Urosen/Alhon chippi ilmassa yli vastustajan prässin Pohjanpalolle puolustuslinjan eteen. Kamppailuvoimainen Lod kaventaa alapuolelle kakkospalloon Kairisen avuksi, jotta painopisteen siirto onnistuisi todennäköisemmin. Kairinen on ainakin pallottomassa vaiheessa hyvä sijoittumaan keskikentällä ja lukemaan kakkospallojen suuntia päästen niihin monesti ensimmäisenä, joten miksei laadukas sijoittuminen onnistuisi sitten pallollisessakin vaiheessa Pohjanpalon alapuolella. Laitureista Antman säntää samalla vastaliikkeellä selustaan. Sloveniamainen hallittu kaaos kunniaan aika ajoin ja onhan sitä toki Suomelta nähty (mm. EM-karsintojen avausmaali Parkenilla ja EM-kisoissakin Hradecky avasi järjestäen pitkällä puoleen kenttään kohti Pohjanpaloa, Pukkia ja Lodia, kun avausmalli oli 3-4-1-2)
2) Linja kerrallaan maitse laitoja pitkin (tätähän Suomi yritti treenata jonkun verran kesäkuun matseissa). Sekä Antman että Lod pystyvät ottamaan laitapakin sivurajaa pitkin antaman syötön jälkeen ensimmäisen kosketuksen tyhjään tilaan keskustaan ohi selässä olevan vastustajan laitapakin ja täten käynnistämään kiihtyvän hyökkäyksen (4v5) paremmalla jalallaan. Terhokin oli jo jokseenkin samalla sivulla esim. Lodin kanssa Skotlantia vastaan ja omaa yamalmaisen pallotatsin, joten jos Lod olisikin kymppinä, tälle olisi vasenjalkainen korvaaja. Talvitie oli vielä vähän kehnohko Portugalia vastaan samantyyppisissä hetkissä, kun vastustaja hiillosti selässä. Piikistä Pohjanpalo/Källman säntää samalla vastustajan laitapakin jättämään tilaan pyrkien saamaan eristetyn 1v1-tilanteen topparia vastaan väli- tai laitakaistalle sekä keskittämään maalille kohti Kairista/painotonta laituria.
3) Keskustan kautta. Ivanov houkuttelee ylintä prässilinjaa ja poimii sitten Kamaran, joka liikkuu pois syöttövarjosta. Tämä kykenee lantioliikkeillään sietämään prässiä parhaiten pelintekoalueella ja siten keskustan kautta pelinavaaminen ei johtaisi pallonmenetyksiin. Glen jatkaisi pallon eteenpäin ylänelikolle, joka kiihdyttäisi terävästi kohti maalia
Rakentelu- ja murtautumisvaihe:1) Ykkösoptiona vasempaan laitaan luodaan eristettyjä 1v1-tilanteita, koska siellä ovat tulevaisuuden kaksi kirkkainta timanttia/talismaania
Antman ja Keskinen sekä bonuksena Håkans. He ovat tämän nipun Viniciukset, Dokut ja Williamsit. Antman/Keskinen/Håkans heti syötön saatuaan lähtee rohkeasti kuljettamaan kohti maalia ja luomaan uhkaa kuten edellä mainitut maailmantähdet. Joko hän leikkaa sisään ja pyssyttää kohti takakulmaa tai antaa laidan puolelta matalan luukkupallon. Pohjanpalo juoksee vitosen viivalle sitoen topparin. Kairinen ja Lod hiipivat takaviistoon ja takatolpalle. Boksissa on aina kolme kohdetta. Kamara hoitaa kakkospallot boksin reunalla käynnistäen vastaprässin tarvittaessa
2) Sama juttu oikealla puolella. Lod tarjoilee vasurillaan yamalmaisia ihania putoavia namuja puolustuslinjan ja veskarin väliin, jotka Jolle liukuu sisään tai vaihtoehtoisesti Lod keskittää ilmassa Pohjanpalon nuppiin. Korvike Terhokin on tottunut viihtymään oikealla laitakaistalla 1v1-hetkissä jo HJK:ssa aikoinaan
3) Kairisen hyödyntäminen oikeassa ylätaskussa/ylipäätään 10-alueella kahden alimman linjan välissä. Kun tämä kääntyy, yläkolmikosta joku tekee heti pystyjuoksun. Jolle voi toimia myös syöttöseinänä boksin rajalla ja Kairinen kokeilla itse
viimeistelyä. Lod tuo toisen kaukolaukausuhan välikaistojen väliselle alueelle ja kun Suomi on parin vuoden ajan rakenteluvaiheessa toisinaan ylimiehittänyt tiettyjä kaistoja muodon sisässä, annan siunauksen jatkaa sitä eli Lodin ei tarvitse halata sivurajaa jatkuvaa syöttöä toisin kuin Antmanin, vaan hän voi toisinaan ajautua väli- tai keskikaistalle pelaamaan kombinaatioita ahtaassa tilassa 10-alueella
4) Kamara vasemmassa ylätaskussa näytti mm. San Marinoa vastaan kotona kyvykkyyttään tuosta positiosta tehdä pystyjuoksuja selustaan välikaistaa pitkin ja pelata seiniä. Hän pystyy antamaan oikean painoisia syöttöjä, jos esim. Antman tekee repivän pystyjuoksun tai sitten poimimaan target-Pohjanpalon ja jatkamaan itse liikettään pystyyn. Tiivistetysti Glen on syötä ja liiku -tyyppinen pelaaja ja ne ovat hänen vahvuutensa. Hän jaksaa sahata välikaistaa pitkin pystyyn uutterasti ja vaikeuttaa siten vastustajan puolustuslinjan työskentelyä tai antaa itse murtavia avainsyöttöjä. Vasemmassa ylätaskussa operoidessaan hän myös pystyy kalastamaan vapaapotkuja pallonsuojaamisellaan ja äkkikäännöksillään
5) Laitapakit Uronen ja Alho eivät osaa hyökätä tarpeeksi tehokkaasti, joten en nostaisi heitä viimeiseen linjaan. Mutta heillä on silti kohtalaiset jalat, kun ne ovat auki. Niinpä keskimmäisen tason alataskuista Uronen, Alho, Galvez ja Peltola voivat kokeilla toisinaan pystysyöttöjä linjan taakse, mutta lähtökohtaisesti he kierrättävät maitse palloa laitureille viimeiseen linjaan tai yrittävät poimia välikaistoilta Kairisen tai Kamaran. Schullerin tehtävä keskimmäisessä tasossa on vain vaihtaa puolta kierrättämällä tai luoda ristipalloilla laitureille lisää 1v1-hetkiä
6) Ivanov voi ottaa pallollista roolia toppareista ja kuljettaa lähelle kk-linjaa antamaan puhkovia syöttöjä muodon sisään. Hoskonenkin kehittyi toki siinä EM-karsintojen aikana
7) Jos Suomi tarvitsee maalin, päätösvartilla Uronen ylemmäs pysyvästi uhkaamaan viimeistä linjaa kuudentena pelaajana hyökkäysmuodon vaihtuessa 2-2-6:ksi. Antman kaventaa vasemmaksi kärjeksi roikkumaan Pohjanpalon/Källmanin lähelle. Uronen keskittää aina, kun jalka on auki
Korkea prässi:1) Mallia Sloveniasta. Vastustajan topparit saavat syötellä keskenään, mutta heti kun nämä syöttävät laitapakeille/wingbackeille/keskustan pohjapelaajalle, prässi käynnistyy. Pohjanpalo piikissä sulkee pallollisesti taitavamman topparin jalan ja jättää syöttövarjoon yhden pohjapelaajan. Toisen pohjapelaajan merkkaa Kairinen. Tarvittaessa Kamara voi pohjaparista nousta viidenneksi pelaajaksi ylös, jolloin prässi on 4-2-3-1:n sijasta enemmän 4-1-4-1 muotoinen. Laiturit prässäävät laitapakkeja/wingbackeja irroten välikaistalta laitakaistalle kierrätyksen tapahtuessa ja prässin siis triggeröityessä. Puolustuslinja seuraa perässä korkeaa/puolikorkeaa prässiä ja voittaa kaksinkamppailut keskiviivalla, jos ylänelikon/-viisikon prässi on vuotanut. Painoton laitapakki luo alas yhden miehen ylivoiman kaventaen toppareiden avuksi ja jättää siis oman suoran vastustajansa (laituri/wingback) auki painottomalle laidalle
2) Koko iltaa korkeaa prässiä ei jaksa, mutta ainakin puolikorkean lähestymistavan tulisi olla lähtökohta, koska Pohjanpalon takana on juoksuvoimaa ja penkiltä on tuoda lisää tuoreita jalkoja. Jos Jolle on laiska, Källman avaa. Susijengi nousi Euroopan huipulle aggressiivisella susipuolustuksellaan ja Huuhkajat toteuttakoot samaa vähintään puolessa kentässä puolustaen aina silloin eteenpäin, kun pallo tosiaan liikkuu vastustajan toppareilta johonkin suuntaan
Blokkipuolustaminen:1) 4-4-1-1 muotoinen. 8-9 pelaajaa pallon alla. Toinen laitureista tai Kairinen voi toisinaan ottaa lyhyitä mbappe-/viniciusmaisia lepohetkiä, jotta he ovat terävämpiä vastaiskuihin. Kaksi neljän linjaa on kuitenkin lähtökohta, koska se on arvokisavoittajien menestysresepti. Jos Keskinen avaa, hänelle varsinkin voi muovata mbappemaisen vapauden vetää happea enemmän (kuten U21-maajoukkueessa on tehty) ja Kamara liukuisi puolustettaessa vasemmaksi laituriksi neljän linjassa, kun Kairinen putoaisi tämän jättämään aukkoon keskikentän keskustaan. Tai sitten Uronen pumppaisi eteenpäin sivurajaa pitkin ja muu puolustuslinja kaventaisi perässä kohti vasenta laitaa.
Muutoin sitten jamesrodriguezmaisen Kairisen puutteet alaspäin piilotettaisiin kymppipaikan rooliin, jossa hän merkkaisi vastustajan ankkurin
2) Syvällä puolustuskolmanneksella 5-3-1-1, kun laitureista Lod/Terho tarvittaessa putoaisi viimeiseen linjaan luomaan tasavoiman (5v5). Jälkimmäisellähän on kokemusta wingbackina operoinnista pallottomassa vaiheessa ja kultaisissa EM-karsinnoissa Lodin moraali alaspäin oli priimaa, joten siksi RW on se, joka valuu alemmas laitureista. Sloveniakin on puolustanut syvällä epäsymmetrisellä 5-3-1-1:llä, kun sen vasen laituri putosi viimeiseen linjaan ja Stojanovic sai jäädä kk-linjaan
3) Tiivis ja kapea muoto välikaistojen välisellä alueella marokko-, slovenia- ja englantimaisesti. Vastustaja ei pääse syöttämään kahden alimman linjan väliin herkästi, vaan joutuu hieromaan pelivälinettä muodon ulkopuolella. Tilat jätetään lähtökohtaisesti leveyteen ja selustaan
4) Pallopaine. Keskikentän linjasta irrotaan viisaasti paineistamaan pallollista pelaajaa ja sulkemaan avoin jalka mahdollisimman usein. Tavoitteena on pakottaa vastustaja palauttamaan pallo toppareille. Puolustuslinjasta pompataan perässä tukkimaan kk-linjaan jäävä aukko, jottei muodon sisään eteneminen vieläkään onnistu. Muut kolme puolustuslinjaan jäävää pelaajaa kontrolloivat pystyjuoksut
Erikoistilanteet:1) Kulmapotkujen puolustaminen hybridillä: viisi aluepuolustajaa (Pohjanpalo etutolpalla ja hänen takanaan puolustuslinja), kolme vartioijaa/kohdepelaajien juoksujen blokkaajaa (Lod, Schüller, Kamara), yksi lyhyen estävä pelaaja (Kairinen) ja yksi kakkospalloja boksin reunalla odottava pelaaja (Antman). Voitetun kulman jälkeen Antman ja Kairinen lähtevät vastaiskuun ripeästi. Hradecky heittää pallon Lodille, joka poimii yläkaksikon. Nykyinen kulmapotkujen puolustaminen kahdella aluepuolustajalla, 5-6 vartioijalla ja 2-3 ylimääräisellä miehellä boksin reunalla/tolpalla ei enää todistetusti toimi, koska yksilöt ovat viidessä vuodessa vaihtuneet, joten se tapa lentää siksi romukoppaan. 1v1-vartioinnissa varsinkin ongelmissa olleet Kairinen ja Hoskonen piilotettaisiin tässäkin kulmalipulle ja viiden aluepuolustajan sekaan. Uskon, että Hoskonen pystyisi putsaamaan palloja viiden metrin alueelta tehokkaasti, kun hänen ei tarvitsisi ravata kenenkään perässä ympäri omaa rangaistusaluetta. Lodilla ja pohjaparilla on enemmän jalkoja blokata kohdepelaajien juoksuja
2) Hyökkäyskulmat: Kairinen pallolla, koska toimitus on kaikki kaikessa eivätkä Lodin kulmat ole olleet uhkaavia enää aikoihin. Niinpä seurajoukkueessaankin kulmia antava Kairinen saa saumansa loistaa myös maajoukkueessa kuten James teki Copa Americassa. Muutoin en välttämättä häntä edes avaukseen piirtäisi. Kohteita voisi olla kuusi, koska erikoistilanteista on tehtävä Suomen vahvuus. Vitosen alueella Antman ja Lod häiritsevät veskaria ja aluepuolustajia. Pilkun tuntumassa pitäytyisin siinä, että topparipari tekee blokeillaan tilaa Pohjanpalolle, joka kiertää heidän takaansa kohti seitsemää metriä puskupaikkaan. Kairisen sisäkierteinen pallo putoaa nuppiin ja Suomi tekee maalin. Kuudes kohdepelaaja Schuller kirmaisi pilkkusumpusta kohti takatolppaa. Boksin reunalla olisivat Kamara ja Uronen vastaprässäämässä ja tykittämässä kakkospalloista yläkulmia. Alho varmistaisi yksin vielä alempana
3) Sivuvapaapotkut: puolustettaessa seitsemän linja (Uronen-Pohjanpalo-Ivanov-Hoskonen-Schuller-Lod-Alho), kaksi muurissa (Antman-Kairinen) ja yksi reunalla (Kamara) on toiminut OK. Hyökkäyspään vapaapotkuissa voisi hakea englantimaisesti taka-alueelta Ivanovia/Hoskosta, joka pudottaisi keskelle ja kakkospallon Suomi sutisi sisään viiden muun kohdepelaajan voimin. Kairinen jakaisi yhä fodenmaisia leivoksia
Vaihdot 70 minuutin kohdalla:1) Källman tuo weghorstmaista boksiuhkaa (tai varsinkin Jolle, jos Källman on avauksessa) tai Pukki prässivoimaa tilanteesta riippuen Pohjanpalon tilalle
2) Keskinen/Håkans Antmanin tilalle haastokoneeksi vasempaan laitaan. Tayloriakin voi harkita varsinkin tappioasemassa, koska hänen kulmapotkunsa vakuuttivat Kazakstania vastaan ja siten hän voisi jakaa arvokkaita leivoksia sisäänpäin kiertävinä vasemmalta puolelta
3) Joko Terho Lodin paikalle oikeaan laitaan tai Jensen/Liimatta (pitkän aikavälin vaihtoehto) kympiksi Kairisen tilalle. Joku ylänelikosta saa/joutuu uurastamaan täydet minuutit joka tapauksessa. Yhtenä vaihtoehtona on myös se, että Lod siirtyy tässä vaiheessa kympiksi ja Kairinen penkin puolelle, koska Lod kykenee sekä viimeistelemään itse että alustamaan paikkoja muille debruynemaisesti. MLS-tehot puhuvat puolestaan ja maajoukkueessa nimenomaan kymppipaikalla hän on parissa kokeilussa ollut erittäinkin pirteä, mutta samalla hän on myös paras ehdokas sisäänleikkaavaksi oikeaksi laituriksi, joten en voinut asetella häntä automaattisesti kymppipaikalle systeemissäni
4) Suhonen/Peltola tuomaan jalkoja keskikentän pohjapariin. Glen toki jaksaa pelata ysikymppisiä toisin kuin Rade, joten lähtökohtaisesti tämä on korvattava pelaaja ja on toivottava, että tuoreet jalat auttavat paikkaamaan pieniä puutteita alaspäin vrt. Radeen
5) Puolustuslinja pysyy koskemattomana, mutta kun Alho tai Uronen kuitenkin alkaa krampata tavanomaisesti vartti ennen loppua, Galvez tai Peltola on hyvä korvike silloin, jollei jälkimmäinen ole sitten jo keskikentän pohjaparissa